Original subtitles

Sattuiko häneen? - Mitä?

Ei. Häneen ei satu. Hän ei ikinä valita.

Hän ei herännyt edes vaipanvaihtoon.

Tiedät, ettei häneen satu. Sinä olet se, keneen sattuu.

Olet häpeissäsi.

Pikkutyttöni.

Oletpa nätti.

PAMPLONA, MARRASKUU 1973

Tule mukaan, kun kylvetän hänet. Pitele häntä sylissä. Kyllä se siitä.

Katso nyt, miten nätti hän on.

En halua, että hän tulee heihin.

Et tiedä heidän elämästään mitään. Ette ole nähneet 40 vuoteen.

Mitä muka tiedät muiden elämästä?

Tiedän, millaista hänen elämästään tulee.

Hänen kotinsa on hänen äitinsä luona.

Mitä oikein teemme? - Juuri sen, mitä lääkäri käski.

Mahdollisimman pian.

Hän ei saa ikinä tietää.

Ei saa kukaan muukaan.

Hän saa elää täysin normaalin elämän.

Ja sinä saat lopettaa hölynpölysi.

Saat luvan rakastaa tytärtäsi ja olla oikea isä.

Sovitaanko niin? - Rakastan häntä jo nyt.

Teen kaiken voitavani.

Ihan mitä tahansa.

Äitisi on aina kanssasi.

Aina.

RAKAS SEÑORITA

Hei!

DE JUANIN ANTIIKKILIIKE

PAMPLONA, JOULUKUU 1999

"Turha on silloin meidän saarnamme. Turha myös teidän uskonne."

Se tarkoittaa, että kirkon on vaiettava, jos Kristus ei olekaan noussut kuolleista.

Eikö paaville taputtaminen ole synti?

Se ei ole synti muttei myöskään neljäs käsky.

Saanko taputtaa, kun hän on telkkarissa?

Taputa, jos haluat, Javier. Sinun ei kuitenkaan ole pakko.

Noudattakaa vain käskyjä, jotka ovat pakollisia katolilaisille.

Kiitos. Olin hieman huolissani. - Se siitä aiheesta. Tunti on päättynyt.

Muistakaa opetella laulut. Konsertti on pian.

Siivotkaa myös pulpettinne.

Uutisia Rocío Wanninkhofin jutusta.

Perheen lähipiiri on vahvistanut, että 19-vuotiaan murhasi henkilö,

johon uhri itse luultavasti luotti.

Tekijä on kuulemma hänen äitinsä ystävä. Se lyhyttukkainen pirttihirmu.

Ihmiset juoruilevat mitä sattuu, mummi. Kuka niin muka sanoo?

En väitä häntä syylliseksi, mutta hän ei yritä edes esittää muuta.

Sellaista on helppo uskoa siitä happamasta naisen kuvatuksesta.

Joku saattaa sanoa myös minusta, etten näytä naiselta.

Perheellä on tarpeeksi rankkaa ilman vapaana liikkuvaa murhaajaakin.

Älä vertaa itseäsi siihen naiseen. Eihän moista voi ajatellakaan.

Sinulla on hyvän ihmisen kasvot.

Älä taas aloita.

Heitetään tyrmään kaikki tylyt, rumat ja epänaiselliset, kunnes vapaana on enää…

Mummi!

Odota hetki.

Adela. Kultaseni. Mitä tapahtui?

Mummi.

Älä liiku. Soitan apua. - Ei voi olla totta.

Tietenkin ratin takana olit sinä. - Olen pahoillani.

Teit pahaa jälkeä. Murjoit minut katukiveykseen.

Anteeksi. - Älä tuijota minua kuin idiootti.

Katso nyt, mitä teit.

Anteeksi, Begoña. Keskityin liikaa mummin juttuihin.

Onko mummisi autossa? - Oletko kunnossa?

Soitan veljelleni. Hermot menevät.

Aivan täysin. - Haloo. Täällä on sattunut onnettomuus.

Ahumadan ja Navarran risteyksessä.

Autossa on vanhus. Pitäkää kiirettä.

Huhuu.

Kuulitko? Oletko kunnossa?

Olen. Mummini on autossa. - Ei hätää. Autamme häntä parhaillaan.

Olen ihan kunnossa. Anna minun olla.

Siinä tapauksessa olet tästä eteenpäin itsestäsi vastuussa.

Menen poliisiauton kyytiin, mummi. Seuraamme ambulanssia sairaalaan.

Selvä, kultaseni.

Ei hätää, Adelina. Saatan lapsenlapsesi.

KURIN KULTAISET VUODET

En tiennyt sinun palanneen. - Tulin syyskuussa.

Olisi pitänyt tulla käymään, mutta on ollut kiireitä.

Isäni jättää minut vastuuseen kaikesta.

Pitää päästä kärryille.

Etkö siis palaa Lontooseen?

Olisin tietenkin halunnut jäädä.

Tiesin kuitenkin, että näin käy.

Isäni tuntien kuitenkin ajattelin, että hän ei jäisi ikinä eläkkeelle.

Turha toivo.

Olitko tyytyväinen elämääsi siellä? - Olin.

Siinä kaupungissa tapahtuu aina.

En tietenkään haluaisi lytätä elämäämme Pamplonassa.

Meille niin rakas Pamplona on kuitenkin äärimmäisen pieni.

Täällä on kymmenen katua ja sata ihmistä.

Lontooseen päästyään tajuaa, että maailma onkin aivan valtava.

Ja sitten pitää palata.

Niin pitää.

Noudata lääkärin neuvoja, Adelina.

Hidasta kävelyä.

Selvä. - Ei koskaan yksin.

Kas. Lapsenlapseni. - Pitkä ja ilo silmälle.

Aivan. - Mennään hänen luokseen.

Missä olit?

Iltaa vain. Pääsikö mummi perille? - Missä oikein olit, Adela?

Kävelin kotiin. - Ja onko se sinusta normaalia?

Kaikki on hyvin, isä. Halusin rauhoittua raittiissa ilmassa.

Sinulle kaikki on helppoa. Haukkaa vain happea. Viis meistä.

Isäsi on oikeassa.

Vastuullisinta olisi hyväksyä tilanne ja tulla kotiin.

Kävin vain kävelyllä. Anteeksi.

Keittiössä on ruokaa. Lämmitä sitä.

Antaa asian olla. Tehty mikä tehty.

Jokaisella hallituksen valtuuskunnalla on oma valmiustoimikuntansa,

mutta millenniumbugiin tulee silti suhtautua rauhallisesti.

Paniikkia tulee välttää.

ESTRADIOLI

Ovikello soi. Voisiko joku avata?

Olen Isabel Goñi. Fysioterapeutti. Tulin tapaamaan Adelina Arránia.

Peremmälle vain. - Selvä.

Kas niin.

Onpa tämä painava. Ihan kuin kantaisi ruumista.

Kuka olitkaan? - Anteeksi. Olen Adela.

Hauska tavata.

Tuonnepäin. - Tuonneko?

Anteeksi, kun olen myöhässä. - Ei se mitään.

Minne voin laittaa takkini?

Voin ripustaa sen. - Selvä.

Olen Isabel. Hauska tavata. - Aivan.

Tuonnepäin. - Selvä. Jätän tämänkin.

Nostaisitko reppuni lattialta?

Fysioterapeuttisi saapui. Hänen nimensä on Isabel.

Oletko yhä makuulla?

Saat luvan nousta ylös heti, kun hierontapöytä on koossa.

Turhaan makoilu ei ole hyvästä.

Minun pitää levätä onnettomuuden jälkeen. Olen sentään 88-vuotias.

Nimenomaan. Makoilla saa vain lääkärin määräyksestä.

Keho on laiska ja viihtyy paikoillaan.

Noustaanpa. Ota minusta tukea.

Ylös vain.

Käänny kyljellesi. Hienoa.

Intoni laantuu päivä päivältä.

Ylensyöminen on miltei kuvottavaa.

Mitä?

Hän aloitti tänään. Nähtäväksi jää.

Onko tuo matkustusasu? En tiennytkään.

Siihen aikaan naimisiin ei menty yleensä valkoisissa.

Lisäksi ukkini oli kuollut viikko sitten.

Olin tyylikäs mutta suruasussa.

Niin tietysti. - Matkustusasussani siis.

Käänny taas tännepäin.

Oletpa vahva. Sattuuko?

Ei. - Eikö?

Ei satu. - Sepä hyvä.

Näytit kerrassaan tyrmäävältä.

Valmista tuli.

Laitetaanpa tohvelit jalkaan.

Kerronko, miten meni? - Kutsun äidin paikalle. Hän haluaa tietää.

Noustaanpa taas.

Äiti!

