Original subtitles

.

.

.

.

Voi ei! -Voi, voi.

-No, nyt on väsynyttä. -Päinvastoin.

Tämähän saattaa olla uusi laji.

Onko Helsingin yliopistoon otettu yhteyttä?

Kiehtova mutaatio: broilerin koivet, valkoposkihanhen torso.

Nyt jos koskaan on selfien paikka.

-Etteks te oo nähny Siltaa? -Mitä?

-Poliisisarja. Tää on pöllitty siitä. -Aa, se.

Yritin, mut se antoi vääristyneen kuvan poliisin työstä.

-Tommi Neponen, sä oot mun lempipoliisi.

Saanks nimmarin? -Totta kai.

-Mie rakastan sinua. -Anteeks?

-Ei mitään. Hihihi...

-Jos saisimme nimetä lajin, miltä Routaposkihanhi kuulostaisi?

-Pekka, kato.

-Oi. -Ei yks vaan kaks ruumista.

Tai yks raato ja yks tehotuotettu siipikarjajaloste.

-Melkein munasin itseni sosiaalisessa mediassa. Kiitos.

Eläinlääkäriasema MurNau. -Tommi Neponen, hei.

Semmosta soittelen, että meidän hamsteri Pikku Viirunen on sairas -

ja pitäis... lopettaa.

-Millä tavalla sairas? -Sen korvista kasvaa sienirihmastoa.

Kauhee aivokasvain varmaan.

Me haluttais Pikku Viiruselle kaunis ja kivuton loppu.

Se on rakas lapsille. Tai siis koko perheelle.

Mitäs tämmönen kustantaisi? -Peruspiikki on 70 euroa.

-Et voi olla tosissas! -Ja tuhkaus viisikymppiä.

-120 euroa vaivaisen hamsterin lopettamisesta!

-Se on halvin paketti. -No, ehkä mä vähän hätiköin.

Ehkä kasvain ei oo niin paha. -Äsken kuulosti aika pahalta.

-Ehkä mä liiottelin. Ei rihmastoa niin paljon tuu korvista ulos.

Varmaan paranee ittekseen.

-Joo. Nyt tuli semmonen olo, että sä aiot antaa sen kuolla.

-En aio! Nyt se piipittää tuolla jotain.

Mitä Pikku Viirunen piipittää? Pitää mennä. Moi.

70 euroa piikki ja 50 euroa tuhkaus. -Halvat ovat laulujen lunnaat. Hälle.

-Telotan sen kolmellakympillä.

No, bisse ja shotti. Puolet ennen, puolet keikan jälkeen.

-Mun on tehtävä se ite jotenkin.

-Maalla on jännä tapa, -

että laitetaan pieneläin muovipussiin ja mäjäytetään katuun.

Meidän kotona lähetettiin kissanpentuja Amerikkaan.

-Amerikkaan? -Niin.

-Ei niitä oikeesti lähetetty sinne.

-Lähetettiin, Massasuchsesiin. Saimme jouluisin kortin.

-Sulle on valehdeltu. -Ei ole.

Menestyvätkin siellä. Tekivät heistä musikaalin, Cats.

Tunnetteko? Menee Broadwaylla vieläkin.

Cats. Joku päivä matkustan rapakon taakse katsomaan sen.

Joku päivä... -Hamsterin tarkoitus oli, että lapset oppisi kantaa vastuuta.

-Pistä lapset tappaa se. -Pöysti...

-Mitä sä hannaat? Ammut sen! -En ammu lasteni rakasta lemmikkiä!

-Syanidia veteen, annat imeä pillillä. Se on korkeintaan avunanto.

Tai rakennat giljotiinin, jonka vivusta se voi vetää käpälällään.

-Nyt vaihdetaan puheenaihetta.

Valkoposkihanhet, melko jännä laji. Vai mitä, Pekka?

Erikoisen jännä on. Eikö olekin, Pekka?

-Säälittävää kalastelua, Neponen.

Huomenta! Pitkältäsillalta löytyi murhattu valkoscheissehanhi. -Mikä?

-Valkoscheissehanhi. -Valkoposkihanhi?

-Kyllä, valkopaskohanhi. Älä katkaise enää flow'tani.

Latinalaiselta nimeltään... Kuka tietää latinalaisen nimen?

-Minä tiedän. -Hanhista tulee kaikille mieleen Niilin hanhet.

Kenelle tulee Pensselisetä mieleen? -Vanha juttu.

-Ei ole. -Ikivanha.

-Ei, aamulla oli tämä juttu. -Mitä?

