Original subtitles

Katsohan, pikkusisaresi lisätään maalaukseen.

Hän on pieni ja sievä, eikö olekin?

Raitis ilma voisi tehdä sinulle hyvää.

Tai vaunukyyti.

Synnytin juuri.

Pomppiminen mukulakivillä ei kuulosta houkuttelevalta.

Tarkoitin vain, että...

Et ole poistunut huoneestasi kuukausiin.

Minun on totuttava siihen.

Minulle on kerrottu, että ei ole turvallista lähteä Versailles'sta.

Niin. Jeanne de Valois on kurja valehtelija.

Kunpa hän olisikin ainoa, joka panettelee minua.

Vien Sophie-neidin lastenhuoneeseen.

Ei, haluan pitää hänet luonani. Kiitos.

Sinua ei tarvita.

Pyysin Yolandea pitämään salaisuuden.

Jos olet vihainen jollekin, niin ole minulle.

Ei hätää. Olen yhä raivoissani teille molemmille.

Suo anteeksi. Olin lukemassa Sophielle.

En halua vieraita tänään.

Kuunteletko sinä? Sanoin, ettei vierailijoita!

Olen täällä auttamassa.

Kuka olet? -Ihailija, joka haluaa sinun elävän.

Kuulin, että sinulla on tulehdus. Anna kun katson.

Sen olisi pitänyt jo parantua. Olet raapinut sitä.

Ei ole muutakaan tekemistä. -Minulla on voide, joka voi auttaa.

Mitä haluat?

Pahus!

Osoitit kuninkaan ja kuningattaren tyranneiksi.

Mutta tehtävää on vielä enemmän. -Politiikka ei kiinnosta minua.

Kiinnostaako sinua vapaus?

Meillä on painokoneita Palais-Royalissa.

Tuotamme materiaalia mustamaalaamaan kuninkaallista hallintoa.

Kirjoita tarinasi, ja me painamme sen.

Vastineeksi autan sinua pakenemaan täältä.

Mitä kirjoittaisin?

Elämästä Versailles'ssa kuningasparin seurassa.

Tuskin tunsin heitä. -Se myisi paremmin, jos tuntisit.

Tuon kaiken, mitä tarvitset kirjoittamiseen ja paetaksesi.

En ikinä pääse tämän vartijan ohi. Hän inhoaa minua.

En ole syönyt ateriaa, johon hän ei olisi sylkäissyt.

Kirjoita tarinasi. Minä hoidan loput.

Pyöri, pyöri... Minne se päätyy?

Matkaan. Täältä tulee ratsusi.

Kopoti-kop, kopoti-kop...

Teidän majesteettinne.

Valitettavasti saimme jälleen kiristyskirjeen Englannista.

Sanoinhan jo, etten halua tietää.

Tällä kertaa La Motte on liittänyt mukaan todisteita.

Hänellä on yksityiset kirjeenne.

Hän on lukenut niiden intiimin sisällön.

Menen Lontooseen neuvottelemaan. Mitä vaatikaan, se on pieni hinta.

Hän jää tyhjin käsin.

Julkaiskoon ja olkoon kirottu.

Kyllä, mutta on ajateltava laajempia vaikutuksia.

Kiellän sinua viemästä tätä pidemmälle.

Kiitos, Breteuil.

Nyt on minun vuoroni.

Sano, mitä sinulla on sanottavaa. -Hän on oikeassa.

Et voi sivuuttaa tätä.

Tiedän, että on vaikea ajatella kruununprinssin tilannetta.

Mutta Normandian herttuasta tulee Ranskan seuraava kuningas.

Nämä kirjeet vahvistavat suhteemme ajankohdan.

Väki epäilee pojan isyyden suhteen.

Se on kiristystä.

En aio alistua kiristykseen. -Anna minun hoitaa tämä.

Tunnen Lontoon. Löydän kirjeesi.

Kun palaat Englannista,

olen taas oma itseni.

Lupaan sen.

Sinappitahnaa. Puhdistaa keuhkoja. -Kovin ystävällistä.

Calonne? -Anteeksi, majesteetti.

Ei huolta. Olen uurastanut ja kirjoittanut virallisen luonnoksen -

verouudistuksesta, jonka notaabeli voi hyväksyä.

Pitääkö muiden kuninkaiden kysyä lupaa toteuttaa tahtonsa?

Jos notaabeli uhmaa minua, parlamentin tavoin?