Oloni on kerrassaan mainio. - Niinkö?

Kiva kuulla. - Istu sinä vain, Isabelita.

Hyvä. - Miten meni?

Hän suoriutui loistavasti.

Kankeus johtuu törmäysvoimasta. Määrättyjen hoitokertojen pitäisi riittää.

Hänen tulee kuitenkin liikkua enemmän. Portaiden nousua ja sen sellaista.

Hän haluaa viedä minut Benidormiin tanssimaan paso doblea verkkareissa.

Kuin Madridin vanhukset.

Kiitos paljon. Pidämme hänet liikkeessä. - Hienoa.

Liikun, kun minua huvittaa. Yrittäkää vain pakottaa.

Onko sinulla kaikki hyvin?

On. - Etkö ollutkin ratissa?

Onko sinut tutkittu? - Koskin niskaa muuten vain.

Se on merkki kivusta.

Anna kun katson. - Ei tässä mitään. Kaikki on hyvin.

Kaikki ei todellakaan ole hyvin.

Pitäisikö minun kuitenkin katsoa? - Anna hänen.

Minun ilokseni. Jätämme teidät kahden.

Mennään, Cruz. - Kas niin. Avaa villatakkisi napit.

Istu jalat erillään ja riisu yläselkä paljaaksi.

Eikö se ollutkin tämä puoli? - Oli.

Katsotaanpa.

Laske paitaa hieman alemmas. Avaa vielä yksi nappi.

Juuri noin.

Kas niin.

Etenen hitaasti. Kerro, jos sinuun sattuu ja kuinka paljon.

Käännä pää tuohon suuntaan.

Miltä tuntuu? - Venytys tuntuu muttei satu.

Hyvä.

Mikä hätänä?

Tässä. Sattuiko sinuun?

Oletko kunnossa?

Eksynyt katse tyhjyyteen

Etsii samaa kuin sinäkin

Oppiakseen jotain elämästä

Ymmärtääkseen rakkautta

Oppiakseen, millainen maailma on

Ymmärtääkseen rakkautta

Oppiakseen jotain elämästä

Ymmärtääkseen rakkautta täysin

Se on unelma, joka käy toteen

Tule sisään.

Tulin vain sanomaan, että menen töihin.

Mitä? Anteeksi. En kuule mitään.

Mónica Naranjo vie minut mennessään.

Mitä sanoitkaan? - Heippa vain. Lähden nyt.

Istu hetkeksi. Juodaan oluet. - Joskus toiste. En ole syönyt.

Tässä on paljon hiilihydraatteja.

Koko aterian edestä. - Hyvä on. Yksi vain.

Kippis.

Onpa hyvää.

Miten menee? - Ihan hyvin.

Kuulin onnettomuudesta. - Ai. Selvisimme säikähdyksellä.

Osuitko Begoñaan? Nuorimpaan Gómez-Arellanoon.

Osuin. Hän muuttui aivan raivopäiseksi.

Hän on hupsu.

Onneksi hänen veljensä tuli hätiin.

Sekö, joka oli Lontoossa? - Niin. Santi. Hän on todella mukava.

Jokaisella pilvellä on hopeareunus.

Onko sinulla suunnitelmia jouluksi?

Tiedätkö, miksi minua sanotaan täällä?

Tiedänpä hyvinkin. - Niinkö?

Hevoseksi.

Paskiaiset eivät peittele paskuuttaan.

Sain hiljattain tietää, että minua sanotaan Äiti José Maríaksi.

Mitä? - Älä muuta sano.

Aivan uskomatonta. - Usko pois vain.

Elämme 1500-luvulla. Kaikki pelkäävät pitkiä naisia ja naisellisia miehiä.

Minun työni on antaa heille anteeksi, mutta sinun ei tarvitse.

Eivät kaikki ole sellaisia. - Eivätkö muka?

Pamplonassa on yllättävän kivoja ihmisiä.

Siinä tapauksessa saat luvan kertoa Äiti José Maríalle, keitä he ovat.

Lupaan, mutta teen sen joskus toiste. Minun pitää nyt mennä.

Oletpa salaperäinen. Mene vain. Sinulla on tyyliä, señorita.

Kiitos oluesta.

Gómez-Arellano on poissa ensi viikolla.

Soita myöhemmin. Järjestämme asian.

Hyvää päivänjatkoa.

Muistitko ne kaavakkeet, Mamen? - Muistin.

Kiva nähdä, Adela. Mitä sinä täällä?

Olen ansainnut palkkaa isäni antiikkiliikkeessä neljä vuotta.

En ole käyttänyt siitä paljoakaan.

Haluan tehdä rahoilla jotain. - Hyvä. Rahoja on turha lepuuttaa.

Mistä summasta puhutaan? - Noin kuudesta miljoonasta pesetasta.

Hienoa.

Oletko ajatellut kiinteistön ostamista? - En.

Selvä.

Siedätkö riskejä?

Mahdollisimman vähän. - Selvä.

Sitten suosittelen julkista velkaa. Korkoa kertyy vähän, ja riski on pieni.

Miltä kuulostaa? - Luotan sinuun.

Hyvä.

Teemme paperit allekirjoitettaviksi. Sinun ei tarvitse tehdä mitään muuta.

Hei.

En tiennyt, että olet täällä. Saisinko ottaa vettä?

Ilman muuta.

Anna minä.

Kiitos.

Haluaisitko kahvia? Keitän muutenkin.

Jos vain sopii. Aamusta tulee pitkä.

Haluaisin pyytää anteeksi sitä aiempaa.

Tein olosi epämukavaksi, vaikkei se ollutkaan tarkoitukseni.

En oikein siedä kosketusta.

Anteeksi omasta puolestanikin.

Ei. Olen yli-innokas mäntti, joka ei osaa kunnioittaa rajoja.

Yritit vain auttaa. Siinä kaikki.

Selvä. Kerro silti, jos haluat varmistaa, että kaikki on kunnossa.

Voimme tehdä sen niin, että olosi on mukava.

En osaa kunnioittaa rajoja, mutta osaan työni.

Inhoan kipua. Omaani ja muiden.

Lupaan harkita asiaa. - Selvä.

Laittaudu valmiiksi, Adela. Isäsi odottaa alakerrassa.

Jatkatko vielä töitä, vai tuliko valmista?

Valmista tuli. Haen tavarani.

HYVÄÄ JOULUA 1999

Kas niin.

Tämä käsi on kunnossa.

Lähden nyt. - Kuulinkin sinut käytävällä.

Metelöin kuin roska-auto repun kanssa.

Tuota…

Tiedätkö, missä videovuokraamo on?

Laitan tämän ensin autoon.

Kappas. Fucking Åmål.

Tämä on aivan ihana elokuva.

Kuin Fassbinder olisi ohjannut Disney-leffan lesboista.

Pitää katsoa. Milloin se ilmestyi? - Viime vuonna.

Olisin säästynyt paljolta draamalta, jos olisin nähnyt sen ysärillä.

Mitä oikeastaan etsimme? - Dreyerin Jeanne d’Arcin kärsimystä.

Se on mykkäelokuva. Juliste on mustavalkoinen.

Kaunis lyhyttukkainen nainen itkee siinä pajukruunu päässään.

Maria Falconetti. - Aivan. Totta hemmetissä.

Se on aivan mahtava elokuva. - Se on täydellinen.

Se ei ole vain elokuva vaan rukous. - Todellakin.

Hänen katseensa on uskomaton.

Koko elokuvan vain toivoo saavansa häneltä anteeksi. Menen kananlihalle.

Se oli kassamagneettien aikaa, mutta Dreyer teki jotain aivan muuta.

Se on todella hengellinen. - Niinpä.

Teatraalinen!

Juuri niin.

Tule katsomaan minua teatteriin.

Näytteletkö? - Kyllä.

Olen näyttelijä.

Teen fysioterapiaa vain työkseni ja olen siinä valitettavasti hyvä.

Meillä kaikilla on antiikkiliikkeemme.

Missä näytelmä esitetään?

Torstaina ENT:ssä. Se on vanhassa kaupungissa.

Tiedätkö sen? Esitämme Jeanne d’Arcin. - Tulen paikalle.

Älä sitten odota mitään mullistavaa.

Olemme ystäväporukka, enkä ole mikään Falconetti.

Toivottavasti et. Sinä sentään puhut.

Tuo pitää paikkansa.

Tuota… On jo myöhä. Minun pitää mennä.

Selvä. - Pärjäätkö autolle asti?

Ilman muuta. Ei tässä mitään.

Onpa sääli. Possupaisti on parasta kokonaisena tai puolikkaina.

En halua nähdä eläimen kasvoja. - Hyvä on. Osina sitten.

Tässä. - Osina on parempi.

