Original subtitles

Me, t�m�n elokuvan tekij�t, -

haluamme kiitt�� niit� ranskalaisia rautatiel�isi�, el�vi� ja kuolleita -

joiden suurenmoinen tarmo ja rohkeus inspiroivat t�h�n tarinaan.

Haluamme my�s kiitt�� Ranskan valtionrautateit� -

ja Ranskan armeijan joukkoja -

joiden varaukseton yhteisty� mahdollisti t�m�n tuotannon.

PARIISI - 2. ELOKUUTA 1944 Saksalaismiehityksen 1511. p�iv�

Se oli Clouvet-kokoelmassa, eik� totta?

Kyll�. Pid�ttek� siit�? -Tarvitseeko teid�n kysy�?

T�m� on rappiotaidetta. Velvollisuuteni on inhota sit�.

En ymm�rr� ylimielisyytt� p��tt�� mausta ja ideoista s��d�ksell�.

Olen monesti n�iden nelj�n vuoden aikana halunnut kiitt�� teit�.

Siit�k� etten ollut mit� odotitte? -Siit� ett� te s��stitte t�m�n.

Suojelitte sit�. -Nyt voitte siis kiitt�� minua -

koska Pariisin vapautus on niin l�hell�?

Ehk�.

Se ei ole tarpeen. -Minut olisi voitu l�hett�� pois -

ja joku muu olisi tuotu t�nne vastaamaan museosta.

Ehk� minun tulisi kiitt�� teit�.

Olin typer�. Tiesin ett� kirjoja poltettiin.

Ja muusta.. .

Min� pelk�sin, ett� n�ille k�visi samoin.

Muutaman frangin arvoiset kirjat meill� saksalaisilla on varaa tuhota.

Emme ehk� arvosta taiteellisia ansioita -

mutta rahallinen arvo on eri juttu. -En usko ett� olette kyyninen.

Tied�n mit� n�m� taulut merkitsev�t teille.

Olette tarkkan�k�inen nainen.

Viemme taulut pois. - Pakatkaa ne varovasti.

Minne te viette ne? -Turvalliseen paikkaan.

Pariisi on turvallisin paikka. Sit� ei pommiteta!

Kapteeni?

Niiden on oltava valmiina junaan lastattavaksi huomenaamulla.

Suomennos: Pertti Rautomaa

Miss� junani on? -Se on peruutettu, hra eversti.

Kuka peruutti sen?

Min�. .. -Kuka te olette?

Labiche, eversti. Aluetarkastaja. Minun valvonnassani, tietysti.

Koska ranskalainen on saanut luvan peruuttaa saksalaisen junan?

T�nne tulee erikoisaseistettu juna. Korkein prioriteetti.

Kuka antoi k�skyn? -Von Rundstedt. Sotilaskomentaja.

Miten pian junani voi l�hte�?

Heti kun saan uuden k�skyn. Armeija on teid�n, ei minun.

Te saatte k�skyn. Pankaa juna l�ht�valmiiksi klo 15.30.

Kenraali von Lubitzin toimistosta. Haluan linjan p��majaan.

Kyll�, heti!

Kenraali ottaa vastaan vain, mik�li asia koskee Pariisin evakuointia.

Onko h�n paikalla? Yksin? -Kyll�, mutten saa p��st�� sis�lle!

Mit� asiaa, eversti? -Junani on peruutettu.

Minulle sanottiin, ett� tarvitsen henkil�kohtaisen lupanne.

Kenraali von Rundstedtilta. Avranchen ja Nortainin v�linen p��tie -

on katkaistu amerikkalaisten toimesta.

Saatte anoa sit� normaalien kanavien kautta.

Olette sanonut, ett� virallinen tie on aloitekyvytt�mi� upseereja varten.

Mit� siin� on lastina?

En jaa taideinnostustanne, ja vaikka jakaisinkin -

siihen ei kuuluisi rappioroska. Enk� aseta sit� -

elint�rke�n sotakuljetuksen edelle.

N�kemiin, eversti.

Toinen SS-divisioona on per��ntynyt Falaiseen.

Eik� olisi tyhm�� j�tt�� miljardi Reichsmarkia Ranskan Pankkiin?

Niill� rahoilla voisi varustaa kymmenen panssaridivisioonaa.

Sanokaa mit� tarkoitatte, eversti. -Raha on ase.

Lastin sis�lt� on yht� neuvoteltavissa oleva kuin kulta -

ja arvokkaampi. Berliini haluaisi sen -

Kolmannen Valtakunnan haltuun.

Mik�li tilanne rintamalla pahenee, min� peruutan t�m�n luvan.

Koska juna on l�ht�valmis? -Huomenaamulla klo 09. 15.

Tulkaa sis�lle.

T�ss� on neiti Villard Jeu de Paume-museosta.

Min� toin h�net t�nne.

Neiti Villardilla on ongelma. Ehk� ryhm�nne voi auttaa h�nt�.

Min� en ole avuntarvitsija. Maalaukset kuuluvat Ranskalle.

