Original subtitles

Aivan aluksi tahdon sanoa, että on kunnia saada tavata teidät.

Olen lukenut arvoituksistanne.

Erittäin vaikuttavaa.

Onkin sääli jättää kaltaisenne älykkö mädäntymään tällaiseen läävään.

Istu!

Vain harvoilla on riittävästi valtaa keplotella teidät pois täältä.

Minä sattumoisin lukeudun heihin.

Voimme lavastaa pakonne.

Meiltä katosi useita arvoesineitä vuosikausia sitten.

Haluamme ne takaisin.

Auttakaa meitä, ja saatte vapautenne.

Sanooko nimi Tewkesbury mitään?

VUOSI MYÖHEMMIN

Kaikki hyvät tarinat alkavat häistä.

ENGLANTI

Missä hän on?

Tämä todellakin alkaa.

Hän on roimasti myöhässä.

Nyt joku saapuu.

Kas niin.

Se on menoa nyt.

Valitettavasti näistä häistä puuttuu kuitenkin yksi tärkeä asia.

Nimittäin minä.

Olen tosissani.

Kyseisellä morsiamella on näet epäilyksensä ladyksi ryhtymisen suhteen.

Älkää ottako inkiväärikakkua. Se tuhoaa suolet.

EARNESTIN JA ENOLAN HÄÄT

Tahdon.

Lady Enola Tewkesbury.

Nimi ei soinnu. En tahdokaan!

Olen pyrkinyt kuusi vuotta Holmesin nimen arvoiseksi.

Nytkö luopuisin siitä?

Eräs viisas nainen sanoi kerran…

Tai siis ei viisas. Äitini vain. - Elämässä on kaksi eri polkua, Enola.

Sinun tai muiden sinulle valitsema polku.

Mutta entä Tewkesbury?

Lopeta!

En voi jättää häntä sinne.

Enkä jätäkään.

Vaununkuljettaja Eric. - Ehdin jo luulla, että jänistitte.

Lähtikö Sherlock jo? - Kaikki ovat jo häissänne. Paitsi te.

Oletteko nyt valmis? - Olen. Vauhtia!

Täyttä häkää!

Nyt lieneekin hyvä hetki kertoa, että hääni ovat Maltalla.

Se on pieni saari keskellä Välimerta.

Syyt tilanteeseen ovat monimutkaiset.

Ei hätää. Hän tulee kyllä. - Tietenkin tulee.

Anteeksi vain.

En haluaisi huolestuttaa teitä, mutta meitä seurataan.

Tyyppi ei näytä mukavalta.

Maantierosvoja, kulkureita ja varkaita. Maltalla heitä riittää yllin kyllin.

Pysytelkää matalana!

Tämä ei ole ladyn paikka. - En ole vielä lady.

Nopeammin! - Ottakaa tämä!

Mitä oikein teette?

Tulkaa heti alas sieltä!

Enola!

Minä tässä!

Tohtori Watson!

Oletko kunnossa?

Miksi teillä oli naamio?

Se on nenäliina. Tomu ei tee hyvää keuhkoille.

Luulitko… - Murhaajaksiko?

En sentään. - Juuri siksi minä teitä luulin.

Miksi jahtasitte minua? - Asia koskee veljeäsi.

Olen enemmän tai vähemmän varma, että veljesi on siepattu.

Anteeksi mitä?

Halunnette selityksen sille, miten kaikki oikein sai alkunsa.

Elämämme oli totta puhuen täydellistä.

Tewkesbury jatkoi uurastustaan muutoksen ja edistyksen edelläkävijänä.

Minä olin vihdoin liittynyt mestarietsivien joukkoon veljeni rinnalle.

Hän auttoi varakkaita ja minä tarvitsevia.

Toisinaan työskentelimme yhdessä.

Olin onnellinen.

Jäljet päättyvät tähän.

Pysykää siinä. Paikka täytyy pitää puhtaana.

Mies nousi hevosen selkään ja poistui paikalta tuohon suuntaan.

Oiva ehdotus. - Kerro toki omasi.

Mies lassottiin ensin köydellä ja hirtettiin sitten tuohon.

Näetkö jäljellä olevan köydenpätkän?

Ja nämä jäljet tässä. Jalat ovat yrittäneet saada sijaa.

Mies ei vain kadonnut, Sherlock. Tämä on murhapaikka.

Onko tuo Sherlock Holmes? - He ovat yllättävän ankeita.

Viikkoni täyttyivät etsiväntöistä, mutta viikonloput puolestaan…

Mitä puuhaat, Tewkesbury? - Minulla on sinulle lahja.

Kukkiako? - Ei.

Yrttejä sitten. - Sulje silmäsi.

Hyvä on.

Odota. - Mitä löysit?

Tämän vain.

Onpa suloinen. - Uskomatonta.

Hauska tavata.

Se oli upeaa. - Se on ujohko.

Se oli hauskaa.

Toisinaan ei ollut kumpaakaan, mutta olimme silti yhdessä.

Se oli ihaninta.

Iskeydy tuota vasten, kun hyökkään.

Ei, Tewkesbury!

Elämäni vaikutti mutkattomalta, mutta Taivaan Isä iski kapulan rattaisiin.

Enola Eudoria Holmes.

Tahdotko ottaa minut, Earnest Augustus Tewkesburyn…

Kyllä.

Minäkin yllätyin hänen etunimestään.

…aviomieheksesi?

Lukekaa kaikki täältä!

ETSIVÄ ASTUU AVIOON

Yhtäkkiä saimme koko Lontoon huomion.

Ihastuttava.

Hurmaava. - Jestas.

Paitsi yhden henkilön.

Sherlock Holmesin.

Maailman kuuluisin etsivä oli kehittänyt pakkomielteen johonkin.

Hei, Sherlock.

Siihen liittyi karttoja ja symboleja, joista en saanut mitään irti.

En ymmärtänyt, miksi hän salaili asiaa.

Sitten kukat.

Oli puhetta krysanteemeista. - Krysanteemeista?

Sehän on selvää. - Ne ovat lempikukkiani.

Mitä vielä?

Kirjoitin lyhyen listan läheisistämme.

Aivan. Minullakin on sellainen.

Saanko lainata kynää? On vielä yksi, joka ei pääse paikalle.

Kas tässä.

ENOLA, TEWKESBURY, SHERLOCK JA WATSON

Etkö kutsu äitiäsi?

Hän olisi oikein tervetullut.

Vuoden 1883 räjähdysainelain myötä äidistäni on tullut…

Etsintäkuulutettu.

Näin julkiseen tilaisuuteen osallistuminen olisikin hänelle vaaraksi.

Lievästi ilmaistuna.

Entäpä eno tai setä?

Äiti. - Kuka saattaa alttarille?

Juttelin Sherlockin kanssa.

Tadaa.

Hän suostui tehtävään.

Niinkö? - Niin.

Onnittelut.

Hän tekee sen salaa jupisten, tökerösti ja ilman elon häivääkään silmissään,

mutta ei ole muitakaan, joten sillä hyvä.