-Aamulla laittoi Pertti Linssi Niilin hanhet -videon sähkömeiliini.

-Video on ikivanha. -Miten voi olla, jos sain vasta?

-Video... Äh, unohda, en jaksa selittää.

-Koska et pysty. Tuore juttu on tämä Niilin hanhet.

Niilin hanhet...

Pensselisetä teki Suomessa kiertueen. Oliks se 2009?

-Kävin katsomassa. -Oliko hyvä?

-Oli. -Pensselisetä oli Suomessa?

-Sen pää räjähtää. -Jumalauta!

-Asiaan! -Asiaan. Tässä on Korkeasaari.

Joillekin teistä tulee siitä mieleen degeneroituneet vaippapaviaanit.

Flamingot syönyt kettu sitten? Kenelle tulee se kettu mieleen?

-Älä yritä saada osallistumaan.

Suomessa yks puhuu ja muut on hiljaa.

-Korkeasaaresta tulivat, pesivät ja nurmialueet scheissella täyttivät.

Urbaani soturi on noussut vastarintaan. Ping, Pöysti!

-Mitä "ping, Pöysti"? -Siirsin puheenvuoron sinulle.

-No, ping ping. Opiskelijapila, ei siinä oo mitään rikosta.

-Kyseessä on rauhoitettu lintu, korvausarvo 336 euroa.

-Ihan oikeesti? -Menkää siis ja höyhentäkää.

-Rauno, Branta Leucopsis muuten. -Mitä?

-Valkoposkihanhen latinalainen nimi. -Mitä sinä sekoilet?

-Kysyit aiemmin. -Kuka kysyi?

-Sinä hetki sitten. -Pekka! Nyt korkki kiinni.

Oletko taas retkahtanut? Onko Turmiolan Tommi tullut kylään?

Älä hänelle oveasi avaa, Pekka! Avaa Neposen Tommille mieluummin.

Hus hus, nyt siitä, Pekka.

Hanhemme petä, no, emme petä...

Kukas hazardi? Pensselisetä.

Omaan perseeni, nyt hän vetää...

Ei! Ei omaan perseeseen!

Eih.

-Kukkokiekuu!

-Hitto, ne on kakkinu tän täyteen. -Miks meidän piti tulla tänne?

-Hanhikeissi on räjähtänyt käsiin! -Ei ole mitään hanhikeissiä... Aaaa!

-Ohhoh. -Jumaliste.

-Nyt tuntuu pahalta toi kakkakommentti.

-Laskemme uhriluvun.

-Tuli tänä aamuna uusi video Pertiltä.

Oletko kuullut Kola-Ollista? Yritti tehdä kolanjuontiennätystä.

Tiedätkös, miten siinä kävi? Pöysti? Pöysti!

"Liian hapokasta." He he he!

Vein koiraa ulos aamuyöstä ja näky oli tämä.

-Näitkö mitään epätavallista?

-Vastaan ajoi CD-kilvillä varustettu luksusauto.

-Kiinnitit huomiota siihen koska? -Ärsyttää, kun toisilla on rahaa.

-Se on ärsyttävää. -101, 102. Voi, voi.

-Melkosia kiusankappaleita. -On.

-Ärsyttää niiden koskemattomuus. -Niinpä. Ketä ne luulee olevansa?

-Nimenomaan. Ja mitä hyöytä niistä on?

-Valtaavat parhaat paikat Helsingistä.

-Kaivopuisto, keskusta... -Se kaakatuksen ja paskan määrä.

-Puhun diplomaateista. -Niin mäkin.

Kun surit köyhyyttäsi, painoitko auton rekkarin muistiin? -Totta kai.

(Routalempi): Tiibetin suurlähetystö on Kannelmäessä.

Vaatimaton lokaatio. Toisaalta jännä.

-Jännän kuppanen miljöö. -Miljöö on jännä sana.

-Aattelinkin, että saattaisit tykätä.

-Suomen harvoja, jos ei ainoita sanoja, jotka päättyvät tupla-ö:hön.

Miljöö. -Kyllä. Jännä juttu.

-Konnichiwa! Se tarkoittaa 'terve'.

-Se on japania. Eiks Tiibetissä puhuta tiibetiä?

-Dalai-laman sanoin: "Syleile erilaisia kulttuureja."

Oletteko käyny Tiibetissä? -En ole.

Kauko-Aasia on kiehtonut aina. -Astu peremmälle.

Tervetuloa Tiibetiin! -Kiitos.

Suurlähetystö, vieraan valtion maaperä. Hyvin jännä.

