Original subtitles

.

.

Rai-rai-rai...

Rakkaat alaiseni ja käytän tilaisuutta hyväkseni sanoakseni pari sanaa.

-Rauno, ei kolmatta puhetta. -Pöysti! Sinä totuuden torvi!

Poika, jota en koskaan halunnut! Halataan!

-Eiku mä meen tonne. -Sinne meni Pöysti, hieno poliisi.

Miehenä tunnevammainen. Toisin kuin Neponen.

Neposka, olette Pöystin kanssa kuin ne siamilaiset kaksoset, -

joista näen painajaisia. Halataan! -Joo...

-Jännän lempeitä piirteitä nostaa kuningas alkoholi esiin.

Itse pysyttelen omenalimonadissa. Hyvin sokerista.

Sokerihumala, jännän sinnikäs myytti, -

jo kauan sitten todistettu vääräksi.

Tara-ramp-pam-paaaa!

Anteeksi. -Pekka! Olet minulle kuin lankomies, -

jonka jorinoita on pakko kuunnella.

Helga! Olet kuin se koiranpentu, -

jota en saanut äidin allergian takia! Kimppahali!

Darjoilija, kierros kaikille! -En mä oo tarjoilija! -Kuka sitten?

-Et sä tiedä kuka mä olen? Mikä mun nimi on? Oikeesti!

Mikä mun nimi on? -Marja? Merja? Aija? Erja? Jarna?

Darvajärvi tai Niilo? Kaija? Taija? Hei - Diandra?

Demetrios? Mutta polttelee jo, eikö totta? -Voi voi.

Saanko... -Et. -Oisin vaan... -Ei. -Mä vaan... -Pöysti, häivy.

-Tunnetaanks me? -Kaikki tietää, että sä oot -

sitoutumiskammoinen kyynikko, joka harrastaa itsekästä seksiä.

-Enpäs, harrastan altruistista seksiä.

Olen saanut siitä Humanismin käsi -palkinnon.

Nimi ei viittaa rakastelun kohteeseen.

Hyvää iltaa... -Älä yritä, Kyösti.

-Alkaako Helsingistä naiset loppua? Lienee itsetutkiskelun paikka.

-Eiks sun kotiinmenoaika menny jo? -Hah. Aika hyvä...

-Näin juuri.

-Mä lopetan Pasilassa. -Ei! Et voi tehdä sitä minulle... Meille!

-En pääse ikinä teiän porukkaan. Te hyljeksitte kaikkea uutta.

-En minä mutta pojat!

-Helga, mitä uutta mä tuon tähän tiimiin? -Olet ainoa nainen?

-Teknisestihän toi ei ole totta.

-Olet se kaunis kiintiönainen, joka luo romanttisia jännitteitä?

-Se ei riitä. Ja mitä jännitteitä?

-En minä... siis olen kuullut. Tai heidän... -Sori, ei tästä tuu mitään.

-Mietitään sulle joku oma hokema. -Hokema? -Se on nykyaikaa.

Jos tiivistää ittensä yhteen hokemaan, kaikki rakastaa.

-Oon liian monisyinen kokonaisuus tuohon. -Minä en. Verta pakkiin! -Tä?

Mikä toi on? -Mun hokema. Verta pakkiin! -En oo kuullu tota ennen.

-Verta pakkiin! -No nyt oon kuullu sen 3 kertaa, mutten ennen.

-Verta... -Lopeta.

Yhyy! Voi tätä häpeän ja itseinhon määrää!

Ma kadun! -Sinulla on krapula. Hyvä. Jätän eroanomukseni. -Darja!

-Kato, muisti. -Mitä eilen teinkin, juubassa olin ja mitään en muista!

Villasella painamme, eikö niin? -Unohdit kuka mä olen!

-Lähimuistini menee aina maistissa.

En muista pikkusievässä mitään viimeisen 10 vuoden ajalta!

Siksi vaadin aina pikkujouluissakin lambadaa.

-Mutta muistat muiden nimet.

-Heh, älä vertaa itseäsi muihin. Nehän ovat perhettä! -Aivan.