Kaikki Earnestin puolelta eivät tule. Hän on erittäin pidetty, mutta…

Suvun historian huomioiden häät ovat varmaankin Maltalla.

Maltalla.

Maltallako? - Mistä moinen ajatus?

Join teetä ystävättärieni kanssa, ja häät olivat tietenkin ykköspuheenaihe.

Hääpaikan tiimoilta yksi naisista kysyi, missä Peter ja minä menimme naimisiin.

Ajatus oli minusta aivan ihastuttava.

Maltalla.

Isäsi muistoa kunnioittaen.

Anteeksi. - Aviomieheni piti paikasta kovasti.

Hän palveli siellä armeijassa. Siellä tapasimme ja avioiduimme.

Earnest nautti lapsuudenkesistään siellä. - Se pitää paikkansa.

Morsian toki päättää, mikäli mielii pitää häät muualla.

Pidettäisiinkö minun hääni Maltalla?

Minulla oli paljon kysyttävää.

Miten maltalaisiin häihin pukeudutaan?

Tunnenko sieltä ketään?

Onko teillä sattumoisin menoa lauantaina?

Esitä isoisoisoäitiäni.

Tärkein kysymys oli, miksi Sherlock tiesi ennen minua ja oli niin huolissaan.

Nyt tarkkana, Enola.

Äiti kertoi paikasta jotakin.

Malta on pieni Välimeren saari,

jonka ovat vallanneet foinikialaiset, roomalaiset ja jopa Napoleon.

Sijainti on strategisesti tärkeä.

Brittiläisen imperiumin armeija on hallinnut sitä vuodesta 1814 saakka.

Tervehdys. - Anteeksi, arvon rouva.

Häät koittivat, ennen kuin arvasinkaan.

Siten päädyimmekin saliin, joka oli täynnä nimekkäitä henkilöitä.

Suku iloitsi siitä, että nuori varakreivi oli vihdoin valinnut vaimon.

Minun sukuni puolestaan käyttäytyi hieman erikoisemmalla tavalla.

Eikö sukulaisianne tosiaankaan päässyt häihin tämän enempää?

Ei.

Hyvät naiset ja herrat.

Tämän kauniin provinssin brittiläisenä kuvernöörinä -

minulla on kunnia kutsua puolustajamme prikaatikenraali Sampson pitämään puhe.

Suosionosoitukset!

Sinäkin saat tutustua häneen.

Kiitoksia kaikille.

Sulhasen kummisetänä minulla on ilo ja kunnia pitää illan maljapuhe.

Ystäväni lordi Tewkesbury, tuttavallisemmin Peter, oli ylpeä isä.

Hän näki pojassaan lupaavan miehenalun.

Earnest on vakuuttanut saavutuksillaan nousemalla aina ylähuoneeseen saakka.

Nuori vallankumouksellinen seisoo rinta rinnan vähäosaisempien kanssa.

Hän pitää heitä miltei tasavertaisina.

Se kenties selittääkin morsianvalinnan.

Vitsailin vain. Suokaa anteeksi.

Hän onkin erityislaatuinen nuori nainen.

Myös kummipoikani on aivan erityislaatuinen nuori mies.

Heistä tulee melkoinen pari.

Hyvät naiset ja herrat. Nouskaamme seisomaan.

Anteeksi.

Nostakaamme maljat. - En tiedä, mitä tuo oli.

Onnelliselle parille.

Sherlock!

Missä olet ollut?

Se ei kuulu sinulle.

Mitä puuhaat Maltalla? Uusi tapausko? Miksen saa osallistua?

Ketä oikein tarkkailit? - Olen väsynyt.

Haluatko vain muuta ajateltavaa, kun siskosi tekee jotain ilman sinua?

Vai muuta ajateltavaa. - Äänensävysi on tuomitseva.

Ei hienovaraisella tavalla. - En syytä sinua.

Haluaisin samaa myös sinun asemassasi.

Miksi luovut vapaudestasi heidän takiaan? - En luovu mistään. Nain vain lordin.

Tiesin, mihin ryhdyn. - Miksi olet ennalta arvattava?

Sinä et ymmärräkään rakkaudesta mitään. - Mitä saat avioliitolta?

Luovut sukunimestäsi.

Asemastasi etsivänä. - Jatkan töitä.

Otat vastaan arvonimen ja perinteet, joita et ymmärrä. Sinusta on muuhunkin.

Olet Holmesin sukua.

Mitä hyötyä sukunimestä on?

Isä on kuollut, vanhin veljeni tylsimys ja äiti sittemmin räjähtänyt dynamiitti.

Minulla on enää vain sinut.

Jos kerran rakastat minua tällä tavalla, luovun sukunimestäni mielihyvin.

Olet tunteellinen.

Ymmärrän, että olet vihainen, mutta olen siitä huolimatta oikeassa.

Olet asettanut itsesi kyseenalaiseksi.

En pelkää yhteiskuntaa, joten voin toisinaan taipua sen tahtoon.

Tewkesburyn pitää mennä naimisiin. - Ja siksikö sinä vain tottelet?

Siinäpä se.

Olet sika mieheksi, Sherlock Holmes.

Tämä sika kaipaa nyt hetken omaa rauhaa.

Näin hänet silloin viimeistä kertaa.

Mutta Sherlock Holmesko siepattu?

Se ei ole mahdollista.

Se ei ole vain mahdollista vaan pikemminkin todennäköistä.

Kiintoisaa. - Mikä?

Huone on sotkettu täysin.

Näyttää melko tavalliselta.

Vaatteisiin ei ole koskettu. Tekijä tietää, ettei hän piittaa niistä.

Veljeni on siis hänelle jotenkin tuttu.

Tämä on lämmin.

Hänet vietiin muutama tunti sitten.

Hän poltti bristolilaista. Se ei ole hänen mielitupakkansa.

Hänen muistikirjansa.

Haastava arvoitus.

Ratkaisen sen.

Mitä tapausta tutkitte? - Maltallako?

Emme mitään. Tulimme häihisi.

Hän tarkkaili jotakuta illallisella. - Miten niin tapausta?

En tiedä mistään tapauksesta. - Hiljaa.

Holmes jättää aina vihjeen toiselle Holmesille.

On toki muitakin etsiviä.

Veljeni on jättänyt jälkensä jonnekin.

Entä jos ei ole? - Sitten ette tunne häntä lainkaan.

Minäkin välitän hänestä.

Tiedetään.

Anteeksi.

Sinua pelottaa. Niin minuakin.

Sherlock varmasti epäilee kykyjäni mutta on takuulla jättänyt minulle jotain.

Etsitään.

K,

H,

O,

S,

T.

Khost?

Eikö se ole kaupunki… - Afganistanissa. Aivan.

Miten niin? - Se lukee peilissä.

Peilissäkö?

Ehkä se on kamppailun jälki.

Ei. Nuo ovat morseaakkosia.

Hetkinen.

Entä jos hän jätti vihjeen meille samalla, kun häntä raahattiin huoneesta ulos?

Khost.

He ovat palanneet.

Hääseurue siis.

Hän ymmärtää kyllä.

Se on menoa sitten.