Maalaukset? -Juna jonka j�rjest�t everstille.

H�n varastaa ison kasan tauluja. Tiet�isitp� niiden arvon !

Kyse ei ole vain rahasta. -Mit� haluatte ett� teemme?

H�n haluaa ett� r�j�yt�mme junan. -Ei! Ymm�rr�tte v��rin.

Ne eiv�t saa vaurioitua. Ne ovat korvaamattomia. Ne eiv�t ole vain.. .

Minulla on lista t�ss�.

Renoir, Cezanne, 64 Picasso-taulua, 29 Braque-taulua. Degas, Matisse.. .

H�n valitsi vain parhaimmat. Kansallisen perinn�n.

Mit� haluatte ett� teemme, madame? -Mademoiselle.

Ajattelin, ett� te ehk� voisitte pys�ytt�� junan.

Junan pys�ytt�minen ei ole helppoa. -Siin� voi kuolla.

Varsinkin jos on ranskalainen ja juna on saksalainen.

Tied�n. Ymm�rr�n sen. Mutta pianhan Pariisi on vapaa, eik� niin?

Mutta jos taulut eiv�t ole t��ll�. .. -Liittoutuneet tulevat viikon sis�ll�.

Ehk� 3-4 p�iv�n. Von Waldheimin on saatava juna pois t��lt� ennen sit�.

Voimmeko viivytt�� junaa? Mit� arvelette?

Ehk� voimme r�j�ytt�� sen. Panemalla dynamiittia vaunujen alle.

He ampuvat muutaman panttivangin, mutta se hinta on maksettava.

Ovatko taulunne niin t�rkeit�? -H�n ei halua r�j�ytt�mist�.

Lontoon mielest� taide on t�rke��. Mutta he antavat meid�n p��tt��.

Niinp�. Mit� menetett�v�� heill� on. Aamulla ryhm�ss�mme oli nelj�.

Nyt meit� on kolme. Yksi, kaksi, kolme. -Bernard?

Alussa oli 18. Taulujenne tavoin heit� ei voitu korvata.

Otamme riskej� joissain asioissa, mutta tauluihin en tuhlaa ihmishenki�.

Eiv�t he kuolisi turhan takia! Anteeksi.

Tied�n, ett� on hirve�t� sanoa niin.

Mutta ne taulut ovat osa Ranskaa. Saksalaiset haluavat vied� ne pois.

He ovat vieneet maamme, ruokamme. He asuvat taloissamme -

ja nyt he yritt�v�t vied� taiteemme. T�m�n kauneuden, el�m�nvision.

Erityisen visiomme. Toivomme! Me vaalimme sit�.

Ettek� te ymm�rr�? T�m� on meid�n ylpeytemme -

jonka me olemme luoneet ja haluamme n�ytt�� maailmalle.

On huonompiakin asioita, joiden vuoksi vaarantaa henkens�.

Emme voi ik�v� kyll� auttaa.

Juna menee h�nen alueensa l�pi. H�n p��tt�� siit�.

Eik� teill� ole kopioita niist�?

Anteeksi, ett� vein aikaanne. Kunnioitan sit� mit� te teette.

Toivon, ettei kukaan teist� loukkaannu.

H�n on mukava nainen. -Mit� Bernardille tapahtui?

Joimme kahvia yhdess� t�n� aamuna. -H�net haettiin.

Ja muutama pakolainen my�s. N�in sen kaiken.

Veiv�t h�net vain. Luulin, ett� puhuisimme asejunasta.

Iso, eik�? Koska se l�htee? -Tasan klo 9. 15 huomenaamulla.

Ovat varmaan ep�toivoisia, kun kuljettavat p�iv�nvalossa.

Aikataulu? -Se saapuu Vairesiin klo 9.4 5.

5 minuuttia panssariveturia ja ilma- torjuntajoukkoja varten. L�ht� 09.50.

Olisi hyv�, jos se my�h�styisi kymmenen minuuttia.

Brittikoneet pommittavat Vairesia klo 10 aamulla. Intensiivipommitusta.

Jos juna on siell� silloin.. . -10 minuuttia? Se ei ole helppoa.

Pystyttek� siihen? -Juuri nyt en tied� miten.

Se on teist� kiinni. Koneet pommittavat tasan klo 10.

Onko juna siell� vai ei?

Me viivyt�mme sit�. -Hyv�.

Miss�h�n h�n on klo 10. -Miss� min� haluaisin olla - h�nen toimistossaan.

En pid� siit�. Taidejunasta. Jos sak- salaiset haluavat sit� niin kovasti -

ehk� meid�n tulisi tehd� jotain. -Meill� on kyllin tekemist� huomenna.

Siit� puheen ollen - tarvitsen uuden veturinkuljettajan taidejunaan.

Annan ty�n Papa Boulelle. -Ei!

En voi muuta. Ei ole ket��n muuta.

Helppo kuljetus, y�ll�. Se on Saksassa aamulla.

N�hd��n.