Lopetan, ellen saa kiinnostavan keissin päätutkintaa ja ylennystä.

-Ylennystä? Pääsihän on jo kiinni lasikatossa! -Myönnät sen!

-En. Ei ole miehiä ja naisia tiimissäni, vain poliiseja, -

ja sellaisenaan olet loistava! Mutta sinulta puuttuu yksi asia, -

joka yhdistää legendaarisia poliiseja. -Mikä muka? -Munat.

Etkä ole osa Repomiehen alkuperäistä "hurjaa joukkoa".

-Nyt lääkkeet. -Otin jo. Mutta vedin eilen niin saatanalliset nakit, -

että aamulääkkeet meni sekakäytön puolelle.

Siksi sovinistisena, Opus Dei -henkisenä menee tämä aamu.

Menes nyt siitä, täytyy kietoutua piikkilankaan.

Adveho, vos sanctus of deus! Ei jumalauta! Se alkaa taas!

Päivää! Aamubriiffi pidetään tänään keskellä päivää ja aasihatussa, -

sillä en muista eilisestä mitään, ja saatoin käyttäytyä aasimaisesti.

Nyt tietysti kiiruhdatte oikaisemaan, että käyttäydyin siivosti, -

eikä mitään hävettävää ole. Vai mitä?

Nyt jumalauta oikaisette! -Ei ole hävettävää... -Fiksusti käyttäydyit...

-Ekana lähdit... -Hyvä! Sitten päivän keissiin, jonka annan Darjalle syistä,-

jotka on jo painettu villasella eikä niistä tarvitse puhua.

-Mitä tää on? -Hiljaa Neponen! Paitsi jos lähentelin sinuakin eilen, -

niin puhu nyt tai vaikene iäksi. -Tä? Et todellakaan.

-Thanks God! Darja, saat tutkia Suomessa harvinaista rikosta, -

joka koukuttavuudessaan lähentelee jos ei nyt ihan tanskalaisia -

eikä ruotsalaisia niin ainakin islantilaisia poliisisarjoja.

-Islantilaissarjoja? -On niitäkin siellä.

Käytöstä poistettujen vesi- kulkuneuvojen alapuolella elävien, -

päihteitä keskimääräistä enemmän käyttävien ihmislasten parissa -

on tehty teräaseella henkirikos. -Deekujen kännipuukotus?

Tylsin rikos mitä on! -Epäkorrektia tuollainen rikosten kategoriointi!

Kaikki rikokset ovat tasa-arvoisia poliisille!

Jokainen puukotus on laulun arvoinen! Mene ja tutki!

Jokainen puukotettu elää hetken sen, -

kun siltä henki sitten joskus pakenee

Kössi Pöde. Jäbä on tripla ällällä, Loiventavalla Liquidilla Lunchilla.

Meiän! -Mee pois. -Kuulin viidakko- luurist, ettei Köde saa enää pesää.

-Miten sä voit tietää? -Mul on korva pulssil.

Jäbä tarvii uuden imagon. Mä voin jeesii. -Älä viitti!

Toi on niin ysärii. -Tsiigaa tonne.

-Jasper Pääkkönen? -Kukahan keksi sen kala-aktivisti-imagon? Meitsi!

-Häh? -Ja tuolla. -Sofi Oksanen? -Meidar!

Ennen se oli blondi cheerleaderi Jyväskylästä. -Oho!

No, mitä sä ehdotat? Ziggy Stardust -aikakauden Bowie?

Antti Nylenmäinen dandy?

Rai-rai-rai...

Kutsutaan näitä nielurisoiks, nää vähän muistuttaa niitä. -Ei kiitos.

-Kiitos. -Elikkä... Ei hitto, nää olikin oikeita nielurisoja.

Pojat teki källin. Heh. Koiranleukoja.

Haluatteko koiranleukoja? -Ei! -Anna mä arvaan.

Kuolinsyy: teräaseella aiheutetut pistohaavat.

Uhri: ympäripäissään, samoin tekijä. Motiivi: edes tekijä ei tiedä.