Eivät he sitä tee. Vergennes valitsi heidät tarkoin.

Orléansia lukuun ottamatta, he asettavat maan tarpeet -

omien itsekkäiden etujensa edelle.

Kun he hyväksyvät uudistuksenne,

majesteetista tulee se hallitsija, joka toi uuden aikakauden Ranskalle.

Ja sinusta tulee maan merkittävin valtionvarainministeri.

Saapa nähdä.

Vergennes tulee olemaan mitä uskollisin -

ja kunniallisin ministeri, jonka monarkki voi toivoa.

Vergennes? Vergennes?

Vergennes? Hae lääkäri. Nopeasti!

Kyllä, kyllä. Apua! Missä lääkäri on? Heti!

Ole kiltti, älä jätä minua. Älä lähde, Vergennes.

Mikä kauhea järkytys.

Kukaan ei tiedä, milloin kuolo korjaa.

Hän oli ainoa ministeri, joka ei koskaan pettänyt minua.

Ja nyt meidän on vakuutettava notaabeli ilman häntä.

Kreivi Vergennes oli...

Hän oli erinomainen diplomaatti ja merkittävä valtiomies.

Oli hänen ajatuksensa kutsua teidät tänne tänään,

tähän notaabelien kokoukseen.

kuulemaan suunnitelmiani parantaa valtion tuloja -

ja taata verotuksen oikeudenmukaisempi arviointi.

"Veronmaksun väärinkäytöksiä vastustetaan..."

Suokaa anteeksi...

"...puolustetaan oman edun tavoittelulla -

ja ikivanhoilla ennakkoluuloilla.

Verotuksen väärinkäytökset sortavat -

vaurautta luovaa työläis- ja ammattilaisluokkaa."

Aion korjata tämän epäkohdan.

Kuningas, joka haluaa aateliston ja papiston maksavan omat kulunsa.

Virkistävän demokraattista.

Et sano niin, kun maksat verot 24 000 neliökilometrin maistasi.

Jos se on uudistuksen hinta. -Älä viitsi.

Kansa saattaa uskoa tasa-arvoistavaa höpinääsi.

Mutta minua et huijaa. Ehdotukset ovat vaarallisia.

Kansa paheksuu meitä jo nyt.

Kirkko ja aatelistokin vihaavat meitä, jos Ludvig toteuttaa verot.

Jonkun pitäisi salamurhata hänet.

Joku ei ole antanut Ludvigille anteeksi mielitiettynsä karkotusta.

Ei vieläkään kirjeitä ihanalta Margueritelta?

Hän ei ole unohtanut sinua, kultaseni.

Hänen hiljaisuudelleen voi olla tuhansia syitä.

Ehkä Marguerite on löytänyt taas rakkautensa miestään kohtaan.

Sellaista sattuu.

Vierailija parlamentista.

Valmistaudu. -Voin palata myöhemmin.

Ei, jää toki. Sulje ovi, kun lähdet.

Tietääkö veljesi, että puhut hänen vihollisilleen?

Hän näkee sinut täällä tarpeeksi usein.

Voit puhua vapaasti vaimoni läsnä ollessa.

Hyväksyvätkö notaabelit nämä verouudistukset?

He ovat suopeampia kuninkaan suunnitelmille kuin parlamentti.

Heidät on valittu tarkkaan suostumaan.

He eivät tiedä, että kuningas kamppailee kykyjensä kanssa.

Parlamentti on huolissaan. -Ei ole syytä huoleen.

Rauhoittele kollegojasi, etten aio -

antaa veljeni toteuttaa tätä hulluutta.

Sinä tiesit...

Oikeudenkäynti oli virhe.

Mistäköhän muusta olet ollut oikeassa vuosien varrella?

Elämäni olisi voinut olla toisenlainen sinua kuuntelemalla.

Mutta ehkä ei niin mielenkiintoinen. -Ole rehellinen.

Tiesitkö kruununprinssistä ennen kuin kerroin sinulle?

En tietenkään.

Yolande tiesi.

Mutta hän ei kertonut minulle. -Olen pahoillani.

Et koskaan salaisi tuollaista minulta.

Olen pitänyt sinulta jotain salassa.

Jatka vain.

Yolande halusi Calonnen raha-asiain ministeriksi.

Se ei ole mikään salaisuus.

Calonne nimitettiin...

sinä yönä, kun sait sen kauhean keskenmenon.