�l� l�ikyt� �ljy� joka paikkaan, hemmetti! Katso mihin kaadat sit�!

T�m� kone kulki ennen syntym��si. Se on kuin nainen.

Ellei sit� kohtele hyvin, se k�y hankalaksi. Tee se oikein.

Tulen tarkistamaan juotuani kahvit. �ljyn lis��minen ei ole kylpy!

Papa.. . !

Kuppi.

Labiche antoi sinulle lopulta junan.

Aina Saksaan asti. -N�etk� tykist��?

T�rke� lasti joka voi muuttaa sodan? T�rke�t lastit menev�t rintamalle!

Boule.. .

Oletko lukenut mit� laatikoissa on? -En usko siihen mit� he kirjoittavat.

Tauluja! Samppanjaa, parfyymi� ja muuta, mit� ovat varastaneet meilt�.

Puhuin er��n kuorma-autokuskin kanssa. Ne ovat todella tauluja.

Ent� sitten? -Suurta taidetta. Picasso, Gaugin, Renoir!

Renoir? Tunsin er��n tyt�n, joka oli Renoirin mallina.

H�n tuoksui maalilta. -Boule, olet hyv� veturinkuljettaja.

Mutta kulttuurin suhteen olet vajavainen. Samppanja ja parfyymi -

voidaan korvata, mutta taidetta ei. N�m� maalaukset ovat t�rkeit�.

Ovatko? -Ranskan ylpeys!

Ranskan ylpeys? -Liittoutuneet tulevat 2-3 p�iv�n p��st�.

Silloin natsit eiv�t saisi junaa. He voivat tulla jo p�iv�n p��st�!

Oletko veturinkuljettaja? -N�ytt��k� h�n silt�?

Pysyt veturin luona t�n� iltana, val- miina l�htem��n hetken varoitusajalla.

Kyll�, herra korpraali.

Sika! -Varo mit� puhut.

Olen liian vanha ollakseni varovainen.

Ranskan ylpeys.. . -Niin. Ranskan ylpeys.

Anna vaihtorahat frangin kolikkoina.

Veturinkuljettaja!

K�ynnist�k�� veturi.

Heil Hitler!

Lastattu ja valmiina, hra eversti.

Oikein hyv�, Schmidt. Mihin aikaan te l�hdette?

Heti pime�n tullen. -Eversti von Waldheim!

Puhelu teille. Kenraali von Lubitzin p��majasta.

Upseeri sanoi, ett� asia on t�rke�.

Eversti von Waldheim puhelimessa. Kyll�, majuri.

Sep� ik�v��. Toivotaan, ett� takaiskut ovat tilap�isi�.

Ymm�rr�n kyll�. Kenraali sanoi, ett� lupa voitaisiin peruuttaa.

En ik�v� kyll� voi auttaa. Juna l�hti yli puoli tuntia sitten -

ja on matkalla Saksaan. Esitt�k�� valitteluni kenraalille.

Koska olette jo l�htenyt, menk�� junaan ja l�htek�� v�litt�m�sti.

Kyll�, herra eversti! -Hyv�� matkaa, Schmidt.

K�ynnist�k�� juna! K�ynnist�k�� juna. .. !

Boule! K�ynnist� juna.

Irrottakaa veturi ja viek�� se pois t��lt�!

Onko panssariveturi valmis? -Kyll�. Ja ilmapuolustusjoukko on junassa.

Viek�� veturi pois t��lt�!

Sin�!

Sika! Sin� teit sen. -Muuten olisimme lent�neet ilmaan.

Teit sen tahallasi!

Mist� on kyse?

Menk�� takaisin veturiin. -Onko kaikki hyvin?

Siirt�k�� veturianne. Juna on saatava pois t��lt�.

Mit� tuolla tapahtuu, Labiche? -Sabotaasi.

Numero viisi !

Kahdeksan !

Kymmenen!

Kymmenen! -Se on jumissa!

Ei v�kivalloin. ..

�lk�� pelleilk�, Labiche! Tied�n kyll� sabotaasin. . .

Mit� nyt?

Mutta min�.. .

Vaihdetorniin !

Dietrich, mit� siell� tapahtuu? Idiootti! Hoida vaihteet kuntoon.

Juna on saatava pois t��lt�! Olen kyll�stynyt tehottomuuteesi!

Et selvi� ilmahy�kk�yksen l�pi! -Seh�n n�hd��n. P�kk�� pes��n !

Oletko kuuro? Mene suojaan ! -Pois junastani !

Pian alkaa sataa pommeja! -Pois junastani !

Vaihde on suljettu ! -Avaa se!

Mik� on?

Mik� vikana?

Mik� vikana? -�ljyputki.

Pystytk� korjaamaan sen?

Saatko sen takaisin Vairesiin? -Ehk�. Mutta vain veturin.

Miss� t��ll� on puhelin?

Pys�yt� pumppu.

Junani korjaus on etusijalla.

Koko ratapiha pit�� korjata. Korjautan veturinne heti kun voin.