Jalkapohjissa kihelmöi.

-Vaatimatonta täällä Kannelmäen Tiibetissä.

-Dalai-laman sanoin: "Hienoin temppeli löytyy sydämestä."

-Noi ympäripyöreydet taitaa sopia joka tilanteeseen.

-"Jokainen erilainen tilanne, on samanlainen." Dalai-lama.

-Toikin? -Kyllä. Dalai-lama.

-Lopeta! -Ottakaa tiibetiläisiä perinneherkkuja.

Suomalaisella twistillä, jakit ja muusi.

-Nakit ja muusi. -Ei, jakit ja muusi.

-Mitä teit viime yönä? -En mitään erityistä.

Pelasin velipojan kanssa... jakkia. -Šakkia. -Ei, vaan jakkia.

-Autosi nähtiin Kaivopuistossa, jossa tapahtui metsästysrikos.

-En tiedä siitä. Mua ei voi syyttää mistään.

-Vasta kuulustellaan.

-Tiedättehän diplomaattisesta koskemattomuudesta?

-Täydellinen koskemattomuus, joten edustajaa ei saa pidättää.

-Minä todellakin nautin koskemattomuudesta. -Mitä?

-Nautin koskemattomuudesta. Täysin rinnoin.

-Sä oot neitsyt? -Näin on ja nautin siitä.

Kuti kuti. Kuti kuti kuti. -Hieno hurtta.

-Tiibetinspanieli, Jurtta.

(Neponen:) Pikku Viirunen on hirmu pipi eikä elä kauan.

-Eikö? -Ei.

Se on eläny koko elämänsä häkissä, mikä ei oo eläimen elämää lainkaan.

-Mites Korkeesaari sitte? -Niin, no...

Se on vähän niin ku eläinten keskitysleiri.

Muistat sä, kun me katottiin dokumentti natseista? -Ei!

-Joo, ei mennä nyt siihen.

Vapaus on paras lahja, joka voidaan antaa Pikku Viiruselle.

-Miten sille sitte käy?

-No, siellä metsässä floora ja fauna hoitaa homman loppuun.

-Ketä ne on? -Fauna on semmonen kiva fauni.

Floora on kiltti bambi.

Yhdessä ne suojelee sitä... näkiltä.

-Keltä näkiltä? -Tai ei mennä siihen nyt.

Mennään ennen ku Pikku Viirunen kuolla kupsahtaa.

-Ei! -Joo. Mene pukemaan nyt.

-Hei hei, Pikku Viirunen. -Hei hei, Pikku Viirunen. Hei hei.

Se oli armollinen teko, Aila.

Juoksukisa autolle! -Joo.

-Menes nyt sinne vaan. Siitä nyt vaan mene.

Hoplaa! Noin.

Nyt on pojalla semmonen virne, -

että ei oo epäilystäkään, mitä yöllä tapahtui.

Huh huh, just joo. Että sillä lailla. -Täh?

-Tapoit sen hamsterin, vai mitä? -Täh? En! Vapautin sen metsään.

Hei, jos hanhimurhaaja ottaa mallia Silta-tv-sarjasta, -

ehkä siitä vois olla hyötyä meille.

Mikä motiivi on siinä? -No, siinä se pahis...

-Älä kerrokaan. -Mitä?

-Älä spoilaa, jos katon sen joskus. -Et varmasti kato.

-Saatan joku päivä kattoa.

-Pistät tv-sarjan loppuratkaisun poliisityön edelle. -En!

-Sun laiskuus ja se, että uskottelet kattovasi sarjat, -

vaikeuttaa meidän työskentelyä.

-Kyllä katon. -Ethän!

-Katonhan. -Et varmana!

-Voin kattoa joskus. -Etkä!

-Sä oot nähny sen. Onks loppuratkaisusta hyötyä?

-Ei kuule ole, mutta on kyse isommista asioista.

Katon kymmeniä tunteja tv:tä, -

ettei jäis populaarikulttuurin laina, referenssi tai pastissi huomaamatta.

-Niin no, mulla on elämä. -No...

Hetkinen, eihän ole! Mites, Pekka?

Ootko saanu Hill Street Bluesit loppuun?

Saataisko vihdoin puhua vikasta kaudesta? -En ole. Ei spoilereita.

-Kolkyt vuotta vanha sarja, ei voi puhua spoilereista.

Se on osa yleistietoa. -VHS-maratonini jatkuu tänään.

Aion ahmia yhden jakson kolmanteen mainoskatkoon asti.

-Kiesus.