Yolande näki sinun lyyhistyneen, mutta hän ei hälyttänyt apua.

Hän jätti sinut vuotamaan verta.

Samalla hän auttoi Calonnea saamaan sen työn, ja hän kielsi...

Halusin kertoa sinulle monen monta kertaa.

Mutta en uskonut, että uskoisit minua.

Uskon sinua.

Kuinka voin kynäillä tapahtumien taitavaa järjestystä,

tai ilmaista itseäni kauniisti,

kun osaan puhua vain surun sanelemaa kieltä?

Mutta minun on käytettävä kynää suojellakseni muistiani -

pahansuovilta herjaavilta sanoilta.

Kas tässä.

Minua on kohdeltu kaltoin, loukattu ja häpäisty.

Kunniaani kohdistuneet haavat ovat liian syviä parantuakseen.

Teidän majesteettinne, minulla on ilo ilmoittaa, että notaabelit -

ovat laajalti veromuutosten kannalla.

Luojan kiitos. -En koskaan epäillyt sitä.

Ennen kuin keskustelemme ehdotuksistanne perusteellisemmin,

minun on selvitettävä muuan epäselvyys.

Meille kerrotaan, että nämä uudet verot ovat välttämättömiä -

kansakunnan taloudelliselle hyvinvoinnille.

Mutta herra Neckerin kuuluisan raportin mukaan,

valtiokassamme tekee vuosittain voittoa...

12 miljoonaa livreä?

Se on enemmän kuin tarpeeksi palvella maata.

Miksi Hänen majesteettinsa vaatii enemmän?

Kokouksen ei tule kyseenalaistaa kuninkaan vaatimuksia.

Rauhoittuisimme ehkä, jos majesteetti näyttäisi meille tilit.

Kyllä! -Kannatetaan!

En tarkoittanut sitä.

Se ruoja! -Muista paikkasi.

Vuosia peittelimme alijäämää taloudellisen tuhon välttämiseksi.

Veljesi romutti koko työmme kahdessa minuutissa.

Kaikki syyttävät meitä tästä sotkusta.

Meidän on kerrottava heille pelottava totuus.

Emme voi tehdä niin.

Paskiainen!

En osannut odottaa, että he pyytäisivät nähdä tilit.

Kysymys oli kuitenkin oikeutettu.

Ei koko notaabelikokouksen edessä.

Hyvä on. Jos meillä on ylijäämää, mihin rahaa tarvitaan?

Ylijäämää ei ole.

Mutta Neckerhän... -Necker...

Necker muutti lukuja piilottaakseen sotamenomme.

Jos jaan tilit, se osoittaa Ranskan juuttuneen velkaan,

joka lisääntyy joka ikinen päivä.

Paljonko olemme velkaa? -Kuusi miljardia.

Mutta sanoit velkaa olevan vain vähän.

Kuusi miljardia ei ole mikään mitätön luku.

Ajattelin, että voisin korjata... -Ei. Anna olla.

En halunnut tuottaa pettymystä kaikille sodan jälkeen.

Miksi annoit minun ostaa Saint-Cloudin?

Jotta sinä ja lapset ette joutuisi kärsimään virheistäni.

Sinä petit minut. Liittyen tähän ja dauphinin terveydentilaan.

Olen rehellinen mies. En ole koskaan pettänyt sinua.

Olet valehtelija!

En tiedä, mitä tehdä.

En tiedä, miten hallita. Tarvitsen Vergennesin.

Ei, et tarvitse! Sinullahan on vielä Calonne.

Miksi halusit tavata minut?

Olet puhunut salaa kuninkaan veljen kanssa.

Onko petollisia juonia meneillään?

Huoleni on aina kruunun säilyminen.

Kuinka kodikasta.

Yritin estää. Hän ei kuunnellut.

Kuulin keskustelukutsusta.

Jäikö oma kutsuni saamatta? -Suokaa anteeksi, madame de Rohan.

En tiennyt, että olette erottamattomat.

Vain poliittisten, ilkeiden pikku juonienne estämisessä.

Ponnisteluni pelastivat veljenpoikanne hirttämiseltä.

Ei kuitenkaan maanpaosta. -Hyvästä teosta rangaistaan aina.

Nyt kun olette täällä, voimme ehkä löytää yhteisymmärryksen.

Kertokaa yksikin asia, josta olemme samaa mieltä.