-Väärin. Uhrin veressä ei ollut alkoholia.

Mies vaikuttaa olleen absolutisti.

Haavat ovat parin sentin syvyisiä. Tosin niitä on yli sata.

-Tekijä siis nainen? Tai hento mies? Ainakin akkamainen ihminen.

-Ei. Veikkaan lyhytteräistä puukkoa.

Uhrin veressä oli kipulääkettä ja K-vitamiinia, joka hyydyttää verta.

Kuolinsyy: veritulppa sydämessä. -Oho. -Vielä yksi seikka.

Kävitte äsken rikospaikalla. Katsokaa kenkiänne. Niemenkärki, -

josta ruumis löytyi, on seudun suosituin dokauspaikka, ja mutaisin.

Ja katsokaa uhrin kengänpohjia. Uhri on kuollut toisaalla.

-Sullakin on. -Joo, olin viime viikon vapaalla, kröh.

-Hei... Meni jo.

Sata iskua 2 sentin puukolla? Kuka semmosta tekis?

-Keksin yhden vaihtoehdon. Kuulin niistä kauheita tarinoita isältäni, -

sanoi niiden rankaisevan minua, jos tai no koska olen tyttö. -No?

-Lilliputit. -Lilliputit? -Lilliputit. -Siis ne pikkutyypit? -Just!

Mistä tiesit? -Ne on siinä kirjassa. -Missä kirjassa?

-Semmosessa nuortenkirjassa. -Jaa.

Jes! Tappelu!

Nyt loppuu rähinä! -Helga, otetaan rauhallisesti.

-Mikä mikä mikä?! Nyt loppuu! -Toi alkoi räyhään! -Miks?

-No epäoikeudenmukaisuus! -Mikä? -Mun pitäs olla maailmanmestari!

-Missä lajissa muka? -Selkäänpuukotuksessa!

-No just, oot surkee jätkä, selkäänpuukottaja ja huono isä.

Mennääs nyt... -Eiku oikeesti! Pääsin selkäänpuukotuksen MM-finaaliin!

Kisa keskeyty ku vastustaja kuoli. Ihan hanurista! Löysin oman lajini.

-Selkäänpuukotuskisa! -Onkohan siellä naisten sarjaa?

-Tarkotin tätä keissiä. -Aivan. Mut onkohan siellä naisten sarjaa?

-Ei naiset kestä kipua. -Ootko kuullu synnytyssimulaattorista? -En.

Toi kertaa sata, urpo!

Mitä?

-Elikkäs. Sä et oo enää Pööder, Kössi Pöde, Pönde -

tai Köndis von Pöystmaister, vaan... Mads Snurrevad.

-Eiks vois omalla nimellä... -Nöy! Kaikki tai naader.

Sä oot nyt autenttinen kalastaja-sälli

-Mistä sä revit nää kamat? -Näädin yheltä kalastajasälliltä.

Lähetään tyyppaan. Ai niin, yks detsku. -Hei!

Tota, mikä täällä haisee? -Minä!

-Vau. Kuka sä oot? -Mads Snurrevad. -Sähän puhut suomea. -Niinpä.

-Kiinnostavaa. -Onko? Oikeesti? -Mä oon Enkeliina. Istu alas. -Toki.

-Täs on mun lasku. -Tä?! -Älä sniiduile. Massi ei oo sulle problem.

Noni, se on morjentes, herpes, termos ja glen medeiros.

Heikki Lapanen. Ammatti lumenpudottelija.

Selkäänpuukotuksen MM. Kiteytän kaikkien fiilarit ja kysyn: "Miksi?!"

-Noku ei oo lunta. -Miksi ja kuka tällaista järjestää?

-Kyllä herra ministeri. Hissukseen ollaan herra ministeri.

Hissun, kissun, vaapulavissun. Se on lastenloru, herra ministeri.

Yritin keventää. En tee enää niin, herra ministeri. Jumalauta!

-Se ei ollu perusdeekupuukotus vaan selkäänpuukotuksen MM-kisa!

Sen järjesti salaperäinen... -Taas pisti se mielikuvitusheppasi laukaksi.

