Original subtitles

- Häiritsenkö? - Ette tietenkään. Olin vain lepäämässä.

Tarvitsetteko jotain?

En. Tulin vain kertomaan, että lähden Fortalezaan. Työasioissa.

- Ei tarvitse tehdä mitään. Lähden nyt. - Eikö tarvitse panna tavaroita autoon?

Ei. Tee se maanantaina, kun haen Gildan.

- Jääkö rouva tänne? - Kyllä, hän jää tänne.

Gilda on allerginen työlle.

Vielä yksi asia...

Tule lähemmäksi.

Lucivaldo tulee mukaani, joten vaikka se ei kuulu työhösi, vahdi taloa.

Osaatko käyttää tätä?

Luulen niin.

Kunhan et tapa vaimoani, kaikki on hyvin.

- Oliko se hyvä sinulle, rakkaani? - Kysytkö minulta vai häneltä?

On vain yksi "rakas".

Kyllä, se oli hyvä.

- Se on taivaallista, kultaseni. - Sanot niin vain mielikseni.

- Meidän pitäisi avata ravintola. - Vain jos opettelet laittamaan ruokaa.

Ei toivoakaan. Silloin sinä et tekisi mitään.

Päinvastoin, se olisi kannustin.

- Ja se pitäisi sinut kiireisenä. - Se mitä?

Pitäisi sinut kiireisenä.

En tarvitse mitään pitämään minua kiireisenä, kulta.

- Vai eikö minulla sinusta ole tekemistä? - En tarkoittanut sitä niin.

- Miten sitten tarkoitit sen? - Täytyykö meidän kinata tästä?

Ilmaisin itseäni kömpelösti. Anteeksi.

Hyvä. Se meni ohi.

Käskin hänen tulla puoli kahdeltatoista. Hän on puoli tuntia myöhässä.

43 minuuttia.

Puolustatko häntä?

En lainkaan, kulta. Mutta olisit hieman suvaitsevaisempi.

Hän tietää, etten siedä myöhästymistä.

Herra Otavio. Anteeksi. Halusin vain ilmoittaa, että olen täällä.

Kuulin sen.

Etsin liian myöhään ruokapaikkaa. Kaikki olivat menneet kiinni.

Ikävää.

Haluatko syödä kanssamme, Lucivaldo?

- Ei, en voi mitenkään, rouva Gilda. - Älä ole hölmö. Ota tuoli ja istu alas.

En halua olla vaivaksi. On parasta, että menen.

Ei, sinun on parasta jäädä, Lucivaldo. Käsken sinun istua.

Oletko kuuro, Lucivaldo? Istu.

Hän laskee leikkiä, Lucivaldo. Gilda laskee leikkiä. Mene vain.

Selvä. Suokaa anteeksi.

Hyvää yötä, Lucivaldo.

Mitä? Laskin vain leikkiä.

Lucivaldo?

Lucivaldo!

Olen pahoillani, herra Otavio.

Voi luoja. En huomannut, että tulitte. Yllätyin täysin.

Selvä, selvä.

Tässä. Et ansaitse tätä, mutta ota tästä.

Kiitos, herra Otavio.

Kiitos. Teidän ei olisi pitänyt.

- Se näyttää hyvältä. - Eikö totta?

Kiitos, herra. Tarkoitan sitä.

Kolme asiaa, Lucivaldo. Kuuntele tarkasti.

Yksi: Annoin tänään potkut Josimarille. Jos hän ilmaantuu tänne, ammu hänet.

Kaksi: Jos olet vielä myöhässä, sinulle käy kuten hänelle.

En siedä myöhästymistä ja sillä selvä.

Kolme: En salli työntekijöitteni huvittelevan työajalla.

Jos vielä kerran näen sinut kuulokkeet korvilla, vannon äitini haudan kautta...

...että työnnän kiväärin takapuoleesi.

Ilman sylkeä.

Onko selvä?

Voin selittää, herra. Tämä oli ensi kerta...

Ymmärsitkö? Kyllä vai ei?

Kyllä, herra.

Hyvä.

Fortalezan asukkaat ovat peloissaan. Se on fakta, todistetusti.

Tutkimuksemme osoittaa, että 92 prosenttia asukkaista ei enää usko,

että valtio pystyy vastaamaan rikollisuuteen ja väkivaltaan.

