Original subtitles

.

.

.

.

(Töminää laatikon sisältä.)

Mä haluan tehdä rikosilmoituksen. -Halu, se on jännä tahtotila.

-Mua pidettiin vankina puol vuotta. Nimi on Mara Jäntti.

-Jäntti, Jäntti, Jäntti... Siinä.

Hetkinen. On tapahtunut virhe. -Mikä virhe?

-Kuvassa on selvästi väärä henkilö. -Ei, kyllä se on oikea.

-Ei voi olla. Tämä mies on aivan himmeä...

-Se olen minä.

-Jos katsot kuvaa tarkasti, huomaat, että henkilö on... läski.

-Kuva on otettu vuosi sitten. -Jaa.

Tietysti on mahdollista, etten erota kasvonpiirteitä kaiken ihran alta.

-Kai mä itteni tunnistan. -Totta kai.

Saanko nähdä henkkarit kuitenkin?

Hitsi, mikä painonpudotus! Oliks tää joku ihmedieetti?

-Mut kidnapattiin! -Ai niin joo. Vau.

-Sanoit sä vau? -Kerro, miten sä onnistuit, tai siis mitä tapahtui.

-Kaikki alkoi yhtenä maanantaina kuus kuukautta sitten.

Kävin ostamassa herkkuja tv-iltaa varten. Lähdin...

-Jarrutas vähän. Mikään yksityiskohta ei oo turha.

-Ostin bratwurstia, metukkaa, sipsejä, dippejä, viis litraa kokista...

-Riittää, eteenpäin. Huuh.

-Lenkkeilin kotiin, ja kotiovella joku hyökkäs mun kimppuun.

Heräsin oudosta huoneesta.

Päästäkää mut ulos! Hei, apua!

(Ilkeää naurua.)

Kuka siellä? -Hiljaa, löllykkä. Täällä määrään minä.

Mene huoneen nurkkaan! -Miks?

Mikä toi on? -Kuntopyörä. Nouse sen selkään.

-En. -Pyöräilet 10 kilometriä kutosvastuksella, tai muuten...

-Tai muuten mitä? -Et saa ruokaa.

Yngh!

Toisin päin, idiootti!

Se pakotti mut polkemaan päivästä toiseen.

Mä en jaksa enää! -Jaksaa, jaksaa. -En jaksa!

-Kohta sulle tulee valtava hyvänolontunne.

-Milloin? Tuntuu ihan hirveeltä! -45 minuuttia on maaginen raja.

(Huohottaa.)

No, tuliko se hyvänolontunne? -Ei.

-Se tulee, jos tekee kunnolla. -Ei tullu.

-Uskon, että minulle tulee, ehkä, jos rupean joskus kuntoilemaan.

-No mulle ei tullu! -Se on ihana tunne, kun se tulee. -On, joo.

-Jatka. -Seuraavaks mun piti tehdä omituisia liikkeitä.

Olin mahallani ja nostin itteäni käsilläni. -Etunojapunnerruksia?

-Niin kai. Ja semmosia istualtaan tehtäviä ylös alas -juttuja.

En tiiä, mistä se oli keksiny ne. Kellä on aikaa kehitellä tollasia?

Sit yhtenä päivänä...

Mä heräsin sieltä pellolta.

-Nyt ollaan korvannipukoita myöten jännässä. -Älä muuta viserrä.

-Eli sä olit tossa kunnossa... -Niin.

Ja nyt sä olet tollanen. -Mitä sitten?

-Ei mitään, paitsi eikö kidnappaaja tehny sulle palveluksen?

-Mitä? -No on kai kivempi olla tollanen ku tällanen?

-Mut kidnapattiin! -Kyllä kyllä.

Mun vapaus riistettiin! Mä haluan sen sadistin linnaan!

-Sun pitäis lähettää sille kiitoskortti. -Samaa mieltä.

-Mitä helvettiä? Mä menetin kuus kuukautta elämästäni!

Tää on vakava rikos! Miks kukaan teistä ei kirjota tätä ylös?

-Olet oikeassa, olen pahoillani. Vakava rikos on kyseessä.

Minä kirjoitan.

-Mä näen, ettei sulla oo kynää. -Kappas vaan, sormella kirjoittelin.

(Marakassi soi.)

Hola! -Moi, mites Meksiko? -Oli mahtava loma!

-Missä Pöysti? -Pöysti on... tulossa.

-Tico tico tico! Saludos de Mehiko! (Huohottaa.)

Mitä te oikein katotte? -Ei mitään. Hattua.

-Joo, hattua katottiin. -Jännä hattu.

-Jes, pullaa. Tai kuten meksikolaiset sanovat: sí, bollo dulce!

Mitä sä Neponen katot? -Hattua.

-Miksette ole selvittämässä keissiä? -Mitä keissiä?