Selkäänpuukotuksen MM! Perusdeekupuukotus oli. -Tä?

-Puukko, pullo, pummi, mitä seuraa? No ruumiita. -Ei se menny niin!

-Kyllä meni. -Ei! -Kyllä, lukko päälle ja avain aurinkoon! -Mitä?

-Uusi jännä keissi. Murhaaja, joka ottaa mallia 7 kuolemansynnistä.

Kiinnostavaa. Menkää ja tutkikaa. -Tä?! Ei mennä.

-No, mies putosi taivaalta, väittää olevansa enkeli. Menkää ja tutkikaa.

-Tota... Ei. -No, viehättävää poliisia etsitään reality-sarjaan, -

joka tutkii paranormaaleja ilmiöitä. -Sä tarjoot toisia töitä? -Niin.

Juontajaparina Mikko Leppilampi, se käkkäräpää.

Laulatte ja tanssitte kivasti. -Ei!

Ja toihan on sen nepalilaisen lounaslista. -No kävisikö lounas?

-Helga, sano jotain! -Lounas kiinnostaisi. -Mitä?

-Harvoin Rauno pyytää. -En halua kiintyä teihin liikaa,-

koska voin välillä joutua nappaamaan keissin teiltä ilman syytä, -

kuten äsken, kun soittivat sisäministeriöstä... -Siis mitä?!

Helga, mennään! -Verta pakkiin! -Ai sä käytät tota. -Haluutko oman?

-Jumalauta Rauno! Et vieläkään osaa kävellä ja valehdella yhtä aikaa!

Harjoitellaanpas. Nimeni on Risto Vähäkyrö.

Nimeni on Risto Vähä... Repomies, Rauno. Jumalauta!

Ai tää on sun velipuolen asunto? -Joo.

Mullahan ei silleen ole kotia, per sé. Tai mun kotihan on meri, la mér.

-Puhut sä ranskaa? -En. -Sun veli- puoles vaikuttaa aika lapselliselta.

-Tä? -Täähän on tyypillinen pullamössöläisen koti.

Varmaan jauhaa illat baarissa tv-sarjoista, B-leffoista,-

Pleikka-peleistä ja Youtubesta. -No joo, mut se on pirun fiksu!

-Mitä väliä, jos ei oo luonnetta? -Niin joo. -Lähettäiskö retkelle?

-Ai luontoon? -Onks sul telttaa? -Ei. Karhut repi sen.

-Mites makuupussi? -Meni samalla. -No, ei me tarvita kuin toisemme -

ja trangian. Onks sul? -Ööö, peruspunkkuu löytyy kyllä. -Tä?

Etkö tiedä, mikä on trangia? -Riippuu mitä tarkoitat. -Se jolla kokataan.

-Ai trangia! Totta kai tiedän. Luulin, että sä tarkotat... unohda.

-Niin onks sulla? -Ei.

Hallitus ei halua, että me selvitetään tätä rikosta!

-Jännä korruption käry.

-Ehkei olekaan mitään rikosta. Mieshän kuoli veritulppaan.

-Luulin, että sä oot mun puolella. -Symppaan myös Raunoa.

Hän seurasi sokeasti ylempää tullutta käskyä. -Niinku natsit.

-En vertaisi meitä natseihin. Meidän sähellys ei ole mitään, -

niiden aukottomaan komentoketjuun verrattuna. -Oon tosi pettynyt suhun.

Miks sä oot pukeutunu kalastajaks? -Koska Kyösti Pöysti -

on stadin naisten mustalla listalla! Mads Snurrevadilla kävi flaksi heti.

Jos mun tyttöystävä soittaa, niin mä autan teitä. -Tä?

-Niinku Fitz ratkaisee, House tai Mentalisti, -

oon teidän sosiaalisesti rajoittunu eksperttinne.

Keksin sloganin: "I smell something fishy." -Sä haiset hirveelle. -Tiedän!

Tapasin mahtavan tyypin, joka rakastaa Madsia mut vihaa Pöystiä.

