Original subtitles

"Etsi kaukaisia salaisuuksia. Vältä tuhoa. Kysymys löytää totuuden."

Lähettilään alus telakoituu.

-Tuotte universumiin turvaa, kapteeni. -Moldar ei sitä kyllä helpota.

Varakuningas Moldaria pidetään aivan suotta harmien aiheuttajana.

-Siksi hän tahtoisi keskustella kanssanne. -Hänen pitäisi ensin avata ovensa minulle.

Ja niin tulee käymäänkin. Varakuningas toivoo juuri sitä -

mutta ymmärrättehän, että nämä sodat hankaloittavat sovittelun tavoittelua.

-Lipokieliselle aseiden salakuljettajalle. -Harper on oikeassa.

Sodan ja tuhon kauppaaminen osuu nopeasti omaan nilkkaan.

Olen eri mieltä. Olemme rauhaa rakastava rotu, joka on ajautunut sotaan...

Tunnistamaton rahtialus on poistumassa Phrynian tähtijärjestelmästä.

Tällä tavalla siis joudutte sotiin, joihin ette haluaisi osallistua?

Vedetäänpä heidät sisään, Beka.

Emmehän vain löydä salakuljetettuja aseita tuosta aluksesta?

Se voisi antaa aivan väärän kuvan rauhaa rakastavasta planeetastanne.

-Saapuva viesti. -Vastaanota ja aloita aluksen skannaus.

-Tuo on tungettelevaa ja sopimatonta. -Ihan uusia asioita sinulle, eikö niin?

Paitsi jos tiedossa on rahallista hyötyä.

Vihdoinkin jotakin mielenkiintoista katseltavaa.

Tunnistus: tunnettu salakuljettaja, kapteeni Rox Nava.

Vakuutan, ettei hän edusta varakunigastamme.

Sittenhän teillä ei ole huolen häivää.

Teidät on tunnistettu salakuljettajaksi. Miehistömme nousee alukseenne.

Toimitteko aina näin päällekäyvästi? Tästä tulee jännittävää.

Liittovaltion lait eivät koske minua -

eikä minua vastaan esitettyjä harhailevia syytöksiä ole koskaan todistettu.

Sanoiko hän "harhailevia syytöksiä"? Taidan olla rakastunut.

Se lienee siksi, että teitä ei ole koskaan saatu kiinni.

Nyt on.

Kapteenin olisi kuitenkin saatava minut kiinni niin sanotusti housut nilkoissa.

Meidän molempien harmiksi olen tällä kertaa täysin pukeissa.

Alustavasti salakuljetustavaraa ei löydy. Vain tavallisia varusteita.

Minähän sanoin. Meiltä ei salakuljeteta mitään.

Miksi siis olette paossa.

Ehkä pidän takaa-ajoista. Entä te?

-Nousemme alukseenne. -Saatte täysin vapaat kädet.

Kun nyt kerran olette täällä.

Syväskannaus löysi alukselta suojasäteilyssä olevia eliöitä.

Hetkinen. Niitähän näyttää olevan...

Niitä on sata. Sata eliötä.

Hän ei salakuljeta aseita -

vaan ihmisiä.

Maailmankaikkeus on täynnä vaaroja.

Taistelen miehistöineni sen turvallisuuden puolesta.

Olen Andromeda Ascendantin kapteeni Dylan Hunt. Tervetuloa seikkailuihimme.

Kapteeni, Rox Navan alus on juuri virittänyt aseensa.

Saimme jo kutsunkin. Aika tylyä.

-Millä he voisivat meitä uhata? -Ainakin he aikovat tehdä parhaansa.

-Beka? -Ohjukset ovat valmiina.

Pitäisikö lasti pelastaa? Siellä on ihmisiä.

Kutsu kapteeni Navaa.

Kapteeni, olen pettynyt. Luulin, että olisitte jo lähdössä.

Suunnitelmat muuttuivat. Saatte tulla tänne.

Kaltaiseni nainen ei oikein taida sopia siihen ympäristöön.

Ette sopisi unholaan sen paremmin. Te ette voi voittaa tätä taistelua.

Ehkä, mutta minut tunnetaankin uhkarohkeudestani.

Ne aseet ovat omaa alustamme varten.

Tulkaa vain sisään ja räjäytämme tämän aluksen.

Katkaise ääniyhteys.

-Hän bluffaa. -Todennäköisesti.

Tuollainen nainen on tottunut saamaan kaiken ja pakenemaan.

