Original subtitles

.

.

.

Asento! Lepo!

Tänään lähetyksemme tulee Kivesjärven panssariprikaatista.

Tutustumme puolustusvoimien kohuttuun Homeboy-tankkiin.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Joose Nitoja.

Hyvää huomenta, herra vänrikki! -Huomenta, korpraali Kontiovaara.

-Kerros vähän Homeboysta, ma homeboy. Se oli huumoria.

Armeijassa minua kutsuttiin aikoinaan lempinimellä Pelle.

-Homeboy edustaa terävintä kärkeä tämän päivän tankkisuunnittelussa.

Teräksen, titaanin ja uraanin komposiitti... -Vou, selkokielellä.

Kaikki katsojamme eivät ole käyneet armeijaa.

Eräät naiset siksi, että ovat naisia, -

eräät miehet siksi, että he eivät ole tosimiehiä.

-No, tää tankki on hiton kova. -Mahtavaa!

Voiko sitä pysäyttää? -Ei. -Upeeta!

Mutta mites se hinta? Yli 90 miljoonaa yhdestä tankista.

Valtion talous kärsii jo nyt tulisesta ripulista.

Homeboyn tunkeminen rosteriin ei Suomi-neidon -

polttelua ainakaan helpota. Anteeksi tuosta mielikuvasta.

Mihin tarvitsemme Homeboyta?

-Suomeen ei kohdistu juuri nyt mitään sotilaallista uhkaa, -

mutta kaikki voi muuttua. -Se on totta, tuli ihan kylmä hiki.

-En haluaisi mainita mitään valtiota nimeltä, -

mutta on selvää, missä se uhka sijaitsee. -Venäjällä? -Se on se...

-Aivan. Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja, Anne Pinnipää.

Miksi vastustitte hankintaa? -Suuria summia käytetään sotakoneisiin, -

mutta kuka ajattelee lapsia? -Sekin on totta.

Minä ainakin ajattelen lapsia. -Sitä paitsi, emme elä enää keskiajalla.

Sotaa ei käydä enää tankein, vaan sivistyneesti keskustellen.

-Ja paskat. -Hyviä näkiksiä. Munkin mielestä paskat.

Mutta jatketaan. Koska olen tunnettu tv-persoona ja reservin korpraali, -

saan erikoisluvan turvin nousta tämän mahtavan sotakoneen kyytiin.

Hyvät naiset ja herrat, tässä se on. Puolustusvoimien ylpeys: Homeboy!

Eikun, mitä ihmettä? Missä helvetissä se...?

Homeboy on varastettu!

-No, pysäyttäkää se! -Mutta miten sen voi pysäyttää?

-Niin, semmonen se nyt on sitten tämä... -No, voi hyvä luoja.

Kukko kiekuu!

-Hyvää huomenta hyvät sotamiehet ja sotalotat.

Tänään olen sota-ajan ylikomisario!

Puolustusvoimilta eilen varastettu Homeboy-tankki -

on kylvänyt tuhoa ympäri maata. Aijaijai... Oijoijoi...

Ai kamala. -Onks toi...? Näyttää vähän... -Onks se...? -Taitaa se olla.

-Hävytön. -Se se on. -Mikä se on? -Se on vandalismia, Helga!

Ja tämä on kuva peniksestä.

Tehtävämme on pysäyttää tankki! -Kuka maanpetturi tekee tällaista?

-Ei ole mitään tietoa. Ja siksi meidän on varauduttava pahimpaan!

-Miks aina pahimpaan? -Mitä? -Eiks voitais varautua parhaimpaan?

-Nyt on boksin ulkopuolista ajattelua! Darja, avaas pikkasen.

-Mitä jos varauduttas siihen, että tää on lavastettu tempaus, -

jonka motiivina on saada kaikki suomalaiset liittoutumaan.

Ja tankista hyppää esiin joku ilonen tyyppi, joka huutaa...

-Jumalauta, paskinta luovaa ajattelua ikinä!