Te teette sen heti. -Minulla on k�skyni. Heti kun voin.

Annoin teille k�skyn. Otan t�yden vastuun.

Mit� tapahtui? -Vikaa �ljyputkessa.

Min� hoidan sen. Anna ruuviavain.

Hoida nosturiveturi.

Boule!

Boule!

Tule t�nne!

Tule t�nne.

Irrota �ljykorkit. -Min� irrotan.

H�n tekee sen. Tee se.

Voitte tehd� t�m�n my�hemmin. -Hetkinen vain, kiitos.

Tyhjenn� housuntaskusi.

Ne ovat �ljyss�.

Sabotaasia, eversti. Vanha temppu. Kolikot est�v�t �ljynkierron.

H�lm�. Olisit heitt�nyt ne pois. -Nelj� frangia on rahaa.

Majuri, t�m� ei ole t�rke��. Hoidan sen itse kuntoon y�n aikana.

Viek�� h�net pois.

Eversti, pys�ytt�k�� heid�t! - Odottakaa!

Eversti, h�n viivytti junaa muutaman tunnin, mutta h�n pelasti sen.

H�n vei sen pommien l�pi oman henkens� uhalla.

H�n on vanha eik� tied� mit� tekee. Min� hoidan junanne.

H�n on vain h�lm� vanha mies. -H�nen junansa? Juna on minun!

Tied�n mit� teen. Tied�tk� sin�? Sin� autat heit�.

Min� k�yt�nn�ss� kasvatin sinut, mutta et ole heit� parempi!

Sika!

Eversti, mit� te hy�dytte h�nen kuolemastaan? Juna jatkaa matkaa!

Toimitatte veturin minulle henkil�- kohtaisesti. Pid�n teit� vastuussa.

Simon !

Kytke ilmanpaine p��lle.

Vauhtia! Te korjaatte veturia, ette taskukelloa! Hubert!

Laske ritil�!

Didont.. . Mit� sin� t��ll� teet?

Miss� Hubert on? -Min� tulen l�mmitt�j�ksi.

H�lm�t! Haluatteko ammutuiksi? -Papa Boule halusi pys�ytt�� sen.

Papa Boule on kuollut. �lk�� k�ytt�ytyk� kuin lapset!

Paul, teemme t�m�n siksi ett� haluamme. -Idiootit, sota loppuu pian !

Jos ryhtyy johonkin asiaan, sit� ei voi j�tt�� kesken.

Tied�t millaista se on. -Me selvi�mme siit�, Paul.

Kaikkiin on otettu yhteytt�, paitsi Metziin. Sinun on soitettava Metziin.

Maurice haluaa ensin puhua kanssasi. Tied�t, ett� Maurice on itsep�inen.

Helvetti teit�, kumpaakin! Jos haluatte kuolla, siit� vaan.

Kuolemme, ellet soita Mauricelle. -Labiche! Joko lopetatte?

Se on valmis aamuun menness�. Ajan sen pois kun tulee pime�.

Viek�� se pois pikimmiten. -P�iv�nvalossa?

Veturi on est�nyt nelj�n junan p��syn rintamalle.

Eversti antoi veturille etusijan ja sill� on se.

V�h�t v�lit�n vaikka se ammuttaisiin reiki� t�yteen. Vauhtia!

Spitfire-koneita.

Ei, ei.. . ! Didont! -�lk�� ampuko meit�!

T�m� on viimeinen ty�. Viimeinen.

Kun tulemme Rive-Reineen, soitan Mauricelle.

Mit� tapahtui? -Liittoutuneiden koneita, 15 km: n p��ss�.

Vakavia vaurioita?

Tuliko vakavia vaurioita? -P��sette kyll� Saksaan sill�.

Naamioikaa veturi, Schwartz.

Veturinne ja miehist�nne. -Oliko teid�n ajatus ajaa p�iv�ll�?

Majuri Herren totteli k�sky�nne, kirjaimellisesti.

Ihailen tehokkuuttanne ja eloonj��misvaistoanne.

Teill� ei liene ongelmia sabot��rien kanssa? Sanokaahan, Labiche.. .

Luuletteko, ett� junaa yritet��n sabotoida?

Olen rautatiel�inen, en profeetta. -P��tt�v�isyydest� t�ss� on kyse.

Juna p��see Saksaan. Eik� totta, Labiche?

Mit� haluatte? Ett� annan kirjallisen takuun?

Tyydyn osatakuuseen. Te, Labiche.. .

. ..ajatte veturia. -Veturinkuljettaja on m��r�tty jo.

Minun k�skyni on palata Vairesiin.

Pysyk�� veturissa, h�yry p��ll�. Voitte menn�, teit� ei tarvita en��.

Korjasin veturia koko y�n. Nukahdan ohjauslaitteiden ��reen!

L�hdette klo 7. Lev�tk�� siihen asti. - Viek�� h�net hotelliin.

H�n pysyy siell�, kunnes h�n palaa t�nne kello 7. Nukkukaa hyvin.

Polkupy�r�ni! -Teid�n lippunne Pariisiin.