Mitä se maksaa? - 1 500 pesetaa.

Tässä. - Kiitoksia.

Hei sitten. Hyvää joulua.

Kiitos samoin. - Noin. Mennään kotiin.

Kuka on seuraava?

Äiti. - Mitä?

Minun pitää mennä lääkäriin.

Onko kaikki hyvin? - On.

Vaivaako onnettomuus? Soitan Luisille heti, kun pääsemme kotiin.

Tulen mukaasi.

Tarvitsen vain terveystarkastuksen.

Tai siis haluan sellaisen, mutten tohtori Etxeberríalta.

Hän on tuntenut sinut syntymästäsi asti. Hän tuntee koko perheen.

Haluan käydä gynekologilla.

Nähdään myöhemmin. - Hei sitten.

Onko jotain sattunut?

Ei. Olen kuitenkin 26-vuotias enkä ole käynyt gynekologilla.

Siksi en näekään siihen mitään syytä.

Tuon ikäisenä käynnille ei ole tarvetta, jos ei ole mitään oireita.

Tässä iässä on. - Äiti.

Kysyn, koska haluaisin sinut mukaan, mutta voin mennä yksinkin.

Ei tarvitse olla tyly. Tiedän, että olet kyllin vanha.

Olen käyttänyt estrogeenia 15-vuotiaasta ja tiedän vain, että tarvitsen sitä.

Niin tarvitsetkin. Sen juttusi takia.

Mutta minkä jutun? En voi saada lapsia, eikä minulla ole kuukautisia.

Mistä on kyse? - Ei siinä ole mitään ihmeellistä.

Puhutaan huomenna ruoan jälkeen.

Muista olla syömättä liikaa sitä karitsaruokaa, äiti.

Tule sisään.

Aivan. Anna tädin vahtia sinua.

Hei sitten. Suukkoja.

Vatkaa vain.

José. Olitko koskaan rakastunut, ennen kuin sinusta tuli pappi?

Varo, ettet läikytä kulhon reunojen yli.

Katsotaanpa.

Kaada se joukkoon.

Kerrassaan mainiota.

Maista.

Todella hyvää. Perunat ovat täydellisiä.

Annetaan sen asettua. Tulehan, niin kerron sinulle jotakin.

Katso.

Mikä tämä on?

Odota.

Tässä.

Jopas jotakin!

Mitä tämä oikein on?

Mitä on tekeillä? - Tämä on skandaali.

Oikea skandaali mieheksi.

Soita minulle, jos olet hullu. Jos et…

Mitä muka voit tehdä?

Hänen nimensä oli Alonso.

Mitä hänelle kävi? - Hän kuoli AIDSiin monen muun tavoin.

Oliko hän sinun… Tai siis olitteko te… - Kyllä.

Hän oli elämäni rakkaus.

Olen pahoillani.

Kas niin.

Entä sinä?

Tapaan Santiago Gómez-Arellanon huomenna.

Sehän on hyvä uutinen, mutta et ole täällä hänen takiaan.

Kerroit aiemmin, että joku yllätti sinut positiivisesti.

Kenestä puhuit? - Mummini fysioterapeutista.

En vain ymmärrä.

Tapaan hänet pian.

Oletko lukenut Henry ja Junen? - En. Kenen kirja se on?

Anaïs Ninin. Hän oli nymfi, joka kirjoitti kuin demoni.

Hän nussi puolta Montparnassesta maailmansotien välissä.

Hän on aivan mahtava.

Sinäkin ihastut häneen. Katso.

Lue tuosta.

"Kauneinta on rakastaa ja olla samaan aikaan vapaa."

"Kauneinta on rakastaa ja olla samaan aikaan vapaa."

En ole kuitenkaan ranskalaisnainen 30-luvun Montparnassessa.

Olen pamplonalainen katekisti.

Kuulehan, pamplonalainen katekisti. Lue kirja, ja voimme sitten keskustella.

Kuulin 13-vuotiaana Jumalan äänen, joka auttoi ja opasti minua.

Se ääni kuului keskipäivän aikaan.

Silloin elettiin kesää.

Se tapahtui isäni puutarhassa.

En enää koskaan kävellyt yksin saati sitten avuttomana.

En pelkää muiden tuomiota.

Jumalan armosta hyväksyn sisäisen tuleni ja kuolen.

Pitäkää tuhkani.

Sydämeni kuulee jo enkelten äänet.

Ei hitto! Sinähän tulit!

Uskomatonta! Piditkö siitä? - Pidin.

Etkä. - Pidinpäs.

Et yhtään. - Se oli mahtava!

Oliko?

Älä viitsi. Tietenkin hän piti siitä.

Mennäänkö oluelle?

Olen muuten Ane. - Olen Adela. Hauska tavata.

Tiedämme, kuka olet. - Löpinät sikseen. Tuletko siis oluelle?

Tässä. - Enää yksi. Sitten lähden.

Älä nyt viitsi! - Mistä muka olet kotoisin?

Yksi, kaksi, kolme!

Pidätkö siitä?

Sitten se höntti kysyi, onko veri oikeata ja pitääkö sitä juoda.

Ihmettelin, miksi veri muka olisi oikeaa. Kielsin häntä olemasta paukapää.

En toki sanonut ihan noin.

Selitin transsubstantiaation ja muun, mutta reppana vain itki.

En osaa sanoja! - Mitä?

En osaa biisin sanoja! - Mitä sanoja?

Tuletko sisään?

Odota tässä. - Selvä.

Tule.

Tämä on nimetön teos 1900-luvun alusta.

Se jäljittelee Guido Renin tyyliä.

Onpa kaunis.

Huomaatko puhtaat osat? Melkein koko kasvot.

Mikä tuo on? Onko se oikea? - Ne tuodaan tänne restauroitaviksi.

Mitä? - Se on perinne.

Varovasti. Ne ovat hauraita. - Selvä.

Varovasti.

Älä viitsi, Isabel.

Isabel.

Lopeta, Isabel.

Aletaanko hommiin?

Lopeta nyt. Ota se pois.

Uskomatonta.

Mitä?

Lucía taisi sotkea naamasi hyvästellessä.

Tuo sopii sinulle.

Kylläpä säikähdin.

En odottanut tuota.

Haloo. - Adela?

Mitä teet siellä näin myöhään? Oletko kunnossa?

Ei mitään hätää, isä. Teen vain töitä etukäteen.

Taksikuski ajoi ohi ja näki avoimen oven. Hän soitti minulle kertoakseen.

Ei. Odota. - Mitä?

Kiitos. - Mitä sanoit, Adela?

Oletko siellä? Tule kotiin.

Nyt on keskipäivä, Adela. Kuuletko?

Santiago on tuolla isäsi kanssa. Hän tuli kuulemma hakemaan.

Olemme jo pienessä sievässä, joten näytän sinulle jotain mahtavaa.

Eikä! Mistä sait tämän?

Kansikuva on minun tekemäni. - Uskomatonta.

Katso. Vuoden 1988 pyhiinvaellus.

Tuossahan on Fran. Maite pitelee kuvassa pulloa.

Mikä hänen nimensä olikaan?

Eusebio. Sebi. - Sebi! Niinpä olikin. Jestas.

Nuo olivat hyviä aikoja. - Niinpä.

Arvaa, mitä muistan kaikkein kirkkaimmin.

Sinut asuntolan ovella kädessäsi lämmin kupillinen ties mitä.

Kamomillaa. Juon sitä yhä, koska mummini opetti.

Näin sinut ikkunasta. Vaikutit 20 vuotta muita vanhemmalta.

PALAAMME ENSI VUONNA

Minä olin…

Mitä? - Olin hulluna sinuun.

Sinun olisi ehkä kannattanut kertoa.

Olin idiootti kuten kaikki muutkin.

Ei, Santi. Se johtui asemastasi.

Hups. Vauhtia!

Äkkiä tänne.

Olen hulluna sinuun.

En tiedä, satuttaako tämä sinua, mutta jos vain suostut…

En tiedä mitään.

Olen pahoillani.

Minun pitää mennä.

Hyvää joulua, Adela! - Hyvää joulua.

Liha irtoaa luista.

Saan aina hyvän yksilön.

Niin. Herkullista. - Todella hyvää.

Katsotaan, miten keskiyön messu sujuu.

Se puppeli ei ole pappia nähnytkään. Miten hän edes päätyi tänne?

Kiva lahja piispalta. - Niinpä.

Se oli vitsi, kultaseni. - Ei naurattanut.

Anna minä.

Anna nyt.

Kuivaa sinä.

Tiedän, että olemme olleet todella huolissamme viime aikoina.

Pelkään vain, että sinulle sattuu jotain. Se olisi aivan kamalaa.