Yllättävää.

Röyhkeää.

Häpeällistä.

En ole tällä hetkellä Maltan suosituin.

Se on ymmärrettävää.

Mutta hän ymmärtää kyllä, kun kerron Sherlockin kadonneen.

Tutki kaikki avoimet johtolangat.

Toivon mukaan Tewkesbury ymmärtää. En voi päästää tätä miestä pakoon.

Tämä on johtolanka. Äiti opetti seuraamaan lankakerää arvoitusta ratkoessa.

Menetän järkeni.

Tehkää tietä. - Odottakaa!

Sir!

Väistäkää!

Anteeksi kauheasti!

Väistäkää! - Seis!

Anteeksi!

Pysäyttäkää hänet!

Anteeksi!

Tehkää tietä!

Väistäkää!

Sir!

Kutsun kyllä apua. Kertokaa vain nimenne.

Missä veljeni on?

Wrath.

Wrath. Mitä se tarkoittaa?

Wrath.

Selittäkää.

Herätkää. Mitä wrath tarkoittaa?

Auttakaa nyt joku!

Keskity siihen, mikä on todellista. Älä siihen, minkä haluat olevan.

Pian näet totuuden.

SHERLOCK ON SIEPATTU. MIKSI JUURI NYT? MIKSI JUURI MALTALLA?

Veljeni on kadonnut ja hänen jahtaamansa mies kuollut.

Miksi Sherlockilla oli epäilyksiä kersantin suhteen? Miksi hänet tapettiin?

Wrath.

Ja kuka sen teki?

Kaikki seikat liittyvät toisiinsa. En vain vielä tiedä, miten.

Minulla on vain kaksi sanaa.

Khost on selvä tapaus.

Mutta entä wrath?

Onko sekin paikka? Vai kenties henkilö?

Ehkä Sherlock tiesi.

Hän tietenkin kirjoitti ne muistikirjoihinsa salakirjoituksella.

Minäkin kasvoin sana-arvoitusten parissa.

Molemmissa on viisi kirjainta.

Ensimmäisen neljäs kirjain on sama kuin toisen viimeinen kirjain.

Khost. Wrath.

Hyvänen aika!

Tewkesbury!

Jestas, Enola! - Voi pahus!

En ehtinyt edes koputtaa. - Säikähdin varjoa.

Tuleeko verta?

Melko paljonkin. - Hemmetti soikoon.

Näytä. - Älä.

Murtuiko se?

Ei. Anna minun olla. - Toisinaan nenän liikuttelu auttaa.

Voi nenäparkaasi.

Saisinko vilkaista sitä? - Hetkinen.

Onko tuo verta?

Ei. - Enola.

Se on erään toisen verta. - Hyvä niin.

Tuo on karmiva uutinen, mutta sinun kohdallasi helpotus.

No? - Sherlock on kadonnut.

Niin kuulemma. - Minua pelottaa.

En kuvitellut tätä hetkeä näin.

Totta puhuen en kuvitellut tätä päivää näin.

Olin matkalla luoksesi.

Olin tulossa täyttä vauhtia, mutta tohtori Watson seurasi minua.

Luulin häntä maantierosvoksi ja yritin ampua. Mekkonikin kärsi.

Minun vuoroni olla etsivä.

Miksi tulit täyttä vauhtia? - Sinun vuoksesi.

Sinähän olit jo myöhässä.

Omista häistäsi.

Epäilyksesi ovat olleet selvät jo kauan.

Tewkesbury. - Älä.

Anteeksi harmista, jota olen aiheuttanut.

Toivottavasti löydät veljesi.

Varmasti löydätkin.

Ehkä äitini olikin oikeassa. Minun kuuluu olla yksin.

Pärjäät hyvin itseksesi, Enola.

Hän toi minut tänne, kun saavuimme.

Täällä isä ja minä vietimme kesämme.

Näetkö tuon luolan? - Näen.

Hän kertoi minulle lapsena, että sinne on kätketty aarre.

Pyysin siis päästä luolaan joka kesä, ja sytytimme tulitikkuja.

Astuimme pimeyteen yhdessä ja leikimme olevamme merirosvoja.

Tännepäin, kaveri.

Muistan, miten kovasti sydämeni hakkasi.

Luulin todella, että löytäisimme aarrearkun.

Pidin hänen tarinoistaan kovasti.

Vietin täällä elämäni parhaat ajat.

En tarkoittanut loukata häntä.

En tiedä, osaanko ratkaista tapauksen.

Mutta jos tekijä on valmis tappamaan salatakseen henkilöllisyytensä…

Miten veljeni käy?

Tulipalo!

Ei!

Tewkesbury!

Missä Tewkesbury on? - Hän meni sisään!

Ei! - Hän etsi äitiään!

Yritimme pysäyttää hänet!

Seis, Enola!

Oletko siellä, äiti?

Tewkesbury! - Olen täällä!

Äiti! Missä olet?

Äiti!

Äiti!

Tewkesbury!

Hän ei ole täällä. - Kukaan ei nähnyt häntä.

Mennään nyt. - Ei. Äiti!

Mursitko oven, kun tulit tänne äsken? - En.

Tewkesbury. - Äiti!

Katso minua. Hänet on siepattu. - Mitä?

Meidän pitää nyt mennä.

Ole kiltti.

Äiti!

Hengitä syvään.

Uudestaan.

Vielä kerran.

Kuulostaa hyvältä, vaikkei ehkä siltä tunnukaan.

Miksi hänen äitinsä siepattaisiin?

Tohtori Watson.

Mitä veljeni tekisi?

Hengitä syvään.

Olen lääkäri enkä etsivä.

Hän ei tiennyt, mitä ajatteli minusta, kun muutin hänen nurkkiinsa.

Osaat varmaankin kuvitella.

Halusin kuitenkin ystävystyä, joten keitin hänelle joka ilta teetä.

Kysyin, miten tapaus kulloinkin edistyi.

Hän ei koskaan osannut vastata.

Teekupillinen oli kuin ase ohimolla.

Hän ei oikein ymmärtänyt, miksi ihmeessä olin niin utelias.

Yritin joka ikinen päivä.

Lopulta päätin luovuttaa, koska asia alkoi harmittaa minua.

Eräänä päivänä istuin takan ääressä ja viimeistelin omia töitäni.

Hän tuli luokseni teekupposen kanssa.

Maku oli surkea.

Tiedetään. Liikaa maitoa. - Niin. Aivan liikaa.

Hän istui alas ja kertoi minulle ensimmäistä kertaa tapauksestaan.

Olin siitä aivan haltioissani. - Mitä hän sitten kertoi?

Se on minun, hänen ja päiväkirjojeni asia.

Kysyit kuitenkin toista asiaa.

Mitä Sherlock sanoisi, jos olisi täällä?

Hän ei ole.

Sinä olet.

Hän pitää älyäsi omansa veroisena.

Toivottavasti hän on oikeassa.

Yritä jutella hänelle.

Hei.

Veivätkö samat tyypit myös Sherlockin? - Olen siitä täysin varma.