Huone t�lle miehelle. -Henkil�todistus, kiitos.

60 frangia. -Maksakaa h�nelle.

Maksakaa te. Olen Saksan armeijan vieras.

H�n on rautatiel�inen. -60 frangia.

Eik� h�n saa alennusta? -60 frangia.

Portaat yl�s, ensimm�inen ovi oikealla. Lakanat ovat puhtaat.

Labiche!

Kuulitte mit� kenraali sanoi. Kello 7. Lev�tk��.

Haluatteko peitell� minut?

Her�tt�k�� minut klo 6.4 5.

Pesquet?

Saksalainen toimistossa Jacquesin kanssa. Anna noin 2 minuuttia aikaa.

Minne sin� menet?

Takaisin veturiin. Virtsaa hiilikasaan.

Mist� se sai alkunsa? -Emme tied�, sir.

Kaikkia ei tarvita t��ll�. Palatkaa junaan.

Miss� Labiche on? -Vein h�net hotelliin.

Muutama minuutti sitten.

Kersantti! -Te kaksi - tulkaa!

Labiche!

Labiche!

Murtakaa ovi auki!

Etsik�� hotelli l�pi! -Kyll�, hra luutnantti!

Mill� oikeudella hajotitte oveni? -Miss� Labiche on? Miss� h�n on?

Kapteeni!

Mademoiselle, tulkaa t�nne.

Kauanko h�n on ollut t��ll�?

Keitosta, kaalista ja perunoista l�htien.

Kiitos.

�lk�� kiitt�k�. Olisivat ampuneet jos olisin j��nyt kiinni auttamisestanne.

Juoksette edestakaisin hankaluuksia aiheuttaen !

Pid�n hotellia, en hullujenhuonetta. Kuka maksaa oven ja lukon?

Luuletteko, ett� raha kasvaa puussa? -Nyt on sota.

Te puhutte sodasta, min� puhun siit� mit� se maksaa.

L�hden muutaman tunnin p��st�. Voitte palata hyvien asiakkaittenne luo.

He ainakin maksavat! -Te saatte maksun.

Paljonko vaurioista? -100 frangia.

Paljonko henkeni pelastamisesta?

Kuka sen teki?

En tied�, en muista. Minua ly�tiin!

Valehtelet!

Riitt��, Pilzer!

Jos kerrot totuuden, j��t henkiin. Milt� h�n n�ytt��?

Eversti, en muista.

Iso mies. ..

. ..harmaa puku. ..

.. .ja hattu, luulen. -Eversti, Labiche ei poistunut hotellista.

Antakaa h�nen olla.

Haluatteko kahvia?

Se kuuluu huoneen hintaan. Siit� ei veloiteta erikseen.

Mik� teid�n nimenne on?

Labiche, eversti odottaa.

Christine.

Onnistuitko? -Jacques, onko rata selv� edess�?

Saksaan asti.

Nukuitteko hyvin, Labiche?

Kuin lapsi, eversti.

Laakerit lienee �ljytty hyvin? -Tarkistakaa itse.

Kersantti!

Kersantti Schwartz tulee mukaanne.

Viimeinen kaupunki ennen Saksaa on St. Avold. Pys�hdytte siell� -

ja annatte kapteeni Schmidtin soittaa minulle. Hyv�� matkaa, kapteeni.

Onko selv�?

Pys�hdyn St. Avoldissa.

Labiche, oletteko k�ynyt koskaan Saksassa? -En.

Kokemus on varmaan kiinnostava. Voitte avartaa n�k�piiri�nne.

Olkaa hyv�, asemap��llikk�.

Pysyk�� poissa tielt�ni.

Jos pys�hdymme St. Avoldissa, p��mme ammutaan irti.

Yhdist�k�� Commercyyn.

Minulla ei ole suoraa linjaa.

Kyse on rautatieasiasta!

Mik� h�t�n�? -Teid�n m��r�yksenne.. .

Montmirail.

Chalons.

Haloo, Metz. Juna on aikataulussa.

Metz? Rive-Reine t�ss�. Sin�k�, Maurice?

Miss� h�n on? Milloin h�n palaa?

Pyyd� soittamaan Jacquesille Rive-Reineen pikimmiten.

Kyll�, asia on t�rke�. Kiitos.

Mihin aikaan eno tulee kotiin? -Tulen sitten kun tulen!

T��ll� on hyv� olla. Juon, pelaan korttia, pid�n hauskaa. Etk� n�e?

Helene-t�ti vain k�ski kysy�. -Robert.. .

Olen �k�inen vanha ukko.

Miksi me hidastamme? -On tehty ilmahy�kk�ys.

Hidastamme vaihtaaksemme raidetta.

Mit� aiot tehd�?

En halua pys�hty� St. Avoldissa. -Haluatko menn� Saksaan?

Jacques ilmoittaa meille.

Me menemme etel��n.

Me menemme etel��n, sanoin! -P��kiskot on r�j�ytetty.