Sitä minä vain. - Haluan gynekologille, äiti.

Taasko aloitat?

Anna olla. Hoidan tämän.

Tee kuten haluat.

"Kun minun henkeni minussa nääntyy, niin sinä tunnet minun tieni.

Katso oikealle puolelleni ja näe: ei kukaan minua tunne.

Ei ole minulla pakopaikkaa.

Ei kukaan minun sielustani välitä.

Tarkkaa minun huutoani.

Pelasta minut vainoojistani, sillä he ovat minua väkevämmät."

HENRY JA JUNE

SAAPUNUT VIESTI

"Hyvää joulua.

Menemme uudenvuodenaattona samaan baariin naamiaisasussa.

Tuletko mukaan? Haluan nähdä sinut.

Isa."

Hyvää huomenta. Hyvästelemme vuoden 1999 muutaman tunnin päästä.

Tänä iltana selviää, miten millenniumbugin kanssa käy,

kun eletään vuoden ensimmäiset minuutit.

Hemmetti.

Haloo. - Hei, Adela. José täällä.

Meidän pitää nähdä.

Tule mukaani.

Minne menemme? Pitää mennä kotiin syömään.

Tule nyt vain.

Ei ole edes keskiyö, ja olet jo kännissä.

Tulen tänne katselemaan heitä, kun yksinäisyys käy liian raskaaksi.

En mene koskaan sisään, mutta tämä tekee minut silti iloiseksi.

Tuntuu kuin esittelisin perheeni sinulle. - He vaikuttavat onnellisilta.

Niin he ovatkin. He ovat paikassa, jota pitävät omana kotinaan.

Omiensa joukossa oleminen on parasta.

No?

Santiago suuteli minua.

Se tuntui hyvältä.

Todella hyvältä.

Näin kuitenkin vain sen toisen kasvot, kun suljin silmäni.

Sen pirtsakan hierojanko? - Niin. Isabelin.

Tunnen olevani kaunis, kun olen Santiagon seurassa.

Isabelin kanssa kuitenkin tunnen olevani vapaa.

Enkä ole koskaan ollut vapaa.

Olen jotenkin onnistunut muuttumaan täysin näkymättömäksi.

Olen täysin yksin.

En ole edes välittänyt siitä.

En välittänyt kehostani, lääkkeistä enkä hedelmättömyydestäni.

En välittänyt siitä, mistä en tiennyt.

Nyt haluan kuitenkin elää.

Haluan, että minua kosketetaan.

Haluan sitä runsain mitoin.

Minua heikottaa ajatuskin siitä, että määrään omasta elämästäni.

Elämässä on kyse intohimosta.

Kristuksesta Mónica Naranjoon.

Intohimon tukahduttaminen tukahduttaa koko elämän.

Ainoaksi tunteeksi jää katkeruus. Et halua olla katkera loppuelämääsi.

Minähän olen jo. - Luovu siitä.

Nyt heti. Huomenna.

Viimeistään.

Tuntemasi pelko ei riitä. Sinun pitää tuntea sitä vielä lisää.

Lisää halua. Lisää kaikkea.

Kuule.

Kun Alonso kuoli…

Minulle jäi jäljelle pelkkä synkkyys.

Olin todella peloissani.

Muistin kuitenkin hänen kanssaan eletyn ja häntä ennen elämäni elämän.

Muistin kaikki synnit ja ottamani riskit, ja se teki minut onnelliseksi.

Kääriydyin niihin kuin peittoon, joka lohdutti minua.

Jumala näyttäytyi minulle ylilyöntieni myötä, kun olin pohjalla.

Tuosta noin vain.

Hän toi sisältöä aivan kaikkeen.

Tuntui kuin olisin saanut nussia kaikkia elämäni miehiä yhtä aikaa.

En kuitenkaan voi kieltää sitä, ettenkö kaipaisi Alonsoa edelleen.

En ole mitenkään immuuni surulle, mutten ole enää koskaan yksin.

Kirkossa palvelen häntä.

Näen hänet silti myös silloin, kuin katson tuon baarin ovea.

Hyvää uutta vuotta!

Minulla ei ole elämää, joka lohduttaisi.

Minulla ei ole peittoa. - Etsi sellainen.

Löydät sen jostain. Tee virheitä ja likaa kätesi.

Tiedät kyllä, mitä sinun täytyy tehdä. Tuota kerrankin pettymys.

Tuota pettymys meille kaikille.

Jätä meidät kunnon liriin. Tee jotain rajua ja yllättävää.

Anna mennä.

Tee se.

Hyvää uutta vuotta, Isä.

Hyvää uutta vuotta.

Hei!

Adela!

Juodaan shotit!

Hei.

Mitä?

Adela!

Odota, Adela!

Adela!

Odota nyt!

Odota. Mikä sinulle tuli?

Minun pitää mennä. - Kuuntele ensin.

Tuolla ei ollut mitään merkitystä.

Halusin oikeasti nähdä sinut.

Syy on omani. Anna minun mennä.

Hyvää uutta vuotta!

Hyvää uutta vuotta 2000!

Iltaa, kultaseni.

Saanko tulla sisään? - Tietenkin, mummi.

Tässä ovat Marga-tätini ja edesmennyt isosiskoni Ernestina.

Rauha hänen sielulleen.

Heitä kutsuttiin macho-naisiksi.

Kumpikaan ei voinut saada lapsia, eikä heillä ollut kuukautisia.

He olivat pitkiä ja rotevia.

Kuten minä. - Niin. Ihan kuten sinäkin.

Äitini ei koskaan kertonut.

Äitisi rakastaa sinua kovasti, mutta on pelännyt syntymästäsi asti.

Hän tekee silti parhaansa. Kuten minä. Ja me kaikki muutkin.

Olivatko he onnellisia? - Heidän elämässään oli kaikenlaista.

Emme tehneet siitä helppoa. He eivät menneet naimisiin.

He saivat kuitenkin perintönsä ja elivät rauhassa omassa kodissaan.

Hullumminkin olisi voinut käydä.

He saivat myös nukkua rauhassa.

Olet todella fiksu, mummi. - En kuitenkaan tarpeeksi.

Ymmärrän heitä nyt sinun ansiostasi.

Liian myöhään.

Kun sinua seuraavan kerran haukutaan taas hevoseksi,

muista, että olet tammojen suvusta.

Arven voi nähdä vain katsomalla limakalvoja todella tarkkaan.

Muuten en olisi edes huomannut. Lopputulos on erinomainen.

Valmista tuli. Voit nousta ylös.

Sano, jos tarvitset jotain, Carlos. - Kiitos kaikesta.

Hei sitten. - Pidän sinut ajan tasalla.

Voit pukeutua. Odotan toimistossani.

Kas niin, Adela.

Yritän selittää mahdollisimman selvästi.

Sinulla ei ole kuukautisia, koska sinulla ei ole kohtua lainkaan.

Synnyit ilman sitä ja munasarjoja.

Niiden sijaan sinulla on sisäiset sukupuolirauhaset.

Sisäiset sukupuolirauhaset.

Siis kivekset.

Niin, mutta laskeutumattomat.

Poikavauvojen kivekset laskeutuvat raskauden lopulla.

Hetkinen. Miksi puhut poikavauvoista?

Mitä tarkoitat? - Kuulehan. En sano, että olet mies.

Sinulla on vagina, vaikkakin lyhyt.

Tutkimuksemme mukaan sinulla oli ehkä syntyessäsi ylikasvanut klitoris.

Sinulle tehtiin leikkaus sen ulkomuodon korjaamiseksi.

Lopputulos on onnistunut.

Niinkö aina toimitaan? - Lähes aina.

Lääkärit kai puhuivat vanhemmillesi, ja asiassa tehtiin yhteinen päätös.

Se on yleinen toimintatapa intersukupuolisuuden suhteen.

Intersukupuolisuuden. - Niin.

Se on yleisempää kuin voisi luulla.

Onko minulla yhä sisäiset kivekset? - Ei.

Ne on varmaankin poistettu kasvainten ja muiden muutosten varalta.

Minulle tehtiin leikkaus 14-vuotiaana.

Kyse oli kuulemma tyrästä.

Saattoi ollakin. Ehkä kivekset poistettiin samalla.

Sittenhän kyse oli kastraatiosta.

Tuo on melko vahva ilmaisu.

Sinulle olisi pitänyt kertoa.

Lääkärin olisi pitänyt tehdä perusteelliset jälkitutkimukset.

Kyse ei silti ole kastraatiosta. - Kyllä on.

Mitä minä nyt teen?

Unohda vain koko asia ja jatka elämääsi.

Voit käydä täällä tarkastuskäynneillä.

Mitä tapahtuu, jos en käytä estradiolia?

