Original subtitles

.

Huomenta! Aloitamme luennolla suomalaisen huumorin historiasta.

-Miksi? -Koska haluan olla teille vahva johtaja ja viisas mentori.

-Sä oot taas lukenu niitä kuppasia johtamisoppaita! -En ole lukenut!

Nyt hiljaa tai vien sinut saunan taakse jalkapuulla hakattavaksi!

Ennen luentoa kuitenkin: kaadas likka kahaveeta.

-Hankis ukko au-pair tai vaikka orjatar. Tai kaada itelles vaan.

-Yhtään ei ymmärretä leikkiä.

Ei suomalaisen huumorin klassisia hokemia tunneta. -Toi oli tytöttelyä!

-Se oli klassinen suomalainen hokema.

Ei voi syyttää sovinistiksi, jos pukee ennakkoluulonsa kivasti huumoriin.

Huumorin takana voi kivasti ennakkoluuloja viljellä. -Asiaan!

-Asiaan, eli luentoon! Ennen oli hienoa huumoria Suomessa.

Nyt on vain huonoa huumoria.

-Ei koskaan ole ollu hienoa huumoria Suomessa! -Jumalauta! On ollut!

Ennen sotia Suomen suosituin koomikko oli Peeveli.

Ihastuttava lapsenomainen hahmo, jonka kuolemattomat hokemat -

"loiskis, sano kana" ja "kaadas likka kahaveeta" naurattivat kaikkia.

Hehe hehe. Kaikkia, ettäs tiedät, likka. -"Loiskis, sano kana"?

-Aina naurattaa, kun sen kuulee. Loistokasta uraa teki Peeveli, -

kunnes klassisen suomalaisen viihdetaiteilijan lailla hirttäytyi.

Ei löytänyt lässyttävä, lippalakkinen ja polvihousuinen mies vaimoa.

Mikä teitä suomalaisia naisia riivaa? 50-luvulla suomalaisten lemmikki -

oli savoa viäntänyt lammaspaimen Pekka Pääpää. Että oli haaska mies.

Hysteriaa herätti hänen tokaisunsa "voe tätä hässäkkätä". -Nerokasta.

-Juuri niin, Pöysti. Silloin oltiin oivaltavia, nykyään vain törkeitä.

Kaikki vaan alapääjuttuja kertovat.

-Hässäkkä viittasi alunperin vulvaan. -Ei viitannut Pekka Pääpää siihen.

Ei ollut Pekka vulva-miehiä.

Tai oli, mutta lavalla hän oli savoa viäntänyt lammaspaimen, -

joka viattomasti vitsaili hässimisestä. Jumalauta! Irstas oli Pääpääkin!

Ei ollut loppuun asti mietitty tämä luento! -Mentäiskö asiaan? -Asiaan!

Tässä on joku kadonnut koomikon- pelle, joka ei ole lainkaan hauska.

En muista nimeä. -Se on Simo "Pärä" Perälä, suosittu stand up -koomikko.

Hän on paha suustaan. -Suomalainen stand up on ihan hirveetä kuraa.

Juna-aikatauluista valittamista, sukupuolten erojen ihmettelyä -

ja hassuja ääniä. Missä yhteiskuntakritiikki?

Missä yksityiselämänsä paljastajat? -Miksi ei ole sit down -komediaa?

Istuma-asennossa perspektiivi maailmaan muuttuu jännästi.

-Tämä kiinnostaa minuakin, olenhan tunnetusti huumori-immeisiä.

-Kaikki sanoo noin. Varsinkin ne, jotka ei oo yhtään huumori-immeisiä

Mikä häpeä on myöntää olevansa huumorintajuton?

Pekka ei häpeä sitä. Vai mitä? -Mitä? On minulla huumorintajua!

Raunon lailla rauhaisa komiikkani ei vain pääse kukoistamaan -

tänä ylivilkkauden aikakautena. -Minä pidän blondivitseistä.

Miten yksikätisen blondin saa alas puusta? -Ampumalla tietenkin.

Ei siinä ole mitään hauskaa. Tämä selkärangaton huumorimies -

sohaisi monia ihmisryhmiä alapäällään... Siis alapääjutuillaan!