67 prosenttia asukkaista ei enää luota poliisiin.

.Hoc est, publicum Target. -Tämä on kohdeyleisö:

Kansalaiset, jotka eivät voi liikkua vapaasti ja nauttia omaisuudestaan.

Jotka tuntevat olevansa turvattomia. Avuttomia.

Joilla on jatkuva uhka menettää oma henki tai joku läheinen.

Kysymys on monimutkainen ja arkaluonteinen.

Kuka voi taata rauhan ja turvan, jonka oikeutetusti ansaitsemme?

- Yksityinen turvayritys? - Niin.

Vain yksityinen turvayritys voi tehdä sen.

Ja teidän yrityksestänne OnTargetista -

kunnon kansalaiset löytävät markkinoiden pystyvimmät miehet.

16.30 TOIMISTOSSANI HYVIN TÄRKEÄ ASIA

Pyydä heitä näyttämään mainos uudestaan.

Herra Otavio haluaisi nähdä mainoksen uudestaan.

Ja vielä yksi asia. Jos ette saa traktoreita pois sieltä,

puramme kaiken ja rakennamme uudestaan. Ei se ole ongelma.

Avajaisseremonia täytyy pitää. Jos avajaisia on kahdet, sen parempi.

Onko selvä? Hyvä.

Hyvä, Afranio. Tiesin, että pohjimmiltasi olet älykäs kaveri. Kuulemiin.

Otavio, ystäväni.

- Kansanedustaja. - Istu.

- Otatko juotavaa? Viskin? - Ei kiitos.

Fatima, lähetä tänne kaksi lasia 18 vuotta vanhaa viskiä.

- Mitä uutta? - Ei mitään uutta.

- Miten Gilda voi? - Hyvin.

Hienoa.

- Entä miten Eleonora voi? - Hyvin.

Eleonora on pyhimys. Hän ei ole koskaan hankala minulle.

Tuletteko Gildan kanssa Eleonoran syntymäpäiville?

Tietenkin.

Sisään.

No niin. Mennään asiaan.

Pyysin sinut tänne puhumaan arkaluonteisesta asiasta.

Se koskee Klubia.

Siitä puheen ollen, milloin kokous on? Keskiviikkona? En ole saanut viestiä.

Kyllä, kokous on keskiviikkona, samaan aikaan kuin aina.

Mutta tällä kerralla saat osoitteen puoli tuntia aikaisemmin.

Miksi tämä salaperäisyys?

Otavio, ystäväni.

Epäilen vahvasti, että yksi ystävistämme puhuu liikaa.

Liikkuu väärien ihmisten kanssa. Puhuu niille, joille ei pitäisi.

Luulen, että se paskiainen juonittelee vihollistemme kanssa.

Onko hänellä nimi?

Clovis.

- Clovis? - Niin, Clovis.

- En olisi uskonut... Oletko varma? - Intuitioni ei petä koskaan.

Vastaan Clovisin turvallisuudesta.

Tiedän. Haluan, että yksi miehistäni korvaa yhden sinun miehistäsi.

- Huomisissa juhlissa? - Ei, ei tapaamisiltanamme.

Keksi joku tekosyy. Hän ei epäile sinua.

Voinko laskea sinun varaasi?

- Tietenkin voit. - Täydellistä.

Bravo! Bravissimo!

Tuo oli hyvä.

- Oliko matkanne mukava? - Mukava? Se oli uskomaton.

Se on kunnon maa. Sivistyneitä ihmisiä, hyvin käyttäytyviä, puhtaita.

- Erilaista kuin täällä. - Vanhan maailman maat ovat erityisiä.

- Rakastan vanhan maailman maita. - On masentavaa tulla takaisin tänne.

- Vai mitä, kulta? - Kaikki toimii, toisin kuin Brasiliassa.

Voi mennä ulos rauhallisin mielin ja pysäköidä auton ilman pelkoa ja huolta.

- Ilman roistoja kumilastoineen. - Niin, ilman roistoja kumilastoineen.

Vihaan heitä. He saisivat kuolla minun puolestani.

En tiedä millaista teillä on, mutta minun täytyy naida joka päivä.

- Ainakin kerran. - Minun myös, joka päivä.

Varsinkin kun Teresa on matkoilla.

Kuvittele, jos sinulla olisi yhä eturauhasesi, Clovis?