Pöysti! Sinä huippuälykäs oman tien kulkija, mene ja pysäytä tankki!

-Pöysti on lomalla. -Jumalauta, ykköstykkimme!

Siispä aseman toiseksi pätevin henkilö ottakoon tehtävän.

Ja se on... Rauno Repomies! Mitä, minäkö? Voiko tämä olla...?

Kyllä se on, Rauno. On tullut aikasi loistaa!

Voi! Olen odottanut tällaista tilaisuutta koko elämäni.

Ja nyt se on sinun, Rauno. Mene ja ratkaise keissi!

Lähdenkö heti, vai oliko tässä vielä jotain mitä pitäisi käydä läpi?

Heti lähdet kohti suurta seikkailuasi!

Äläkä kysele koko ajan. Vähän oma-alotteisuutta. Selvä juttu.

Menenkö yksin vai lähteekö joku mukaan? Jumalauta!

Ei sinusta ole mihinkään, senkin avuton vätys!

Oli virhe antaa sinun edes yrittää! Antaa olla, minä hoidan tämän itse!

-Miks kukaan ei huutanu "lääkkeet"? -Odotan aina, että joku aloittaa.

-Mä halusin nähdä kuinka syvälle se menee. Aika syvälle.

-Sisäinen dialogi Raunolla, hyvin jännä.

-Tulkaa te kuitenkin mukaan, en minä yksin pärjää, vanha mies.

Johnson. Alpha team will rendezvous in sector 109 outside of Moscow...

(Ovikello.)

Voinko auttaa? (Venäläisittäin:) Minä olen muuttanut. -Selvä.

-Minä olen muuttanut naapuriin. -Kiitos tiedosta. Oliko muuta?

-En pidä sinun asenteesta. -Mä en pidä sun paljaasta yläkropasta.

Enkä sun puhetavasta. Voisitko sanoa yli yhden lauseen kerrallaan?

Mitä? Miks sä katot mua noin? Lopeta, todella ahdistavaa.

Sanoinks mä jo, että on tosi kiva, että muutit tänne? -Et. -Nyt sanon.

Tervetuloa taloon! -Kiitos. -Johnson!

Kill all of those stinking Russians! Spare no one! -Mitä tuo oli? -Moi.

Betoniporsas. Jännä lempinimi.

Tuo mukavasti luonnetta muuten persoonattomaan möhkäleeseen.

Vähän kuin Kim Dotcom. -Mä uskon, että tää on pasifistinen tempaus.

Joku näyttää, miten paljon tuhoa tämmönen sotakone saa aikaan.

-Tämä on militaristinen kannanotto Suomen valmiustilan kohottamiseksi.

-Mitä? -Eihän näillä possuilla oo mitään jakoja tässä!

-Älä aliarvioi betoniporsaan lempeää katsetta.

Vaatii hyvin kivisydämisen miehen ajamaan tuon yli. Katso nyt sitä.

-Entä jos kyse onkin taiteesta, jännästä performanssista, -

näyttämönä Suomi, näyttelijöinä me kaikki.

-Ministeriö haluaa, että valvon operaatiota. Miten pysäytätte tankin?

-No, tuolla tiesululla ajateltiin.

-Okei. Ei kai...? Onko noi betoni- porsaita? -Kyllä. Naurettavaa, eikö?

-Betoniporsaat aiheuttavat jatkuvasti tuhoa ympäri maailmaa!

-Melko vaarattoman näköisiä mielestäni.

-Sano se Andorran pyöräläheteille, joita nuo telovat päivittäin! -Häh?

-Suomi on ratifioinut betoniporsaat kieltävän kansainvälisen sopimuksen

Ja eihän näissä ole edes pyörätuoliluiskia!

(Ovikello.)

Mitä sä teet? -Miten niin? -Kyl sä tiedät.

Hei! Tää on mun kämppä! Et sä voi tehä noin! -Voin. -Et voi. -Tein jo.

Mitä aiot tehdä asialle? -Käsken sua menemään ulos! Hei!

