Original subtitles

Kello on 13.00 Argentiinassa.

Tämä on suora lähetys Argentiinan laivaston tähystyspaikalta.

16.00 GMT.

Tuoreimpien tietojen mukaan jo melkein 700 ihmistä on evakuoitu.

264 kotia on tyhjennetty -

mutta järvenpinnan uskotaan nousevan vielä 30-40 cm -

ja silloin evakuoitavien määrä voi nousta yli tuhanteen.

Vuoden 1985 tulva upotti koko Epecuénin 25 vuodeksi.

Suolajärvi oli tunnettu parantavista ominaisuuksistaan.

Mutta vesi, joka piti kaupungin elossa, koitui lopulta sen tuhoksi.

Laskeva vesi jätti jälkeensä kuumaiseman -

joka nyt houkuttelee vierailijoita, jotka saapuvat joko liftaamalla tai veneellä.

Se oli Argentiinan historian pahin tulva.

Kuka muistaa Epecuénin? Useimmat meistä ovat unohtaneet.

He muistavat. Se oli heidän kotinsa. Tänään jäljellä on vain rauniot.

Se näyttää kuin suoraan kauhuelokuvasta.

Tuo ei ollut mitään, kuunteles tätä.

Ajoin Ruta 25:llä Kolumbiasta Venezuelaan.

Aurinko porotti, ja yhtäkkiä näin kaksi misua peukut pystyssä.

Iskin jarrut pohjaan. Olisi pitänyt niistä, Vasco.

Kaksi reppureissaajaa. Blondi ja brunetti. Se oli ihan kreisiä.

"Minne matka", kysyin. "Venezuelaan." "Hypätkää kyytiin."

Ja niin he hyppäsivät kyytiin reppujensa kanssa.

Heillä oli joku outo paketti. Mutta olin jo kutsunut heidät, joten lähdin ajamaan.

Vähän ajan päästä katsoin peruutuspeiliin-

ja näin miten ne suutelivat ja koskettelivat toisiaan.

Ajattelin: "Saas nähdä, miten tämä päättyy".

Saavuimme rajatarkastukseen.

Tytöt sanoivat piipahtavansa vessassa ja lähtivät reppujensa kanssa.

Odotin autossa. Jono oli pitkä.

Jono lyheni, mutta tyttöjä ei näkynyt.

Kun lähestyin tarkastusta, näin että siinä, missä nyt istut, Vasco...

oli paketti. Ajattelin: "Kusessa ollaan."

Katsoin ylös ja näin poliisin ja koiran. Poliisi pyysi papereita.

Sitten hän kysyi: "Mikä tuo on?" "En tiedä, se ei ole minun."

Hän pyysi astumaan ulos. Silloin koira meni vauhkoksi-

ja juoksi kohti vanhaa naista ja alkoi repiä tämän hametta.

Sillä oli 40 huumepussia!

Se oli ihan hullua.

Toinen poliisi käskee minun ajaa eteenpäin. Ajan rajan yli Venezuelaan.

Minä selvisin. Tytöt katosivat jäljettömiin.

Entä paketti?

Tässä se on.

- Sekopää. - Tässä näin.

Ja tuollaisten kanssa pitäisi työskennellä.

Vitsiniekka.

Se oli hyvä.

Voitko laittaa hiljemmalle? Yritämme tehdä dokkaria, muistatko?

Joo, joo.

No niin, Carla. Mitä...?

Mitä muistat ajasta ennen tulvaa?

En paljoakaan. Olin niin nuori. Muistan vain hajanaisia kuvia.

Kuten mitä?

Muistan terveyskylpylän. Kävin siellä äidin kanssa.

En uskaltanut mennä järveen, koska en osannut uida-

mutta eräänä päivänä hyppäsin veteen, ja minä kelluin.

Suolapitoisuus oli niin korkea, että hukkuminen oli mahdotonta.

- Suolajärvi? - Niin. Se teki Epecuénista ainutlaatuisen.

- Kuvaatko minua, Erica? - Ei hätää. Näytät hyvältä.

Olet upea ilmestys.

- Kappas, kappas... - Lopeta.

Anteeksi. Mitä muistat tulvayöstä?

Nukuin huoneessani, kun sireeni herätti minut.

Kuulin huutoja. Monet huusivat.

Nousin ylös. Vettä oli polviin asti.