En suosittele sitä. Keho tarvitsee hormoneja.

Kuka ylipäätään olisin ilman leikkauksia ja jatkuvaa hoitoa?

Millainen todellinen minäni on?

Ei, Adela.

Älä.

Minä olen kotisi.

KESÄKUU 2000

"Nyt olisi puhelinsoiton aika.

Toivottavasti voit hyvin ja olet ottanut baarin haltuusi.

Kaipaan sinua todella paljon. Rakkaudella José.

PS. Näen unia, joilta en saa rauhaa.

Olen oudossa ulottuvuudessa mielihyvän liekkien ympäröimänä.

Paikalle tulee enkeli. Tai arkkienkeli."

Wanninkhofin tapauksesta puhutaan murhaavan kummitädin tekona.

Se on herättänyt närkästystä lähialueella.

Kun María Doloresia siirrettiin,

Fuengirolan poliisi ja kansallispoliisi tekivät kaikkensa estääkseen lynkkauksen.

Lisää valheita. Naisparka joutuu linnaan. Hänet yritetään saada kunnolla kuseen.

Tytön äiti mustamaalaa häntä jatkuvasti.

Äiti sekoaa ilman tytärtään. Lisäksi hän on katkera.

Särkynyt sydän puree koiraakin kovempaa.

Eikö niin?

Raivopäinen joukko ottaa yleensä syyttä tähtäimeensä jonkun viattoman.

Niinpä, Isidoro. - Tilauksissa riittää tekemistä.

Tuleeko muuta, Patricia? - Ei kiitos.

Paljonko maksaa? - Kaksi tapasta ja kokisko?

Viisisataaviisikymmentä.

Tulisitko hetkeksi tänne, A. D.?

Nähdään myöhemmin.

Sinun pitää tuoda henkkarisi näytille. Tarkastajat saattavat tulla käymään.

En pyytele enää. Tuo ne viimeistään huomenna.

Jos et tee niin, palkkaan jonkun toisen. Valitan.

Tarvitsetko apua, Patricia? - Ei hätää. Portaita on helpompi nousta.

Käy pissalla ja käske Antonion pestä sukukalleutensa useammin.

Selvä. Kiitos.

Testosteroni tekee tehtävänsä.

Kaksi pakettia.

Tässä. Kaksi sen olla pitää.

Eikö vieläkään reseptiä? - Valitettavasti ei.

En jätä sinua ilman lääkkeitä.

Sinun pitää silti pyytää resepti.

Tässä. Muutos näkyy kaikissa heti.

Tänne paukkaa yhtäkkiä kunnon sonneja, joiden lähtötilanne oli aivan toinen.

Malta vain kaksi kuukautta.

Hei sitten. - Heippa.

Hei.

Odotin täällä. Olet hävytön.

Olet uskomaton. Jonain päivänä heitän takiasi henkeni.

Minne matka? - Tule tänne.

Minne menet?

Haloo.

Sinäkö siellä, Adela? Onko kaikki hyvin?

Puhu minulle.

Hei.

Hei. Oletko kunnossa? - Olen. Menen nukkumaan.

Haluamme jutella. Tulisitko istumaan?

Joskus toiste. Olen todella väsynyt.

Olemme tehneet parhaamme, A. D. Meillä kaikilla on omat draamamme,

mutta olemme Ángelan kanssa sitä mieltä, ettei kämppiselämä ole tätä.

Emme tiedä, miten lähestyisimme sinua.

Emme haluaisi sanoa näin, mutta ehkä et kuulu tänne.

Sano, jos olemme tehneet jotain väärin. Tilanne on syvältä.

En voi elää näin.

Jessus sentään. Tässäkö kaikki?

Tämänkö takia et ole puhunut puoleen vuoteen?

Uskomatonta.

Anteeksi.

Miten niin anteeksi?

Luuletko, että oikea nimeni on Katti ja äidilläni on kahdeksan tissiä?

En. - Keiksi meitä luulit?

Tuon tänne sekä miehiä että naisia tai molempia yhtä aikaa.

Kaikki kelpaa. - Hän ei edes tiedä, kenen vauva on.

En niin. Vaihtoehtoja on kolme.

Kaksi kotikaupungistani ja luolassa asunut saksalaishippi.

En sano enempää. - Toivottavasti en minä.

Kuule, A. D.

Tiesimme kyllä.

Arvasimme. Ei meitä haittaa. Siksi hyväksyimme sinut.

Sovit täydellisesti tähän ilotaloon. Eikö niin, muru?

Hänellä on kotonaan kirjoja, joista kirkko vielä joskus älähtää.

Onko hän tosiaankin pappi? - Ja vieläpä hyvännäköinen.

Mahtavaa.

Olen yllättynyt antiikkiliikkeestä. Ymmärrän sen nyt, kun katson sinua.

Mielenkiintoisuutesi ärsyttää.

Kas niin. Entä te sitten?

Mikä oikea nimesi on, Katti? - Emme ole vielä niin läheisiä.

Olen Teneriffan Tacorontesta.

Anteeksi vain, herra markiisi.

Työskentelen kotona. Laitan kutsuja kirjekuoriin ja kokoan kyniä.

Entä perheesi? - Sama loru kuin sinulla.

He ovat minulle rakkaita. Voin palata kotiin milloin vain,

mutten voi hyväksyä tiettyjä asioita.

Entä sinun?

Isäni on puuseppä ja kovan luokan fasisti.

Äitini on kaunis ja älykäs nainen,

jonka mies on täysi sika.

Äidille puhun joka viikko. Isälle en lainkaan.

Etkö olekin taiderestauroija? Pitele sitä kuin pensseliä.

Imaise kuin olisit rikkonut lupauksen, jota et aikonutkaan pitää.

Sillä lailla.

Hetkinen. Otan kuvan.

Kaunista.

Ensimmäinen sätkäsi.

Unohdin kertoa jotain tärkeää, kun kotona oli niin paljon draamaa.

Menetin tänään työpaikkani, ja rahat riittävät kahden kuun vuokraan.

Epävarmuus on meille tuttua.

Pari kuukautta on pitkä aika. Löydät varmasti töitä.

Takuulla.

Sisään vain. - Mennään.

Kas niin.

Eipäs hoppuilla.

Tänään otamme menetetyn ajan takaisin.

Lähdet mukaani.

Jotain ohikiitävää ja hieman pinnallista

Tyttökullat.

Kuin sähköinen välähdys

Johon voisi kuolla

Alana!

Miten menee? - Pitkästä aikaa. Näytät upealta.

Nähdään pian. Näytän hänelle paikkoja. - Selvä.

Tissejä kerrakseen, Yogurina.

Nehän maistuvatkin maidolta.

Roberta!

Kultaseni.

Hän on kovan luokan nymfomaani.

La Prohibida.

Nyt riitti. Kiitoksia.

Moikataan häntä. Hän on vanha tuttu.

Prohibida!

Hei.

Kuka queer-kaverisi on? - Nimeni on A. D.

Sanoitko Ade? - A. D.

Sehän tarkoittaa mainosta. Voisitkin ehkä sopia niihin piireihin.

Mitä haluatte? Pyyhinkö pyllynne? - Kaikki on hyvin.

Nähdään. - Ilman muuta.

Hän tekisi kyllä senkin.

Haluatko juotavaa?

Cris.

Hei, Kisu! - Iltaa, prinsessa.

Mikä meno? - Entä sinulla?

Mitä otat? - Kaksi vodkasoodaa.

Toitko taas uuden queer-ystävän? Miten menee? Olen Cristi.

Tervetuloa hourulaan. - Laita kunnolla. Älä säästele.

Olen hemmotellut sinua liikaa, Kisu.

Kiitos. Olet paras. - Anna rööki, niin olemme sujut.

Selvä. - Menkää pitämään hauskaa.

Minulla ei ole neljää kättä. Vain kaksi. Muuten en olisi täällä.

Molemmat kutsuivat minua queeriksi.

Nuolaise.

Queer on ainoa sana,

joka on yksikkö, monikko maskuliini, feminiini ja neutri.

Queer edustaa unelmaa.

Ei se taida toimia niin. - Eikö muka?

Jumalauta, queer. Tätä et tule uskomaan.

Siinäs näet. En puhu teille, senkin itserakkaat.

Lempibiisini. Tanssitaanko?

Täältä tullaan! Hyvä biisi!

Sinun täytyy vain

Laittautua ja lähteä ulos

Ajan hermolla olevien kanssa

Ja tanssia diskon välkkeessä

Sinun pitäisi hankkia paperit koulusta

Täällä ei tarvitse miellyttää ketään.

Tanssitaanko?