-Mara Jäntin kidnappausta! -Ai sitä.

-Siinä taitaa olla kidnappauksen sijasta kyse fätnappauksesta.

-Loistava kasku! -Pitääkö sitä tutkia? Sehän teki sille palveluksen.

-Harmi, ettei kitkeny läskistä myös valittajaluonnetta.

-Suomen laki on kieroutuneempi kuin serkusten rakkauden hedelmä.

Se asettaa henkilön vapauden painonpudotuksen edelle.

En voi muuta kuin laittaa asialle aseman parhaan poliisin, Pöys...

Eipäs laitetakaan, vaan Neponen ja Pekka.

Laihat miehet, menkää ja tutkikaa.

Mitä ne syötti sulle?

-Smoothie-litkua 8 kertaa päivässä. -Pystyisit sä tunnistaan sen?

-Helposti. -Mitä luulet, oliks se kotitekoista?

-Ei, varmaan ihan bulkkikamaa.

-Okei, sit me voidaan löytää se. Mitä makuja siinä oli?

-Pinaattia, kanelia, banaania... Miks sä kysyt? -Tutkinnan kannalta.

Vielä siitä kunto-ohjelmasta, tai siis kidutusohjelmasta.

Miten se hirviö kidutti sua? -Siinä oli vatsa...

-Vatsalihasliikkeitä? Kuinka monta ja pitiks laittaa selkä lattiaan?

Sori. Vaimo on huomautellu mun röllykästä viime aikoina.

-Mua ei kuule hirveesti sun röllykkä kiinnosta! -Jaahas.

-Päivää, kaikkia smoothieita.

Taipuuko se niin, "-ieita"? Jännä.

Kaikkia smoothieita yksi.

-Mikset sä tee mitään? Puhut sä suomee? -Totta kai.

-Mitä sä sit seisot siinä? -Katon sun ojentajia.

-Mitä ihmeen ojentajia? -Ojentajalihaksia. Näitä.

-Miks sä kosket muhun? -Lähetkö kahville?

-Eihän me ees tunneta. -Se pitää korjata. Mun numero.

-Ihme tyyppi. Kukaan nainen ei oo pyytäny mua kahville. Mitä se haluu?

Mitähän? -Ei mitään hajua. -No mikä asia on muuttunu?

-Mä oon ollu poissa markkinoilta? -Kamoon. Sä näytät pirun hyvältä!

Sä olet hyväkuntoinen mies. Vois sanoa, että kuuma pakkaus.

-Oikea hottis. -Nykyään on ihan ok sanoa toisista miehistä näin.

Mä olen naimisissa ja hetero. -Minä taas olen yksinäinen hetero.

-Tämän mukaan onnellisissa suhteissa miehillä on tapana lihoa, -

mikä on isoimpia riidan syitä. Järjetön väite! Hahahahaa!

-Juteltaisko aiheesta... -Donitsit kuorrutuksella vai ilman?

-Tai kuntoilu vai ei-kuntoilu? Tai kuntoilu parisuhteessa?

Musta on tärkeetä pitää ittensä kunnossa, vaikka olis suhteessa.

Ja jos painoa on tullu, pitäis mennä salille ja hoitaa liikakilot veke.

Oletan, että Helga on samaa mieltä.

-Sillä erotuksella, että koska läski on paljastanut heikon luonteensa, -

parempikuntoisen pitäisi jättää hänet -

ja aloittaa suhde hyväkuntoisen kollegansa kanssa. Minun.

-Samaa mieltä. -Et näe tässä yhteyttä omaan elämääs?

-Näen. Deittailin yhtä Siiriä, joka paisui lomilla aina pari kiloa.

Ostin sille joululahjaks maatuskan, jonka sisältä löytyi kuntosalikortti.

Aika hauskaa, vai mitä? -Ei kovin.

-Ei Siirinkään mielestä. Ojennatko sen namimunkin?

Darja? -En! Mä en usko, että sun takki kestää enää yhtään munkkia.

-Täähän on vaan tyköistuva. -Ei ole!

-Väität sä, että mä oon lihonu? En ole! -Ai!

Okei, vähän oon lihonu. Oot ainoo, joka on huomannu. -Olen vai?

-Ja vaan, koska oot nähny mut ilman paitaa.

-Miks Repomies antoi keissin muille?

-Ei ainakaan siks, että mä oisin läski. -Ei vai?

-No ei. Lopeta toi!

Miksi mä en saanut sitä keissiä?

-Koska olet läski. Ikävästi olet Michelin-mieheksi muuttunut.

-En ole! Ja mitä tekemistä painolla on työsuorituksen kanssa?

-Tuli fiilis, että pieleen menee, jos homman antaa lihavalle.

-Ite oot läskein! -Tämä on elintasovatsa.