Mikä minua vaivaa? Aloitatte tutkimukset loukatuista osapuolista!

-Tarviiks sitä ottaa itteään aina niin vakavasti? Pärä on oikein hauska.

Paitsi se poliisiin kohdistuva vitsi oli aika ala-arvoinen ja loukkaavakin.

-Turpa kiinni! Jos en saa pitää luentoa loppuun, ei pidä muutkaan!

Koska uskon siitä seuraavan jotain hauskaa, -

valitsen keissin vetäjäksi miehen, -

jonka huumori on kuivaa kuin Atacaman autiomaa: Pekka.

Ja Pöysti mukaan. Ärsyttävänä sidekickina saat kerrankin toimia, -

etkä aina ärsyttävänä ykköskyttänä.

-Jännästi alkoivat parrasvalot poskiani kuumottaa.

Sotiemme veteraanit. Onko Pärä teitäkin loukannut?

Jännän riskaabelia huumoria -

tässä sodan kauhujen muistoa vaalivassa asenneilmapiirissä.

-Saanko arvata: kutsui teitä "ohiammutuiksi".

Veditte porot sieraimiin -

ja lähditte luksuskylpylästä tänne kesken ilmaisen kuntoutusjakson.

-Son täysin vastoinpäin. Se herra koomikko o meijä vallan unohtanu.

Ei ikin mitää veteraaneist sano. Kyl me vallan kiukkusii siit ollaa.

-Ei se oo siellä. Pärää ei oo näkyny kolmeen päivään.

-Mitä te sitten siinä huutelette? -Miks me muuten huudellaan täällä?

-Treenataan ajoitusta ja painotuksia, että ollaan valmiita H-hetkellä.

-Ihan totta, justiin näin.

-Se on saanu kaiken tän kertomalla vitsejä! Mikä vitsi!

Sillä aikaa, ku mä oon kuskannu juoppoja, jahdannu rikollisia -

ja kuunnellu Repomiehen jorinoita.

-Löysin matka-asiakirjat ja hygieniavälineet omilta paikoiltaan.

Lisäksi kalenteriin on merkitty viikon kuluttua alkava pitkä kiertue.

Jännästi mysteeri syvenee.

-Jos mä oisin stand up -koomikko, mä oisin miljonääri.

Hotellihuoneeseeni jonottais bändäreitä, jotka ei välittäis, -

vaikka mulla on huonot elintavat, surkee kunto ja kaljamaha.

Miks mä en oo koomikko? Mä oon hauskin ihminen jonka tunnen.

-Onko koomikollakin bändäreitä? Kutsutaanko niitä koomareiksi?

Koomari... -Mä oon ylivoimaisesti hauskin ihminen, jonka mä tunnen.

-Tuli sellanen fiilis yhtä äkkiä, häh häh hää.

-Herrat Isto Leimola, Samu Mädberg ja Niilo Kirvelä.

Meillä olisi teille muutama kymysys. -Anteeks mikä? -Kysymys.

Sanoin kymysys, ontuva yritykseni huumoriin. Pahoittelen.

-Joo, jätä huumori meille ammattilaisille.

Eiks kuka tahansa hauska tyyppi voi menestyä koomikkona? -Niin, no...

No tuota, se on... -Kyllä, se on aivan helevetin helppoa.

Älä kerro kellekään, tai me ollaan töitä vailla. -Kaikki on hauskoja.

Mun vaarikin osaa varmaan kaikki suomalais-ruotsalais-norjalais-vitsit.

On suorastaan rikos, että se kätkee kaiken sen kauneuden maailmalta.

-Toi oli sarkasmia. Tiedoksenne: sarkasmi on hyvä ystäväni.

-Sähän ootkin fiksumpi kaveri. -Toikin oli sarkasmia.

Kannattaa varoa, jos et halua putkaan. -Piti kysyä. -Ei nyt, Pekka!

Oisko teillä neuvoa ns. aloittelijalle?

Vaikka hauskuutan kollegoitani päivittäin. -Nauran harvoin jutuillesi.

Maailmankuvasi on liian synkkä. -Pekka, ei nyt.