Jos haluat päästä elämässä jonnekin

Sinun täytyy vain

Pitää takkia nurinpäin

Ja sinun täytyy vain

Alkaa opiskella englantia

Sinun täytyy vain

Sinun täytyy vain

Luottaa omaan tyyliisi

Ja tehdä kaikkea niin kuin ennenkin

Muiden mielipiteistä välittämättä

Ja ystävyytemme saa sinettinsä

Hetkinen.

Tiedätkö, ketä tarkoitan?

Puhuin synteettisestä hartsista, jota Jackson Pollock käytti.

En pysy perässä. Olet kävelevä tietokirja.

Tervetuloa kotiin.

Hyvää yötä. - Öitä.

Tule tänne. Älä nuku yksin.

Mitä?

Älä nuku yksin. Tänne sieltä.

Ramón Vicente.

Se on Katin oikea nimi.

Kuka siellä? - Patricia tietenkin.

Tule alakertaan. - Patricia.

Mitä teet täällä? Mistä sait osoitteeni?

Isidorolta. Kiitä onneasi, että hän ei tullut itse raivoamaan.

Kerro vaikka, että olen pahoillani. En kuitenkaan enää palaa sinne.

Rauhoitu, kuoropoika. Paskat Isidorosta. Tulin tapaamaan sinua itse.

Selvä. Kiitos.

Olen hankalassa tilanteessa. Minun pitää ajatella, ja tarvitsen unta.

Tarvitset työpaikan ja henkkarit.

Pitele tätä.

Minne menet?

En voi auttaa henkkareiden kanssa, mutta saat töitä.

Olit aivan järkyttävän surkea tarjoilija.

Liikut kuitenkin sulavasti, ja sinulla on hyvät käytöstavat.

Missä olet ollut töissä?

Isäni antiikkiliikkeessä. - Aivan. Täydellistä.

Tarvitsen kaltaisesi tyypin.

Maksan kuukaudessa 25 000 enemmän kuin Isidoro. Mitä sanot?

Mistä yrityksestä on kyse? - Siististä pankkikonttorista vain.

Kannattaisi juoda vähemmän, mäntti.

En tarkoittanut olla töykeä.

Olen huora enkä mikään fasisti. Sen saa sanoa ääneen.

En makaa kenenkään kanssa rahasta.

Hidasta. Minulla on laukkusi.

Makaa, kenen kanssa haluat. Tarvitsen sinua vain kahteen asiaan.

Saat pitää huolta vastaanotosta. Se ei ole sitä, mitä kuvittelet.

Lisäksi olet henkilökohtainen avustajani.

Miksi haluat auttaa minua?

Olet ainoa, joka auttoi minua pääsemään portaita alas.

Taksi! Mennään.

Aloitat heti. Tule mukaani klinikalle.

Haisen kamalalta. Haluan käydä pesulla ja kahvia.

Nyt et ehdi. Olet hyvä noin. Näytät Pasolinin gigololta. Mennään.

Saanhan henkkarisi paperitöitä varten?

Sopiiko? - Sopii.

Kiitos. Perillä ollaan.

Huomenta, Patricia. Mitä kuuluu? - Huomenta.

Pääset pian sisään. - Kiitos.

Sait minut rentoutumaan täysin. - Se oli tarkoituskin.

Heräsin omaan kuorsaukseeni.

Siinähän sinä.

Tilaan taksin. Odotan ulkona.

Miten menee? Heräsit todella aikaisin.

Sain työpaikan. - Nytkö jo?

Hittolainen. Vaikuttavaa.

Mistä? - Baarin asiakkaan yrityksestä.

Se tulee tarpeeseen. Amadeo aikoo nostaa vuokraamme.

Neljäkymmentätuhatta pesetaa. Kusipää.

Ángela joutuu kuseen. Samoin minä.

Minun pitää mennä.

Lähden töihin. Vaihda vaippa röyhtäyksen jälkeen. Haisee ikävästi.

Kaikki tarvittava on Ángelan kaapissa. Mene vain suoraan sisään.

Mikä hätänä?

Ei mikään.

Vahvista ajanvarauksen tiedot, ennen kuin avaat oven.

Kysy asiakkaan nimi, varattu työntekijä, huone ja halutut palvelut.

Ota heidän takkinsa ja muut tavarat ja laita ne kaappiin tiskiä vastapäätä.

Työskentelet tässä.

Useimmiten palvelut varataan puhelimessa.

Kysy asiakkaan nimi vain kerran äläkä koskaan sano sitä ääneen.

Kysynkö, mitä asiakas haluaa? - Et.

Älä ikinä kysy sitä. Ensimmäinen eli tärkein kerta on aina minun kanssani.

Asiakas kertoo minulle tarpeistaan ja siitä, miten haluaa edetä.

Jos hän ei tiedä, minä opastan.

Tämä on Versailles-huone.

Madame Vega työskentelee täällä.

Tulehan.

Tämä on lääkärihuone. Madame Altair työskentelee täällä.

Mihin tätä käytetään?

Teen yhden tärkeän asian selväksi.

Älä ikinä tuomitse tänne tulevia.

Vaatii rohkeutta kohdata omat halunsa ja luottaa ne toisen ihmisen käsiin.

Se on pyhää.

Minä työskentelen täällä luolassa.

A. D.

Sinun pitää muistaa yksi asia.

Noudata tätä sääntöä työpäiväsi alusta loppuun saakka.

Käytä minusta ainoastaan nimiä valtiatar Feli tai madame Feli.

Selvä.

Tässä on pukuhuone. Koputa aina ensin.

Minulla oli toissa päivänä sikanaamari.

Oliko se Fernandomme? - Oli.

Leidit.

Miten menee, söpöläinen? - Hyvin.

Pidän hänestä. Hauska tavata, A. D.

Todellakin enchantée.

Asiakkaat vaihtavat vaatteet huoneissa. Valmistelet kaiken ennen heidän tuloaan.

Työasusi ovat tuossa. Niitä on kaksi.

Aloitamme tunnin päästä. Kysy vain, mitä mieleen tulee.

Hän ei ymmärrä.

Menkäähän jo. Nähdään huomenna.

Agur. - Nähdään huomenna, Isa.

Olen ilmeisesti aina elämäsi vanhusten fysioterapeutti.

Patricia tappaisi sinut, jos kuulisi sinun sanovan häntä vanhaksi.

Menen tuohon suuntaan.

Kauanko olet ollut Madridissa?

Sijaisuuteni loppui kuukausi sen jälkeen, kun sinä katosit maisemista.

Miten menee?

En tiedä, pystynkö tähän juuri nyt.

Tuntuu kuin jutustelisin niitä näitä satunnaisen tuttavan kanssa.

En tiedä, haluanko kertoa, miksi olen täällä.

Ymmärrän. En tiedä, mitä sanoisin. Anteeksi.

Tämänkö takia lähdit?

En tuomitse sinua. Ihan totta.

On toki outoa nähdä sinut noin erilaisena.

Mietin monta kertaa sitä, jos tapaisimme.

Tätä en kuitenkaan osannut odottaa. - Et tietenkään.

Miksi tulit?

Pakenin kerran enkä tee sitä enää toiste.

Haluatko numeroni?

Minulla on se jo. - Minulla on uusi.

Siinä tapauksessa haluan sen.

Anna tulla.

655. - Niin.

347285.

Millä nimellä tallennan sen? - Laita vaikka A. D.

Ei kovin mielikuvituksellista.

Hyvää yötä, A. D. - Öitä.

Oletpa taitava. - Mummillani on diabetes.

Miten olet pärjännyt? - Hyvin. Sopeudun nopeasti.

Olen samaa mieltä. Pärjäät hyvin. Onneksi olet täällä.

Kiitos, valtiatar. - Sano Patriciaksi, kun liike on kiinni.

Haluatko tulla luokseni syömään? Tein herkullista ajoblancoa.

Ei kiitos, Patricia.

Miten vain. Lopettelen ihan pian.

ALICE B. TOKLASIN OMAELÄMÄKERTA

Haloo.

Lähdin juuri kesken sietämättömän näytelmän.

Oliko se niin huono? - Se oli upea ja juuri siksi sietämätön.

Oletko vielä siellä? - Olen.

En saa sinua pois mielestäni.

Sama täällä. Ei naurata.

Olen ajatellut kuukausien ajan sitä,

mihin juttumme jäi Pamplonassa.

Olit ensimmäiseni, Isabel. En tiennyt, mitä tehdä.

En tiedä vieläkään. - Minusta tuntuu kuin sekoaisin.

En tiedä, kuka olet.

Tai siis olet yhä sinä, mutta…

Rakastuin sinuun. Kerron sen nyt tässä.

Rakastuin pidättyväiseen katekistinaiseen, josta onkin yhtäkkiä tullut…

Joku outo Calvin Kleinin malli.