-Mikäs tää on? -"Olen menettänyt elämänhallintani" -vatsa.

Tää kertoo, että mä nautin elämästäni!

-Ei, sinun vatsan päällä lukee:

"Olen masentunut porsas, joka ruokkii pahaa oloaan ruoalla." -Eikä!

Ja mitä terveysfasismia tää on? Me ollaan ihmisiä siinä missä...

(Hengästyneenä:) Epäreilua. Oota, jatkan vielä.

Pitää istua, ei hitto.

Eikö kukaan oo flirttaillut sun kanssa? -Ei.

-Eikö edes leikillisesti? -Ei. Onks sun kanssa sitten?

-O-on. -Mitä sitten?

-En ole naistenmies, mutta on mulla jokunen kokemus opiskeluajoilta.

Kun kännisimmät naiset lopulta kääntyi tylsimmän tyypin puoleen.

Sen, joka ei lapsena oppinu asettamaan muille rajoja.

Poikuus meni pimeässä kylppärissä, vaikka romantikkona oli kuvitellut, -

että ekassa kerrassa olis jotain kaunista.

-Nyt oli jännä pelinavaus. Montako daamia sinulla oli ennen vaimoasi?

-Se oli mun vaimo siellä kylppärissä.

-Mä en tarvi naisia. Ruoka ajaa saman asian. -Eikä aja.

Jos vaakakupissa ois Marilyn Monroe...

Tai mikä on sun fantasia? -Amanda.

-Amanda kuka? -Amanda-kakku. Se on marsipaaniherkku. -Tiedän.

-Hei, mennään tonne! -Ei mennä. -Et sä näe, että mä olen hajalla?

-Mä näen, että sä kärsit.

Sulla on mieletön vartalo. Miks haluut pilata sen?

-Tää on mun vartalo, mä päätän!

-Sä olet inspiraation lähde monille miehille. -Ei kiinnosta!

-Sulla on nyt vastuu pitää kuntoa yllä.

-Suurien voimien mukana tulee suuri vastuu.

-Voisitteko yrittää napata sen kidnappaajan? Aijai! -Mitä?

-Ei hemmetti, mä oon ihan täynnä kahen hampurilaisen jälkeen.

-Sun vatsalaukku on varmaan kutistunu. -Ei!

Eiiii!

Muutama liikakilo ja kaikki sekoaa. -Miks ne on tullu?

-Ei tarvi enää tehdä vaikutusta naisiin. -Ihan totta?

-Tää koskee molempia. Jos haluat herkutella...

Tai älä, pysy tollasena. Darja, minne sä meet? -Pöysti!

Mikä sattuma törmätä sinuun täällä, missä vietämme 97 % työajastamme!

-Mitä asiaa? -Anteeksi, että sivuutin sinut näiden läskimakkaroiden takia.

Näiden oudon hypnoottisten läskimakkaroiden takia. -Lopeta!

-Olet ainutlaatuinen kyttä, ja minulla on keissi, johon vain sinä kykenet.

-Okei, mikä keissi?

-Messukeskuksessa alkaa messut, jonne odotetaan rettelöitsijöitä.

-Selvä. Mitkä messut? -Sellaset messut vaan.

-Sano nyt vaan mitkä. -No mitä hittoja näitä nyt on.

-Sano nyt. -Läskimessut. -Läskimessut?!

-Oikealta nimeltään Herkkumessut, mutta paikalle tulee lähinnä läskejä.

Suojelet kaltaisiasi terveysfasisteilta.

Sulaudut massaan, et tarvitse edes läskipukua. -En todellakaan mene.

-Sinne menee Pöysti, luojan luomassa läskipuvussaan.

Hyvää treenihien tuoksuista aamua! Aah!

Herkkumessujen vuoksi kutsuin vieraakseni Janina Långbackan -

fitness-aktivistin, joka on kutsunut ylipainoa ällöksi vitsaukseksi.

-Älä pistä sanoja mun suuhun.

Sanoin, että ylipaino on kuvottava, täysin HYÖÖGH vitsaus.

-Aivan. Kutsumamme vastaväittäjä ei ehtinyt paikalle. -Tyypillistä.

-Sitä paitsi fitness-ihmisenä olen täysin samaa mieltä Janinan kanssa.

Ylipaino on väärin, eikä vastaväittäjälle ole tarvetta.

-Musta sä olet vastaväittäjä. -Nyt en ymmärrä. -Kato itteäs.

-Harrastan zumbaa kolme kertaa viikossa. Ei tirskuta, se on äijälaji.

-Mun mielestä sä oot läski. Sä näytät sairaalta. -Nyt!

Treeniohjelmaasi on kritisoitu siitä, että se on suunnattu lapsille.

-Ylipainoiset lapset on ihan HYÖÖGH. -Lopeta!