Rouva?

Oletteko kunnossa, rouva?

Tarvitsetteko jotain?

- Kutsunko jonkun? - Ei se ole tarpeen. Kiitos.

- Oletteko varma? - Olen. Voit mennä.

- Hyvää iltaa. - Hyvää iltaa.

- Missä Lucivaldo on? - Hän lähti.

- Minne hän meni? - Hän meni tuonne.

- Tuonnepäin? - Niin.

- Kiitos. - Ei kestä.

- Mikä hätänä? - Ei mikään.

- Ei mikään? - Niin, ei mikään.

- Miksi sitten tuo ilme? - Päätäni särkee.

- Valehtelet. - Älä ärsytä minua, Otavio.

- Meidän tarvitsee puhua, Gilda. - Ei, rakas. Meidän ei tarvitse puhua.

Kyllä tarvitsee, Gilda.

Sinun pitää kunnioittaa auktoriteettiani. Olen miehesi. Ymmärrätkö?

Käytöksesi on holtitonta. Sinun pitää saada se kuriin.

En aio sallia sitä enää.

- Gilda, ystäväni. - Hei, Borges.

Mistä tämä odottamaton vierailu?

Haluaisin puhua kanssasi eilisillasta.

- Eilisillasta? - Aivan niin.

- Haluatko juoda jotain? - En.

- Vettä? Kahvia? - En.

- Oletko varma? - Olen.

Hyvä on. Anna tulla.

Minä...

Halusin vain sanoa, ettei minulla ole ennakkoluuloja.

En tuomitse. Tarkoitan sitä.

Uskon, että meidän täytyy etsiä sitä, mikä tyydyttää meidät.

Mikä antaa... todellista nautintoa.

Riippumatta siitä, mitä ihmiset sanovat. Tärkeintä on olla onnellinen.

Halusin myös sanoa...

Sinun ei tarvitse olla huolissasi minusta.

En koskaan tule kertomaan, en kenellekään, mitä näin eilen.

Vannon sen. En edes Otaviolle. Voit luottaa minuun.

Vien tämän salaisuuden hautaan asti.

Gilda hyvä...

Minulla ei ole aavistustakaan siitä, mistä puhut.

Mitä tarkoitat?

Minun pitäisi kysyä sinulta.

Puhun siitä pienestä talosta takapihalla. Varastosta.

Varastosta?

Niin, eilen juhlissa. Varastossa.

Varastossa täynnä roinaa. Se tilanne varastossa.

Gilda.

Tunnustan sinulle jotain.

En ymmärrä mitään siitä, mistä tässä on kyse.

Mutta olet tehnyt minut hyvin uteliaaksi.

Jatka, ole hyvä.

Sanoit, ettei sinulla ole ennakkoluuloja. Että tärkeintä on olla onnellinen.

Siitä huolimatta, mitä ihmiset ajattelevat, vai mitä?

Kyllä, sanoin niin.

Kerro nyt. Mistä tarkkaan ottaen puhut?

- Onko kaikki kunnossa? - On. Kaikki on kunnossa.

- Oletko varma, ettet halua juotavaa? - Ei, niin on parasta.

Join liikaa eilen illalla. Ylitin rajani.

- Itse asiassa en muista mitään. - Sellaista sattuu.

Join liikaa viskiä. Olen yhä sekaisin.

Sotkin sanani.

Siinä kaikki. Tulin pyytämään anteeksi eilistä.

Vaikka en muista mitään.

Älä ole huolissasi, Gilda. Ei ole mitään, mitä pyytää anteeksi.

Kaikilla on oikeus ylittää joskus rajansa. Se kuuluu ihmisen luontoon.

- Eikö sinustakin? - Olen samaa mieltä, sataprosenttisesti.

Joten älä huoli. Ja pidä mielessä, että olet aina tervetullut tänne.

Vaikka täysin humalassa.

Olet paras, Borges.

Olen huojentunut... Et arvaakaan, miten paljon.

Näytänkö hyvältä?

Etkö illasta Do Carmon kanssa? Miksi et?

Ei huvita.

- Onko Marinete täällä? - Hänellä on vapaapäivä.

Ja mitä aiot syödä?

En tiedä, Otavio. En ole nälkäinen.

- Haluatko, että haen sinulle jotain? - Aamiaiseksi?

Siirry, ole kiltti.