-Nyt joko paljastat totuuden ja ehkä menetät sen, -

tai elät loppuelämäs Dag Smörrebrödinä. -Mads Snurrevadina.

-Suomen valtio on sekaantunut tähän puukotuskeissiin!

-Tai... -Joo? -Jatkat Mads Smörrebrödinä -

ja selvität, onko se niin mahtava vai onks tää vaan alkuhuumaa?

-Jotenkin raikkaan moraaliton idea sulta. -Kiitos.

-Tää siis jää mun harteille, taas, niinku kaikki, aina.

-Voinko tulla mukaan? -Voinko luottaa suhun? -Tahdon. Siis voit.

Tahdon olla luottamuksesi arvoinen.

Ja rakastaa sinua myötä- ja vastoinkäymisissä... -Mitä?

-Tiiät sä, mikä on trangia? -Totta kai. Et sä tiedä? -Totta kai tiedän!

Kysyin, tiedätkö sinä. Siinähän on joku chileläinen punkunkatku, -

trangiia, etelärinteiltä.

(Jännitysmusiikkia.)

(Repomies:) Nyt loppuu se jännitys- musiikin huudattaminen, jumalauta!

Kiitos ja nunnia jää Raunolta saamatta

Missä sviidussa ne luuraa, sitä kysyn aina ma!

Selkäänpuukotuskisat järjesti sisäministerin sylikoira Michael.

-Sanoin että case is closed! Lukko ja avain aurinkoon!

-No, hain talkkarilta vara-avaimen, avasin keissin uudelleen.

-Huh huh, nerokasta. -Kuka on ylikomisario Rauno Repomies?

-Kuka kehtaa tulla minun asemalleni kysymään nimeäni? -Suojelupoliisi.

-Jaa sieltä. Tuo tuossa on Repomies. -Mitä?

-Tulimme hakemaan materiaalin keissistä 9119T.

-No, se on tuossa. -Rauno! -Sanos muuta. Sinä selkärangaton vätys!

-Kuka poliiseista käyttää tunnusta ituhippi@pasila.fi?

-Tuo tuossa. -Hei! -Ei muistanut Repomies, eli tuo, -

tuon ituhipin nimeä, kun loi tunnusta hälle eli tuolle tuossa.

-Sisäministeriön päätöksellä juttu siirtyy Supolle. -Pimitätte sen! -Joo.

-Rauno! Älä anna noiden kävellä sun yli. Oletko mies vai hiiri?!

-Rauno! Vastaa kun kysytään! -Rauno! -Hiiri! Ei kun mies!

Yyhyhyy, olen Repohiiri, tuo eläinmaailman hyödytön simppu!

(Miau!) It is funny, yes? Hah hah, funny? -Yes, it's funny, hah hah.

-Joka kansalaisen oikeuksiin kuuluu tavata pääministeri! -Ei kuulu.

(Lyönti.) Kuuluuhan se.

-Keitä te olette? -Ai sulla on oikeesti tollanen ääni? -On.

-Sä oot Michael Schmikael? -Jaa.

-Sanooko Selkäänpuukotuksen MM-kisat mitään?

-Jos minä aloitan. Hallitus perusti työryhmän pohtimaan Suomi-kuvaa,-

joka on ikävästi kolhiintunut. Neuvonantajaksi palkattiin Michael, -

alan kiistaton guru ja hyvä ystäväni. -Best buddies.

-Michael on brändännyt Ugandan, Venäjän, Mongolian, Pohjois-Korean.

-Hän voi itse kertoa saavutuksistaan. Michael. -Ja, vielen Dank.

Joka kansasta on mielikuva. Kun ulkomaalainen miettii Saksaa: -

hyvä formula, olut, teknologia, hyvä rakastella nainen. -Haloo!

-Ja das stimmt! -Kun hän miettii Suomea, hän ei keksi mitään.

-Ei jumalauta ole totta, ma sanon! -Totta se on.

-Suomi monen listan kärkipäässä!

-Itsemurhat, kylmyys, jääkiekko. Ei ne kiinnosta ulkomaalainen.