En tiedä, mitä sanoa.

En ole menossa vielä nukkumaan.

Taidat itsekin olla vielä jalkeilla. Pitäisikö meidän tavata?

Maistuuko? Ostin sen äsken.

Mikä näytelmä oli?

Piikojen uusi versio.

Siinä oli uskomattoman hyvät näyttelijät.

Oletko näytellyt täällä? - En, mutta se olisi mahtavaa.

Tulinkin tänne näyttelemään enkä työskentelemään hierojana.

Olen virunut täällä neljä kuukautta.

Olet upea lavalla.

Älä viitsi, Adela. Tai siis A. D.

Olit vain oksitosiinipäissäsi.

Älä sano noin. Olin tosissani.

Näin, miten katsoit sitä maalausta, jonka näytit minulle.

Lausuit maalarin nimen. Mikä se olikaan?

Guido Reni. - Aivan. Guido Reni.

En ollut kuullutkaan hänestä.

Olen nähnyt ilmeesi silloin, kun olet vaikuttunut jostakin.

Mieti, millaista on verrata itseään näyttelijöiksi syntyneisiin naisiin.

Hemmetti. He lausuvat vuorosanat uskomattomalla kokemuksella.

Samaan aikaan he osaavat olla kepeitä.

Yhtäkkiä he muuttuvat roolihahmoikseen ja ovat vastustamattomia.

Tunnen itseni rumaksi, kun sanon saman omalla intonaatiollani ja tunteellani.

En oikein osaa selittää sitä. Tunnen itseni rumaksi ja noloksi.

Minusta näytät hyvältä. - Niin varmaan.

Ihan oikeasti.

Olen kokenut elämäni parhaat hetket muiden luoman kauneuden ansiosta.

Tiedän myös varsin hyvin, miltä tuntuu olla joukon rumilus.

Se, joka ei tunne olevansa se, jona muut itseä pitävät.

He eivät tiedä paskaakaan. - Juuri niin.

Kävin tapaamassa pappiystävääsi.

Ihanko totta? - Silloin, kun katosit.

Mainitsit hänet kerran. Olit hiton naamat, nainen. Tai siis mies.

Hän oli selvästi sinulle tärkeä henkilö.

Miten tapaaminen meni? - Hän oli hurmaava.

Hän auttoi minua ymmärtämään sinua hieman.

Hän kirjoittaa minulle toisinaan ja tietää kohtaamisestamme.

Hän ei maininnut sitä. - Ehkä hän odottaa, että otat sen puheeksi.

Voi luoja.

Mahtava paikka.

Tulen tänne usein ja tervehdin kiimaisia.

"Näin sinusta unta lauantaina.

Meillä oli oma bändi. Emme laulaneet oikeasti ja jäimme kiinni.

Ikävöin sitä, kun ilmestyt paikalle jostain syystä silmät kyynelissä.

Tunsin itseni silloin Kungfutseksi.

Olet rakas.

PS. 'Jos en olisi luonut koko maailmaani, olisin kuollut muiden maailmassa.'

Anaïsimme."

Nukutin häntä puolitoista tuntia. Meinasin kusta housuihini.

Tulit eilen myöhään kotiin. - Olin töissä.

Lakkaa tämä käsi. En pysty itse.

Varmaan Katti.

Hän herättää vauvan. Avaisitko oven?

Oletko kännissä? - Täällähän sitä ollaan.

Mitä nyt, Amadeo? - Meidän pitää jutella.

Ovikello ja puhelin ovat sitä varten. Et voi tulla tänne noin vain.

Onko teillä siis jotain salattavaa? Kotihan on minun.

Tämä on sinun kiinteistösi muttei kotisi. Maksamme sinulle asumisesta.

Kuulkaa. Minun pitää nostaa vuokraanne.

Minulla ei ole muuta vaihtoehtoa.

Tulin tietenkin myös vauvan takia. - Minkä vauvan?

Minun poikaniko? - Naapurit valittavat melusta, Ángeles.

Täällä asuu vanhuksia, enkä halua asuntoon lapsia.

Kuka naapureista on valittanut? - En ammu viestintuojaa.

Nimeni on sitä paitsi Ángela. Onko selvä? Ja sanaleikit sikseen. Nyt riittää.

Käydäänpä hieman kyselemässä. Selvitetään, kuka vauvasta on valittanut.

Hyvänen aika. Rauhoitu. - Ehei.

En muuten rauhoitu. - Tämä ei ole tarpeen.

Vauvahan huutaa kurkku suorana. Se kuulostaa kuolevalta peuralta!

Mitä nyt? - Häiritseekö vauvani sinua?

Ei. Miksi häiritsisi?

Hänen mukaansa vauva häiritsee naapureita. - Tarkoitin kuudennen kerroksen väkeä.

Kyse ei ole pelkästään siitä vaan myös vuokrasta.

Soita, niin voimme keskustella asiasta. - Haluatko, että vauvani jää kodittomaksi?

Ette osaa keskustella asiallisesti.

Mitä täällä tapahtuu? - Hän nostaa vuokraamme.

Mikä risoo, Amadeo? - Vauva kuulemma häiritsee.

Vauvan kiukuttelu kaikuu pitkin rappua.

En kuule yhtään mitään. Pahoittelut.

Hetkinen.

Mitä? Älä viitsi pelleillä. - Ei täällä ole mitään itkevää vauvaa.

Valitan.

Mennään sisään. Jutellaan joskus toiste.

Olipa taas kiva nähdä sinua.

Mistä helvetistä hommaamme rahat?

Teillä on kuukausi aikaa maksaa! - Hemmetin kusipää.

Tulehan tänne. Auta minua saappaan kanssa.

Kylläpä helpottaa.

Voin hieroa jalkojasi. - Selvä.

Jatka vain. Tuntuu hyvältä.

Tämän pitää loppua, Feli. Käyn yhä kömpelömmäksi.

Jatka vain.

Sattuu mutta tuntuu hyvältä.

Minulla on upeat työntekijät.

Ja heillä upea pomo. - Totta sekin.

Saan sentään jatkaa paikan pitämistä. Ehkä siirryn itse sivuun ensi vuonna.

Hidastaminen tekisi hyvää.

Töitä kyllä riittää. Ei siis huolta.

Mitä itse haluaisit tehdä?

Minäkö? Viihdyn täällä hyvin. - Sinulla on lahjoja paljon muuhunkin.

Järjestely sopii tähän hetkeen, mutta kysyin, mitä todella haluat tehdä.

En oikein tiedä.

Arvaa, mitä huomasin korsetissa. - Mitä?

Siinä oli sinun tuoksusi.

Eikä mikään halvan käsivoiteen tuoksu, vaan sinun tuoksusi.

Laitoin sitä ottaessani siitä mittoja. - Ei hätää. En tuomitse sinua.

Olet osa madame Felinen tallia. Kokeile pois, kunhan palautat ne puhtaina.

Tulehan istumaan.

Mitä haluat minusta? Mitä pitäisi sanoa?

Miten päätit olla oma itsesi? Hormoneja ottamallako?

Onko pakko puhua tästä? - On, koska minä kysyn.

Aloitin, kun lähdin vanhemmiltani.

Olit varmaan ajatellut asiaa aiemminkin. Ei ole oikeaa vastausta. Utelen vain.

En tiedä, Patricia.

Minulle tehtiin leikkaus ilman lupaani. Se palveli heidän tarkoituksiaan.

Ymmärrän.

Päätit siis ottaa ohjat omiin käsiisi.

Joskus pitää kapinoida ja haistattaa kaikille paskat.

Heidän tekojaan ei voi enää perua.

Ihmiset pystyvät julmiin tekoihin epävarmuuden hetkellä.

Maailma vain on sellainen.

Normaaleina pidetään tekosyitä, joiden turvin paskahousut elävät rauhassa.

Sitä varten säädetään lakeja.

Auta minut ylös.

Oletko varma? - Olen. Anna kainalosauvani.

Mennään peilin eteen.

Arvaa, miten tiesin olevani nainen.

En arvaa. - Vastaus ei ole peilissä.

Tai tässä paskassa.

Nämä eivät tee minusta naista.

Eikä tämäkään.

Tämä ei kerro minusta mitään.

Olen nainen, koska sisimpäni huutaa sitä.

Kaikki se, mitä sanon, teen ja tunnen.

Kaikki se, mikä satuttaa minua tai tekee minut onnelliseksi.

Se kaikki tulee täältä.

Kuolisin, jos en kuuntelisi sitä.

Mätänisin sisältäpäin.

Sisintään ei voi paeta, A. D.

Ei vain voi.

Mitä sinun huutaa?

Ei mitään. Sisälläni on täysin hiljaista.