Lähden tästä.

Pidä hauskaa.

Montako kertaa aiomme riidellä tästä?

Mistä? Että sinä menet ulos juhlimaan ja minä jään kotiin?

Tiedät, että jos voisin, ottaisin sinut mukaan. Mutta minä en tee sääntöjä.

Et tietenkään. Sinä vain tottelet.

Jos et voi asettua muiden tilanteeseen, tätä keskustelua ei kannata jatkaa.

Asettua muiden tilanteeseen? Uskomatonta, että sanot niin, Otavio.

Yrittäisit ymmärtää muiden tilannetta. Olisit ymmärtäväisempi.

Lähde, Otavio. Teet tästä vain pahempaa.

Älä sitten valita myöhemmin, etten halua puhua. Minä yritin.

Selvä. Heippa.

Hyvää iltaa, hyvät ystävät.

Haluan aloittaa kiittämällä Abelardoa -

siitä, että saamme käyttää hänen hienoa ravintolaansa,

jotta voimme jatkaa tapaamisiamme.

Kuten olette varmasti huomanneet...

...toverimme Clovis ei ole täällä kanssamme.

Vaikuttaa siltä, että hänen poissaolonsa on lopullista.

Sain juuri kuulla,

että toverimme on joutunut vakavaan onnettomuuteen.

Ja valitettavasti hänellä ei juurikaan ole toivoa toipua siitä.

Mutta, hyvät ystävät,

tästä ikävästä onnettomuudesta ja tuskastamme huolimatta -

emme voi antaa juhlamme mennä pilalle.

Meidän täytyy pitää juhlamme Clovisin takia.

Miehen, joka oli aina niin iloinen ja optimistinen.

Elämä jatkuu, ja yksi asia on varma.

Rakas ystävämme tulee aina elämään mielissämme -

ja sydämissämme.

- Eläköön Clovis! - Eläköön!

Haluan ehdottaa nyt, kun olemme liikuttuneita ja järkyttyneitä -

rakkaan veljemme menetyksestä,

että nostamme maljan.

Maljan meitä yhdistävälle lojaaliudelle.

Meitä, huomattavia miehiä, jotka olemme omistautuneet korkeimmille arvoille.

Niin kauan kuin olemme lojaaleja toisillemme ja periaatteillemme,

olemme etuoikeutetun asemamme arvoisia yhteiskunnassa.

Asemamme, hyvät ystävät, vaatii meiltä paljon tarkkaavaisuutta ja vastuuta.

Koska vihollisemme...

Ne, jotka haluavat tuhota perheemme, uskomme ja työmme,

ne, jotka haluavat antaa maamme köyhille,

rikollisille, pederasteille ja likaiselle roskaväelle,

jotka pitäisi murskata jalkojemme alle,

he tekevät mitä vain tuhotakseen meidät.

Mutta meitä ei lyödä. Ei ikinä.

Koska meitä on monta ja olemme vahvoja.

Niin kauan kuin pidämme yhtä, olemme lojaaleja toisillemme ja ihanteillemme,

ei mikään, eikä kukaan, voi tuhota meitä tai kansakuntaamme.

Eläköön Brasilia ja sen kansa!

Olethan Jonas Edivandilson Nascimento da Silva?

Kyllä, rouva.

Ansioluettelosi mukaan olet toiminut tarjoilijana, lähettinä,

vartijana, hoitajana, putkimiehenä, oppaana ja apumiehenä rakennuksella.

- Kyllä, rouva. - Hyvä.

Kauanko olet ollut työtön?

Kaksi tai kolme kuukautta. Kenelläkään ei ole helppoa. Ajat ovat vaikeita.

Ymmärrän.

Kas niin... Ansioluettelosi on järjestelmässämme.

Otamme yhteyttä, jos jotakin ilmaantuu.

- Eikö nyt ole mitään? - Ei näillä erikoisaloilla.

Mitä sitten on?

- Vain talonmiehen paikka. - Se sopii minulle. Ilman muuta.

- Onko sinulle kokemusta siitä? - Kyllä, on minulla. On minulla.

Hyvä on. Hetkinen.

- Oletko kotoisin täältä, Jonas? - En. Olen maalta.

- Onko sinulla perhettä täällä? Ystäviä? - Ei, mutta olen hyvin seurallinen.

Onko sinulla terveysongelmia? Otatko lääkkeitä?