Äiti ryntäsi sisään kauhuissaan ja tarttui minuun.

Hän hoki: "Täytyy lähteä, täytyy lähteä."

Ja kun poistuimme talosta, hän lukitsi ovet varkaiden varalta.

Äiti parka. Hän luuli, että palaisimme.

Onko vielä pitkä matka? Pitää käydä vessassa.

Älä kysele typeriä kun kuvaamme.

Hieman huomaavaisuutta, kiitos. Me kuvaamme.

AUKI

Kiitos, muru.

Hieno mesta.

Tuletteko vessaan, tytöt? Käyn vessassa, muru.

Katso. Kuvataan tässä. Noin, perse etualalla.

Hänellä on mieletön perse. Harmi, että hän tykkää nuolla mattoa.

- Häh? - Lesboseksiä. Nuolla mattoa.

Mitä jos kuvaisimme ympäristöä? Lintuja, sirkkoja, tarvitsemme sellaista.

Päivää.

Paikka vaikuttaa hylätyltä.

Päivää.

Tullaan...

Mitä kuuluu?

Hei. Mitä kuuluu?

- Mitä saisi olla? - Voinko käydä vessassa?

Voit. Tuosta ovesta, käytävän päässä.

Kiitos.

- Ette taida olla täältä päin. - Olemme pääkaupungista.

Vai pääkaupungista. Niin arvelinkin. Te olette pää.

No, mitä saisi olla, tytöt?

Mitä tämä on? Eikö täällä ole ketään?

Saanko katsoa, Vasco?

- Hieno kello, GPS ja kaikki. - Niin, ja idioottitutka.

Sen mukaan lähistöllä helvetinmoinen nuija.

Se oli hyvä.

VOITTAKAAMME SOTA KAIKILLA RINTAMILLA

ME VOITAMME

HUKKUNEEN TYTÄR KRIITTISESSÄ TILASSA

LAHJOITUKSET EIVÄT TULE PERILLE

MICAELA LEIVA. KADONNUT

- Saisiko olla lihapiirakoita? - Ei kiitos, señora.

Mitä? Ettekö osta ruokaa? Ei, kultaseni, jotain teidän pitää ostaa.

En ole täällä siivotakseni turistien paskaa.

Joten mietipä, montako aiotte syödä.

Tulette siis pääkaupungista. Minulla oli serkku siellä.

Hänen nimensä oli Olga. Kävi täällä joka kesä.

Yhtenä kesänä hän makasi Juanciton kanssa, toisena Pedriton.

Sitten hän pani naimisissa olevaa, ja tiedätkö, mitä Olga-paralle kävi?

Hänet löydettiin järvestä kellumassa. Olga-parka.

Voi Olga-parkaa.

Hänellä oli vastaus kaikkeen.

Hyvänen aika.

Näytät aivan pikku Olgalta. Uskomatonta. Olette kuin...

Hän näyttää aivan Olgalta. No? Montako otatte?

Mitä puuhaat? Mitä olet kadottanut? Mitä etsit?

- Häh? - Etsimme työntekijää.

- Rasvamontusta? - Ei...

Katsotaanpa. Huhuu! Onko siellä ketään?

Tiedät, ettei siellä ole ketään. Näytänkö idiootilta?

- Ette, señor. - Mitä varastit?

- En mitään. - Kunhan vitsailin.

- Mitä tarvitset? - Bensaa.

- Pitää tankata. - Tulen kun olen hoitanut yhden jutun.

Selvä, kiitoksia.

Mitä sinä täällä teet? Tule. He odottavat meitä.

- Vessa näytti hirveältä. - Odota kunnes näet lihapiirakat.

Anteeksi. Voisitko pestä tuulilasin? Se on hieman likainen.

Jos vain sopii.

Mitä haluat, paskiainen?

Älä hänestä välitä.

- Mitä tapahtui? - Ei mitään.

Vicky... Sinulla taitaa olla uusi ihailija.

Hyi helvetti.

Tajuatko nyt, miksen pidä miehistä?

- Mennäänkö? - Mennään, olemme pian perillä.

Ettekö aio maksaa?

- Anteeksi, unohdin. Paljonko? - Sinulle...

- se maksaa tuhat pesoa. - Tuhat?

Kuuntele, läski. Ensin menet korjaamoon varastelemaan...