Jos tämä juoni ei toimi, hän keksii toisen.

Katsokaa häntä. Hän vie miehiä kuin litran mittaa.

Minua hän saisi viedä tahtonsa mukaan.

Avaa ääniyhteys.

Hyvästi, kapteeni Nava. Seuraan käskyjäni. -Tähtää GFG-linssi kohti rahtialusta.

-Kapteeni, entä lasti? -Teillä on viisi sekuntia aikaa antautua.

Andromeda, viritä ohjukset 1-25.

5... 4... 3...

2... 1...

Hyvä on, kapteeni. Antaudun teille.

En tosin yleensä ole kovin kiinnostunut tuollaisisista...

muskelin pullistelijoista.

Olen itse asiassa hieman laihtunut.

Varakuninkaalla on yksi ehto vapaan pääsynne sallimiseksi.

Navan luovuttaminen hänelle? Ei käy. Hänen lastinsa pysyy Andromedalla.

Varakuningas ei varmasti hyväksy tätä.

Kun hän saapuu tänne, minun täytyy siis ilmeisesti puhua hänet ympäri, eikö niin?

Alan kypsyä heihin.

Kapteeni Hunt, olette minulle anteeksipyynnön velkaa.

-Miksi? -Kutsuitte minua valehtelijaksi.

Sinä olet varas ja valehtelija, ja vietät lopun elämääsi sellissä.

Hyväksyn anteeksipyyntönne.

Skannaamamme eliöt vaikuttavatkin olevan suojapanssareita.

Pitääkö paikkansa?

Analyysiemme mukaan ne on valmistettu jonkinlaisesta biolangasta.

Liittovaltio ei tunne sellaista materiaalia.

Haluan tietää mistä ne tulivat ja minne ne olivat menossa.

Selvä, voit mennä. Mutta minä pidän lastin.

-Saat selittää kaiken Moldarille itse. -Se on kuolemantuomio!

Ei kuulu minulle.

Oikein vaikuttavaa.

Älähän nyt. Onko hän todella suojelusi arvoinen?

Varakuningas Moldar saa panssarinsa...

ei mitään aavistusta!

-Olipa kerrassaan valaiseva vastaus. -Kartoistamme näette määränpäämme.

-Atol Pi -järjestelmä. -Siellä on jo ihan tarpeeksi sotimista.

-En minä niitä sotia aloittanut. -Mitä meidän pitää tietää lastista?

Minä vain kuljetan sitä, en tiedä muuta.

Olkaa varovaisia.

Olkaa onnekkaita.

Kiitos, Rommie.

Et selviä tästä ilman minua, sinä tiedät sen.

Olen tehnyt ikäviä asioita, mutta minulla on vielä asioita selvitettävänä.

Ihan varmasti on.

Mutta nyt saat istua täällä. Hiljaisuudessa.

Tulen käymään myöhemmin.

Saavumme Phrynian tähtijärjestelmään.

-Pidä tarkkailulaitteet kuumana. -Mitä vain tietoa löydän...

-Koko järjestelmä on anarkian vallassa! -Monet ovat yrittäneet tuhota meidät.

-Tämä on jäänyt jäljelle. -Eihän tämä voi liittyä biopanssareihin?

Niin. Otetaan asiasta selvää.

-Viivyttelevätkö he tahallaan? -Eivät varmastikaan.

Tämä alus voisi olla minun. Tai minulla voisi olla samanlainen.

Se sopisi teille täydellisesti.

-Toivottavasti ette joutuneet odottamaan. -Saanko esitellä -

presidenttimme, tulevaisuuden johtaja, varakuningas Moldar.

Kapteeni Dylan Hunt.

Varoitan teitä, kapteeni. Jos luulette voivanne tällä tavalla rauhoittaa minua -

olette todella pahasti väärässä.

Älkää suotta yrittäkö kovistella, se ei tehoa minuun.

-Näytänkö teille mihin pystyn? -Näyttäkää mielummin mitä aiotte.

Minä en aio mitään.

Rommie. Otetaanpa pikakertaus.

Te olette kaiken tämän kuningas.

-Tienaatte varoja salakuljetuksella. -Se ei ole tarpeen.

Tässä järjestelmässä minulla on kaikki valta.

Todellisuudessa pelkäätte menettävänne sen vallan.

Nytkin teillä pysyy homma hanskassa vain hädin tuskin.

Voin järjestää niin, että voitte tehdä mitä haluatte piilottelematta mitään.