Meid�n on kierrett�v� joenmutka. -Seuraava kaupunki kartalla?

Remilly.

Pit�k�� silm�nne auki. N�k�piirinne avartuu.

Rive-Reine.

Maurice! Sinulla on suora linja Commercyyn. Soita heille.

Vaimoni serkulla on juustoa minulle. Se voidaan l�hett�� Commercysta.

Kyll�, Maurice. Juna pys�htyy j�tt��kseen matkustajia kyydist�.

Hyv�. S��st�n sinulle palan juustoa.

Virka-asia, vai?

Seuraavana St. Avold.

L�hdet��nk� karkuun?

Kersantti, saammeko venytell� jalkoja? -Hyv� on, tulkaa alas.

Korpraali, vartioikaa heit�.

Sin�! Miss� t��ll� on puhelin? - Kersantti!

Kukaan ei poistu junasta. Pys�hdymme vain 2 minuutiksi.

Sano Jacquesille, ett� juusto on junassa.

Ja ett� s��st�� palan Pierrelle ja Raoulille.

Eversti, olemme St. Avoldissa. Kyll�, herra eversti!

Millaista t��ll� St. Avoldissa on?

No?

Ymm�rr�n. On mukava p��st� takaisin Berliiniin.

Schwartz! -Niin, kapteeni?

Me l�hdemme! -Nouskaa veturiin.

N�kemiin.

Olemme kotona, Tauber.

Olemme Saksassa.

Oletko kunnossa? -Olen.

Hullu! Lis��t vauhtia mutkassa! -K�skit minun jatkaa!

Olisit antanut merkin, ett� pit�� hidastaa!

Olet yht� tyhm� kuin veljesi! Katso raiteitani!

Kauanko viel�?

Muutama minuutti.

Onnea matkaan. -Jos joudumme eroon toisistamme -

tavataan vanhan maatalon luona joen yl�puolella.

Tartu ohjaimiin.

Seis!

Seis! Ottakaa Labiche kiinni!

Ottakaa h�net kiinni! Tappakaa h�net!

Tappakaa h�net! Tappakaa h�net!

Ei ! Ette voi j��d� t�nne.

Tulta!

Pilzer!

Koska nosturit saadaan t�nne? -Majuri Herren on tulossa.

Kevyempi ty� on valmis t�n� iltana. -Se t�ytyy tehd� nopeammin!

Eversti, ennen kuin nosturi saa veturin pois. ..

Kyll�, herra eversti.

Ei j�lke�k��n Labichesta. Etsimme mets�st� tuntikausia.

Haluan h�net!

H�n on saattanut palata Pariisiin. -Ei. Tied�n ett� h�n on l�hist�ll�.

H�n piilottelee, laatii suunnitelmia, mutta junaa h�n ei j�t�.

Alan tuntea h�net. Jatkakaa etsint�j�! Etsik�� kaupungista!

Toin hiukan vaatteita. Miten jalkanne laita on?

Se on jo paljon parempi.

Mit� ulkona tapahtuu? -Pit�isih�n teid�n tiet��.

Vetureita ja vaunuja pitkin ratapihaa. Ja raiteet hajalla.

Tuleeko kostotoimia? -Juhliako te odotatte?

Asemap��llikk� Jacques ja veturinkul- jettaja ammuttu. Laiha veturimies -

ammuttiin kun h�n yritti paeta. -Pesquet.

He ampuvat lis�� ihmisi�.

Labiche? Oletteko n�hnyt Labichea? -Labiche?

Huone 5. H�n l�hti eilen. -Aivan.

Haluan tiet��, oletteko n�hnyt h�nt� t�n��n!

Labiche? Kyll�, n�en h�nt� joka p�iv�. Kenraali de Gaullea my�s!

Parhaita asiakkaitani ja pid�n heid�t viilein� viinikellarissa!

�lk��. .. !

Miksi te tulitte takaisin? Haluatteko kaikkien kuolevan?

Ehk� pid�tte itse�nne sankarina, ettek� v�lit� omasta hengest�nne.

Teill� ei ole oikeutta tehd� n�in. J�tt�k�� meid�t rauhaan.

Tunsin Jacquesin koko ik�ni. H�nen vaimonsa Helene istui kanssani -

kun minun mieheni tapettiin sodan ensimm�isen� vuonna.

Nyt min� istun h�nen kanssaan.

Miehet ovat hulluja! He haluavat sankareiksi ja lesket surevat.

Ehk� miehet ovat hulluja.

Yli sata miest� yritti pys�ytt�� junaa.

Vaihdemiehet, jarrumiehet, asema- p��llik�t. Luoja tiet�� kuinka moni -

ammutaan viel� Jacquesin lailla.

Tied�ttek� mit� junassa on? Maalauksia.

Aivan - maalauksia. Taidetta.

Kansakunnan perint�. Ranskan ylpeys.

Mielet�nt�, eik� totta?

Ylh��ll� on hiljaista.

Minne te menette? -Ehk� voin l�hte� nyt.