No, jää sitten hetkeks.

Just aloin kattoo yhtä leffaa... Tai no, katotaan tätä vaan.

On pitänykin kattoo Metsästyksen kansallisia erikoisuuksia.

-Ville Haapasalo, hieno mies. -Joo, se on hieno mies.

-Erittäin hieno mies. -On.

-No niin, jos ei sillä pysähdy, niin ei millään.

-Kovin on alaston olo, ja jännästi kihelmöi tämä muodikas liivi.

-Tää ei oo hyvä idea. -Ei ole. -Höpö, höpö.

Stop-merkin tehokkuudesta on tehty erittäin puoltava tutkimus.

Tuossa on ns. kunnioituksen kolmio: poliisi, huomioliivit ja sana "stop", -

jonka merkityksen ymmärtävät todistetusti jopa päiväkoti-ikäiset.

Ja vähän ryhtiä siihen olemiseen! -Tankki tulee.

-Pekka, tuu pois sieltä. -Mielelläni tulisin kyllä.

-Et tule mihinkään! -Oletko aivan varma? -Satavarma!

Ja muista: se pelkää sinua enemmän kuin sinä sitä!

-Jännä lämmön tunne valtasi reiteni.

Saatanan eläimet!

No huh huh, se oli viihdettä isolla veellä!

Kiva kun kävit. Mun pitää hoitaa vähän omia juttuja, eli se on termos!

Kuinka pitkään sä aiot olla täällä? -Missä?

-Mun kämpässä. -Mä pidän tästä kämpästä. -Mäkin pidän tästä.

Varsinkin sillon, ku mä oon täällä yksin. -Voisin liittää tän omaani.

-Mitä? Tajuatko sä, kuinka sekopäiseltä toi kuulostaa?

-Nyt en ymmärrä. -Et sä voi toimia näin! Maailmassa on sääntöjä!

-Sä olet oikeessa. Äänestetään. -Tä? -Demokratian pitää toteutua.

-Tää on mun kämppä! Ei ole demokratiaa täällä, on diktatuuri, -

jota vetää kilahdusherkkä tyranni. Ei äänestäminen toimi, meitä on kaks.

Keitä nää nyt on? -Ystäviä. Äänestetään.

Kuka haluaa liittää Pöystin asunnon minun asuntooni?

-Ei oo todellista! -Joo, liitetään.

Aivan epätoivoista, "pelastukoon ken voi" -tyyppistä huomenta.

Pillastunutta Homeboy-tankkia ei olla onnistuttu pysäyttämään.

Anne Pinnipää, missä ongelma?

-Tällaisten pinnipäiden ansiosta poliisivoimat on kastroitu.

-Kysymys esitettiin minulle. -Minä tiedän vastauksen.

-Sinullahan on aina vastaus kaikkeen. -Niinhän minulla on.

-Yritän ratkaista ongelmaa, jonka kaltaisesi sotahullut aiheuttivat!

-Minä olen pasifisti. -Mitä? -En toivo sotaa, mutta minä olen realisti.

-No, miten ratkaisisit tämän?

-Tilaisin Homeboy II:n, jonka tuli- voima voi pysäyttää Homeboy I:n.

-Ja paljonko se maksaisi? -Rauha maksaa. Muttei koskaan liikaa.

-Saatana, onko mun pakko selittää sulle toi kehäpäätelmä?

-Onko sinun pakko kiroilla aamutelevisiossa? -Hei, hei, hei!

Voisko tässä olla taustalla muutakin kuin poliittiset erimielisyydet?

-Niinku mitä? -Rakkaudesta se hevonenkin potkii.

-Ei todellakaan ole siitä kyse. -Ei. -Oletteko ihan varmoja? -Olen.

-Kuin myös. -Aivan varmoja? -Kyllä! -Mitä jos tehtäis vähän tv-historiaa.

Ottakaa toisianne kädestä kiinni ja katsokaa toisianne silmiin.