Minulla ei ole mitään piiloteltavaa.

Andromeda valvoo kolmea galaksia.

Sotilaallinen ja polittiinen verkosto.

Toisin sanoen: kaikkia vastustajiani odottaa aina sama kohtalo.

Turmio.

Lähetin miehistöni kuljettamaan panssarit. Tehtäväni on pysäyttää asekuljetukset.

-Lastinnehan oli puolustautumista varten. -Mihin pyritte?

Tiedätte mitä tarjoan.

Suojelusta.

Saan tehdä mitä tahdon tiettyä hintaa vastaan.

-Eikö niin? -Kaltaisesi mies on puolueeton.

Tienaatte kaiken sodista.

Sotimista riittää kyllä kaikille osapuolille.

Kierrelkää aluksella ja harkitkaa. Rauhoittukaa hetki.

Vastata voitte sitten illallisella, jolle saavutte vieraanani.

Olemme Phrynia-järjestelmässä.

Minustako tuli muka Roxin lähetti? Se nainen vie Dylania edelleen.

Mitähän tapahtuu, kun me ilmestymme paikalle Roxin sijaan?

Lupaamme suurta hyvitystä. Ahneuteen kannattaa aina vedota.

-Sinullahan on lahjoja salakuljetusalalle. -Kokemusta. Kaikki eivät ole koulupinkoja.

Niin... en siis puhunut sinusta, Rhade.

Piristyhän nyt.

Ironiaa?

Tämä ei taida olla ihan kunnossa.

Jos se noita ohjaa meitä ansaan...

Dylan luottaa kapteeni Navaan ja hänen koordinaatteihinsa.

Meidän on vain oltava ajoissa paikalla.

En ole koskaan ollut myöhässä treffeiltä. En edes huonoilta.

Tai niin. Huonoja ne ovat kai olleet kaikki.

Olen kuullut kuinka Harper kiusaa sinua. Yksityiskohtia en tosin koskaan kuule.

-Ehkä voisimme tehdä asialle jotakin. -Haluatko meidän olevan ystäviä?

Jos jaamme tarinoita menneisyydestämme, voihan siinä niin käydä.

Se voisi olla myös mielenkiintoista.

Se voisi olla mukavaa. Jos elät niin pitkään.

Varmasti elän, olen varma siitä.

Järjestelmä on havainnut ruumassa olevassa panssarissa jonkinlaisen ongelman.

Joku on siirtänyt sitä tai, järkeä uhmaten, se on siirtynyt itsestään.

Et voi olla tosissasi.

-Mitä ruuman vartija sanoi? -Hän sanoi täsmälleen näin:

"Luulisi minun tietävän, jos jotakin outoa olisi tapahtunut."

-Melko tomera vastaus. -Hän yritti myös kirjautua järjestelmääni.

Tämän jälkeen osa tiedoista puuttui.

Hän väitti pelänneensä tiiviissä tilassa olevien eliöiden aiheuttavan hälytyksen.

-Siksikö hän yritti käyttää järjestelmää? -Ja vahingossa poisti sieltä tietoja.

-Kyseessä voisi olla virheellinen tieto. -Tämä ei ollut mikään vahinko.

Sulkekaa se vahti majoitustiloihinsa. Ja laskekaa panssarit vielä.

Liikettä.

-Saanko viedä lastini perille? -Tavallaan.

Kannatti siis puhua totta.

Älähän vielä innostu, sillä nyt sinun pitäisi taas valehdella.

-Kenelle? -Moldarille.

-Unohda. -Et joudu tekemään sitä yksin.

Ja kuka sekopää haluaisi yrittää kanssani niin turmiollista temppua?

Uusi salakuljetuskumppanisi.

Olin juuri valmistumassa akatemiasta huippuarvosanoin -

ja minua pyydettiin pitämään puhe koko yhteisölle.

Silloin tajusin, kuinka vähän tiedän todellisesta elämästä.

Pääni löi tyhjää. En saanut sanaa suustani.

Voitko kuvitella?

-Tuo on jo niin uskomatonta, että en. -Minähän puhun koko ajan.

-En huomannutkaan. -Kerro jotain sinun menneisyydestäsi.

-Vai puhutaanko sinusta ja nykyhetkestä? -Mitä haluat tietää?

Mitä sinä oikeasti meiltä haluat? Andromedalta ja Dylanilta?

-Haluan olla oikeassa joukkueessa. -Eli voittajien joukkueessa.