Katsokaa, joku lähetti sairaan hanhenkidutusvideon.

Ihmisyys, jumalauta! -Taas Silta-viittaus. Mitä seuraavaks?

Paljastuu, että jollain meistä on asperger.

Mitä? -Eiks... sulla oo asperger?

-Tä? -Nii...

-Niin mäkin oon olettanu. -Mitä?

Neponen, et kai sä oo luullu niin? -En.

Tai no, onhan mullakin ollu epäilykseni.

Ei se haittaa, kaikilla meillä on juttumme.

Pekkahan on varmaan autisti. -Pekkako autisti? Jumalauta!

Onko täällä yhtään tervettä poliisia? Kuka sammutti valot?

-Eiks sulla oo mitään diagnosoitua tautia?

Sä oot vaan noin... vittumainen?

-Mieluummin nokkelan pirullinen, mutta kyllä. -Hah!

-Mitä? -Olen ollut siinä uskossa, että kärsit persoonallisuushäiriöstä.

Sen piikkiin olen laittanut minuunkin kohdistuvat solvaukset.

-Sä ootkin aina ollu vähän tyhmä. -Nyt!

-Hei... Älä nyt... sairasta miestä. -Mitä?

-Älä, pliis, satuta mun MS-taudin runtelemaa kehoa.

-MS-taudin? -Niin.

-Ai, anteeks. (Puhelin.)

Halojaa! On töissä täällä. Neponen.

-Haloo? -Moi. Paula löytöeläinyhdistyksestä.

-Moi. -Meille tuotiin hamsteri, joka taitaa olla sun.

-Hamsteri? Ei mulla oo hamsteria.

-Löytyi päiväkodin pihalta. Tyttärenne tunnisti.

Vapautit luontoon. Ymmärrättehän, että se on heitteillejättö? -E-en...

-Hamsterin korvassa on siru, jossa on omistajan tiedot.

Huomenna saadaan sirunlukija, sitten selviää.

-Ajan tunneliin. Tää... yh...eys... ätkii...

-Tää on lankapuhelinyhteys. Sä oot säälittävä jätkä.

Ai saamari.

Ei.

Ai.

Hei, Pikku Viirulainen. Hei hei. -Piip! Piip piip piip.

(Hälytys.)

Aaaaaa! Aaaaaa! Lopeta! Lopeta lopeta lopeta!

Ai jai jai jai! Lopeta!

-Kukkokiekuu!

-Mennään tapaamaan uudelleen Tiibetin diplomaattia.

-Miks ihmeessä? -Koska Tiibet ei ole itsenäinen valtio.

-Niin, totta. Hyvä pointti, Pekka. Ei nerokas, mut kelpo.

-Vai onko täällä Eldoradonkin lähetystö?

Tai Shangri-Lan? -He he.

-Atlantiksen suurlähetystöstä Ahti päevee. -No niin, lopetas nyt.

-Keskimaan suurlähetystöstä Hobitti terve.

-Oikeesti, vika varoitus.

-Kuoleman tähdeltä Darth Vader... -Mä varoitin.

Aa, konnich... -Pää kiinni, pelle.

-Diplomaattinen koskemattomuus. -Tiibet ei ole itsenäinen valtio.

Ei oo suurlähetystöä eikä sulla oo koskemattomuutta.

Joo, olis pitäny tajuta, mut ei sunkaan toiminta aukotonta ole.

Toi on Nepalin kartta.

-Dalai-laman sanoin: "Jos kattila kuumenee, nosta kansi ja juokse."

-Kävi niin sanotusti paska jakki.

No niin, ala laulaa.

-Aivan extravaganzaa huomenta, hyvät katsojat.

Täällä on hämmentäviä ulottuvuuksia saanut piiritystilanne.

Pasilan poliisi yrittää pidättää -

valediplomaatti Wei Dong Liinä esiintyneen Pete Flörtin veljeä, -

yliopistossa työskentelevää apurahatutkija Keimo Flörttiä, -

jota epäillään sadan valkoposkihanhen joukkomurhasta.

Ai hitto, hyvä tiivistys. Meni yhdellä virkkeellä.

Tää parransänki tuo sotakirjeenvaihtajamaista rouheutta.

Vai mitä? -Mmm.

-Aivan. Tommi Neponen Pasilan poliisista, yksi asia askarruttaa.

Mitä sun feissille on tapahtunu?

Kun katson tarkemmin, nuo ovat hamsterin raapimajälkiä.

-Miten voit tiet...? Siis... anteeks, miten niin?