-Ei tule tapahtumaan. -Ei missään nimessä. -Älkääs nyt.

Katsokaa toisianne silmiin ja nähkää toistenne... ihmisyys.

Okei, tää oli selkee huti. Katsotaan joku klippi.

Äkkiä nyt, tuli aivan saamarin vaivaantunut tunnelma studioon.

Näyttäkää vaikka sitä Korkeasaaren masentunutta kamelia.

Tai näyttäkää ihan mitä vaan! Voi tsiisuksen kristus, mä sanon!

Sun kämppähän on aivan järkyttävän kokoinen! -Suurin koko talossa.

-Mihin sä mun kämppää tarttet? -Tule, minä näytän.

Täällä sattui pakastearkku- onnettomuus. Ei voi asua. -Joo, joo.

-Maalattiin teollisuusmaaleilla. Huone saastui. Ei voi asua.

Ei sitä ole niin tarkka, kun tilaa on näin paljon, tiedäthän? -En tiedä.

-Tiedät sinä.

-Kiitos tästä surrealistisen symbolisesta kämpän esittelystä.

Sä et voi liittää mun kämppää tähän, koska se on mun kämppä!

-Ei ole. -Mitä? -Meidän suku omisti aikoinaan koko tämän kerroksen.

Silloin asuntosi kuului tähän asuntoon.

Vasta 50-luvulla siitä tehtiin oma kaksio.

Nyt minä haluan sen takaisin. -Et saa! -Kyllä saan.

-Onks enää mitään, mitä mä voisin tehdä? -Ei. -Ei yhtään mitään? -Ei.

-Ei siis mitään? -Ei mitään mitään ole.

Kierrettyään ilman päätä tahi häntää ympäri kaunista maatamme, -

tankki on nyt matkalla kohti uljasta pääkaupunkiamme, jumalauta!

Hallitus hyväksyi poikkeuslain, joka antaa valtuudet sen pysäyttämiseen.

Se tarkoittaa väkivaltaa! Se tarkoittaa piikkimattoja!

Se tarkoittaa astaloita, miinoja, pommeja, sinkoja, nastoja suatana!

-Wuhuuuuuu! -Buuuuuuuu! -Nastaa.

-Hitto, tätä onkin odotettu, ihan oikeesti!

-Väkivalta ei ole vastaus!

-Totta, se on kysymys, ja vastaus on kyl-lä!

Rauno, sä vedit just sokan irti kranaatista. -Niin vedin!

Ei!

Ku se oli mageen näkönen. -Eksyin matkalla asevarastoon.

Tietenkin just mun lomaviikolla on virkistyspäivä! Neponen...

-Ei nyt, on tosi kyseessä. -Mun on pakko puhua. -Nyt ei pysty...

-Älä keskeytä mua!

-Et sä vois ajaa? Mun pitäis ladata haulikko. -Minä, minä, minä!

Kuuntelit sä mua? -Igor tuli ja liitti sun kämpän omaansa. -Niin!

-Pöyristyttävää. Lataisitko haulikon? -Sä vaan haluat leikkiä aseilla.

-Pitäskö olla Ville Haapasaloon yhteydessä? Ne ehkä kuuntelis sitä.

-Mä olin siihen yhteydessä. Sekin on nyt siellä eikä suostu lähtemään.

-Ehkä tohon pitäis puuttua. -Kiitos! -Kirjoitetaan kirje sille tyypille.

-Kirje? -Jossa tuomitaan sen teot.

Tai, jos halutaan laittaa kovat piippuun, niin powerpoint-esitys.

Ja argumentoidaan tosi perusteellisesti.

-Jos vaan heiluttais pamppujen kanssa?

-Hyvin muotoillut voimasanat on aina voimakeinoja tehokkaampia.

-Mä kallistun sakinhivutuksen puolelle.

-Kirjotetaan sen kirjeen loppuun: -

"Nyt saa loppua tää... perhanan kiusaaminen".