Missä iässä kuntoilu tulisi aloittaa? -Maaginen numero on kuusi.

-Kuusivuotiaana? -Kuusikuisena.

Vauvat oppii kääntymään, koska ne tahtoo punnertaa.

Vauva punnertaa. Läskivauva punnertaa. -Ettet häpeä!

Jaahas, kukas sieltä lyllertää? -Sori, jäin jumiin Kehä kolmoselle.

-Jäit jumiin catering-pöydän ääreen.

Huulesi ovat tomusokerin tahrimat, senkin porsas! Katoa silmistäni.

(Koputus.)

Kukas sä olet? -Mä kuulin susta. Mulla olis sulle työtarjous. Tule.

-Mulla oli nugetit kesken. -Tää muuttaa sun elämän.

-Nää oli lämpimiä ja oli dippiäkin. -No, ota mukaan.

Mä lanseeraan laihdutuskuurin, joka auttaa jopa jättilihavia.

Tää mullistaa painonhallintateollisuuden ja...

Hyyh. Osaisit sä syödä hiljempaa? Jos yrittäisit pitää suun kiinni?

-Minä syön niinku syön! -Joo, mä odotan, että sä olet valmis.

(Maiskuttaa.)

Vedät sä koko ämpärin? -Joo, kyl tässä vielä menee.

Mitä sanot? Puhdistetaan Suomi vitsauksesta nimeltä läski!

-Mähän oon läski. -Ethän ole! Kato ittees!

-Sisimmässäni olen läski jätkä, joka rakastaa syödä ja vihaa liikkua.

-Eikö sun elämä oo muuttunu paremmaks? -Sekavammaks!

Vatsa täyttyy parista hampuri- laisesta, naiset kattoo silmiin.

En haluu olla missään tekemisissä sun kuurin kanssa. -Olet jo.

Janottaako? -Joo.

-No? -Kiitos. Voitko heittää mut nyt kotiin?

-Maistuiko smoothie tutulta?

-Se olit sinä! Miks sä teit sen?

-Halusin todistaa, että kuuri puree pahimpaankin kermaponttooniin.

Ongelma on itsehillinnän puute. Säkin olit kokeillu eri dieettejä.

-En ollu. -Jos ei oo itsehillintää, ei toimi muu kuin vapaudenriisto.

Huomenna ihmiset ymmärtää, että läskiin voi kuolla, -

ja kaikki haluaa tälle dieetille!

-Miten niin ymmärtää?

-Vein pommin Messukeskukseen, jossa on nyt Herkkumessut.

-Ai! Ei naista saa lyödä! -Hei kamoon.

-No, totta.

(Jäätelöauto.)

Jäätelöauto!

Janina Långbackan jumppaohjelma on loistava! Vaimo rakastaa sitä.

-Voitko lakata hehkuttamasta? Se on seinähullu!

-Herkkumessuilla räjähtää pommi 15 minuutin päästä.

Me ei ehditä sinne! -Eiks Pöysti oo siellä? -Kuka?

-Pöysti! -Unohdin koko miehen. Kylläpä status laskee läskin myötä.

-Onks se siellä? -Yritin lähettää sen sinne, mutta lyllerö kieltäytyi.

-Mä soitan. Missä oot? -En ainakaan Herkkumessuilla.

-Me toivottiin, että oisit siellä. -Siinä tapauksessa oon siellä.

-Siellä on pommi. Sun täytyy löytää se, sulla on reilu 10 minuuttia...

-Mitä hittoa? Messukeskus on Helsingin suurin rakennus...

Ai, tossa se onkin. -Hienoa! Siellä on kolme johtoa...

-Tässä on off-nappi. -Se on varmaan ansa.

-Käyttöohjeissa lukee, että ei oo.

Nää on uusia EU-direktiivien mukaisia pommeja.

-Mitä jos käyttöohjeet on ansa? -Painoin sitä jo.

-Onks se poissa päältä? -On. Oliko muuta?

-Pommin viritti Janina Långbacka, ja se on vielä vapaana.

-Miten sä luulet, että mä... Ai, tossa se on.

Raudoissa on, mitäs sitten? -Jaa, ei kai tässä sitten mitään.

-Okei, no moi. -Moikka.

Pommista ei oo vaaraa ja Pöysti pidätti Långbackan, eli voi hiljentää.

Itse asiassa, eihän meidän tarvi edes mennä sinne.

Aikamoinen pudotus. -Tuli, joo.

-Jännä tunne, kuin maa olisi kadonnut jalkojen alta.

-Pakko purkaa tää adrenaliini. Mennäänkö hakkaan säkkiä salille?

-Tai syömään? -Joo! -Syömään kyllä lähdetään. Rössypottua!

Tekstit: Mirjami Ylinen Yle