Sitten haluat minun pesevän tuulilasin kuin joku palvelija-

ja nytkö haluat päättää, paljonko maksat? Tehdään näin...

Sinä jäät korjaamoon, ja minä pidän hauskaa noiden lutkien kanssa.

- Maksa jo. - Maksa hänelle, Nachito.

Asiat voi aina sopia keskustelemalla.

- Siinä. - Turvallista matkaa.

Tässä piirakkasi, ämmä!

HYLÄTTY LUONTO ON VALLOILLAAN

TEURASTAMO SORTUMISVAARA

Katso, miten upea kuvauspaikka! Dokkarista tulee mahtava.

- Totta. - No, kuvataanko?

Laitetaan kaikki valmiiksi. Aikaa on vähän.

Rauhoitu, Vasco. Me hoidamme kaiken. Ota rennosti, olemme perillä.

Kaikki hyvin?

- On. - Varmastiko?

Tuo oli mummini talo.

Onko valmista? Kuvataan. Kamat valmiiksi.

Tämä oli huoneeni.

Ruokasali oli tuolla, ja tämä oli keittiö.

Ei, odota. Keskeytetään hetkeksi, Carla.

Enpä tiedä, Diego. Kohtaus tuntuu laimealta.

Liian vähän dramatiikkaa, kliimaksia, jännitystä.

Totta, voi olla.

- Eikö olekin? - Enemmän jännitystä.

Carla, näytät kireältä. Koeta rentoutua.

Muistele, ja puhu vasta sitten. Yritetäänkö? Kuvataan.

Kamera käy!

Eräät eivät halunneet jättää kotejaan.

Jotkut jäivät, kunnes vesi ylsi vyötärölle.

Palomiesten piti viedä heidät väkisin...

kun muita vaihtoehtoja ei enää ollut.

Mahtavaa! Loistavaa! Täydellistä, Carla!

Juuri noin se tehdään!

Dokumentti on käynnissä, naiset ja herrat. Juuri tätä minä haen.

- Viiden minuutin tauko. - Asiaa, Vasco.

Mutta pidetään tämä fiilis. Hienoa. Jatketaan samaa rataa.

- Olit mahtava. Ihan totta. - Kiitos.

- Sano, jos tarvitset jotain. - Okei.

Paskiainen! Vihaan sinua.

Se meni tosi hyvin. Näytit upealta.

Missä Vicky on?-Sinunhan se pitäisi tietää. Hän on sinun naisesi.

Tuolla hän on.

- Tule tänne. Missä olit? - Otin kuvia raunioista.

Olisit sanonut. Olisimme voineet ottaa ryhmäkuvan.

Tehdään se myöhemmin.

Vai myöhemmin. Milloin?

Mikä on?

Hei, kaikki. Hei, Vasco.

Mitä teet kännykälläni?

Ole hyvä. Sinun piti kuvata raunioita. Se oli sinun tehtäväsi.

Olet niin epäammattimainen. Uskomatonta.

- Mitä nyt? Mitä tapahtui? - Mikä nyt?

Mikä romukasaa vaivaa?

Sinähän olit nähnyt koko Latinalaisen Amerikan tällä autolla, Nacho.

Älä ole niin negatiivinen.

Negatiivinen? Heti kun avaan suuni, minut leimataan negatiiviseksi.

Ette osaa työskennellä tiimissä.

Helvetti, mitä tämä on?

- Saatanan romu! - Kaveri on täys idiootti...

Helvetti sentään.

Minähän sanoin, ettei tämä romukasa kestä.

Mitä jos auttaisit vittuilun sijaan? Näetkö missä olemme? Ole hiljaa ja auta.

Täällä on joku outo haju.

Joo, tästä vuotaa bensaa. Letku vuotaa.

- Mikä letku? - Bensaletku!

- Olen ohjaaja enkä mekaanikko. - Mene pois sitten.

- Minne menisin? - No jonnekin.

Uskomatonta.

Nacho, onko sinulla mitään, millä letkun voisi paikata?

Mutta ongelma on bensa.

Letkun voi korjata.

Se on hinattava.

Mutta jos korjaamme letkun, puuttuu vain bensa. Onko sinulla bensakanisteria?

Joku tulee.

Mitä te täällä teette?

Emme mitään. Pakun kanssa tuli ongelmia.

- Se kuoli. - Niinkö?

Taitaa johtua bensaletkusta.

Katsotaanpa.