Vai onks "perhanan" liian rajua? Se on aika lähellä perkelettä.

Jos se lukee sen perkeleenä, sit ollaan sodassa.

Henkensä uhalla sotakirjeen- vaihtajanne Juhani Kontiovaara -

raportoi kaupungin rajalta, jonne tankki on pahaenteisesti pysähtynyt.

Ei, en väitä olevani sankari, sillä mikä on sankari?

Ei ole sankareita, on vain sankarillisia tekoja. (Ulahdus.)

Armoa! Säästäkää minut! Olen panttivankina kovaa valuuttaa!

-Tsöh, tsöh. Haloo, herra tankkivaras. Kuka on siellä sisällä nytten? Kuka?

Kuka on siellä? Kuka? -Tähän se, hiton amatööri.

-Anna minä kerrankin... -Mussa on niin paljon tukahdutettua raivoa,-

että jos en pura sitä, niin mä räjähdän.

Megafonin liipaisin on ainoa, jota tämä pasifisti pystyy painamaan.

-Mutta vain sillä ehdolla, että... -Hei, sinä siellä tankissa!

Tuu ulos! Tää on noloa, kuppasta kylmän sodan meininkiä.

Haiskahtaa huonoille kasarileffoille. Ja kun sä et kerro kuka sä oot, -

kaikki täällä paljastaa piilorasistiset asenteensa.

On ehdotettu jo venäläisiä, pohjoiskorealaisia, ruotsalaisia...

No, ei ruotsalaisia, mut kaikkia muita.

Sait meidät katsomaan peiliin, mut eiköhän tää ollu nyt tässä?

-Käyttäkää niitä hemmetin aseita! Hirveellä työllä saatiin ne luvat!

-Mielelläni. Rauno, saanko ampua? -Anna mennä!

Älä ammu! -En mä siihen osu. Korkeintaan poskesta raapasen.

-Helga... -Oon kirurgin tarkka. Pystyn leikkaan tällä kärpäseltä siivet.

Darja! Hitto!

-Sinä siellä tankin sisällä. Kuuletko? Okei, mä oletan, että sä kuulet.

Seinät on varmaan niin paksut, että mä en kuule sun vastausta.

Tiedän, ettet sä tee tätä pahuuttas. Ei kukaan oo syntyjään paha.

Tää sun tekos kumpuaa epätoivosta,-

jonka taustalla on varmasti joku suuri suru. Lapsuuden trauma?

Pettymykset? Kulttuurin ahdistavuus? Nykyajan pirstaleisuus?

-Soittakaa ambulanssi!

Se on menossa presidentin linnaa kohti!

Helga, heti kun saat sen tähtäimeen, niin ammu.

-En saa puhdasta osumaa. -Mä näytän teille puhtaan osuman.

Mennään B-suunnitelmaan. -Mikä on B-suunnitelma?

Hävittäjiä? Et oo tosissas. -Täysin tosissani olen.

Operaatio "Hei sun heiluvilles Helsinki" lopettaa tämän farssin.

-"Hei sun heiluvilles?" -Puolustus- voimillako ei ole huumorintajua?

Homeboyn matka loppuu, kun sitä jysäytetään 10 kilotonnin pommilla!

-Eikö koko keskusta tuhoudu? -Sen voi rakentaa uudestaan. -Mitä?

-Jälleenrakennuksen aika, se oli hienoa aikaa. -Sä oot hullu. -Jiihaa!

Helga, ei mitään paineita, mut jos sä et osu, niin me kuollaan kaikki.

Possua höylätään, nyt me kaikki possua höyläämään!

Mis ollaan? -Mennään Viroon hakee sidukkaa. Eiks se botski täältä lähe?

-Hei, mihin te meette? Nyt kaikki tanssiin, on ihan tylsää vetää yksin.

-Teekkareita? -No niin. Voit perua sen iskun.

Kuulitko? Peru se isku! -Mä vihaan teekkareita.

-Hei, Joose, nyt... -Ne on ihmissaastaa.

