Original subtitles

(Keväistä linnunlaulua.)

Tommi ei näytä olevan kotona. -Ei ole ollut kohta kolmeen viikkoon.

Mä toimin täällä talonmiehenä ja yövyn enimmäkseen täällä.

-Ai? Onks tapahtunut jotain, mitä mun pitäis tietää?

-Miten on mahdollista, ettet sä ole kuullut mitään?

-Tommin puhelimessa on vastaaja päällä.

Mä oon hiihdellyt pari viikkoa Lapissa.

Koittanut parhaani mukaan välttää hyviäkin uutisia.

"Yleisövihje johti kahteen pidätykseen."

"KRP otti kiinni kaksi henkilöä" -

"epäiltynä Tyrisevällä tapahtuneesta ryöstömurhasta."

"Poliisi myöntää pidätykset."

"'Emme paljasta epäiltyjen nimiä,'" -

"'mutta toinen on sorayrittäjä ja toinen hänen yhtiökumppaninsa.'"

Mikä tää on? -Tommi ja mun isä on pidätetty.

Ei ole totta. -Valitettavasti on.

Ajattelitko yöpyä täällä vanhasta muistista?

-Mä en tiennyt, että sä oot täällä.

-Ei se mitään. Gasthaus Pirunpelto ei aja ketään yönselkään.

Tossa on avain. Mä nukun vaihteeksi kotona.

-Mä voin ajaa Espooseen. -Ei, kun aamulla annat Tommille alibin.

Sähän olit silloin täällä vierihoidossa.

Entä sun isäs?

Olin rehellinen väärässä kohtaa, -

ja nyt niille on ihan sama, mitä mä sanon.

Siellä on peti valmiina.

En mä oikein tiedä. -Hei, älä kursaile tuttujen kesken.

Kuule, voitko lainata autoa pariksi tunniksi? -Totta kai.

Avain on virtalukossa. Mulla on repussa kaikki mitä mä tartten.

Riittää, kun palautat aamuksi.

(Puhelin.)

Härmälä. -Niina Hakala tässä, iltaa.

Hei! Mistä sä soitat? -Pirunpellosta.

Aa? Tai siis piti sanoa, että vihdoin.

Mä oon yrittänyt sua kiinni huonoin tuloksin. Tommi tarvitsee alibin.

Ilmeisesti kukaan muukaan ei ole saanut sua kiinni. -Ei viime aikoina.

Jos olisin tiennyt pidätyksestä, Tommi olis jo vapaa.

Mä käyn Tampereella huomenna.

Miten ne sen oikein teki? -Ai rikospoliisietsivät?

-Mä puhun niistä, jotka lavasti Tommin ja Asserin syyllisiksi.

-Epäillyiksi vasta. Löysivät sopivasti todisteita.

Mä en ole varma, onko mun viisasta revitellä näitä juttuja.

Viisasta tai ei, mä haluan kuulla kaikki.

Noilla todisteilla ne ei voi jatkaa tutkintavankeutta yhtään pidempään.

Mutta mä käyn siellä huomenna.

Oisko sun viisainta mennä Annin luokse yöksi?

Mitä mulle täällä vois tapahtua?

Mä en ole enää yhtään varma, mitä täällä tapahtuu.

Pidä kuitenkin ovi lukossa.

Onhan täällä Huukon haulikko. -Mmm, mutta tuskin panoksia.

Huuko oli sen sortin sosialisti, ettei se ois vienyt henkeä hiireltäkään.

Mutta piti karkeita suolapanoksia kutsumattomien vieraiden varalta.

Mä olen muuten nykyään siviili.

Ei kai? -Kyllä näin on.

Keppi palkitsi mut poliisijohtajan raportista ja antoi kenkää.

Mutta kiitos luottamuksesta. Mä lupaan, että en käytä sitä väärin.

Hyvää yötä. -Hyvää yötä.

Ei kai sun palanut kuormaajavainaas ole herännyt henkiin?

Se on lainakone. Sinuna en käyttäisi noin vittumaisia äänenpainoja.

Mä saan ensi viikolla uuden kuormaajan. -Ensi viikolla jo?