- Miten se meni rikki? - Ei aavistustakaan.

Siihen on tehty viilto.

- Miten niin viilto? - Se viilletty.

Voin ajaa sinut korjaamolle. Tarvitset uuden letkun.

Mennään yhdessä, Vasco.

- Sopii. - Ei, vain sinä.

- Oletko varma? - Olen.

- Mene kuvaamaan hautausmaata, Erica. - Okei.

Kuuntele tarkkaan. Jos kosket naiseeni, revin pääsi irti.

- Onko hautausmaalle pitkä matka, Carla? - Noin 20 minuuttia.

- Mennäänkö? - Sopii. Haen vain kameran.

- Otetaan reppukin. - Jään tänne vahtimaan pakua.

- Minäkin jään odottamaan Vascoa. - Hyvä on.

Pidätkö yhteyttä lapsuudenystäviisi?

Pidän. Muutamaan.

- Tapaatteko yhä? - Emme.

Sano, jos jokin tuntuu epämukavalta.

- Ei hätää. - Sinä asetat rajat.

Ei mitään hätää.

Voimme ottaa rauhallisemmin, muuttaa lähestymistapaa.-Tämä tuntuu hyvältä.

- Tuntuuko? - Outoa olla täällä taas.

- Niin, huomaan, että se on rankkaa. - Niin.

Muistot heräävät eloon.

Totuitteko nopeasti uuteen ympäristöön?

Kyllä, se sujui kivuttomasti.

- Se voi olla rankkaa. - Haluatko?

Kiitos. Se on lämmintä.

Kiitos. Sait viikset.

Mitä?

Carla!

Onko vielä pitkä matka?

Eikö olekin kuuma?

Haluatko vettä?

Kiitos.

En tiennyt, että osaat piirtää noin hyvin.

Kiitos. Se ei ole läheskään valmis, mutta siitä tulee vielä hieno.

Mikä helle. Ilmankosteus on pahinta.

Teemme dokumenttia Epecuénista. Haluamme näyttää sen Berliinissä ensi vuonna.

Se vaatii paljon lobbaamista, mutta se on tavoitteena.

Älä koske siihen. Anna sen olla.

KADONNUT MICAELA LEIVA

Varo, ettet kompastu kiviin.

No niin, Carla. Kerro, missä olemme.

- Kuvaammeko? - Kun olet valmis.

Tämä on hautausmaa. Epecuénin hautausmaa.

Voidaanko ottaa uusiksi? Sammalsin vähän.

Ei hätää. Älä välitä kamerasta tai meistä. Kerro, mitä tiedät.

Kun vesi ylsi haudoille, ihmiset hätääntyivät-

koska he halusivat pitää sukulaistensa ruumiit turvassa.

Monet tienasivat muiden hädällä.

Sukeltajat veloittivat ruumiiden ylös nostamisesta-

vaikka he nostivatkin ensimmäisen ruumiin, minkä löysivät.

Naapurini pyysi heidän hakea hänen kolme veljeään-

jotka olivat samassa haudassa.

He toivat neljä ruumista. Hänen piti haudata ne yhdessä.

Hän vei kukkia tuntemattomille.

Jatkanko?

Ei tarvitse, se meni hienosti. Saimme tarpeeksi materiaalia.

Mitä pidät?

Minusta hän on mahtava, jumalainen.

Tiedetään.

Mitä tapahtui?

- Helvetti! - Se puri minua! Käärme puri minua!

Anna huivi.

- Se puri minua. - Ei hätää.

Hae kamat. Meidän on lähdettävä.

- Sattuu. - Ei hätää.

- Voitko kävellä? - Voin.

Tule. Ei hätää. Edetään hitaasti.

Noin, hyvä.

Älä käsitä väärin, Vicky, mutta mitä oikein näit Vascossa?

- Miksi kysyt? - Saisit kenet tahansa.

Mutta valitsit sen tyypin.

En tiedä. Hän antaa minulle lahjoja. Matkustamme.

Hän on myös älykäs, ja ihailen häntä.

Hän lupasi minulle roolin seuraavasta elokuvastaan.

Hän on hyvä ihminen.

"Hän on hyvä ihminen."

Palaan pian.

Kiki!

Kiki!

Kiki!

Missä olet, Kiki? Tule tänne!

Kiki?

Tule tänne, muru! Missä olet?