Kuningas on typerys.

Myönnettäköön. Hänen suunnitelmansa verouudistuksesta ovat järjettömiä.

Jos kuningas haluaa apuamme, notaabeleille on näytettävä tilit.

Tietääksemme hän aikoo vaatia uutta veroa -

rahoittaakseen vaimonsa korukokoelman.

Eikö aateliston pitäisi maksaa menonsa?

Maksamme toki. Verellä.

Kuolemme kuninkaan puolesta taistelukentällä.

Ne, jotka eivät hylkää tehtäväänsä.

Olette väärässä. Palvelin kunnialla.

Niinkö? Hylkäsitte kuulemma laivan ensimmäisestä tykinlaukauksesta.

Nykyään on kovin vaikea tietää, kehen uskoa.

ORLÉANSIN HERTTUALTA MILJOONIA HYVÄNTEKEVÄISYYTEEN

Antoinette, emmekö voisi vain palata entiseen?

Et voi vihoitella minulle ikuisesti. -Voin tehdä mitä haluan.

En löydä muistikirjaani. Missä se on?

Poistu. -Pysy siinä.

Tämä on pikkumaista.

Ludvig vannotti vaikenemaan. -Jätit minut vuotamaan kuiviin.

Hän valehtelee.

Hän on aina ollut kateellinen ystävyydestämme.

Muistikirjani. Minun täytyy kirjoittaa lista talouksista.

Et voi uskoa häntä minun sijastani.

Olet tuntenut minut lapsuudestasi asti.

Rakastin sinua sen vuoksi.

Käytöksesi on pahoittanut mieleni.

Se oli parempi kuin tuska sinun menettämisestäsi.

Kovin moni haluaa minut hengiltä.

En olisi koskaan uskonut, että olisit yksi heistä.

Ei. Ei, pyydän... -Älä...

Et nyt ajattele selkeästi.

Antoinette, et voi hylätä minua.

Voit jäädä hoviin haluamaksesi ajaksi.

Mutta hyvinvointisi ei ole enää minun huoleni.

Poistu.

Siinä. Se on tehty.

Sinä ja minä olemme samanlaisia.

Olemme molemmat omistaneet vuosia rakastaen yksilöitä,

jotka eivät ole kiintymyksemme arvoisia.

RAPORTTI KUNINKAALLE

Necker, senkin viheliäinen ruoja!

Kirottua!

Olen varma, että ymmärrätte,

että tilien jakaminen virallisen talousraportin ulkopuolella -

olisi vastoin sääntöjä.

Saanen sen sijaan ehdottaa, valtuutettuna,

voivani keskustella majesteetin kanssa ja välittää kyseiset tiedot?

Haluatteko kuulla totuuden?

Tässä ne ovat. Tilit.

Jokainen salainen laina, jonka Necker on koskaan ottanut -

sotamenojen salaamiseksi.

Mitä ihmettä, Calonne!

Mitä? Kuningas ei ole syyllinen tähän sotkuun, enkä minäkään.

Calonne?

Meillä ei ole ylijäämää, eikä ole koskaan ollutkaan.

Neckerin ansiosta olemme kaulaamme myöten veloissa.

Ainoa korjauskeino. Te typerykset hyväksytte verouudistukset.

Mitä sinä teet? -Anna heidän nähdä totuus.

Heidän on ymmärrettävä, mikä on vaakalaudalla.

Ei. Älä tee sitä.

Senkin petturi! -Meidän on pakko. Se on ohi.

Senkin petturi! Häivy silmistäni!

Anna se tänne.

Antakaa ne tänne!

Nyt! -Ludvig...

Hillitse itsesi. Näytät sekopäiseltä.

Se olet sinä. Se on sinun vikasi.

Ludvig?

Olen valehtelija, ja minut on paljastettu.

Sinulla ei ollut vaihtoehtoja.

Ymmärrän, miksi salasit sen.

Calonne petti minut.

Hänen on lähdettävä. -Ei. Sitten minulle ei jää ketään.

Sinulla on minut.

Autan sinua.

Ranska on kiitollinen palveluksestasi.

Jos lähden nyt, kaikki tekemämme työ on turhaa.

Ymmärrän.

Vaatteet.

Vaunut odottavat ulkona. Monsieur Henrin nimellä.

Entä vartijat? -Heidät on lahjottu.

Jopa hän? -Ei.

Häntä saattaa joutua suostuttelemaan hieman.