-Nimimerkillä "Muutaman hamsterin itsekin Amerikkaan lähettänyt".

-Keimo Flörtti, tuu ulos! Me tiedetään, että sä oot siellä.

Montako poliisia tarvitaan raahaamaan apurahatutkija ulos?

-En antaudu! -No, me haetaan sut vek.

-Yrittäkää vaan! -Helga ja Darja.

-Mennään.

-Keimo Flörtti, miksi?

-Jos saan ensin kysyä, miten pääsit jäljilleni?

-No... -Tai no, anna kun arvaan.

Sillalle jättämäni broilerin koipi oli maustettu rohtokoisiolla, -

jonka avulla ratkaisit ensimmäisen osion.

Kuolleita hanhia oli 123, josta sait vastauksen mysteerin toiseen osaan.

Viimeisen palapelinalan sait -

hanhivideon seinälle kirjoittamastani tehtävästä, jonka vastaus oli D.

Palapeli oli valmis ja löysit minut osoitteesta Rohtokoisiontie 123 D.

-Tota, sun valediplomaattiveli narautti sut. -Mitä?

-Se sanoi, että lainasit autoa, kun hanhet tapettiin.

-Aah... -Joo. Vähän kiusalliseks meni nyt.

-Saanko silti kertoa motiivini? -Äkkiä. Pitäis päästä himaan.

-Sain kolmivuotisen apurahan pitkäleinikkivehkan koeviljelmään.

Kyseessä on harvinainen kasvi, -

joka kukkii kerran kolmessa vuodessa yhden päivän ajan.

Sitä olin vartonut kuin kuuta nousevaa. -Klisee.

-Lähdin kotoa maatilkulleni ja mitä näinkään?

Valkoposkihanhilauma oli pistänyt poskeensa viljelmän.

Työ valui hukkaan kuin hiekka sormieni välistä.

-Toinen klisee. -Siltä se tuntui.

Elämäni vilahti editseni kuin filminauha. -Kolmas klisee.

-En noussut sängystä päiviin.

Elämäni oli jumittunut paikoilleen kuin naarmuuntunut dvd-levy.

Mites toi? -Tossa on ehkä jotain.

Tosin dvd on kuoleva formaatti eli kökkö vertaus.

Hakisin vertauskuvaa nettistriimauserrorista. -Pöysti.

-Populaarikulttuuriosaamisella autan rikollisia -

välittämään kertomuksia tuoreilla vertauksilla.

-Sinne meni suurin osa apurahasta. Loput päätin käyttää kostoon.

Ja keskustelun herättämiseen -

siipikarjan epäinhimillisestä tehotuottamisesta.

Huomasittehan, että broileri sillalla oli härskisti geenimanipuloitu?

-Ei huomattu. -Ette sitäkään?

-Joo, ei. -No, voi perse!

-Pöysti, kivasti päättyi kaikki.

Fantastisen puupäisesti ratkaisit hienosyisen rikosvyyhdin.

Olet tylppä instrumenttini, blunt instrument.

-Olen sherlockholmesmainen dedusoinnin mestari. -Juu, et ole.

Saavat rellestää valkoscheissehanhet, -

taivaiden sviddumaiset diplomaatit.

Tosin pienemmällä poppoolla, kun tutkijasetä heidän kantaa harvensi.

-Mitäs Pikku Viiruselle kuuluu? -Tuhisee häkissään.

Olivat antaneet lääkettä ja nyt se on terve.

Jos se sairastuu, vien sen heti piikille, -

ostan paikan lemmikkien hautausmaalta, -

kirjoitan nekrologin, jaan irtaimiston lasten kesken, -

vien jouluisin kynttilän haudalle -

ja kuolleiden muistopäivänä juhlin Pikku Viirusen muistoa -

día de muertos -henkisessä kostyymissa.

Tämä on lupaus! -Noin elukoita hoidetaan, Neposka.

Eikä myrkytetä pitkin ja poikin.

Paitsi jos tulevat pihoille paskomaan ne hanhet, sitten on reilu peli.

Mennään viimeiseen mieheen tahi hanheen, oli rauhoitettu eli ei.

Pöysti, piti kysyä, onko tuttu ilmiö tämä nakkivene?

Nakkivene, nakkivene, nakkiveneee...

Hehe! Eikö ole? Mennäänkö katsomaan?

Nakkivene...

Oikeasti se siinä laulaa, että "not giving in", -

mutta kuulostaa ihan kuin sanoisi: "nakkivene".

Nakkivene.

Tekstit: Anna Alho Yle