Ei. En ota mitään.

Oletko ollut vakavassa onnettomuudessa?

Kaaduin moottoripyörällä, mutta se ei ollut vakavaa. Onneksi.

- Oletko uskossa? - En, mutta kunnioitan uskovaisia.

- Käytätkö huumeita? - En. En ikinä.

Voisitko asua työpaikalla?

Toki. Jopa mielelläni.

Selvä. Selvä on, Jonas.

Oliko se siinä?

Kyllä oli.

- Mene nyt viereiseen huoneeseen. - Mitä siellä on?

Lääkärintarkastus, kuvien otto. Perusasioita.

- Mikä nimesi on? - Cecilia.

- Oliko kaikki kunnossa? Sainko työn? - Otamme yhteyttä, Jonas. Lykkyä tykö.

Kiitos.

Missä Lucivaldo on?

Hyvä kysymys.

Se paskiainen katosi. Jälkiä jättämättä.

Jouduin korvaamaan hänet tuolla takana olevalla ääliöllä.

- Onko hänelle tapahtunut jotain? - Toivottavasti.

Toivon, että jäteauto ajoi hänen päälleen.

Ja että hän murskautui palasiksi.

Hän ei tee mitään meitä vastaan. Kävimme hyvän keskustelun.

Et tiedä, mihin kaikkeen Borges pystyy.

Hän pystyy tappamaan köyhän surkimuksen kuten Lucivaldo.

Niinkö? Miksi sitten kävit puhumassa hänelle?

En tiedä.

Borges pitää sinusta todella, Otavio.

Hän pitää minustakin. Ei yhtä paljon, mutta silti.

Ja Cloviksesta myös.

- Mitä? - Ei mitään.

Tärkeintä on, että sain hänet uskomaan, etten muista mitään.

- Mutta muistat? - Luulen niin.

- Lucivaldo ja hän olivat... - Niin.

- Takapuoleen? - Tietenkin, Otavio.

- Borgesin takapuoleen? - Ei se minunkaan ollut.

Borgesia pantiin perseeseen. Enpä olisi uskonut.

Eikö se ole, mitä teette tapaamisissanne? Panette toisianne perseeseen?

- Hieman kunnioitusta, Gilda. - Mitä?

- Minua ei oteta takaapäin. - Pomosi tekee sitä, joten sinäkin voit.

- Lopettaisitko? - Miksi kiihdyt, Otavio?

En halua puhua perseistä. En omastani, Borgesin tai jonkun muun.

Huomaatko miten kiihdyt?

En kiihdy. Olen huolissani tilanteestamme.

Mistä tilanteesta, Otavio? Ei ole tilannetta, kulta. Kaikki on hallinnassa.

Luulet, että on, Gilda. Mutta ei ole. Tiedätkö miksi?

Koska näit, miten Borgesia pantiin.

Vielä pahempaa, näit miten työntekijä pani Borgesia.

Ja hän tietää, että näit sen. Ja hän tietää, että muistat sen.

Ja että ennemmin tai myöhemmin puhut siitä.

Ja tiedätkö miksi hän tietää sen, Gilda? Tiedätkö?

Älä ole paranoidi, Otavio.

Avaa ovi. Se on varmasti uusi talonmies.

- Jonas? - Aivan niin.

- Kävelitkö tänne? - Bussipysäkiltä asti.

Se on kaukana. Olet hullu.

Toimiston tyttö antoi minulle kartan. Hän ei sanonut muuta.

Pidän vakavan puhuttelun Cecilialle. Näin ei pidä tehdä.

Ei hätää, herra Otavio. Olen tottunut.

Olet polttanut itsesi auringossa. Tule sisään, annan sinulle vettä.

Kiitos. Anteeksi.

Ole tarkkana, Ramirez.

Ole kaksinkertaisesti tarkkana. Ei, kolminkertaisesti. Nelinkertaisesti.

Kyllä, herra.

- Ymmärsitkö? Varmasti? - Ymmärsin, herra.

Ymmärrätkö miksi sanon niin, Ramirez?

En, herra.

- Tiedätkö miksi? - En, herra.

Alueella liikkuu ryöstelevä ryhmä. He ovat erittäin vaarallisia.

Jos näet mitään outoa liikettä, mitä tahansa, ammu.