Miksi he veivät äitini? - En tiedä, mutta otan siitä selvää.

Tiedän, että löydät hänet, mutta hän ei ole yhtä vahva kuin Sherlock.

Hän on tottunut yltäkylläiseen elämään.

Milloin näit hänet viimeksi?

Kello oli yhdeksän, kun lähdin sanomasta hyvää yötä.

Hän lohdutti minua.

Huomenna kaikki on taas paremmin.

Hänellä oli päällään vain yöpaita.

Aikaa ei ole hukattavaksi.

Pyydän prikaatikenraalin apua.

Mitä veljeni sanoisi?

Lady ei poistuisi huoneestaan yksin sellaiseen kellonaikaan.

Hän oli siis nukkumassa.

Minutkin vietiin huoneestani, mutta he uskalsivat palata paikalle.

Miten on tulipalon laita?

Onko kyseessä sieppaajan, murhaajan ja tuhopolttajan yhdistelmä?

Kysyt väärää asiaa. Ota askel taaksepäin.

Miksi sieppaaja sytytti tulipalon? - Prikulleen.

Sieppaaja etsi jotakin.

Hän ei kuitenkaan löytänyt sitä.

Ja jos etsimäänsä ei löydä…

Pitää polttaa kaikki, jottei löydä kukaan muukaan.

Keskity, Enola. Taistelet aikaa vastaan pelastaaksesi minut ja kenties itsesikin.

Mitaleita.

Kuka olette?

Rauhassa nyt vain. - Kuka olette?

Miksi olette täällä? - Sitä en kerro.

Missä Sherlock Holmes on? - En todellakaan tiedä.

Minne veitte hänet? - En minnekään.

Olen kyllin epätoivoinen.

Tuo olisi erittäin typerä siirto. Ja te ette todellakaan ole typerä.

Tuo tosin oli typerää.

Päivää vain.

Arvon lady.

Hyvä on sitten.

Veljenne vei professori Adeline Rathe.

Wrath.

Kuka hän on? - Mitä?

Missä hän on?

Olen seurannut teitä siinä toivossa, että löytäisin hänet avullanne.

Hän on kuin varjo, joka ei tunne armoa. Hän on kuvernöörin uskottu.

Hän ilmestyi vuosi sitten ja tietää kaiken. Emme luota häneen.

Hänkö vei veljeni ja lady Tewkesburyn? - Päästäkää nyt irti minusta.

Kuka olette?

Nimeni on Mikiel Mizzi. Edustan uudistuksenvastaista puoluetta.

Uskomme vapaaseen Maltaan.

Haluamme kruunustanne eroon.

Ja tekemistänne tuhoista.

Käytätte sotilaitamme taisteluihinne välittämättä heidän hengestään.

Haluatte hallita maata, josta ette tiedä yhtään mitään.

Tiedän, kuka olette, Enola Holmes.

Olette loistoetsivä.

Uskoakseni veljenne…

Joudun vankilaan, jos jään kiinni.

Pitää mennä. - Jutellaan.

Tarvitsette vielä apuani.

Ja minä teidän. Tapaamme vielä. - Olisi vielä kysyttävää.

Seuraan liikkeitänne. Näkemiin.

VALLETTA, MALTAN PÄÄKAUPUNKI

Olemme tietoisia teistä, neiti Holmes.

Komisario Lestrade on ollut meille erinomainen apu.

Rettelöinti on kuulemma tapaistanne. - Kuinka niin?

Silminnäkijän mukaan olitte rikospaikalla ruumiin kanssa.

Mies ammuttiin ylhäältä. - Ette ilmoittanut hänen ruumiistaan.

Ilmestyitte poliisiasemalle. - Veljeni on kadonnut.

Samoin tuleva anoppini.

Olen etsivä ja yritän löytää naisen, joka on tästä kaikesta vastuussa.

Kenet?

Professori Adeline Rathen.

Miksi olette kiinnostunut…

Ylikonstaapeli Indri. - Kuvernööri.

Olette ilmeisesti erehtynyt. - Sir. Minä…

Työnne on tutkia maltalaisia rikoksia. Enola Holmes on englantilainen.

Hän on korkea-arvoisempi. - Sir.

En ole korkea-arvoisempi. - Hän on täällä rikostutkinnan vuoksi.

En oikein usko, että… - Uskomuksillanne ei ole merkitystä.

Voitte poistua, neiti Holmes.

Pahoittelen vielä kerran väärinkäsitystä.

Kiitos vaivannäöstä. Teistä on ollut apua. - Ilman muuta.

Mistä on kyse? - Tämä on kesäkarnevaali.

Riemastuttavaa.

Älä muuta sano. - Noinko ihmisiä kohdellaan täällä?

Sellainen järjestelmä on. - Toimimaton.

Miksen saanut puhua ylikonstaapelille?

Löysin nämä äitisi huoneesta. Kenen ne ovat?

Nämä ovat isäni sotamitalit. Ehkä niiden piti olla häälahjamme.

Enola.

Mitä katsot?

Enola.

Wrath.

Kuvernöörin uskottu.

Enola.

Minun pitää mennä. - Tulenko mukaan?

Selvitä, mitä ylikonstaapeli tietää.

Odota.

Ei.

Odota!

Huhuu.

Et saisi seurata minua.

Oletteko professori Adeline Rathe? - En.

Kertokaa, missä veljeni on. - Teit virheen.

Voin auttaa. - Hän tappaa sinut.

Hän tappaa sinut. - Kuka minut tappaa?

Olkaa kiltti ja kertokaa.

Ei taas.

Voi ei.

Kuka hän on? - Hän tappaa sinut.

Hän kuuli kaiken.

Häntä ei huomattu vuosiin.

Hän huijasi kaikkia. - Se on peliä.

Hän piti vain… - Hauskaa.

Ehkä voimme vielä tanssia.

Voimme lavastaa pakonne, professori.

Moriarty.

Oletpa fiksu tyttö, Enola Holmes.

Lopeta!

Missä veljeni on? Onko hän kuollut?

Ei vielä. Pidän häntä mielelläni vankina.

Hän ei tosin usko, että tulet apuun.

Mitä teet täällä?

Suurenmoista, eikö? Brittiläinen hallitus rakentaa Maltalle viemäriverkostoa.

Se on oiva piilopaikka.

Kyse on tietenkin myös häistä.

Sinähän käytännössä kutsuit minut mainostamalla sanomalehdissä.

Sulhanen odotti sinua surumielinen ilme kasvoillaan.

Päätitkö sittenkin jänistää?

Ehkä hän ansaitsikin kärsiä.

Tulit tänne tuhoamaan perheeni. - Muiden asioiden muassa.

Olet enemmän hakoteillä kuin arvelinkaan, etsivä Holmes.

Ei!

Irti tyttärestäni! - Äiti!

Päästä irti!

Eudoria Holmes. Mukava nähdä. - Älähän nyt sentään.

Ilo on minun.

Lapsesi härnäävät minua. - Se on minulle enemmän kuin tuttua.

Oletko kunnossa? - Olen.

Hän on poissa.

Minä tässä.