- Nacho, onko Kikiä näkynyt? - Ei ole!

Perkeleen piski.

Mikä tuo on?

Mitä ihmettä?

Odota tässä.

Helvetti!

Jatketaan, olemme melkein perillä.

Auto näkyy jo, Carla.

Auta vähän, Erica. Nacho! Vasco!

- Missä helvetissä he ovat? - Rauhoitu.

Nostetaan hänet, varovasti.

Nacho! Vasco!

Missä olet, Vasco?

Vasco!

Nacho!

Vasco!

Nacho!

Nacho! Vasco! Missä olette?

Helvetti! Nacho!

TEURASTAMO

Ei, ei. Meidän on päästävä pois täältä, Erica.

Kuuletko mitä sanon? Erica?

- Katso. - Mitä? Ei hätää, Carla.

- Mikä se on? - Pitele sitä.

Ei hätää. Kaikki järjestyy. Mitä halusit näyttää?

Näitkö?

Kelaa taaksepäin.

- NY ne tulevat. - Pojat tulevat.

- Ei hätää. - Kuunnelkaa.

Rauhoitu, Erica! Ei hätää.

Rauhoitu nyt, ei hätää.

Se on ohi.

- Menen ulos katsomaan. - Ei, odota.

- Älä mene. - Ei hätää, kohta voit paremmin.

- Älä mene. - Ei hätää. Käyn vain katsomassa.

En saa sitä auki.

- Avaa se, Diego. - Ei onnistu! En saa sitä auki!

Avaa se! Älä jätä minua!

Carla...

Tule, meidän on lähdettävä täältä.

Tule nyt.

Dokumentti vai? Olitte vissiin tekemässä dokumenttia.

Siinä tapauksessa... saatte tavata perheeni.

Tässä pikkuveljeni.

Pikku isoveljeni.

Olen vanhin, mutta hän oli sitä minua ennen.

Hän...

Pieni pentu...

Pentu...

Pieni pentu hänelle.

Tämä on pikku veljenpoikani.

Ja kaikki tämä...

Tämä on Titon.

Tito leikkii täällä.

Ja kaikki nämä tavarat ovat minun.

Kukaan ei saa koskea niihin.

Onhan se päällä? Eikö olekin?

Kukaan ei koske niihin.

Halusit siis tehdä dokumentin? Haluatko dokumentin?

Haluatko tehdä dokumentin?

Tiedätkö, minkä nimen se saa?

"Chimangon opetukset".

Älä huuda!

Ensimmäinen opetus:

"Venyttelyä maalaisittain."

Liikkumatta, namupala!

Älä liiku!

Älä, minä pyydän...

Toinen opetus: "Tyypillisiä argentiinalaisia leikkeitä."

Minä pyydän...

Ole niin kiltti...

Tiedätkö, montako kaltaistasi huoranpenikkaa...

minä panin juoksuhaudoissa?

Paleletko?

Surullisena iltapäivänä menneisyyteni rauhallisissa kortteleissa-

minä palaan tänne, isä.

Palaan vanhempana, vuosien muuttamana.

Harmaa lumi peittää hiukseni.

Matkasin läpi kivun ja unelmien

ymmärtämättä, mikä vialla oli.

Jokainen suudelma unohtui lasillisella Naiset murskasivat jokaisen haaveen.

Lannistuneena palaan lapsuudenkotiini

joka muistikuvistani nyt koostuu.

Matkustin kauas pois nuorena, kun olin typerä ja neuvoton.

Talo seisoo siinä pimeänä ja tyhjänä, ja kun oveen koputan

vanha palvelija minut tervetulleeksi toivottaa.

Ulkonäköni muuttunut on, mutta ääneni minut paljastaa.

Vain äitini oli kotona Sanani kohtasivat hänen katseensa.

Katse itkun samentamana

hän sanoi: "miksi minut yksin jätit?"

En enää koskaan lähde, pysyn hänen rinnallaan

tämän toisen elämän lämmössä.

Vain äitimme meille anteeksi antaa, se ainoa totuus on.

Ja kaikki muu on valhetta.

Lannistuneena palaan lapsuudenkotiini

joka muistikuvistani koostuu.

Matkustin kauas pois nuorena, kun olin typerä ja neuvoton.

Talo seisoo siinä pimeänä ja tyhjänä, ja kun oveen koputan

vanha palvelija minut tervetulleeksi toivottaa.