- Avaa tuli. - Kyllä, herra.

- Ymmärsitkö? - Kyllä.

- Ammu ensin ja kysy sitten. - Selvä.

Ensimmäinen, jonka he tappavat, on vartija.

Niin ei tule käymään.

- Luotan sinuun. - Voitte luottaa minuun, herra.

Tarvitsetteko minua?

Olen pahoillani, että herätän sinut näin aikaisin, mutta tarvitsen.

- Tiedätkö miten tätä käytetään? - Tiedän kyllä.

Tiedän, että tämä ei kuulu työhösi, mutta...

Sinun täytyy olla tarkkana kaikkien outojen äänien tai liikkeiden suhteen.

Alueella on ryöstelevä ryhmä. He ovat vaarallisia.

Ja suurisilmäinen ystävämme ei ehkä pysty hoitelemaan heitä.

Ymmärrän.

Saan huomenna vahvistusta, mutta tänä iltana tarvitsen sinua.

Voinko luottaa sinuun?

Kyllä. Jos haluatte, en edes nuku.

Älä nuku, Jonas.

Kiitos.

Ei hätää, herra. Mitä vain haluatte.

Gilda-rouva?

Laske ase!

Sinun täytyy puhua hänelle, Otavio.

Ja sanoa mitä, Gilda? Mitä sanon?

Borges ei ikinä tunnusta mitään tai muuta mieltään.

- Ja? - Olemme pulassa ja se on sinun syysi.

- Puutut asioihin, joihin ei pitäisi. - Ei se niin ole.

Jos hän olisi vahva, emme puhuisi tässä. Elävinä.

Muuten, missä olit niiden miesten tullessa tänne?

Ei sillä ole väliä, Otavio.

Minulla on ajatus.

Kuuntele.

Ensin soitat Borgesille ja pyydät hänet apuun.

Tappamaan sinut?

Onko tämä oikea hetki pilailla? Mielestäni ei ole.

- Anteeksi. - Voinko jatkaa?

Sanot, että kaksi miestä tunkeutui taloon ja tappoi vartijan,

talonmiehen ja minut. Ja että sinä...

Sinä onnistuit tappamaan toisen ja ottamaan toisen kiinni elävänä.

Ja että revit hänen kyntensä irti yksi kerrallaan,

kunnes hän kertoo, kuka hänet lähetti.

Borges ei usko sitä ikinä, Gilda.

Hänen on parasta uskoa. Vai onko sinulla parempi suunnitelma?

Anna tulla, Otavio. Olen pelkkänä korvana.

- Hyvä on. Sovitaan, että hän uskoo sen. - Minun tarinani vai sinun?

Sinun, Gilda.

Hän pelkää, että hänen miehensä puhuu. Hän tulee tänne tappamaan miehen.

Ja sinut.

- Täydellistä. - Mutta tapamme sen paskiaisen ennen sitä.

Ei se toimi, Gilda. Se on liian monimutkaista.

Sitä varten pitää olla kylmäverinen. Emme ole murhaajia.

Jos haluat pysyä hengissä, kuten minä, sen on toimittava.

- Ja sen jälkeen? - Sen jälkeen mitä?

Luuletko, että poliisi ei tutki hänen kuolemaansa?

Syytämme Jonasta.

Voimme syödä Jonaksen ja sanoa, että hän pakeni.

Se on hyvä idea.

Kukaan ei ikinä epäile meitä.

Ei ikinä.

Rakastan sinua, Otavio.

Rakastan sinua, Gilda.

Borges pyysi teitä tulemaan ylös. Hakemaan ruumiin.

Herätinkö sinut?

Ette. Olin jo hereillä.

Selvä.

- Tarvitsetteko jotain? - Kyllä tarvitsen.

Sinun täytyy haudata ruumiit, jotka panimme takaluukkuun.

Lasken leikkiä. Jätä ruumiit sinne.

Tulin sanomaan, että olen lähdössä hoitamaan tilannetta.

Palaan aamulla vahvistuksen kera.

Puolustatko asemia?

- Toki. - Hienoa.

Pidä hyvää huolta vaimostani. Onko selvä?

- Vaihdamme paikkaa. Käänny. - Ei, pysy siinä. Siinä.

Gilda...

Gilda.

.:: TWA - Your Source Of Quality! ::. www.nordicB.org

Suomennos: O. Pasanen