Onpa riemastuttavan naurettava sotku. - Naurettavaa on se, että olet täällä.

Jätätkö minut noin vain? - Jätänpä hyvinkin.

Minulla on muuta tekemistä. Veljeni ja anoppini ovat kateissa, ja…

Olet ollut poissa liian kauan. - Niin, mutta…

Tulin silti häihisi.

Minua etsitään. En voinut tehdä asiasta numeroa.

Aioitko seurata häitäni salaa ja paeta sitten takaisin Lontooseen?

Kuulostaa karulta, kun sanot sen noin. - Mitä sitten kuvittelit?

Halusin nähdä, kun astelet alttarille.

Halusin nähdä sinut.

Voimmeko halata?

Äiti.

Minulla on asioita hoidettavana.

Suosikkilapseni on nimittäin siepattu.

Suosikkilapsesiko?

Sanooko Sherlock mitään? Lihaksen lisäksi hänellä on älliä.

Nyt sinun pitää tosin löytää hänet. - Etkö usko, että pystyn siihen?

Päinvastoin. Minusta olet erityinen.

Saanko antaa neuvon?

Moriarty ajattelee samoin kuin veljesi.

Sinun pitää nähdä se, mikä on edessäsi,

mutta älä unohda katsoa sen taakse.

Arvoitus on yhtä katala kuin laatijansa.

Kirjoita muistiin.

Sido se.

Millainen hääpukusi oli? - Ikivanha.

Mikset ollut kirkossa?

Jutellaan siitä joskus toiste.

Ei hätää, kultaseni. Sait selville asioista tärkeimmän.

Sherlock on elossa.

Ovatko molemmat siis elossa? - Ovat.

Onko kaikki Moriartyn tekosia? - On. Ja on ollut alusta asti.

Ja sinäkö melkein kuolit?

Menin hänen ansaansa kahdesti.

Se ei ole tapaistani. - Olit kuitenkin rohkea.

Pärjään kyllä. Ei hätää. - Haluan auttaa.

Pyydän.

Miksi olet minulle niin kiltti?

Koska olen päättänyt olla.

Olet kaikki, mitä minulla on.

En aio menettää sinua.

Onko tuo rantamaja? - Mitä?

Enola.

Kengät pois. Kaadut.

En ole ennen käynyt tällaisessa.

Kaikki tämä siksi, että nainen voi uida meressä.

Uidaanko meressä?

Minulla oli sinua ikävä. - Minullakin sinua.

En kai pakottanut sinua naimisiin?

Et pakottanut. - Enhän sanonut, ettei vaihtoehtoa ole?

Valitsin sinut, kun vastasin myöntävästi.

En valinnut muiden mielipiteitä siitä,

mitä saan sanoa, miten saan käyttäytyä ja ketä minun pitäisi kutsua.

Niin. - Tunsin itseni riittämättömäksi.

Olin silti varma sinusta.

En epäillyt yhteistä elämäämme tai sitoutumistani sinuun.

Olen pahoillani.

Tiedän, että loukkasin sinua pahasti.

Kiitos.

Juo.

Tähän voisi tottua.

Anna hänellekin.

Hän saa juodakseen sitten, kun sinun aikasi on ohi.

Minulla onkin hupaisa ehdotus.

Kerropa sinä, mitä suunnittelen.

Olenhan jättänyt kylliksi vihjeitä. - Aivan.

Tulit Maltalle vuosi sitten.

Siinä auttoi ilmeisesti henkilö, joka onnistui lyhentämään tuomiotasi.

Uskoakseni junailit asiat niin, että siskoni häät pidettäisiin Maltalla.

En tosin tiedä, miten siinä onnistuit.

Onnistuitpa kuitenkin. Vaikuttavaa.

Ehkä voit kysyä sellitoveriltasi.

Teitä oli helppo manipuloida, lady Tewkesbury.

Halusitte eksoottiset häät.

Missä menittekään naimisiin?

Maltalla.

Etevä siirto. - Melkoinen kehu sinulta.

Käynnistit suunnitelman, kun saavuimme Maltalle.

Sieppasit minut, jotta saisit Enolan tanssimaan pillisi mukaan.

Vangitsinko muka sinut laittaakseni hänet töihin? Miksi ihmeessä?

Tiedät, että hän välittää.

Kyse ei ole siitä.

Enola toimii järkevästi.

Hän tekee kaikkensa korjatakseen asiat, kun sinä taas…

Et palvele ketään muuta.

Et koskaan toimi muiden edun hyväksi.

Monet uskovat niin ja joutavat syrjään, kun heidän tarkoituksensa on täytetty.

Onko se jokin kostotoimenpide?

Ei.

Se olisikin liian alkeellista professori Moriartylle.

Tapasin muuten äitisi.

Juhlit sitä, että hän räjäytti postin. - En todellakaan.

Minä varastan aidosti mädättyneiltä, ja passitat minut ilomielin vankilaan.

Olet vihainen meille. - Olen vihainen tekopyhyydelle.

Olen tylsistynyt sinuun.

Oletuksesi ovat keskinkertaisia.

Odotin parempaa.

Pelasin peliäsi.

Anna hänelle vettä.

Tosiaan.

Sinusta on hyötyä vähän.

Hänestä vielä vähemmän.

Ei hätää.

Minulla ei ollutkaan kova jano.

Ei syytä huoleen, lady Tewkesbury.

Enola onnistuu kyllä.

Kaiken takana olikin Moriarty.

Mutta miksi?

Tulit tänne tuhoamaan perheeni.

Halusiko hän kostaa? Se olisi liian yksinkertaista hänelle.

Moriarty ajattelee samoin kuin veljesi.

Sinun pitää nähdä se, mikä on edessäsi, mutta älä unohda katsoa sen taakse.

Tässä on jotain muutakin. Mutta mitä?

Oletko hereillä?

Sain ajatuksen. - Anna tulla.

Nainen purppurassa…

Nait sietämättömään perheeseen. Minulle annettiin alusastia kuin piialle.

Äiti.

Kas. Vävypoika.

Siis melkein. Palasitteko yhteen?

Olen samaa mieltä. Sukuni on aivan sietämätön.

Earnest. - Tewkesbury.

Eudoria Holmes.

Tämä on kunnia. - Kiva poika.

Haluatko alusastian? - Mielelläni.

Miten on, tyttäreni? Oletko löytänyt kelvollisen vihjeen?

Morfiini ja siteet loppuivat. Olen poikki. Joko olemme Sherlockin jäljillä?

Olette varmaankin tohtori Watson. - Eudoria Holmes. Ilo tavata.

Kaksi komistusta teltassa. Nyt lykästi.

Onko kaikki pakko sanoa ääneen? - On.

Olemme päässeet lähemmäs Sherlockia.

Pitäviä johtolankoja ei ole. Yritän ajatella.

Jätämme sinut hetkeksi rauhaan. - Kiitos.

Sherlock miettii aina hiljaisuudessa. - Hän onkin tylsimys.

Keskustelu tuskin häiritsee Enolaa. - Sain ajatuksen.

Jopas. Kolmas mies. - Tervehdys.