Jos Suomi kadota, puff, kukaan ei huomaa. -Ei!

-Suomen koulujärjestelmä! -Herättää ulkomailla kateus, epäusko, viha.

Mikä on Suomen erityislahja? -Salmiakki. -Hah!

Me kutsumme sitä die saltzigen Scheissen. -Rauhaisa mielenlaatu.

Jännä taipumuksemme sinisten ajatusten tuumailuun. -Tuumailu?

Kun muu maailma tuumailee ollako vai eikö olla, -

suomalainen menee metsä ja hakkaa kirveellä, puu, eläin, vaimo!

Ja siitä pääsemme oikea vastaus... Hulluus! Se on teidän erityislahja!

Suomalaiset tehdä kaikki se mitä täysjärkinen ei koskaan tehdä!

Hei, valtioko rahoitti selkäänpuukotuskisat?

-Rahoitamme hullumpikin schaisse.

Joku projekti toimii, joku ei.

-Miksi? -Kun joku ulkomaalainen tarvitsee jotain hullua,-

jotain pääboksin ulkopuolinen ajattelu, hän keksii, -

me tarvi suomalainen! Puukotus- kisa, vaikka nerokas idea, ei toimi.

-Koska yks ihminen kuoli! Teidän syy! -Suomalaisen hulluuden syy!

-Kaikki osallistujat luopuivat kaikesta vastuusta.

-Esimerkki suomalaisesta hulluudesta!

-Paljon sulle maksettiin tosta schaissesta? -300 000!

Taas esimerkki suomalaisesta hulluudesta!

Kivasti meni. Kiipesimme vallan tika- puita sinivihreään betonikattoon asti.

Siihen sitten löimme päätämme vuorotellen. Neponen, Helga, -

Pekka ja... Helga kakkonenkin kävi päätään takomassa.

-Darja, älä... jätä. -Käyn vessassa. -Ai, mä luulin, että sä lähet.

-Ei. Etsin muuta duunia, mut ei natsannu. -Eli kaikki voittaa! -Niin.

-Sinne meni Helga 1:n naisellisempi, vähemmän militantti versio, Helga 2.

Monisyinen nainen, enemmän kuin pelkkä poliisi.

Heittää työpäivän päätteeksi vielä keikkaa darjoilijanakin.

Helga 2.5, I drink to you.

Tää on mahtavaa! Aurinko porottaa, tuuli suhisee, puro liplattaa...

-Miks sä oot noin yllättyny?

-Suhtaudun luontoon kuin pieni lapsi, joka hetki on uusi! -Ihanaa.

-Sori että teltanpystytys vei 2 tuntia. En oo tottunu noihin härpäkkeisiin, -

yleensä mulla on peittona pelkkä kuusenoksa.

-Onko totta, että sä kalastat käsilläs? -Niin totta kuin nimeni on Mads...

Smörrebröd? Ei kun siis Mads... Mikkelsen? -Mikkelsen?

Eiks sun pitäny olla Snurrevad? -Totta kai, menin vaan sekasin, -

ku mulla oli yks... -Valehtelet sä? Mikä sun sukunimi on? -Smörrebröd.

Eiku Östersjön, eiku oota... Okei. Mä valehtelin! -Miks?

-Pelkäsin, ettet sä pidä siitä, kuka mä oikeesti oon.

En oo ikinä telttaillu tai kalastanu käsilläni enkä itse asiassa millään.

Olen pullamössöpolven säälittävä keulakoriste.

Mut aloin jo pitää tästä luonto... whatchamacallitista. -Onks toi totta?

-Niin totta kuin nimeni on... Kyösti. -Ei se mitään. -Eikö?

-Musta toi on aika hellyttävää. Mennään poimii marjoja. -Näin juuri!

-Et kai sä oo se Kyösti Pöysti, josta kaikki varottelee? -En.

Olen Kyösti... Siimes! -No huh. -Sanos muuta, siitä jätkästä -

kannattaa pysyä kaukana, se on sika mieheks! Anna pusu. -Okei.

Tekstit: Mikko Pöntys Yle