Millä sä aiot sen maksaa? -Rahalla enkä millään vasikannahoilla.

Sulla ei ole nyt varaa sellaseen.

Älä yritä venkoilla. Sä tiedät, miten nää hommat hoidetaan.

Jussilan ja Rummin välinen kauppasopimus kahtena kappaleena.

Mitä järkeä? Nehän löydettiin jo Rummin hallusta. -Ei löydetty.

Jos nää olis joutuneet rikospoliisin käsiin, -

Jussila olis pidätetty seuraavana päivänä.

Mähän näin, miten sä työnsit kotiryssälle sen kirjekuoren.

Mihin helvettiin se on voinut kadota?

Eiköhän se jäänyt Rummilta maan päälle.

Joko Jussila löysi sen tai sitten Härmälä piti sen itsellään.

No minkähän takia? -Kyläpoliisi tahtoo leikkiä rikosetsivää.

Se tahtoo selvittää jutun omin päin.

Aivan sama. Kunhan nää päätyy oikeisiin käsiin.

Mikset vie ite?

Se käy sulta näppärämmin, kun tunnet paikat.

Kai sulla on sormikkaat vai haluatko jättää sormenjälkiä?

No haluan, haluan niin helkkaristi.

Mutta huomenna sä annat kymppitonnin, halusit tai et.

Kuormaajasta pitää maksaa etumaksu.

Niitä rahoja ei pesemättä levitellä. Sen sä tiedät hyvin.

Sä annatkin omista laillisista rahoistas!

Kai sulla semmosiakin on?

Entä jos en anna?

Mietipä sitä.

(Kolinaa.)

(Huudahtaa.)

Kuka?

Tämä on poliisi! Pysähdy tai ammun!

(Sorjonen ähkäisee.)

Mitä sä sinne änkeet? -Älä kysele vaan aja, saatana!

Ammuttiinko sua? -Aja jo, perkele!

Pitäsköhän sun perse viedä poliklinikalle?

Vie montulle! (Östelä nauraa.)

Pakko vetää perseet olalle, kun pääset sinne koppiis!

Haista paska!

Hei! Ammuttiinko täällä?

-Joku yritti ovesta sisään, mutta mä suolasin sitä takapuoleen.

-Älä? Tunnistitko? -Vahva epäilys on.

-Mä ajelen ja kattelen, millaista väkeä on liikkeellä.

Mä tuun mukaan. -Et ehdi pukeutua.

Laita ovi lukkoon. -Ole säkin varovainen!

Ja Anni hei, kiitti huolenpidosta.

Et kai sinä vaan kippee ole? -En, kun elämäni kunnossa.

Mutta sä alat kauhoa sepeliä autonlavalle ja helvetin äkkiä!

No joo joo, mut mitäs sää meinaat tehrä?

Ilmiannan sut ajoluvatta ajamisesta ja veronkierrosta, -

jos ei hommat rupee maistuun.

Nukkuakin tarttis, eres joskus.

Nuku päivällä. Siellä Kievarin vintillä.

Niin nukkusinkin, mut kun Saara ei anna.

No nyt hommiin siitä. Kello on vaikka kuinka paljon.

No niin kai sitten, vaikka ei se kyllä siittä vähene.

Mikä? Sepeli vai? -Ei, kun aika.

-Saatanan Sutki! Nyt ala vetää siittä! -No joo joo.

Yksinkö sä täällä touhuat? -Tavallaan.

Ainakin tänä yönä, kun Sorjonen on kippee.

Mikäs sillä on? -Oli kai rouhassut selkäänsä.

Kun rönöttää tuolla kopissa vattallaans.

Onko se ollut siellä kauan? -Kyllä kai. Tai äsken kumminkin.

(Puhelin.)

Mä tiedän, -

mutta kun mä en saanut kaikkia painosta ja oli auto-ongelmia.

Ei kun mä oon just lastaamassa. Mä jaan ne aamulla.

Joo, mä oon pahoillani.

Hei, Hely-rakas. -Mitä...? Mä en ole sulle mikään rakas.

Kyllä sä oot. Edelleenkin. -Mene pois. Sä et tuu enää tänne.