Olin sattumalta paikalla. - Tuskinpa vain.

Pidätte meteliä. - Kuka hän on?

Nimeni on Mikiel Mizzi. Edustan uudistuksenvastaista puoluetta.

Haluamme… - Kruunustamme eroon ja vapaan Maltan.

Ja minä haluan kaikki ulos. - Ei käy.

Yksi asia on jäänyt huomaamatta.

Nainen purppurassa. Hänen hattunsa.

Se oli Garrett & Co:lta. Tämän vuoden mallistoa.

Sepä kiva.

Se on siis seurapiirihattu.

Hänet on solutettu seurapiireihin rahaa säästelemättä.

Nainen tuskin oli Moriartyn sotilas saati sitten palkkatappaja.

Hän oli vakooja.

Oiva ehdotus.

Selvitetään, ketä hän vakoili.

Hänen motiivinsa on helpompi selvittää, jos hän tosiaan työskenteli Moriartylle.

Minun pitää ajatella.

Hän puhui kahdelle miehelle ennen karnevaalia.

Yksi heistä oli kuvernööri.

Toisella oli kasvoillaan kettunaamari, ja rintaa koristivat mitalit.

Prikaatikenraali.

Miksi hän puhui Moriartyn vakoojalle?

Missä antamani mitalit ovat?

Hänellä oli tällainen.

Sotilaalla oli illallisella samanlainen.

Nouskaamme seisomaan.

AFGANISTAN

Afganistan.

Se on afgaanisodasta.

Mitali annettiin Khostissa taistelleille. - Khost.

Khost.

Isäni ja kummisetäni taistelivat siellä.

Prikaatikenraaliko? - Voimmeko jututtaa häntä?

BRITTILÄINEN SOTILASJOHTO

He lausuvat nopeasti tyhjiä sanoja.

Prikaatikenraalin toimisto on täällä. Seuratkaa minua.

Toimitaan samoin kuin Moriarty.

Meidän pitää olla hieman katalia.

Kuka täällä mahtaakaan olla siinä hyvä?

Täältä tullaan.

Siinähän sinä. - Luuni ovat jo vanhat.

Kas niin. Mennään.

Menkää edeltä. Esitän miespalvelijaa. - Miksi ihmeessä?

Selitänkö muka siirtomaan tavat siirtomaaherrojen naisväelle?

Valitettavasti kukaan täällä ei ymmärrä täkäläistä meidän seurassamme.

Mikä suunnitelma on? - Esitämme vain porvareita.

Nytkö tämä vasta sovitaan? - Kyllä. Tämä on tärkeää.

Toitko pohjapiirroksen?

Anteeksi vain. Kuinka voin auttaa?

Anteeksi. Siinäpä mies paikallaan.

Missä arkisto mahtaa sijaita?

En saanut selvää. - Arkisto.

Prikaatikenraali lähetti minut. - Prikaatikenraali Sampson.

Minun on tarkoitus yllättää aviomieheni eversti Remington.

Siis Remington. - Eversti Remington.

Nimi ei sano mitään.

Eikö muka? - Ei.

Oletko aivan varma?

Tunnen hänet kyllä.

Minäpä näytän, missä arkisto sijaitsee. - Hienoa.

Elinhän minäkin leveästi ennen pakoani.

Pahoittelut. En ole kuullut äidistäsi. Huoli on kuitenkin aiheellinen.

Häntä etsitään täysin voimin. - Kiitos avustasi.

Tulin kuitenkin eri syystä. Halusin kysyä Khostin kaupungista.

Aivan. Olenkin kuullut siitä.

Olit siellä isäni kanssa. - Afgaanisodassa.

Aivan. Muistan kyllä Khostin.

Anteeksi. Kuka olettekaan?

Tohtori Watson. Olen kapteeni. Palvelin Ašantissa.

Ne olivatkin kovia aikoja. - Pitää paikkansa.

Pärjäätkö, kultaseni?

Toimitaan vauhdilla, ennen kuin hän herää.

Mistä aloitamme?

Lukemisesta. Mistäpä muustakaan?

Luetaan kaikki, mikä liittyy Khostiin tai afgaanisotaan.

Lordi Tewkesbury kertoi paljon siitä, mitä Khostissa tapahtui.

Tunsitteko Peterin? - Kyllä vain.

Peter kertoi toivovansa, että hänen poikansa olisi osa ratkaisua.

En pidä keskustelun sävystä. - Tulimme pyytämään apuasi.

Uskoaksemme Maltan kansaa uhataan.

Meidän täytyy saada tietää, mitä tiedät Khostin tapahtumista.

On asioita, joista sinun ei tarvitse tietää.

Tiedän, mitä rintamalla voi tapahtua.

Joskus rajoja on pakko rikkoa.

Edes kapteeniksi noussut lääkintämies ei voi ymmärtää päätöstä…

Raahasin kuolleita taistelukentältä.

Sain luodeista itsekin.

Ymmärrän kyllä seurausten painon.

Khost.

Löysin sen.

Katsokaa.

Arkit ovat vahingoittuneet. - Sivuja on revitty.

Vahinko on suurempaa kuin kuvittelimme.

Katsokaa painaumia.

Voin jäljentää ne.

Onko sinulla kynää, äiti?

Kiitos.

Ei!

Ei hätää.

Löytyikö mitään?

Taistelussa oli mukana sekä brittiläisiä että maltalaisia.

"Tehtävä suoritettu. Kuolonuhrien määrä mittaamaton."

"Sotakorvauksina tonni afganistanilaista kultaa."

"Paikalliset pitivät puhdistuksena sitä, mikä oli ryöstö."

Moriarty tietää kullasta.

Mutta miten?

Kersantti N. Smith. - Niin tietysti.

Hän toimi tiedonantajana.

Tämä on kamalaa.

Harvoin saa sellaisia vastauksia, joita haluaisi kuulla.

Kas niin, kultaseni. Meistä rikollisista ei ole enää apua.

Anna kynä takaisin.

Mene näyttämään heille taivaan merkit.

Tewkesbury! - Seis!

Se oli ryöstö!

He veivät mukanaan sotasaaliin Khostista.

Mistä oikein puhut? - Tiedän kyllä, kuka hän on.

He tappoivat syyttömiä ja varastivat kultaa pyhäköstä.

Se oli Britannian hallituksen määräys.

Kulta tuotiin Maltalle ja kätkettiin.

Onko tämä totta? - On.

Sinä jos joku tiedät, että isäni oli hyvä mies.

Eikö ollutkin?

Sodassa tehdään asioita, jotka ylittävät moraalin rajat.

Mitä tarkoitat?

Hallitus ja armeija olivat erimielisiä.

Meidän piti säästää kuluissa, mutta siihen ei ollut mitään keinoa.

Kyseessä oli sota.

Tilanne päätettiin siis korjata…

Varastamalla ja murhaamalla. - Pidimme niitä mittavina sotakorvauksina.

Se on vakiintunut käytäntö sodan jälkeen kulujen ja tappioiden kattamiseksi.

Entä heidän tappionsa sitten?