-Yks vaihtoehto, mistä voi aloittaa, on pohtia asioita, jotka ärsyttää.

-Joo, teen sitä tälläkin hetkellä.

-Sit kannattaa miettiä, mikä on sun oma näkökulma asioihin.

Kaikilla on jotain omaa. -Vähän niinku lumihiutaleet tai pyllyreiät.

-Simo Perälästä piti kysymämme.

Onko Perälä käyttäytynyt oudosti viime aikoina?

Oliko hänellä raha- tahi naishuolia? -Naishuolia, naishuolia, jaa...

Ei ole naishuolia sillä, joka ei huoli ketään naista. Vai mitä, jätkät?

-Huoli sinä ittes takas kuulusteluun. -Sä et kyllä saa sanoa noin, -

mutta voin mä keskittyä tähän. -Pärällä ei ollu niistä puutetta.

Se kehitteli uutta matskua sille Jotain täysin muuta -rundille.

Siitä oli huhujen mukana tulossa yllättäen... jotain täysin muuta.

-Luvassa oli kuulemma jotain hyvin yhteiskunnallista.

-Oliko Pärällä vihamiehiä? -Niin, tuota joo, mmm, kyllä tuota...

Sillä oli semmonen yks heckleri, jota se vihas. -Vihasi autoaan?

-Hecleri on niinku häirikkö yleisössä. -Mahtavaa, teillä on oma slangikin!

Meillä kytillä ei oo mitään tommosta. -Onhan. Sana kyttäkin on slangia.

-Mitä muuta meillä on? -Ämppäri, tikkari, peeseiska. -Mitä noi on?

Koskaan kuullukaan. -Hah hah haa!

-Mitä? Mitä?

-Pitää laittaa ylös tuo.

-Jumaliste, toi sun kollegas on ihan hillitön oikeesti.

Sussa on vähän semmonen Andy Kaufman -tyylinen viba.

-Joo, se on todella hauska. -Minä? Hauska?

Näin jännää kohteliaisuutta en ole ennen saanutkaan.

Jännästi kihelmöi. Onko se hybris, joka sieltä tekee tuloaan?

Kiitän ja kumarran.

-Tämmöstä tuli mieleen, että kuka tonne kadunkulmiin oikeesti kusee?

Onks se joku teistä?

-Äitis kusi kadunkulmaan, ku sua väänsi! Isäs kusee vieläkin!

-Hei, antakaas mä kerron mun ekasta kerrasta. Se oli aika huh huh.

-Et sä ikinä oo mitään naista saanu!

-Kyl mä oon, kysy vaikka mutsiltas.

(Aplodit.)

No, onpa kyllä raflaavaa stand upia.

Portsarit on tyhmiä, suomenruotsalaiset tykkää purjehtia.

Toisen äitiin kohdistuvaa pilkallista huumoria -

morkattiin jenkkileffoissa jo 90-luvulla, ja nyt se tuli Suomeen.

Mitähän seuraavaks? Rotujen välisiä buddy-kyttä-komedioita?

-Kysy vaikka mutsiltasi. Ehe, ehe.

-Jumalauta! Videoita katsellaan ja huonolle huumorille nauretaan!

Pekka, lopeta jumalauta tuo köhiminen! Jos tuo naurattaa sinua, -

niin et selvästikään ole päässyt hyvästä huumorista nauttimaan.

-Kysy vaikka mutsiltasi! Ehe, ehe! -Kuolleen äitinikin tähän sotket!

Hänen seurassaan et olisi päässyt hyvästä huumorista nauttimaan.

Ei ollut hän se perheen funny one. Huumorintaju hyppäsi sukupolven yli

Kilttejä vitsejä kertovasta Reijo "Revamies" Repomiehestä minuun.

Revamies! Ei! Tuo rietas verenperintöni!

Nyt selvisi, miksi alapääjutut seuraavat minua kuin hai laivaa, -

miksi Kalervo Palsan teokset puhuttelevat, -

miksi piirtelen kirkkoveneitä joka paikkaan! -Säkö niitä piirrät? -Eiiii!

-Janne Viisto? -Kyllä, ja ylpee siitä.

-Pärä Perälän äänekkäin vihaaja? -Kyllä, ja ylpee siitä.