Hei, sullahan on hieno auto. Upea sisustus. -Älä viitti.

Sulla on sohvakin, lehdistä tehty. Pitäskö testata? -Anna olla.

Et tiedä, kuinka mä oon sua kaivannut.

Häivy tai mä huudan! -Sä huudat ihan varmasti.

Mitä tekemistä sulla oli äsken Pirunpellossa? -Täh?

Jos oot juoksullas, mä voin tuurata sun vakituistas, kun se on linnassa!

Tiedätkö mitä, Sorjonen? Niin oot kohta säkin.

Sutki, saatana! Sää päästit sen tänne!

-Mää mittään päästäny! Tuli sinne ihan itteksees!

Oliko sillä asiaa? -Oli.

Jaa oli? Hyvä että oli asiaa.

Sulla ei ole mitään syytä näytellä loukkaantunutta.

Olin ehkä vähän raju, mutta sähän pidät sellasesta.

Painu helvettiin täältä, tai mä soitan poliisit! (Itkee.)

Älä tee mitään harkitsematonta. Sulla ei ole siihen varaa.

Oot sä ihan varma? -Kyllä.

Mä olen siitä ihan helvetin varma.

Tossa on sulle vaivanpalkkaa.

Osta ittelles jotain kivaa. Vaikka kahvia.

Huomenta. -Taas kerran.

Jokos muisti alkaa palautua?

Ja paskat. Jatketaan pelleilyä, mutta päästäkää Asseri pois.

Tää käy vanhan miehen terveydelle.

Hänen hyvinvoinnista huolehditaan kyllä.

Sinun tyttöystäväsi ei näytä paljon välittävän alibistasi.

Ei ole vieläkään vastannut soittoihin. -Tokkopa olette edes yrittäneet.

Vaikka mitäpä arvoa potkut saaneen poliisin todistuksella olisi.

Niin? Hyvä. Tuokaa minun huoneeseeni vartin kuluttua.

Kantonen on pyytänyt päästä minun puheilleni.

Mitähän mahtaa olla asiaa?

Johtaja Tyrjälä on täällä. -Hienoa, hän voi tulla.

Selvä.

Tuu sisään, mä en ole vielä valmis. -Mä tulin vaan palauttamaan auton.

En mä ole ajamassa sua maantielle. -En mä sitä epäillyt, mutta jutellaan.

Hyvää huomenta!

Huomenta. Tervetuloa. -Kiitos.

Maistuisko kahvi? -Kiitos, mutta hoidetaan työasiat ensin pois alta.

Sopii minulle.

Mitenkäs siellä Betonilla?

Työn touhussa siellä olivat, kun käväsin lähtiessäni.

Aivan.

(Koputus.) Sisään.

Kiitos, voit mennä.

Kantonen istuu. -Taijan seistä.

Oon kohta kolome viikkoa istunut. -Vai niin.

Jos kuitenkin istuisitte. Ei tiedä, kuinka pitkä istunto tästäkin tulee.

-No istutaan, ettei tuu riitaa.

Halusitte jutella. -Joo, minä myönnän kaikki.

Kaikki?

Siis tunnustatte kaiken? -Joo, ihan mitä vaan.

No? Eikö kelpaa?

Nyt mä taisin pudota kyydistä.

Kuvittelin, että me käydään lävitse rahoituserien aikatauluja.

Tavallaan, juurikin noin.

Mutta kuten tiedät, -

euroalueen markkinat ovat nyt erittäin ennustamattomassa tilassa.

Myönnän, että helposti myös ylireagoidaan, -

mutta mekään emme voi jättää ajan merkkejä huomioimatta.

Epäiletkö sä Tyrjän Betonin luottokelpoisuutta?

En sanoisi noin jyrkästi, mutta kun te menetitte Venäjän suurtilauksen...

Kuka sanoi, että se on menetetty? -Eikö se sitten ole?

Tuotannossa on pieni tauko, -

mutta tämä tilaaja ei todellakaan ole meidän ainoa asiakas.

No ei varmaan, mutta se tilaus on yli puolet teidän kapasiteetistanne.