Taistelimme sentään imperiumin puolesta.

Virhearvioilta ei voitu välttyä.

Virhearvioiltako?

Siksikö niitä kutsutte? Oletteko kadottanut kunniantuntonne?

Mikä isäni osuus asiaan oli? Käskettiinkö hänen toimia niin?

Isäsi rakasti sinua valtavasti.

Operaatio…

Se oli hänen.

Anteeksi. - Tewkesbury.

Anteeksi.

Anna minä.

Minunkin isäni oli sotilas.

Brittiläisen Intian uskollinen palvelija.

Hän rakasti kruunua.

Hän uskoi sen oikeuteen hallita Intiaa.

Luotin hänen mielipiteeseensä. Olin vasta lapsi, ja hän oli sankarini.

Mitä kullalle tapahtui?

Tajuatteko, miten lady Tewkesburyn ja Sherlockin käy, jos vaikenette?

Kulta tuotiin tänne.

Miksi?

Se piti lavastaa Maltalta löydetyksi tai itse asiassa sieltä viedyksi.

Se ei kuitenkaan palannut Britanniaan.

Peterillä oli omantunnontuskia.

Tajusin kruunun tekemät tuhot vasta ašantien kohdalla.

Ihmisiä kohdeltiin julmasti.

Näin yhtäkkiä kaiken selvästi.

Niin kai hänetkin.

Palasimme Maltalle.

Hän antoi miestensä nousta maihin ja upotti sitten laivan.

Hän väitti myös kullan uponneen.

Kulta olisi pitänyt palauttaa. - Ei.

Brittiläinen imperiumi ei voi milloinkaan myöntää virheitään.

Päällystömme raivo oli niin silmitöntä, että pelkäsimme uramme puolesta.

Siksi päätimmekin syyttää yksikkömme maltalaissotilaita kapinasta.

Annoimme heidän ottaa syyt niskoilleen.

Meillä kaikilla on historiamme, mutta vain totuus määrittelee meidät.

Sankariemme sijaan.

Isiemme sijaan.

Pidin aina isääni hyvänä miehenä.

Monet eksyvät suuruuden tavoitteluun ja kadottavat samalla itsensä.

Miten hän pystyi moiseen? - En voi sanoa mitään, mikä lohduttaisi.

Voin sanoa ainoastaan sen, että voitte valita oman polkunne.

Missä kulta on nyt?

Mistä minä muka tietäisin?

Hän ei halunnut minun jäävän vastuuseen.

Peter sanoi sitä merirosvokullaksi, joka ei saisi tahrata mainettani.

Merirosvokullaksiko?

Näetkö luolan? Hän kertoi minulle lapsena, että sinne on kätketty aarre.

Tietenkin.

Moriartylla on aina monta rautaa tulessa.

Miksen saisi osuutta väärin hankituista rikkauksistanne -

ja rankaisisi teitä samalla?

Hän haluaa tehdä meille pahaa mutta myös anastaa varastetut rikkaudet.

Tiedän, missä kulta on. Hän ei.

Kuka?

Arvoitus on yhtä katala kuin laatijansa.

Miksen tajunnut sitä heti silloin, kun hän yritti tappaa minut?

Hänen olisi pitänyt tehdä se.

Siten hän ei olisi paljastunut.

Siitä olisikin ollut apua.

Hän etsi neulaa heinäsuovasta mutta järjestelmällisesti.

Hän asetti ansat, joihin lankesimme.

Wrath.

Löydetyt johtolangat.

Samoin sieppaukset.

Hotellin tulipalon.

En ymmärrä lainkaan, mitä on tekeillä.

En ihmettelisi, jos hän olisi kirjoittanut morseaakkoset Sherlockin peiliin.

Ainoa puuttuva palanen oli Tewkesburyn isä.

Moriarty tiesi Khostista ja hänestä.

Ja sen, että Tewkesbury rakastaa minua ja veisi minut hänen luokseen.

Minunko? - Niin.

Ja te puolestanne veitte minut kullan luo.

Hän on johdatellut meitä koko ajan.

Tewkesbury.

Olen ratkaissut arvoituksen. - Niinkö?

Minulla on suunnitelma.

Moriarty on punonut verkkonsa, ja nyt lennän siihen kärpäsen lailla.

TÄÄLLÄ PIILEE AARRE

Ajatteletko samaa kuin minä?

Ajattelen.

Hän tarkkailee meitä jossain, muttei vielä tiedä, missä kulta on.

Minäpä näytän.

Tiedätte, mitä tehdä. Pysykää täällä. - Entä jos hän on luolassa?

Tohtori Watson.

Suunnitelma on hyvä.

Hoidan hänet, jos hän on siellä.

Onnea matkaan.

Tiehesi siitä!

Tohtori Watson.

Anteeksi.

Missä veljeni on? - Vapautan hänet, kun saan haluamani.

Sinuun ei voi luottaa. Tapoit jo kaksi.

Olet aina kovin ylemmyydentuntoinen. Suojeletko veren tahraamaa kultaa?

Kultaa, joka on tahrannut sinut ja pojan, jonka likaisen sukunimen olit saada.

Entä miten on Holmesin nimen laita?

Mihin etuoikeuteen se pohjaa?

Kenties sokeriin Jamaikalta.

Ehkä silkkiin tai puuvillaan Intiasta.

Vain harva brittiläinen nimi on tahraton imperiumin aiheuttamasta kärsimyksestä.

Luolassa on vielä 20 laatikkoa lisää.

Kas niin. Sait kullan.

Missä veljeni on?

Sinä ja puhtoinen sydämesi.

Luuletko tosiaan, että annan hänet näin helpolla?

En anna sinun ja veljesi pilata suunnitelmiani enää yhtään enempää.

Olet jälleen hakoteillä, Holmes.

Oletko aivan varma?

Teidät on piiritetty!

Et ole ainoa, jolla on ystäviä Maltalla.

Laskekaa aseenne!

Nyt! - Enola!

Ei!

Odota, Enola!

Apua!

Olemme täällä!

Rakastan sinua.

Hän haluaa taistella.

Sherlock!

Vapauta hänet, Enola! - Hyvä on.

Kas niin.

Tämä voi sattua.

Tulen pian takaisin.

Siinähän sinä oletkin.

Ei tule kuuloonkaan!

Ampumisesi olisi tylsä loppu.

Asetit minulle ansan.

Vaikuttavaa.

Teit siitä helppoa.

Et ole lainkaan veljesi kaltainen.

Hän ei anna itsestään mitään.

Toisin on sinun laitasi.

Olet tunteellinen omaksi turmioksesi!

Olet tunteellinen.

Se on ymmärrettävää mutta tarpeetonta.

Minusta se on ymmärrettävää.

Ja ennen kaikkea tarpeellista.

Monta päivää.

Todella monta.

Ei, Sherlock.

Kerro yksikin syy,

miksen tekisi sitä.

Emme ole sellaisia. Emme toimi niin.

Hän pakenee poliisilta uudelleen.

Hän tulee taas kimppuumme,

ja sama verinen sirkus jatkuu aina vain.