Ette p��se minnek��n. Teit� etsit��n kaikkialta.

Minun on tavattava yst�v�ni, joka oli junassa.

H�n ei ehk� ole edes elossa. -Odottakaa pime�n tuloon.

Sy�k�� ruoka.

On s��li heitt�� leip�� pois.

Valmiina? Nostakaa se yl�s!

Pankaa se tuonne.

Majuri!

Ettek� voi tehd� sit� nopeammin? -Hirve� sotku ! Teemme parhaamme.

Pyysin kahta nosturia.

Jouduimme pyyt�m��n esikunnalta saadaksemme t�m�n.

Rautatiekalusto menee von Rundstedtin per��ntymiseen.

H�n voi menett�� vain miehi�. T�m� juna on arvokkaampi.

Nyt voitte menn�.

Commercyssa ampuivat asemap��llik�n. Metziss� ottivat panttivankeja.

Kymmenen ammuttiin siihen paikkaan. P��asiassa lapsia.

Lefevren poika.. .jolla on astma. He paransivat sen.

Chalonsissa - kolme kuollutta. Siin� kaikki mit� tied�n toistaiseksi.

Pesquet oli oikeassa. T�m� oli h�nen viimeinen ty�ns�.

Ent� juna? -Se l�htee huomenna.

Miss� hitossa liittoutuneet ovat? Menev�tk� turistireitti� Pariisiin?

Uskon heid�n tuloonsa, kun n�en heid�t.

Ent� jos he eiv�t tule?

Labiche, min� t�ss�! Mukanani on Robert, Jacquesin sisarenpoika.

Tulkaa.

Mukava n�hd� ett� olet yh� elossa.

Ansaitset onnittelut.

Teit melkoisen ty�n. -Ent� liittoutuneet?

Miss� kunnossa juna on? -Se korjataan aamuun menness�.

Kiitos.

Koska se l�htee Rive-Reinest�? -Se ei l�hde p�iv�nvalossa.

Miss� liittoutuneet ovat?

P��st�v�t ranskalaisdivisioonan ensin Pariisiin. Yst�v�llisyyden eleen�.

Yst�v�llisyyden eleen�? Onko heill� aikaa sellaiseen?

Voivat kunnioittaa Pesquetia tai Jacquesia sill�!

Lefevren poika olisi arvostanut sit� elett�!

Mit� aiot tehd�? -K�yt�mme muovir�j�hdett�!

Elleiv�t liittoutuneet tule huomis- iltaan menness�, r�j�yt�mme junan!

Lontoo haluaa ett� juna pelastetaan. -Pys�yt�mmek� sen paljain k�sin?

Menemmek� raiteille makaamaan? -Aamulla rautatieverkkoa pommitetaan.

Taidejunaa ei saa tuhota. Siksi se t�ytyy merkit�.

Merkit�?

Valkoisella maalilla, kolmen ensimm�isen vaunun katolle.

Lontoo on p��tt�nyt etteiv�t taulut saa vahingoittua.

Pelastaa? Ja antaa se lahjaksi von Waldheimille?

Helvettiin Lontoo! Ryhdyimme t�h�n pys�ytt��ksemme junan.

Siksi ett� liittoutuneiden piti tulla. Miss� ovat? ''Ovat l�hell�'' -

mutta joka p�iv� mies on tapettu. Helvettiin kaikki se!

Nyt meid�n pit�� maalata juna. R�j�ytt�k��t sen ilmaan !

Paul.. .

Olisi ik�v�� jos se r�j�ytett�isiin, jos se voitaisiin pelastaa.

Papa Boule, Pesquet ja muut halusivat pelastaa sen.

Mutta he ovat kuolleet, eiv�tk� saa koskaan tiet��.

Mutta me tied�mme. . . -Valkoista maalia. Kolme ensimm�ist� vaunua.

L�yd�n kyll� ulos.

Tied�tk� millaista siell� on? Saksa- laisia kaikkialla. Et onnistu ikin�!

Keksin kyll� jotain. -Mit� aiot tehd�?

Sanotko ett� haluat maalata junan hienoksi Saksaan tuloa varten?

Se on toivotonta. -Vaunut olisi pit�nyt maalata -

jo kun sota alkoi.

Senkin hullu !

Kuka sinua auttaa? Oletko miettinyt sit�?

Kenet saat auttamaan itse�si? -Minut.. .

Pystyn taistelemaan.

Silloin meit� on kaksi. Pieni armeija.

Mit� ammut t�ll�? -J�niksi�.

Et taistele j�niksi� vastaan.

Tunnetko Rive-Reinen aseman? -Onko sinulla suunnitelma?

Olen asunut siell� koko ik�ni. -Saatko apua?

En Rive-Reinest�. Kaikki ovat raiteilla t�iss�. Jaan ruokaa.

Ent� muut kaupungit?

Montmirail. Jacques-enolla oli yst�vi� siell�. Otan yhteytt� heihin.

Maali? -Saan. Harjoja my�s.

Tarkista miehet ja maali.