Ja se on tiedetty alusta saakka.

Aivan, mutta nyt puhutaan tämän hetken tilanteesta.

Ja kukahan teitä on siitä konsultoinut?

Meidän intresseihimme kuuluu olla selvillä tietyistä faktoista.

Ja olisi ollut korrektia kysyä ne tiedot multa suoraan.

Voidaanko mennä nyt varsinaiseen asiaan?

Ole hyvä. -Kiitos.

Haluaisitko sä kertoa, missä mennään?

Jaa Tyrisevällä?

Ei vaan täällä Pirunpellossa.

Se vaihtelee.

Tän talon isäntä ei taida itekään tietää, mitä se elämältään tahtoo.

Siis mä en suostu uskomaan tätä.

Että sun pankkis lyö rahahanat kiinni juorujen perusteella.

Ei juorujen. Ja minähän juuri sanoin, että vain toistaiseksi.

Mitä eroa sillä on, kun rahat tarvitaan tässä ja nyt.

Teette sen kaiken sen jälkeen, -

että me ollaan luotettu teihin -

ja keskitetty kaikki rahaliikenne tähän pankkiin.

Muistaakseni isänne vastusti sitä viimeiseen saakka.

Siis kaikkien munien laittamista samaan koriin.

Huolehdi sinä vaan omista munistas -

ja jätä edes mun edesmennyt isä tän ulkopuolelle.

Ja luuletko, että sulla on valtuuksia päättää näin suuresta asiasta?

Toimin luottotoimikunnan yksimielisen päätöksen mukaisesti.

Voi helvetti, millaista pelleilyä!

Kuule, Piia. Minä olen todella pahoillani.

Siis aivan vilpittömästi. -Lohduttaa niin helvetisti!

Minä olen aivan varma, -

että te löydätte rahoittajan, joka on valmis ottamaan riskejä.

Kiitos vihjeestä!

Mitenkäs se kahvi? -Pidä sumppis!

Ja kun asiaan palataan seuraavan kerran, -

sun pallis lätisee niin, että läiske käy!

Hyvästi!

Mä taisin keksiä, miten sä voisit antaa isällesi alibin.

Mä en ole kolmeen viikkoon mitään muuta miettinytkään kun sitä.

Murhayönähän satoi lunta. -Joo, pari senttiä. Mitä siitä?

Olisko Asseri voinut poistua talosta ja palata aamulla jättämättä jälkiä?

Ei mitenkään. Mä tiedän, että niin ei tapahtunut.

Mutta nyt sulla on kertoa jotain sen vakuudeksi.

Kiitos!

Mitä me enää odotellaan?

Tuu mun huoneeseen. Ei kun nyt heti.

(Koputus.) Tuu sisään vaan.

Laitatko oven kiinni.

No mitä nyt? -Istu ensin, niin mä kerron sitten.

Huonoja uutisia vai? -Rahoitusta ei tule.

Ei tule? Miten niin ei tule?

-Te siis myönnätte osallisuutenne Rummin ryöstömurhaan?

-Ei mitään osallisuuksia. Kun minä ihan ite otin nirrin pois siltä.

Ja Jussila oli mukana ja te jaoitte ryöstösaaliin?

-Enhän minä niin hullu ole!

Piti tappaa Tommikin, mutta kun en kerinnyt.

Kun te tulitte ja laitoitte hilut kinttuun.

Pidättekö te minua pilkkananne? -No en helvetissä.

Tätähän te ootte koko ajan hokeneet, että "tunnusta, tunnusta!"

No nyt minä tunnustan.

Antaa tulla vaan kysymyksiä, kyllä minä tunnustan.

Voi Janne, mitä me nyt tehdään?

Me ollaan jo täytetty varastoa kolmatta viikkoa omalla riskillä.

Jos Venäjän tilanne ei selkiä viikon sisällä, -

on pakko tehdä yhtä vuoroa.

Toi on ongelman siirtämistä. Palkat on maksettava ensi viikon alussa.

Minä voisin puhua miehille, että odottaisivat pari viikkoa.

Sekin on ongelman siirtämistä.