Täyte saattaa olla hiukan pistävää.

Mikä Ludvigilla on? Hän ei osallistu kokouksiinsa.

Hän on levännyt. -Siihen ei ole aikaa.

Hän tarvitsee uuden kirstunvartijan. -Hän tietää sen.

Notaabelikokous oli kaoottinen.

Ja Pariisi on poissa hallinnas...

Väki arvostelee avoimesti pelkäämättä sensuuria.

Ludvigin on hoidettava se. Ei voi piiloutua.

Haluan tavata hänet. -Hän ei ota vieraita.

Jos sinä et kerro hänelle, minä kerron.

Hän ei ota vastaan vierailijoita... Hoitaja!

Olet jo levännyt tarpeeksi.

Ludvig? Mitä sinä teet?

Yritin kartoittaa La Pérousen reittiä, mutta en onnistunut.

Käskin sinun jättää hänet rauhaan.

Anna hänen olla. -Hän ei voi hyvin.

Mene!

Ludvig, älä viitsi. -He syyttävät sinua tästä.

He syyttävät sinua, kutsuvat rouva Alijäämäksi.

En välitä, miksi minua kutsutaan! -Mutta en voi tehdä mitään.

Voit tehdä jotain, Ludvig. -En voi tehdä mitään.

En osaa hallita. -Katso minua. Katso.

En voi hallita.

Kutsuitte minut.

Mitä minun on tiedettävä? -Mistä?

Politiikka. Talous. Kaikki.

Kuningas... -Hän on tilapäisesti estynyt.

Voi hyvä luoja. Äitini hallitsi imperiumia.

Voin kyllä huolehtia Ranskasta päivän tai pari.

Kertokaa minulle.

Mitä oikein tapahtuu?

Notaabelikokous on epäonnistunut.

Talous on todella heikko. Tarvitsemme rahaa heti.

Kuinka paljon?

Noin 500 miljoonaa.

Saisimmeko toisen lainan parlamentilta?

Tuskinpa. He ovat raivoissaan verouudistuksista.

Sitten meidän täytyy rauhoittaa heitä.

Kuka on äänekkäin vastustajamme parlamentissa?

Malherbe. -Tuokaa hänet luokseni.

Vielä yksi asia, Teidän majesteettinne.

Sano, että se on hyvä uutinen.

Pelkäänpä, että Jeanne La Motte on paennut vankilasta.

Eikö sydämesi kaipaa keskustelujamme?

Ehkä pidit kirjeenvaihtoani tylsänä.

Tämä on viimeinen mitä kirjoitan. En vaivaa sinua enää.

Kuningatar tapaa Malherben. -Kuinka mukavaa.

Herran tähden, herää! Tämä on vakavaa!

Ludvig on täysin seonnut! -Etkö juuri sitä halunnutkin?

En tiedä.

En halunnut hänen hallitsevan Ludvigin sijaan.

Mitä meidän pitäisi tehdä? -En tiedä. Ei sillä ole väliä.

Mitä tarkoitat?

Kaikki on niin turhaa.

Hän hylkäsi minut...

Teidän majesteettinne. -Kiitos, että tulitte.

Missä on... -Kuningas on kiireinen.

Puhun hänen lähettiläänään. -Tämä on kovin epätavallista.

Nämä ovat poikkeuksellisia aikoja.

Politiikka ei ole vahvuuteni.

En selvästikään ymmärrä kuninkaan ehdotuksen yksityiskohtia.

Mutta hän haluaa parlamentin lainaavan 500 miljoonaa livreä.

Mahdotonta. Vaadin päästä kuninkaan puheille.

Melkein unohdin. Vastineeksi hän luopuu verouudistuksestaan.

Eikö kirkon ja aateliston verotusta korotetakaan?

Ei. Ei tarvitse vaivata heitä. Ylimääräisiä veroja ei tarvita,

jos Pariisin parlamentti myöntää Ludvigille tarvittavat rahat.

Asiasta on keskusteltava.

Kuningas kunnioittaa asianmukaista käsittelyä.

Teetä?

Anteeksi.

Miksi he puhuvat yhä? -Se on vain muodollisuus.

Kun laina on sovittu, voimme palata.

Olen saanut tästä tarpeekseni. -Ludvig, vielä hetki.

Vielä tuokio. -Ei, nyt riittää.

Ei, Ludvig. Minä pyydän. -Olette keskustelleet kylliksi.