Tule takaisin tuntia ennen p�iv�nkoittoa.

Jos meill� on onnea.. .

.. .kukaan ei loukkaannu. -Louk- kaantuneita ei ole. Kuolleita vain.

Paul, oletko n�hnyt niit� junassa olevia tauluja? Min� en ole.

Kun t�m� on ohi, meid�n tulisi katsoa niit�.

Pilzer!

Herren ! Valonheittimet!

Pilzer. .. !

Didont, mene alas!

Didont - juokse!

Se ei ole ukkonen. Tykist�tulta.

Miten l�hell�? -15-20 km: n p��ss�.

88: mme. Per��ntyv�t kai. -Koska olette valmiita?

Puolen tunnin p��st�. Onko sill� v�li�?

Juna ei voi l�hte� p�iv�nvalossa. -Liittoutuneet voivat tulla illalla.

Mahdollisesti. Mutta liikkeell� oleva juna on vailla mahdollisuutta.

Eversti, suojaan!

Miksi?

Maali, Herren ! Se on merkki. He eiv�t aio pommittaa junaa!

�lk�� kaapiko maalia pois. Se on lippuni Saksaan !

H�nen per��ns�! Etsik�� mets�st�! -Odottakaa! Eversti. ..

Sill� aikaa kun etsimme mets�st�, Labiche voi r�j�ytt�� lis�� raiteita.

Lopettaako h�n jos p��st�mme h�net? -H�n olisi voinut r�j�ytt�� veturin.

Mutta panttivangit junassa estiv�t sen.

T�m� voidaan korjata tunnissa. Pit�k�� Labiche poissa raiteilta -

kunnes tulemme Montmirailiin. Sitten p��semme h�nest�.

Labiche tai juna. Kumpi mieluummin, eversti?

Seis!

Tuokaa kiskot t�nne!

Tulkaa t�nne!

Olin n�kevin�ni jotain.

Pys�yt� t�h�n !

Haluan matkata edess� Montmirailiin.

Nopeus 15 km tunnissa - ei enemp��.

Seis! Seis!

Majuri. ..

Niin, eversti?

Saammeko junan takaisin raiteille? -Nosturi on jo Pariisissa.

Ilman nosturia se on mahdotonta. -Mik��n ei ole mahdotonta!

Pankaa miehet t�ihin! Veturi on saatava takaisin raiteille!

Vaikka olisi 10 kertaa enemm�n miehi�, se ei onnistuisi.

Kuunnelkaa! Se onnistuu!

Se on toivotonta, eversti.

Taulut pois vaunuista! Kersantti, heti ne pois vaunuista!

Schwartz!

Laatikot pois - vauhtia!

Pys�htyk��!

K�skek�� miehet alas autoista! Haluan kuorma-autot. T�m� on k�sky!

Nouskaa alas!

Nouskaa alas!

Takaisin ! Takaisin ajoneuvoihin !

Takaisin ajoneuvoihin! Mit� helvetti� t��ll� tapahtuu?

Tarvitsen kuorma-autojanne t�rke�� kuljetusta varten Saksaan.

Ranskalaisdivisioona on kukkulan takana. Ent� mieheni?

Siit� viis v�lit�n ! Purkakaa ajoneuvot.

S��st�k�� k�skynne. T�ll� sektorilla sota on loppu.

Ammutan teid�t!

Takaisin ajoneuvoihin!

Herren, ampukaa tuo mies! H�net teloitetaan niskoittelusta!

Pois ajoneuvoista!

Herren, annoin teille k�skyn!

Me olemme h�vinneet, eversti.

Toivoa ei ole. Katsokaa noita miehi�.

Ly�ty armeija.

H�vinneet, Herren?

H�vinneet?

Niin.

Vauhtia!

Haluatteko kuljetuksen? -Kiitos. Minulla on 50 miest�.

K�skek�� pit�� kiirett�! -Schwartz, me l�hdemme!

Laatikot pois ja menk�� kyytiin !

Pys�htyk��. - Eversti. ..

Jatkakaa matkaa, Herren. -Ei ole mit��n mink� vuoksi j��d�.

Te olette hyv� upseeri, Herren.

Tulen muutaman minuutin p��st�. Lis�� ajoneuvoja tulee.

Labiche?

T�ss� on palkkionne, Labiche.

Joitain maailman kuuluisimmista tauluista.

Oletteko nyt tyytyv�inen, Labiche?

Tunnetteko mielenliikutusta vain saadessanne olla l�hell� niit�?

Taulu merkitsee teille yht� paljon kuin helminauha apinalle.

Voititte pelk�ll� onnella. Pys�ytitte minut tiet�m�tt� miksi.

Te ette ole mit��n, Labiche. Lihakasa. . . !

Taulut ovat minun. Ne tulevat aina olemaan.

Kauneus kuuluu ihmiselle, joka osaa arvostaa sit�.

Ne tulevat aina kuulumaan minulle tai minunlaiselleni.

T�ll� hetkell� te ette osaa sanoa, miksi te teitte kuten te teitte.