Tiedän, mutta sanotaan, että aika neuvoja antaa.

Niin isäkin aina sanoi.

Niin, ja aina jotenkin selvittiin. -Niin selvittiin.

Mutta nyt on selvittävä ilman isää.

Kunnanjohtajalle ei sitten puhuta tästä mitään.

Eikä kellekään muullekaan vielä.

Jatka ihmeessä. Onni suosii rohkeaa. -Ja vitut.

Varaa pöytä. Mä otan kahvia ja sämpylää.

Otat sä jotain? Mä voin tarjota. -En ota.

Yksi kahvi ja sämpylä. -Viisi euroa, kiitos.

Jahas, täällä sitä ollaan valmiina. -Kohta oot säkin. Tossa.

No niin, tuttu päähine. RUK:ssa tätä kutsuttiin Lokomon pipoksi.

Katos, sehän sopii sulle. Samaa ei voi sanoa musta.

En nyt sanois aivan noinkaan. -Jaha, eiköhän mennä sitten.

Mikset istu? -Istu itte saatana.

Mikä hymyilyttää? -Ei mikään.

Ei kun mä mietin tässä, että mistä sun krooninen rahapulas johtuu?

Torikka kuuluu maksaneen sulle isot rahat Hattukankaasta.

Et kai sä ole sijoittanut niitä pitkäaikaistilille?

Ja paskat. En ainakaan sun olemattomaan pankkiis.

Mä en ainakaan polttanut pankkiani. Olisit tehnyt hallitun konkurssin.

Mä jatkan bisneksiäni Tyrisevällä.

Jos sä luulet, että mä kattelen sivusta, -

kun sä uit verirahoillas Tyrjän Betonille, sä erehdyt! -Turpas kiinni!

Aloitetaan tutustumiskierros tästä.

Janne saa kertoilla, mitä tehtaalla tapahtuu.

Valetie oli ajettu teidän kuormaajallanne.

Toivottavasti ymmärrätte, mitä tunnustus merkitsee.

-Joo, jakokunta vie mun kaluston. Ja vieköön, saatana!

Siluvee vaan yhestä tuutista ja sulka sulle hattuun.

Sitähän sinä vailla oot.

Luotonen!

Viekää hänet.

Olis nyt selvitetty kaikki, kun kerran alakuun päästin.

Minähän sen tuuppasin sen Huukonkin montun reunalta alas.

Ja tuikkasin Tyrjän majan tuleen! Voi piru, kun paloi ilosesti!

Menkää!

Soraa ja sepeliä Tyrisevällä riittää.

Ja isän ansiosta se muuttui harmaaksi kullaksi.

Siinä nähdään, mitä yksi ihminen voi saada aikaan.

-Mitä varten Sorjonen ei tuo sepeliään päivällä?

Aivan sama. Kunhan tuo.

Sen miehen puuhat ei näköjään edelleenkään kestä päivänvaloa.

Sorjosella taitaa olla krooninen päivänvaloallergia.

Aivan.

Sä saat osuutesi, kunhan tilanne rauhottuu.

Mä tartten ne rahat heti.

Sä käyt niin kuumana, että voiko suhun luottaa enää?

Ei ole sunkaan luottamukses hääveissä kantimissa.

-Katos, pojat. Saanko häiritä?

Ilman muuta. -Mitäs nyt taas?

Viimeksi taisin osoitella herroille putkanovia.

No, eikö kiinnosta?

Pitäiskö? -Teidät on nähty tämän herran seurassa.

En tunne miestä, sanoi Piru Jeesusta.

Kenestä mahtaa olla kyse?

Ettei ole sun omia tuttujas? Liekö asiakas?

-Herroja naurattaa, -

mutta jos jotakuta kautta käy ilmi, että kaveerasitte Rummin kanssa, -

te olette molemmat todella kusessa.

Ei muuta.

Kantonen on tietysti vasikoinut meidän käynnistä.

Vai ootko sä hillunut sen kanssa muuallakin? -No en tietenkään ole!

Onko Kantosen tyttö muuttanut pysyvästi Pirunpeltoon? -Miten niin?