-Voinko tulla sisään? -Et.

-Hyvin huonolta näyttäisi, jos sinä, Pärän suurin vihamies, -

et päästäisi Pärän katomista tutkivaa poliisia sisään.

Hyvin huonolta. Se olen joko minä tai poliisiarmada.

Ja vakuutan, että minä olen meistä se säyseämpi vaihtoehto.

No, ohhoh!

-Mä olen oikeesti Pärän suurin fani, manageri, kirjanpitäjä ja paras ystävä

Teiän on pakko löytää se!

-En ymmärrä. Häiriköitte keikkoja ja käyttäydytte epäkelvosti.

-Tää on ihan käsikirjotettu juttu. Mä provosoin Pärää ja se nolaa mut.

Vahingoniloiset suomalaiset rakastaa sitä. -Ammattinöyryytettävä.

Jännä työnkuva ja hyvin tuttu.

Koen eräänlaista sielunveljeyttä kanssasi.

Pärä on suututtanut paljon ihmisiä materiaalillaan.

Voisiko joku loukatuista olla vastuussa katoamisesta?

-Tappouhkauksia on tullu vaan osa-aikaeläkeläiseltä, -

jonka viiteryhmää Pärä usein pilkkas. -Ja mikä tämä viiteryhmä on?

-Yli viisikymppiset, joilla on oikeus käyttää sanaa "neekeri", -

koska se opetettiin heille kansakoulussa. -Voi kauheaa.

Huhujen mukaan Pärä työsti myös hyvin erilaista, jännää materiaalia.

Pitääkö paikkansa? -Ei missään tapauksessa.

-Mutta kiertueen nimi on Jotain täysin muuta. -Niinhän ne on aina.

Samaa paskaahan se on vaan eri paketissa.

-Kuulin hyvin luotettavilta tahoilta, että materiaali olisi sangen erilaista.

-Muilta koomikoiltako? Ne on vaan kateellisia. Etsisin syyllistä heistä.

Ja miks Pärä ees kirjottais uutta, erilaista materiaalia?

Vanhassakaan ei oo mitään vikaa. If it ain't broke, why fix it, you know!

-Rauhoittukaas nyt. -All right, I'm calm!

-Miksi aloitte puhua englantia? -I don't know.

-Mikä minua ärsyttää? Mikä ärsyttää?

-Kääpiö, sä oot kääpiö. -Joo, mä kirjotan ton ylös...

Joo...

Joo.

No, huh huh! Mitä vielä?

-Noin täydellisen katoamistempun järjestäminen -

vaatii paljon aikaa ja työtä.

Ei minulla osa-aikaeläkeläisenä ole sellaiseen aikaa.

-Kaikki aikasi menee rasistisen kerhotoimintasi pitämiseen.

-En missään nimessä ole rasisti. Minähän rakastan neekeriä.

-Tunnetteko ketään, joka haluaisi satuttaa Pärää, -

jolla olisi siihen aikaa? -En. Mutta epäilen neekeriä. -Voi voi.

-Hei vaan ja morjesta pussiin. Tervetuloa ekalle harjotuskeikalleni.

Mun nimi on Kyösti Pöysti, ja mä oon poliisi eli kyttä.

-Totta kai olet poliisi eli kyttä. Tämä on poliisiasema eli kyttäasema.

Et olisi täällä, jos et olisi poliisi. Eli kyttä. -Hiljaa siellä nyt!

Keikan aluks kuuluu esitellä ittensä. -Mitä hauskaa tässä on?

Itseltään näyttää Pöysti. Ei ole edes peruukkia päässä. -Ole hiljaa!

-Tutti on vähän ongelma. Jengi pitää sua varmaan hahmona.

Pitäiskö sun luopuu siitä? -Täysin eri mieltä!

Ainoa hauska asia tässä on tutti. Hauska ristiriita on siinä.

Vähän niin kuin Peeveli, joka lässytti kuin pieni lapsi.

-En ole mikään peevelin Peeveli! Stand upissa ollaan omana itsenään.

Henkisesti alasti, paljastetaan sisin, revitään sydän rinnasta, -

syödään se ja vaikka tukehdutaan siihen, jos yleisö ei muuten naura!