-Toisinaan ne ovat sama asia. -Minä tunnen nietzscheläiset.

Et voi tuomita meitä kaikkia Tyrin takia.

En teekään niin. Valitettavasti.

Ehkä ymmärtäisin paremmin, jos kertoisit jotakin menneisyydestäsi.

Sitä kutsutaan "menneisyydeksi", koska se on mennyttä. Se meni jo.

En tahdo elää asioita kahdesti. Varsinkaan, jos yksi kerta oli jo liikaa.

Nietzscheläisillä on vanha sanonta: "Menneisyys on poissa -

ja tulevaisuutta emme tunne. Nykyisyys on lahja meille."

Kivasti sanottu, mutta nykyisyydessä kannamme mukanamme tietoa.

Ja minä tiedän, että nietzscheläinen asettaa itsensä aina ensimmäiseksi.

Kuka hän luulee olevansa? Odotuttaa minua eikä anna minun lähteä.

Voisimme ehkä laittaa heidät hakemaan jotakin?

Loistavaa, kaikki viihtyvät!

Revin teidät kappaleiksi!

Tuhoan teidät sauma kerrallaan!

Kerta on liikaa, kaksi kuoleman kerjäämistä.

Vaikuttaa hieman hämmentyneeltä. Palaisimmeko myöhemmin?

Ehkä jälkiruualle.

Sinä olet kyllä nokkela.

Jos vain saan keskeyttää... Varakuningas tahtoo sanoa, että...

onko illallinen jo valmis?

Sinä...

Tällainen on juuri sinun tapaistasi.

Nyt ymmärrän! Pelaa vain tuo kortti.

Lähdetään tältä kapiselta planeetalta.

Sitä hän taitaa haluta.

Dylan Hunt!

En erityisesti pidä yllätyksistä. Katson tämän läpi sormien...

Osoituksena liittovaltion kapteenin tehtävien valtavasta abstraktiudesta.

Niin.

Hyväksyn anteeksipyyntösi.

-Anteeksipyyntöni? -Osoituksena siitä, etten kanna kaunaa...

Kerro sinä, Rox.

-Tässä on uusi kumppanimme. -Tadaa!

Kumppani?

Et halua enää vain osaa liiketoimistani. Yrität vallata ne kokonaan, eikö vain?

Niinhän minä olen jo tehnyt. Mitä sinä voit tehdä sen suhteen?

Tiedän kaiken niistä panssareista.

Hän pakotti minut kertomaan.

Mutta mitä todella haluan tietää, vain sinä voit minulle kertoa.

Mistä ne tulevat?

-Vain kuolleen ruumiini yli. -Ehkä se saadaan järjestettyä.

Moldarin asuinalueen maaperä on täynnä hänen lajilleen myrkyllistä natriumia.

Olipa hyvä, että otimme hänet mukaan.

Löysin alueen, jolla painovoima on voimakkaampi kuin muualla planeetalla.

-Mikä sen aiheuttaisi? -Raskaista asioista pitävät joukot.

Dylan, olet raskasmaailmalainen. Pystyt liikkumaan siellä aivan hyvin.

Sinäkin olet. Pyysin Rommieta punnitsemaan sinut suihkussa.

Ai pyysit?

Tule ensi kerralla mukaan.

Lähetä itsemurharyhmä. Rox ja Hunt eivät saa paeta.

Rox oli oikeassa. Koko planeetta on sodassa.

Saapuva kutsu.

-Nyt se on menoa. - Ilmoittakaa päämääränne ja kohteenne.

Tämä on Eureka Maru. Minulla on lähetyskoodi.

Näppäilkää hyväksymiskoodi.

Jos Rox valehteli, kuolemme minuutissa.

Koodi hyväksytty. Käytäväsiirto aloitettu.

Olipa mukava tavata.

15, 16, 17. Täydellistä.

Vie loput pomollesi ja kerro hänelle -

ensi kerralla Moldar myy hänelle tuplamäärän puoleen hintaan.

Itse asiassa arvo siis tuplaantuu, vaikka hinta ei.

Tämä on siis tosi hyvä juttu.

Siis 44 panssaria, 17 laatikkoa. Homma toimii.

Kiitos, että toit minut tänne. Mukava paikka... murhalle.

-Minulle tulee mieleen eräs satu. -Ihanko totta?

Siinäkin muuten mainitaan taikapanssari. Satu on kyllä mukavampi kuin tämä tilanne.