Kun puolustaa reviiriään haulikolla. -Käy ottamassa selvää.

Ehkä mä käynkin. Meillä on orastava suhde.

(Nauraa.) Unohda tollaset fantasiat!

Heitä mut Betonille. -Ota taksi.

Haista paska, saatana.

No niin, sait vähän tuntumaa mun maailmani karumpaan puoleen.

Miltäs se vaikutti? -No tavattoman mielenkiintoiselta.

Ja rauhoittavalta Tyrisevän työllisyyden kannalta.

Tyrjän Betonilla ja kunnalla on perinteisesti ollut hyvät suhteet.

Näin olen ymmärtänyt. Kiitos vielä esittelystä. -Ei mitään.

Ota se kädenojennuksena meiltä.

Mä lupaan vastavuoroisesti kutsua sut kylään, -

kun saan asuntoni säälliseen kuntoon.

Ai kiva. Puhutaanko me viikoista vai kuukausista?

Ei siihen nyt kauan mene.

Mä olen toiminnan mies, kun niikseen tulee.

Hauska kuulla.

Ei muuta kun hei sitten ja nähdään.

Joo, nähdään ja kiitos vielä.

No niin, siinähän te olette. -Aamupäivää, mä olen Niina Hakala.

Holvasti.

Jaha, päätit sitten tulla esiin? -No joo.

Tännepäin.

Mullakin olis asiaa. Mä olen Kantosen Anni.

Me tavattiin Huukon montulla tutkimusten aikaan.

Milläs asialla sinä sitten olet? -Mitäs luulisit?

No, tulkaa perässä.

Huomenta! Onkohan Piiku saapuvilla?

Ei ole tietoa.

Vai niin.

Tässä on nyt se ongelma, -

että sinä tarjoat alibia poikaystävällesi ja sinä isällesi.

Mä kuvittelin, että te suorastaan odotitte sitä minulta.

-Kuka sanoo, että Tommi on mun poikaystävä?

-Kerroit juuri viettäneesi useita öitä syytetyn luona.

-On muuten vasta epäilty. Eikä ne olleet ensimmäiset yhteiset yöt.

Oltiin kolme vuotta työpari.

Toisekseen se ei kuulu siihen, että mä pystyn antamaan alibin.

Kuulin, että sinutkin... -...erotettiin poliisista?

Ei pidä paikkaansa.

Ja vaikka pitäisikin, sekään ei tee tyhjäksi mun todistusta.

Sä tiedät sen hyvin.

(Ovi kolahtaa.)

No? Mitäs uutta sinulla on meille tarjota?

Pari senttiä lunta.

Anteeksi mitä?

Pidät mua idioottina?

Sä lupasit hoitaa Venäjän tilauksen kuntoon, -

eikä mitään ole tapahtunut.

Mehän sovittiin semmonen marssijärjestys, -

että osakkuudesta puhutaan vasta sitten.

Ei vaan sinä sovit. -Vaikka niin.

Mulle ei enää riitä sun suuret puhees.

Kyllä se tästä taas.

Mutta kyllä oli helevetinmoista juputtamista.

En ole eläissäni näin pitkään laiskana ollut.

Jotain hyvääkin sentään. -Hyvää siinä ei ole mitään.

No tulit sitten lopulta! -Totta kai.

Kiitos.

Eiköhän me mennä Tyrisevälle. -Joo.

Täytyy kokeilla myöhemmin. -Kovaljenkoako tavoittelit?

Kuule, Kovaljenko on pikkutekijä näissä kuvioissa.

Meidän täytyy toimia yhteistyössä niiden kanssa, joilla on valtaa.

Meidän? Sä puhut kuin sulla olis jo joku virallinen asema Betonilla.

Päinvastoin. Mä puhun niin siitä huolimatta, ettei mulla sitä ole.

Vielä.

Me ollaan samalla puolella. Ja mä hoidan kyllä oman osuuteni.

(Skoolaa.)

Hyvä on. Palataan asiaan sitten kun sulla on näyttää mustaa valkoisella.

Esimerkiksi tilausvahvistus riittäisi. -Ai riittäis tilausvahvistus?