-Et revi sydäntä yhtään rinnasta vaan huumoria revit siitä tutista.

Aikuisella miehellä tutti, koominen ristiriita on siinä kivasti. Tuttimies.

-Ihan paska yleisö.

Kiitos, että suostuitte vielä kuulusteltaviksi.

Pekka kysyy Pärään liittyvän kysymyksen, -

sitten mä kevennän tunnelmaa testaamalla uutta materiaalini teihin.

-Ei me sun takia suostuttu vaan ton Kaufmanin. Sano, Pekka, jotain.

-Ei kukko käskien laula. -Hah hah hah! -Hyvä, hyvä.

-Joo joo joo. Okei, okei...

Mites tää? Ootteks te ikinä miettiny, miten idioottimaisia -

perussuomalaisten, keskustan ja kokoomuksen äänestäjät on?

-Ei, ei! -Vou, vou, vou! -En kyllä ihan tohon lähtis. -Täh?

-Suurin osa sun yleisöstä äänestää todennäköisesti jotain noista.

Varsinkin, jos heittää keikkaa Kehä III:n ulkopuolella.

Poliittiseen huumoriin on Suomessa suhtauduttu aina aggressiivisesti.

Kaikki muistaa, miten J.P. Mukulalle kävi. -Niin. -Kevyet mullat Mukulalle.

Respect, respect. -J.P. meni heittään keikkaa munakunta Laitilaan, -

ja rupes heittää läppää kanaloiden epäinhimillisistä olosuhteista.

Viis minuuttia, ni se kuoli lavalle. -Tarkoitatko, ettei kukaan nauranut?

-Ei, se kirjaimellisesti kuoli lavalle. Sitä heitettiin ylikypsällä munalla, -

se horjahti, löi päänsä ja kuoli. Kylmäverinen murha.

-Kuulostaa enemmänkin kuolemantuottamukselta.

Suutari pysyköön lestissään, herra koomikko.

-No, sen jälkeen dokausvitsit ja hassut äänet on kelvannu kaikille.

Stand up on kuitenkin Suomessa aika nuori ilmiö. Ehkä joku päivä...

-Törkeetä yleisön aliarvioimista! Miten te ootte tommosia pelkureita?

-Hiljaa! Tää on meidän työ!

-Niin. Kimi Räikkös -imitaationi maksoi mun kaksion Töölössä.

-Mun mopoautoläppä maksoi mun serkuille mopoauton.

-Ja mun mutina maksoi tän kynän. Ja vihkon. Me mennään yleisön ehdoilla

-Palataanpas astialle. Heh heh... -Joo, ei se tolleen toimi.

-Se on hauskempi sillon, ku sä et yritä olla hauska.

-Jos te muuttaisitte tyyliänne eli ns. schtickkiänne suuntaan, -

jolle suuri yleisö ei tunnetusti ole lämmennyt, -

niin miten te suorittaisitte tämän siirtymän?

-Mukula ei ollu ehtiny haalia kunnon fanipohjaa tommoseen tempaukseen

Mä ite kyllä heittäisin peruskeikkaa, kunnes mulla ois uskollisia faneja, -

jotka olis valmiita seuraamaan mua vieraammillekin vesille.

Lanseeraisin sitten ison kiertueen ja löisin ne ällikällä. -Joo, hyvä idea.

-Ding, ding, ding! Meillä on voittaja!

-Jaaha, okei. No, mites tää...?

-Nyt, Kyösti, hiljaa siinä, täällä tehdään töitä. -Pekka!

Mä olen järkyttynyt ja loukkaantunut. Ja paljon.

-Vielä yksi kymysys. Kun te työstätte uutta materiaalia, -

niin keneen te testaatte sitä? -Manageri. -Poika. -Kuka sano poika?

-Mä testaan pojalla. Se nauraa mun jutuille. -Ai jaa...

-Ja jos se ei naura, niin aina voi uhkailla. -Niin.

-Ja ihminen nauraa paljon, kun se pelkää.

-Jos mä jään työstään matskuu. -Heitä sitten toi jerkku. -Mikä?

-Voi voi. -Ai, sorkkarauta. Oisit sanonu.