Kun kuvittelin hikoilevani seurassasi, tämä ei tullut ensimmäisenä mieleeni.

-Mikä sitten? -Turpaan vetäminen.

Tulit mukaani, koska tiesit sen olevan oikein.

Sinun ei tarvitse päihittää minua tehdäksesi vaikutuksen minuun.

-Olen kiitollinen avustasi. -Hyvä.

Sillä jos minulla ei ole tiedostamattani kykyä lentää -

en tiedä, miten auttaisin sinua seuraavaksi.

Tulisin ehkä sittenkin mieluummin sinun rökittämäksesi.

Onko ajatuksia?

Useitakin, mutta yhtäkään niistä ei tulisi sanoa ääneen hienon naisen seurassa.

Mikä sinua siis estää?

Sisäinen naiseni tietysti.

Tornissa on joku.

Toisin kuin useimmat miehet luulevat, joissakin tilanteissa -

edes mitä majesteetillisimmat voimaharppuunat ovat hyödyttömiä.

Minun voimaharppuunassani ei ole mitään hyödytöntä.

-Minun vuoroni olla vaikuttunut. -Käsittelemme välinettäni lisää myöhemmin.

Aina vain lupauksia.

Tarkkaile vain selustaani, tai oikeammin takamustani.

-Eiköhän häivytä tästä hornasta. -He saivat panssarinsa, me poistumme.

Meitä kutsutaan.

Lähetti Andromedalta.

Minulla on suojattu viesti kapteeni Huntilta.

Lähetä.

Beka, Rhade.

Kuljettamanne biolanka voi käyttäytyä arvaamattomasti. Varmistakaa...

-Mitä sinä teet? -Eikös tuo ole vähän myöhäistä?

-Me luovutimme jo panssarit. -Kyllä, mutta yksi puuttuu.

-Mistä sinä puhut? -Yksi niistä puuttuu.

Väärä lukema. Laskit ne vain väärin.

-Tutki alus, jos et usko minua. -Tein sen jo.

Eli tiedät, ettei täällä ole niitä. Ne on kaikki nyt toimitettu.

Jos olet päässyt laskuvirheesi yli, häivytään täältä.

En aio loukata sinua.

Kaikki satuttavat minua, jos en tottele.

Tulin auttamaan sinua.

Tulit tänne panssarin takia. Sen kaikki haluavat.

En ole kuten muut.

Miksi et haluaisi sitä? Se antaa voimia.

-Niin, tappamiseen. -Suurinta voimaa.

Suurin voima on elämässä.

Jos vanha nainen tulee...

Hän, joka pitää minua täällä. Hän hallitsee kaikkea.

Tunnen erään tarinan Tarn-Vedrasta.

Se kertoo tällaisesta paikasta. Kaltaisestasi nuoresta naisesta -

ja vanhasta naisesta.

Tunnen sen erityisen vahvasti. Outoa.

Hän tulee. Otan sinut mukaan alukseeni.

Niin... Minä...

Onko tuo...

Katkaisen sen, ellet ole sitä vastaan.

En tiedä enää, mutta olen valmis ottamaan sen riskin.

Tule.

-Et kertonut nimeäsi. -Cavava.

Mukava tavata, olen kapteeni Dylan Hunt.

Hitto, kuokkavieraita.

Hei kaverit, melko komeat puvut teillä.

Varoittaisin kuitenkin, että teillä ei ole mitään mahdollisuuksia minua vastaan.

Kuka imee hiekkaa ensin?

Tai voitte myös hyökätä kaikki kerralla, sillä ei ole minulle suurta merkitystä.

-En halua kuolla. -Sittenhän meitä on kaksi, Cavava.

Odota, odota!

Varoitan teitä. Kymmenen sekunnin päästä te olette todella pulassa.

Yksi, kaksi...

Kolme... Dylan!

Pidä lujasti kiinni. Kiihdytän hieman.

5, 6, 7, 8, 9, kymmenen!

Tuosta sinulle, ja sinulle. Ja sinullekin vielä!

Odota tässä, tulen pian takaisin.

-Niillä on se panssari. -Laitoin merkille.

Tähtää silmiin! -Kiitos tästä tiedosta.

-Aika hienosti meni pikkutytöltä. -Sinuna lopettaisin tuon heti.

Meidän on palattava alukselle. Käyn vain noutamassa satunaiseni.

Onko täällä oltava näin kylmä?

Valitettavasti. Vain näin panssarit pysyvät aisoissa.

Kylmä hidastaa niiden muutostiloja.