-Perut-sen-nyt!

Tai mä katkasen sulta kaulan! Tai tän... kohdan... sun...

Onks tää sun kaula? -En tiedä itsekkään. -Peru se nyt! (Trööt!)

-Perukaa se isku.

Joku raja sentään, oikeesti. -Jännästi aseena käytin.

Kaikki päättyi kivasti.

-Ja se vaati vain yhden sinnikkään pasifisti-virkamiehen uhrautumisen.

-Siitä ei ollut juurikaan apua.

Hirmuteon takaa paljastui näet poliisin vanha ystävä: -

T. Yhmyys.

Eli tyhmyys. -Mahtavaa, Rauno. -Kiitos, Pöysti.

-Teekkarihuumori on raivostuttavaa. -Uskomattoman paskaa hupsuttelua.

-Jännä, minäkään en pidä lainkaan. -Mä tykkään teekkareista. -Mitä!

-Niillä on hyvä meininki. Ja haalarit on hieno osotus solidaarisuudesta.

-Toi on ironiaa. -Ei ole. Tykkään myös niiden lehdestä.

Äpy on ihan nerokasta kamaa. -Sano, että sä vitsailet. -En sano.

Kellä on kaksi peukkua ja tykkää teekkareista? Tällä jätkällä!

-Tykkäät niistä ironisesti. -Vihaan niitä ironisesti, eli pidän aidosti.

-Jumalauta, kerrankin oltiin saamassa konsensus jostain!

Myönnä, että vihaat teekkareita. -Ok, jos heitätte ne tyypit mun kämpästä.

-Aikuinen mies saa itse hoitaa. -Nitoja, mitä sä täällä teet?

-Mun veli on tossa viereisessä huoneessa, kävi just leikkauksessa.

-"Parane pian, Anne-kulta"? -Se on semmonen meidän välinen juttu.

-Kutsut veljeäsi Anne-kullaks? -Kutsun. -Mikä sen nimi on? -Riku.

-Ja lempinimi on Anne-kulta? -Niin. -Mikset myönnä, että ne on Annelle?

-En voi. -Mikset? -En vaan voi. -Te sotilastyypit ootte mahtavia. -Kiitos.

(Musa soi lujaa.)

Njäh.

Mitä sä täällä teet? -Tä?

Mun koti on vallattu, mä tulin tänne nukkumaan... Itket sä?

-Mitä sä sanoit! -En mitään.

-Hyvä on, tunnustan.

Kerrankin sain vapaat kädet! Kerrankin annettiin sinko käteen -

ja sanottiin anna mennä, toteuta rajuimmat fantasiasi, tuhoa!

Mutta yhtään rakettia en päässy laukasemaan.

Ja mä olin niin lähellä. Niiiiin lähellä!

Nyt tiedän, miltä tuntuu olla sotilas, joka ei pääse laukaisemaan asettaan.

-Tai teini-ikänen poika. -Mitä? -Ei mitään. Mut mitä väkivalta on?

-Elinehto. Ilma, jota hengitän, ilman sitä en ole mitään.

-Sä olet vähän yksulotteinen. -Niin olen.

-Mut jos sota on... Äh, mitä mä tässä jeesustelen?

Antasin mitä vaan, jos uskaltaisin paiskata sen Igorin pihalle.

-Olet melkoinen pelkuri. -Hei, mä taisin keksiä ratkasun.

-Minä pieksen sinut, jolloin kivut muistuttavat sinua pelkuruudestasi,-

etkä tee sitä enää toiste. -Toikin on hyvä, mut mul on parempi.

(Mätkintää.)

Huh, heti helpotti. Miksei me keksitty tätä aikasemmin? -Niinpä.

Pitäis kai viettää enemmän aikaa yhdessä. -Mentäiskö kattomaan...?

Helga? -Niin?

-Vie toi paska mennessäs. Hitto, mitä urpoja noi teekkarit.

-Heh heh heh heh.

Tekstit: Kari Vetri Yle