Aina vain. Ja aina vain.

Ole hiljaa!

Katso minua, Sherlock. Älä tee sitä.

Ajattele.

Nyt sinä olet tunteellinen.

Sain tiedon, että Moriarty palautetaan Britanniaan ilman pakomahdollisuutta.

Kulta puolestaan matkustaa minun ja tohtori Watsonin kanssa Afganistaniin,

missä se palautetaan omistajilleen.

Lordi Tewkesbury mahdollisti minulle valtuudet hoitaa asian tutkinnan.

Kaikkia rangaistaan rikoksista Maltalla.

Moriartyn toimet paljastivat laajemman vääryyden.

Ehkä Maltalla koittaakin aika, jona briteistä päästään eroon.

Aivan. Saatat hyvinkin olla oikeassa.

Toivottavasti ymmärrät, miksi teen tämän. - Isäsi olisi sinusta ylpeä.

Onko aika?

Kuningattaren, isänmaan ja kaiken muunkin puolesta.

VIRKAMIEHILLE TUOMIOT

ARMEIJAN VYYHTI JULKI

MALTALLA VALOISA TULEVAISUUS

Hän oli rohkea.

Hän oli sitkeä silloinkin, kun minä en. Moriarty yritti tehdä siitä lopun.

Hän ei tainnut onnistua.

Muistikirjasi.

Niistä ei ollut helppo saada selvää.

Olisinko minä saanut selvää omistasi?

Olemme sisaruksia,

mutta omien muistikirjojen lisäksi meillä on omat mielemme.

Pitää paikkansa.

Ja sinun mielesi on se,

jota eritoten ihailen.

Kiitos.

Kiitos kaikesta.

Nimittäin…

Unohdin itseni.

Muistit kuitenkin ennen pitkää.

Pelkoa ei ajattele kummemmin, ennen kuin on yhtäkkiä pimeässä paikassa,

jossa ei voi suojella toista.

Myös tohtori Watson taisteli puolestasi. - Mukava kuulla.

Hän on hyvä mies. - Tewkesburykin osaa joskus yllättää.

Hänkään ei ole hassumpi.

Ei äitikään.

Hänestä en ole niin varma.

Puhuin ohi suuni, kun riitelimme.

Ei se mitään. Unohda koko juttu. Sanoinhan minäkin kaikenlaista.

Enola.

Olet Holmes.

Minun piti sanoa yksi asia.

Se on totuus.

Olet paljon enemmän.

Saatat jopa olla erityinen.

En tiedä, milloin kasvoit noin isoksi.

Olen kasvanut joka ikinen päivä.

Niin.

Tosiaan.

En halunnut mennä naimisiin tulevan lady Tewkesburyn kanssa.

Haluan silti olla aviomiehesi.

En halua ottaa nimeäsi.

Ymmärrän sen varsin hyvin. Se on tahrattu ikiajoiksi.

En minä sitä. Tarkoitin arvonimeäsi.

Päätin luopua siitä. Asiaa hoidetaan parhaillaan.

Sitten en ole enää lordi. - Oletko varma?

Oikea sukunimemme on Tebbity-Gore.

Tebbity…

Tebbity-Gore?

Varakreivi Tewkesbury on virallinen nimi kuten Basilwetherin markiisikin.

Oikea sukunimeni on Tebbity-Gore.

Et taida pitää siitä.

Tewkesbury on suosikkini.

Mutta hällä väliä.

Haluan vain, että sinä olet sinä ja minä olen minä.

Enola Holmes.

Earnest Tebbity… - En pysty edes sanomaan sitä.

Se tosiaan on kamala. - Onko sinustakin?

Olin väärässä siitä, mitä sanoin aivan tarinan alussa.

Olin ymmärtänyt väärin.

Hyvät tarinat eivät alakaan häistä.

Ehei.

Ne loppuvat sellaisiin.

Näytät kauniilta. - Kiitos.

Viihdyitkö avioliitossa? - Valitsin väärän aviomiehen.

Sinä taidat kuitenkin valita oikean.

Ai niin.

Hyvän kumppanuuden hengessä otankin puheeksi häälahjasi.

Voi ei.

Ajattelin jalokiviä ja kirjoja. Harkitsin maalauksia ja kukkia.

Lopulta kuitenkin tein valintani.

Hei.

Minä tässä.

Edith. Mitä sinä teet täällä?

Äitisi lähetti minulle sähkeen ja käski suunnistaa paikan päälle.

Hän on pieni mutta pippurinen.

Nimesi…

Enola.

Olen iloinen, ettei se rajoittanut sinua.

Niin. Se on "yksin" takaperin. Päätit jostain syystä kirota tyttäresi.

Pidän nimestäni koko komeudessaan.

Enola Eudoria Holmes.

Ja Holmesina minä pysyn.

Meillä muilla on ikävä kyllä sama kohtalo.

Nähdään pian.

Olen varakreivi Tewkesbury, Basilwetherin markiisi.

Olet tollo.

Pitäisikö meidän pysyä yhdessä?

Ihmiset eivät halua meitä lähelleen. - Ei.

Meillä on sentään toisemme.

Katso silmiini. Rytmi jatkuu koko ajan.

Tunnen sen.

Mitä viuhkalla lähettämäsi viesti tanssiaisissa merkitsi?

"Rakastan sinua."

Toin sinulle jotakin.

Ymmärsitkö, mitä sanoin?

Sinä rakastat minua. Minäkin satun rakastamaan sinua.

Eipäs hätäillä!

Aloitetaan.

Hei. - Päivää.

Olen Mikiel Mizzi. Edustan uudistuksenvastaista puoluetta.

Uskomme vapaaseen Maltaan.

Selvä. Mukava kuulla.

Haluamme eroon…

Kuunnellaan seremoniaa. - Toki.

Voi kultaseni.

Näen, miten katsot Enolaa ja miten hän katsoo puolestaan sinua.

Toivotan teille valtavasti onnea.

Kiitos. - Olet rakas.

Kas niin. Asiaan.

Rakkaat vieraat ja uudet perheenjäsenet.

Tervetuloa.

Olemme kokoontuneet tänne tänään -

juhlimaan Earnestin ja Enolan liittoa.

Seremonia on yksinkertainen, sillä en muista alkuperäisestä juurikaan.

Sormukset. Kenellä ne ovat?

Tässä.

Kiitos, sir.

Oletteko valmiita?

Olemme.

Earnest.

Lupaatko pitää huolta Enolasta?

Lupaatko olla hänen kumppaninsa?

Lupaatko rakastaa häntä juuri niin kuin hän tarvitsee?

Kysy häneltä ensin.

Tämä asia on tuottanut hänelle minua enemmän päänvaivaa.

Tosiaan.

Enola. - Haluan olla hänen.

Hyvä.

Ja minä hänen.

Siinä tapauksessa julistan teidät ei kenenkään suomilla valtuuksilla -

julistan teidät vaimoksi ja aviomieheksi.

Nyt saat suudella aviomiestä.

Adeline Rathe.

Wrath. - Adeline Rathe.

Tekstitys: Milka-Maria Mauranen