Et halua niiden milloinkaan tietävän mitä ne voisivat olla?

Tietyt voimat on parasta toimittaa unholaan.

-Tuomitset lapseni kamalaan kohtaloon. -Minä ymmärrän sen.

Sama koskee sinua.

Et voi koskaan poistua tästä tilasta.

"Ei koskaan" on pitkä aika.

Olit väärässä yhden asian suhteen. Odottaa jotakin ja olla siihen valmis...

Ne ovat kaksi aivan eri asiaa.

Väitätkö, että olet vanginnut minut alukseesi?

Muistan sen tarinan nyt paremmin.

Muistan kuka se vanha nainen oli ja mitä hän oikeasti halusi.

-Mitä hän halusi? -Kaaosta.

Sinä olet se nainen.

Se on lasten satu, uni.

Ei, vaan painajainen.

Ja se loppuu nyt.

En halua tappaa sinua.

Ai näin vai?

Miksi tehdä perättömiä uhkauksia?

Ikä ei valitettavasti ole tehnyt sinusta herttaista.

Sinähän sanoit, ettet halua tappaa minua.

Vaikka niin, että painaisit minua rinnasta näin -

kunnes kätesi olisi rintaontelossani, jolloin repisit sydämeni irti.

Tarkoititko jotakin sellaista?

Andromeda! Jäädytä ruuma viiden sekunnin kuluttua!

Viisi... neljä... kolme... kaksi...

Yksi...

Eureka Maru on palannut.

Panssarin vahvuus ei tule siitä langasta, vaan ompeleista.

"Sen seitissä on taikaa." Tuo oli siitä sadusta.

Lomittaiset solut imevät ja levittävät energiaa. Melko yksinkertaista lopulta.

Siinä meillä on Moldarin vauraus ja valta.

Kun siihen isketään, se keskittää massansa tiettyyn kohtaan. Se on siis läpäisemätön.

-Entä se käytössä ollut panssari? -Niin, Bekan. Outo juttu.

Kun jäädytin panssarin luojan, se lopetti biotoimintansa niinkin kaukana.

Psykofyysinen yhteys.

Niin, se ei tunne aika-avaruuden rajoja.

Se liikkuu kuin tajuntamme: tavoilla, joita emme osaa mitata.

Panssarin kyky muuttaa muotoaan taas perustuu sen tukirangan biokromeihin.

Hieman kuin eläimillä, jotka voivat vaihtaa väriään ympäristön mukaan.

Paras mahdollinen naamioväritys mitä vaarallisimmille metsästäjille.

Mutta kuka onkaan metsästäjä ja kuka saalis.

Halusit jutella.

Anteeksi.

Tiedän rikkoneeni käskyjä, en vain tiedä miksi.

En yksinkertaisesti ymmärrä, mikä sai minut pukemaan panssarin ylleni.

Selvä. Unohdetaan se nyt hetkeksi. Halusitko keskustella jostakin muusta?

Ehkä jokin henkilökohtainen ongelma? Ongelmia jonkun miehistön jäsenen kanssa?

Tällä hetkellä minulla taitaa olla ongelmia -

vain sinun kanssasi, Dylan.

Uskollisuuteni sinulle on ylittänyt velvollisuuksieni ja ystävyytemme rajat.

Olen pelastanut sinut niin usein, että sekoan laskuissa.

Olet minulle elämäsi velkaa. Jos et suostu ymmärtämään sitä -

koko aikani tällä aluksella, kaikki täällä kokemani -

on ollut virhe.

Ongelmia?

En tiedä vielä.

Näytät huolestuneelta.

Koska ystävällisesti pidit huolta siitä, että minua ei pidätetty -

menneistä harkitsemattomuuksistani -

minun olisi syytä korvata se sinulle.

Valvo, että Atol Pi puhdistetaan aseista. Sen pitäisi kuitata menneet.

Niinhän minä taisin mennä lupaamaan.

Mutta näytät silti huolestuneelta.

Kapteeni Hunt.

Laajan kokemukseni perusteella -

huomaan aina, kun miehen ajatukset eivät keskity vain minuun.

Niin, olen monimutkainen kaveri.

Mutta voisithan yrittää ottaa minusta selvää vaikka tunnin ajan.

Otan tarjouksen vastaan.

Tai ehkä sittenkin kaksi tuntia.

Tarkemmin ajateltuna olemme seuraavalla poimuajoportaalilla vasta 6 tunnin päästä.