Olette keskustelleet kylliksi!

Asia on päätetty.

Annatte minulle tarvitsemani lainan.

Teidän majesteettinne, meidän on noudatettava protokollaa.

Hän on oikeassa. Istu alas. -Sanani riittää hyväksyntään.

Määrään, että tämä edikti rekisteröidään!

Rekisteröiminen ilman parlamentin suostumusta on laitonta.

Se on laillista, koska minä olen kuningas ja haluan sitä!

Herra puheenjohtaja,

Hänen majesteettinsa pyyntö on julistettava mitättömäksi.

Kyllä. Kyllä. -Orléansin herttua on oikeassa.

Kuninkaan lainavaatimus evätään.

Ei, ei...

Petturi.

Olet petturi! Te kaikki olette pettureita.

Kuninkaan käytös osoittaa,

että parlamentin on suojeltava maata kuninkaalliselta despotismilta.

Kruunun on kannettava vastuu teoistaan.

Muutoin Ranska on tyrannimaisen hallinnon armoilla.

Laskekaa minut alas!

Minäpä arvaan. Kirje kuninkaalta.

Tehdään tämä jossain yksityisemmässä paikassa.

Ei, tehdään se täällä.

Minut on karkotettu Versailles'sta. Taas!

Ensin Marguerite ja nyt Orléans. Jos Ludvig jatkaa karkotuksiaan,

hallittavananne on pian vain tyhjä palatsi.

Kuvittelet alkoholin tuovan lohtua.

Ymmärrän miksi.

Mutta se hämärtää arviointikykyäsi, Josephine.

Olen nähnyt asiakirjat Margueriten maanpaosta.

Provence ja Adelaide olivat sen takana.

Ludvig ja minä emme ole juonineet sinua vastaan.

Valitse puolesi tarkoin.

Missä ne ovat?

Minua piinataan.

Jokainen kuluva tunti muistuttaa minua välinpitämättömyydestäsi.

Mieheni pitää minut eristyksissä ja vahtii minua.

Suunnittelen joka tunti löytääkseni tien takaisin luoksesi.

Kostan tälle miehelle, joka on tehnyt minulle vääryyttä.

Herra Necker.

Muistatteko tämän huoneen? -Työskentelin täällä vuosia.

Kasvatitte samalla alijäämää, ja silti kansa rakasti teitä.

Jostain syystä he tekevät niin yhä.

Kuninkaalla ei ole samaa ihailua teitä kohtaan.

Ei myöskään minulla.

On päätetty, että teidän pitäisi palata valtion palvelukseen.

Valtionvarainministeriksi.

Kiitos. Mutta en ole enää kiinnostunut.

Tämä ei ole pyyntö.

Saitte meidät tähän sotkuun. Nyt autatte meidät pois siitä.

Valitettavasti näyttää siltä, että olette ainoa, joka voi tehdä sen.

Odotamme innolla ehdotuksianne.

LONTOO

Mitä sinulla on ylläsi?

Housut. Pidän niistä.

Mistä jäin paitsi?

Ruotsin hyökkäys. Fersenin täytyy todella rakastaa häntä.

Nyt. Pitäisikö meidän kokeilla? -Kyllä!

Hei.

Meidän on mentävä nyt. Tulehan.

Äiti!

Hoitaja? Voitteko hakea dauphinin?

Pian. Tulkaa.

Kotona on perinteenä, että isä rakentaa arkun.

Hän lähtee keräämään kuusenoksia ja tekee niistä patjan...

Hän varmistaa, että lapsella on hyvä olla, jopa kuoltuaan.

Lääkäri sanoi, ettei hän kärsinyt.

Hän vain livahti pois...

unensa aikana.

Anteeksi, pyydän saada puhua...

Eikö se voi odottaa? -Valitettavasti ei.

Tilanne maaseudulla on pahempi kuin alun perin luulimme.

Jatka. -Talonpojat olivat jo nälkäisiä.

Ennen kuin myrsky tuhosi sadon.

Nyt yhä enemmän nälkäisiä ihmisiä suuntaa Pariisiin etsimään ruokaa.

Meidän on tarjottava enemmän apua.

Mutta onko meillä resursseja? Alijäämä.

Olemme säästäneet, kyllä. -Mutta ei kyllin vaikuttaakseen.

Emme voi antaa ihmisten nähdä nälkää typerän raekuuron takia.