Sun on korkea aika käsittää, -

että Tyrjän Betonilta ei sanella enää ehtoja.

Sattumalta mä tiedän tarkkaan, että tämä yritys on todella...

...siis todella pahassa kusessa, -

jos te ette tartu tähän mahdollisuuteen.

Ja sano sille Sivulalle, -

että sillä pojalla ei ole varaa katella mun lävitseni.

Ota yhteyttä, kun saat asennoitumises kohdalleen.

(Ovi kolahtaa.) (Niina:) Moi!

Terveisiä Tampereelta!

Jaha, reissu oli näköjään onnistunut. -Oli kellä oli.

Tultiin vaan ilmottautumaan, -

että rikolliset juoksee taas vappaalla jalalla.

Vai niin, nythän homma on niin kuin pitääkin.

-Niinkö sun mielestä? -Tarkoitin niiltä osin.

Kai on sanomattakin selvää, ettei pidätys ollut mun ideani.

-Oli kenen idea hyvänsä.

Mutta isot rosvot juoksee irrallaan ja rehelliset kuntalaiset on kusessa.

Kyllä poliisi tietää, kenen puolella olla pitää.

Saa inhota, mutta mitä muuta tässä voi tehdä kuin sen mitä käsketään?

-Anna olla jo ja puhu se, mistä sovittiin.

-Se on yks ja sama, mitä minä puhun, -

mutta pidätä nyt helevetissä ne kaks pääketkua!

-Millähän perusteella?

-No se kuva, mitä näytit, -

siinä on se sama ukko, joka kävi niitten kanssa Huukon montulla.

Mistäs se nyt vasta varmistui?

-Kun kolme viikkoa lukee tiilenpäitä, niin kyllä se päätä selvittää!

Eikös sieltä autosta löytynyt Nikita-mallinen karvahattukin?

-Löytyihän sieltä. Hemmetin hyvä, että tulit puhumaan.

Jos maltatte hetken, katsotaan, mitä alkaa tapahtua.

Puhelimellako se aikoo ne pidättää? No jo on nykyaikasta.

Holvasti. -Härmälä tässä, terve.

Kantosen todistus on niin painava, -

että Östelä ja Sorjonen on pidätettävä välittömästi.

-Se mieshän puhuu täysin puuta heinää. -Ei minulle.

Ja minulla on vahva epäilys... -Teidän vahvat epäilynne!

Pankinjohtaja Östelä on tehnyt kantelun -

perusteettomasta vapaudenriistosta.

Sekin menee teidän piikkiinne. Ei yhtään omaa ideaa enää!

Tuliko tämä nyt varmasti perille? -Tuli, kiitos.

Harvinaisen selvästi. -Hyvä.

Ja nyt teette perusteellisen kotietsinnän Kantosen talossa.

Ja mahdollisissa piharakennuksissa. -Tee itte, saatana!

Mitä? Mi...?

Mitä nyt? -Sitä että nyt riitti!

Ei tainnut tulla pidätyslupaa? -Mistä arvasit?!

-Härmälä, hei. Puhelin jäi. -Mä voisin ottaa ne autonavaimet.

No niin tietenkin, saatana...

Löysikö ne sieltä jotain? -Jos löysivät, eivät kertoneet.

Minä kun luulin, että se mies ei hermostu mistään.

Tyrisevällä aukeaa kohta poliisinvakanssi.

Ei ne uutta palkkaa. -Ei mun työtodistuksella ainakaan.

Mä voin heittää teidät kotiin. -Montulla tarttis käydä.

Sä meet kotiin. Tämä on käsky, ei valitusoikeutta.

Jaaha, nythän se vasta komento alkoi, vaikka just linnasta pääsin.

-Niin alkoikin.

Mä käyn ilmottamassa Tyrjän Betonilla, että homma jatkuu.

Ei taida jatkua. -Syystä että? -Venäjän tilaus on edelleen jumissa.

-Sittenhän hommat loppuu meiltäkin. -Ja kaikilta muiltakin Tyrisevällä.

Ei tää näin voi mennä. -Näyttää voivan.

Voi helvetti.