Tunnen vain vihaa.

Temppusi vaati todella paljon munaa.

Tottelet silti yhä muita tajuamattasi.

Viha tasapainottaa kaiken armotta.

Meitä molempia vihataan samalla tavalla.

Emme kuitenkaan ole samanlaisia.

Tule luokseni.

Oletko kunnossa? - Olen.

Anteeksi.

"Yritän järjestää asiat. Luota minuun.

Tuuraisitko minua töissä päivän, Ángela?

Mene sinne kello kahdeksitoista. Osoite on Paseo del Pintor Rosales 118.

Sano Patricialle, että lähetin sinut.

Olette rakkaita. A."

Päivää.

Saanko syödä hänet? - Et.

Hei, söpöläinen.

Oletko varannut ajan? - En. A. D. lähetti minut.

Etsin Patriciaa.

Hetkinen vain. - Ilman muuta.

Hän sanoi kirjeessä hoitavansa rahat ja käski minun tulla tänne.

Ilmeisesti vain päiväksi.

Jessus sentään. Hän on arvoituksellisempi kuin Linaresin palatsi.

Oli miten oli. Käydäänpä hommiin.

Minulla ei ole lapsenvahtia, koska kämppikseni ei ole kotona.

Se ei ole mikään ongelma.

Tänne, kisumirri.

Tule.

Nouse ylös.

Hän on lääkäri ja kolmen lapsen isä. Hän on täällä koko päivän ja hoitaa asian.

Vahtiiko hän poikaani?

Ei hätää. Hän pärjää kyllä.

Haloo.

Hei, Santiago.

Lyönkö luurin korvaasi?

Sinulla on siihen täysi oikeus, mutta älä kuitenkaan tee niin. Pyydän.

Mitä on tekeillä, Adela? Mikään ei voi olla näin vakavaa.

Ei mitään. Olen ihan kunnossa.

Mutta vain sinä voi auttaa minua. - Tietenkin.

Tule Pamplonaan ja kerro kaikki.

Kenenkään ei tarvitse tietää, että olet täällä.

Oletko vielä siellä?

Olen.

Minulla on taloudellinen ongelma ja tarvitsen rahani.

Sinä se vasta kehtaat.

Uskomatonta.

En ole kuullut sinusta kuuteen kuukauteen.

Olen kuvitellut kaikenlaista kamalaa, ja vanhempasi eivät edes puhu minulle.

Rukoilin Isä José Maríaa kertomaan, että olet elossa.

Ja sitten, kun vihdoinkin soitat, kyse on vain rahasta.

Siinä kaikki.

Nyt ymmärrät väärin.

En vain voinut puhua sinulle.

Minun olisi pitänyt palata tänne enkä pystynyt siihen.

Anna minulle anteeksi. Ole kiltti.

Enkö muka ansainnut selitystä?

Olisin ymmärtänyt mitä vain.

Hemmetti, Adela. Suutelimme, kun näimme viimeisen kerran.

Olen todella pahoillani.

Uskomattoman pahoillani.

Sijoitus ei ole sama kuin raha tilillä.

Sen nostamiseen liittyy tiettyjä ehtoja.

Onko tilisi yhä sama? - On.

Siirrän sinulle tililtäni sijoitussummasi ja pidän velkakirjasi itselläni. Sopiiko?

Täydellistä. Kiitos paljon.

En tiedä, mitä sanoisin. - Sitten sanottavaa ei enää ole.

Älä katkaise vielä.

Kunpa olisin vain voinut jäädä.

Olisin valinnut sinut, ja elämämme olisi ollut täydellistä.

Toivottavasti löydät etsimäsi.

Toivon samaa sinulle.

Tiedän, mikä minua odottaa.

Kymmenen katua ja 99 ihmistä.

DE JUANIN ANTIIKKILIIKE

Soititko putkimiehelle? - En vielä ehtinyt. Anteeksi.

Katto putoaa niskaamme. - Tiedetään.

Mitä? - Katsotaanpa.

Luojan kiitos. Missä olit? Olimme huolissamme.

Sattuiko jotain? - Vuokra on hoidettu. Ei enää hätää.

Miten niin ei hätää? - Ángela. Jutellaan myöhemmin.

En ymmärrä.

Hei, kultaseni. Kaipasimme sinua eilen, mutta ystäväsi pärjäsi hienosti.

Haluatko jutella? Tilataanko kiinalaista?

Ei ole nälkä. Kiitos silti, Lidia. - Eipä kestä.

Oveni on kuitenkin aina auki, jos satut muuttamaan mielesi.

Ja niin on kaikkien muidenkin.

Jos jokin hävettää sinua, muista, että häpeän käsittely on työtämme.

Muutamme sen onneksi. - Nimenomaan.

Äläkä viivy liian myöhään. - Niin. Minä voin hoitaa loput.

Hei sitten.

Hyvää yötä.

A. D.!

Mitä teet? Mikä hätänä?

Lopeta.

Anna minun olla. - Lopeta.

Kuuntele minua. Säikäytät vauvan.

Ei mitään hätää.

Ángela. Olemme tässä.

Ei hätää. - Keholleni ei saa tapahtua mitään.

Ángela.

Ei mitään hätää. - Keholleni ei saa tapahtua enää mitään.

Ei tapahdukaan.

Vannon. Pidämme siitä huolta yhdessä.

Eikö niin? - Tietenkin.

Tietenkin. Sille ei tapahdu mitään.

Olemme tukenasi.

Ei mitään hätää.

Puhuit unissasi koko yön.

Mitä sanoin?

En tiedä. Jossain vaiheessa kyselit jotain kymmenestä käskystä.

Miksi tulit?

Kuulin, että olit huonossa jamassa.

Lisäksi en pysty olemaan sinusta erossa.

Minähän sanoin, että inhoan kipua, A. D.

Tuntuu kivalta, kun sanot nimeni.

Inhoan omaani ja muiden kipua, Adela.

Tuota on ollut ikävä.

Älä muuta sano.

Mitä nyt teemme?

Taistelemme.

Ja sitten taistelemme vielä lisää.

Nousehan ylös sängystä.

Keho on laiska ja viihtyy paikoillaan.

Katsokaa.

"Pitihän nyt riemuita ja iloita.

Veljesi, siskosi tai kävelevä katastrofi oli kuollut ja virkosi eloon.

Hän oli kadonnut ja on jälleen löytynyt.'"

Hemmetin idiootti.

Mitä teet täällä? - Jumala tekee joskus ihmeitä.

Puhutko tosiaan kuin pappi? - Tämä on heidän kahden ansiota.

He soittivat ja kertoivat, joten tulin heti paikalle.

Mennään parvekkeelle.

Kadulla on kaunista. - Mennään.

Katso.

Mennäänkö alas?

Huomenna.

Selvä. Huomenna sitten.

En ole pelkkä hiljaisuus

En ole haava, joka ei umpeutunut

En ole pelkkä pelko peilikuvassa

Joka työnsi pois ne Jotka halusivat ottaa minut syleilyynsä

Jätän taakseni kuvajaiseni Joka sai minut epäilemään

Ja asetan itseni omiin käsiini

Paljastan itseni vähitellen

Sillä kehoni on kotini

Minä olen oma kotini

En piiloudu enää vanhoihin valheisiin

En pysyttele vaiti säilyttääkseni rauhan

Kannan silmissäni tulevaisuuden valoa

Ja olen oma lippuni

Seison vankkana omassa rauhassani

Ja kun tuuli tuivertaa

Minä alan tanssimaan

Ja asetan itseni omiin käsiini

RAKAS SEÑORITA

Paljastan itseni vähitellen

Sillä kehoni on kotini

Minä olen oma kotini

Valitsen valon

Valitsen omat askeleeni

Valitsen oman nimeni

Valitsen rakkauteni

Kohtaan varjoni

Syyllisyyden ja naamioni

Toivotan tervetulleeksi sen pienen tytön

Joka ei osannut huutaa apua

Ja syleilen sitä raivoa

Joka kerran vaiensi ääneni

Ja pahan tavan

Pidättää hengitystäni

Jätän taakseni kuvajaiseni

Joka sai minut epäilemään

Jätän taakseni katseen

Joka yritti tuomita minut

Minäkin käyn museoissa, kun olen yksinäinen.

Arvaa miksi. - Miksi?

Koska täällä on rauhallista ja hiljaista.

Ja kun astun ulos, elämä yllättää minut taas hälinällään.

Eikö olosi ole yksinäisempi täällä?

Toisinaan.

Mutta tunnen olevani elossa.

Ja eläminen on ihanaa.

Señorita.

Saattaisitko minut uloskäynnille?

Kiitos.

Tekstitys: Milka-Maria Mauranen