Ulkonäköni muuttunut on, mutta ääneni minut paljastaa.

Sekasikiö on rakastunut.

Minä huolehdin tästä pikku huorasta. Häivy.

Mene nyt, äitisi kutsuu sinua.

Ei!

JÄTTIKASVUSTA KÄRSIVÄT LAPSET HYLÄTTIIN

Odota tässä, odota tässä.

Kaikki järjestyy. Odotatko minua tässä? Jooko, Vicky?

Mitä sinä teit?

Pudota veitsi. Pudota veitsi! Onpa hän söpö.

Pudota se tai viillän hänet auki. Pudota veitsi!

Diego... Herää, Diego. Sinun täytyy lähteä.

Pakene.

Chimango valmistaa päivällisemme.

Tässä aperitiivi. Meillä on kaikki mitä tarvitsette.

Ei, ei, ei. Ole varovainen sen kanssa.

Ole varovainen... Ei!

Tumpelo! Tätä saat vielä katua!

Häivy silmistäni! Häivy, paskiainen.

Ei hätää, kaikki on hyvin.

- Mikä on, kulta? - Vettä...

Haluatko vettä? Totta kai saat vettä.

Emme halua kohdella vieraitamme huonosti.

Haluamme heidän palaavan ja suosittelevan meitä. Te ruokitte meidät.

Anna hänelle vettä, passaaja.

Haluatko sinäkin vettä? Sinäkin saat.

Kukaan ei jää janoiseksi.

Nyt syömme vähän lihapiirakkaa. Näytät heikolta.

Sinun täytyy syödä jotain. Katsotaanpa... Suu auki, kultaseni. Kas näin...

Täältä tulee lentokone. Suu auki, kultaseni. Etkö halua syödä?

Kohtelen sinua hyvin, annan lihapiirakoita, ja näinkö kiität minua?

Tule tänne ja pitele häntä.

Tällainen ei käy päinsä. Sinun pitää syödä, kultaseni.

Noin, katso miten syön keksejä. Minä syön ne.

Pyyhitäänpäs vähän. Kylläpä he sotkivat sinut.

He kohtelivat sinua huonosti, ei sellaista voi hyväksyä.

Ei se niin pahaa ole, eihän? Onko se hyvää? Onko?

Oliko se hyvää? Oliko? Aivan, herkullista.

Tiedätkö, mistä piirakka on tehty?

Kaksitoista lihapiirakkareseptiä koko perheelle.

Tyttö parka!

Anna se minulle.

Älä anna hänen karata, Tito! Hän ei saa karata!

Ei, anna hänen olla! Älä lyö häntä! Hän ei ymmärrä, mitä tekee.

Hän tekee vain kuten mummi käskee. Anna hänen olla.

Mummi? Sinun mummisi?

Annoit heidän tappaa meidät kaikki.

Et ymmärrä.

Me menetimme kaiken.

Me menetimme kaiken, eikä kukaan auttanut meitä.

Kukaan ei tullut pelastamaan meitä.

Sitten he unohtivat meidät.

Ja siksikö tapatte meidät?

On pahempiakin asioita kuin kuolema.

Päästä hänet! Päästä hänet. Minä käsken sinua!

Carla.

Anna anteeksi.

Minne matka?

Epecuéniin.

Tämä keinuva vene kulkee hautausmaan yli.

Se on sijainnut noin neljän metrin syvyydessä jo seitsemän vuotta.

Arkut nousivat pintaan. Niitä ajelehti rantoihin.

Mitä tapahtui vuonna 1985? Mitä todellisuudessa tapahtui?

No... Vesi nousi yhtäkkiä, emmekä ehtineet tehdä mitään.

Kuljemme Epecuénin kaupungin läpi moottoriveneellä.

Katsokaa tätä. Se on ollut veden alla vuodesta 1985.

Vedenpinta ei enää koskaan laske.

Katsokaa, miten pinta jatkaa nousuaan.

Se on jo peittänyt alleen suurimman osan Carhuén hautausmaan holveista.

Tai pikemminkin entisen hautausmaan holveista.

Ja virtaus on erittäin voimakas.

Voimakas eteläinen myrskytuuli raivoaa Carhuénin kaupungissa.

.:: TWA - Your Source Of Quality!::. www.nordicB.org.

Tekstitys: Frej Grönholm