Kuvioissa on muitakin tekijöitä.

Agenttimme epäilevät, että Orléans ostaa viljaa.

Hän varastoi sitä itselleen. -Voi luoja...

Haluatteko, että hänet pidätetään? -Ei voi toimia pelkillä epäilyillä.

Jokainen liikkeemme vain kasvattaa hänen suosiotaan kansan keskuudessa.

Miten etenemme?

Me, me...

Entä Ludvig? Onko hän tietoinen tästä?

Hänen hermonsa ovat edelleen huonot.

Ajattelin, että olisi parempi tulla luoksenne.

Emme juuri puhu nykyään. -Olen kiireinen asiani kanssa.

Aivan. Orjuuden lakkauttaminen.

Pieni vinkki. Jos haluaa saavuttaa jotain,

on oltava epärehellinen.

Mitä tarkoitat?

Onko teillä leipää? Kuolemme nälkään.

Pyydän. Antakaa vähän leipää.

Minä pyydän. Vain hieman leipää.

Esimerkiksi se raekuuro. -Kauhea katastrofi.

Kyllä, mutta se on myös tilaisuus.

Yrittäjähenkinen mies voi koota omaisuutta pulan aikana.

Tulkaa tänne. -Tämä ei ole oikein.

Talonpojat riistävät henkensä paetakseen nälkää.

Ja sinä haluat tehdä rahaa?

Ei rahaa. Pääomaa.

Poliittista valtaa. Versailles ei kykene auttamaan heitä.

He saattavat luottaa johonkuhun, joka voi todella ruokkia heidät.

Olet halveksittava.

Ei. Olen tosissani.

Onnea yritykseesi.

Tarvitset sitä, jos yrität olla moraalinen.

Kuulkaa kaikki!

Käskekää ihmisiä tulemaan keittiöni ovelle.

Minulla on runsaasti leipää jaettavaksi.

Suosioni on piristänyt markkinoita.

Mutta velan perusongelma on yhä olemassa.

Miksi valehtelitte alijäämästä?

Kertokaa.

Joskus on sanottava hallitsijalle mitä tämä haluaa kuulla.

Kertokaa minulle totuus. Vain totuus.

Pelastaakseen talouden kuninkaan on vietävä verouudistus läpi heti.

Miten?

Ainoa tapa tehdä se on kutsua koolle säätyjen yhteiskokous.

Mikä? -Vanha perinne.

Papistoa, aatelistoa, rahvasta kokoontui neuvomaan kuningasta.

En ole koskaan kuullut siitä.

Koska säätykokousta ei ole järjestetty yli sataan vuoteen.

Entä jos emme tee mitään? -Nälänhätä. Hinnat nousevat.

Kapinoiva aatelisto haluaa rajoittaa kuninkaan valtaa.

Jokin kohta pettää. -Puhukaa kuninkaalle.

Vakuuttakaa hänet kutsumaan säätykokous koolle välittömästi.

Pyysin sinua tulemaan, koska kaikki kävi liian raskaaksi.

Alijäämä, Vergennes, Sophie.

Ludvig tarvitsee aikaa...

Ja lepoa.

Ja minua.

Myös maa tarvitsee minua.

Olen jumissa velvollisuuksieni ja lasten välillä.

En tiedä, miten... -Lähetät minut pois.

Ei... -Siltä se kuulostaa.

Minua hajotetaan joka suuntaan. -Nytkö? Ihan totta?

Ei... Minulla ei ole nyt aikaa yksityiselämälle.

Ei se mitään.

Vastapainettu.

"Jeanne La Motte de Valois, Elämäni Versailles'ssa."

Onko se hyvä? -Kruunu vihaa sitä.

"Minulla on vahvoja mielipiteitä..."

...oman maani vallanpidosta.

Jonain päivänä toivon näkeväni hallinnon,

joka takaa vapauden ja onnen.

Ja lakkauttaa sellaiset instituutiot,

jotka antavat yhdelle ihmisryhmälle vapaat kädet sortaa toista.

Haluan kaikkien tietävän, että miten kekseliäitä viholliseni ovatkaan,

kääntääkseen kansan ennakkoluulot minua vastaan,

minä pysyn lujasti totuuden kalliolla.

Vaikka valheellisuuden vihaiset aallot -

murtuvat raivokkaasti jalkojeni juuressa.

Tekstitys: Aila Hyyryläinen plint.com