Terve. -Kato! Mistä sä siihen lennähdit?

Linnastahan ne häkkilinnut lennähtelee.

Uskaltaakohan sua enää edes halata? -Jaa, en tiedä.

Eikö sitä sanota, ettei vankila ketään paranna?

Mä taidan ottaa riskin.

Tervetuloa siviiliin minunkin puolestani.

Hei, mennään kaikki mun huoneeseen.

Eikä puheluita sitten mulle eikä Jannelle. -Selvä.

Kiitos.

Posessa mulla oli aikaa miettiä. Nousi mieleen parikin kysymystä.

Anna tulla ihan mitä vaan. Vai mitä, Janne?

Samaa mieltä. -Hyvä.

Ootteko yrittäneet ottaa yhteyttä Kovaljenkoon?

Vastaaja solkkaa venäjäksi, ettei saada yhteyttä, -

ja sama sähköpostin kanssa.

Voisko olla niin, ettei Kovaljenko ei tiedä, mitä täällä tapahtuu?

Tai että joku järjesti tahallaan sen paskaerän Venäjälle?

Tuo kaikki on enemmän kuin todennäköistä.

Seuraava kysymys:

Kenen kanssa Östelä toimii, ellei Kovaljenkon?

Ja kenen asialla se Rummi oli? -Ei ainakaan Kovaljenkon.

Nyt yrität ottaa yhteyttä Kovaljenkoon nopeasti.

Mä yritän päivittää sen yhteystiedot. Mulla on vielä suhteita poliisiin.

Täällä on käyntikortti. Jos siitä on jotain apua.

Ihan varmasti. Kiitti, mulla menee tässä hetki.

Sä voit mennä neukkariin, niin kukaan ei häiritse sua. -Selvä.

Kiitos, Tommi. -Se nyt oli pelkkää rutiinia.

Ei kun siitä, että haluat olla tässä kaikessa niin täysillä mukana.

Mä oon tässä mukana, halusin mä tai en.

Oon ollut siitä lähtien, kun mä tulin Tyrisevälle.

Ja ensi töiksesi jouduit pelastamaan mut soraläjästä.

Enkä mä ole vieläkään oppinut heijaamaan.

Kun isä ei koskaan ehtinyt opettaa sitä.

Piiku, mä lupaan, että näiden juttujen selvittely on mun ykkösasia.

Mä uskon.

(Puhelin.)

Tommi Jussila. (Murtaen:) -Toivottavasti rahat on tallessa.

Mitkä rahat? Kuka kysyy?

Me tiedetaan, etta sina ja sinun yhtiotoveri tappaa Rummi.

Ja te viette rahat.

Jos sä oot KRP:stä, tää kuulostaa aika kömpelöltä vedätykseltä.

Teilla on viela mahdollisuus palauttaa rahat, muuten...

Muuten mitä? -Mieti sita.

Ja muista: ei poliisi tahan. Me palataan asiaan lahipaivana.

Oliko paha puhelu?

Joku oli kai saanut väärän miehen numeron.

Sä oot aina ollut todella huono puhumaan muunneltua totuutta.

Minkä takia sulla on reppu pykälässä?

Tarttis varmaan ruveta hankkiin, niin kuin täälläpäin sanotaan.

Mihinkä aattelit lähteä? -Kotio Espooseen.

Mihkä sitä muualle kuin kotionsa.

Niin... mutta ehtiihän sitä aamullakin.

No ehtis kai, mutta nyt on tilanne vähän toinen kuin viime kerralla.

Millä tavalla erilainen?

Työtön naispoliisi, joka ei tiedä, miten tästä eteenpäin.

Mun täytyy järjestellä ajatuksia, eikä yöpyminen olis viisasta.

Mutta ei niin kiire, etten ehtis keittää herra Sorakeisarille tulokahveja.

Työnäytteenä, kaiken varalta.

Kahvissa on se huono puoli, että se saattaa valvottaa.

Enkä mä tykkää valvoa yksin.

Sä oot ihan parantumaton. -Sä voisit yrittää parantaa mut.

Tekstit: Teija Kontio www.opensubtitles.org Yle