Ei kukaan käytä tota kyttäslangia. Ja mitä huokailet noin syyllistävästi?

On kihahtanu hattuun toi ykkösdekkarin rooli.

Vähän nöyryyttä nyt mukaan tai päädyt mun stand up -settiin -

vähemmän imartelevassa valossa.

No ni, nyt on setti valmis. -Sen päätän minä.

Onks siinä mitään yhteiskunnallista? -Ei.

Mä en kirjoita enää koskaan mitään yhteiskunnallista. -Entä poliittista?

-En siitäkään enää kirjoita. -Hyvä. Onks hassuja ääniä? -On, ja paljon.

-Hyvä. Miehet on Marsista, naiset Venuksesta -tyylisiä vitsejä. -Kyllä.

-Hyvä, anna tulla. -No ni... Hei, onks tuttu tilanne: -

ollaan lähdös baariin ja emäntä jumittuu peilin eteen meikkaamaan.

"Viis minsaa". Puol tuntii myöhemmin on taas "viis minsaa".

-Hah hah, tunnistettava tilanne, samaistun.

-Onks täällä ketään turkulaisia? -Klassikkoaloitus, hyvä.

-Höh höh höh!

Kaikki yksiköt, Janne Viiston talolla käynnissä kasiykkönen.

Ohhoh.

-Kasiykkönen? Mikä se on?

Neljäneljäkakkonen: keskisuuri räjähdys.

Neljäviisnelonen: ydinonnettomuus.

Ai, ydinonnettomuudellekin on oma poliisikoodi.

"Raipe täältä Tšernobyliltä. Täällä taitaa olla neljäviisnelonen."

Saaks Tšernobylistä vitsailla? On siitä jo kulunu niin paljon aikaa.

Ja se on niin kaukana.

Hei, tää on se mun oma, ainut- laatuinen näkökulma: mä oon poliisi!

Miks mä en aiemmin tajunnu tätä? Tää menee läpi, joo.

Häh hää, mä oon nero!

Kasiyks: henkilönkaappaus... Miks tää kuulostaa niin tutulta?

Ai niin, Pekka! Pärä! Viisto!

Jaaha. No, loppu hyvin, kaikki hyvin.

-Janne, katos mitä mä teen tälle uudelle setille. -Ei!

Kaikki se työ tuhkana ilmaan!

-Eiköhän Suomi oo jo valmis johonkin täysin muuhun. -Ei oo valmis!

Älä tee sitä, Pärä! Yhyhyy!

-Pekka! Nerokkaasti selvitit rikoksen ja löysit kadonneen huumorimiehen.

Se oli lähempänä oikeaa poliisityötä kuin mitä laitos on koskaan nähnyt.

Saat tästä lähtien kaikki keissit. -En halua. -Pekka! Miksi?

-Liika vastuu ja pakkomielle keissin selvittämiseen veivät yöuneni -

ja ruokahaluni. Olin kuin metsästäjä, -

joka ei voinut levätä ennen kuin oli napannut saaliinsa.

Muutuin etäiseksi ja sulkeutuneeksi. Kärttyilin jopa lähikauppani kassalle.

En pitänyt siitä ihmisestä, joksi muutuin.

Menen loppuviikoksi kotiini katsomaan, miten kahvi tippuu.

Toivottavasti yhä jännästi.

-Onks viimeistä vinkkiä? Mä teen mitä tahansa sä sanot.

-Älä anna niiden hyppiä silmille. Sivalla heti, jos ne yrittää jotain.

Mut sun solvauksen pitää olla linjassa niiden solvausten kanssa.

Mitä pahempia ne on, sitä pahempi sä voit olla. -Mitä muuta?

-Ota toi tutti pois. -En ikinä!

Hei hei, ja moi vaan kaikille.

Mun nimi on Kyösti Pöysti, ja mä olen poliisi eli kyttä.

-Miks sulla on tutti? -Aikuinen mies. -No, miks sulla on pään tilalla perse?

-Buu! -Buu! -Mitä, mitä? Se aloitti! Mitä?

Te ootte ihan surkee yleisö!

Haluutteko te hassuja ääniä ja insinöörivitsejä? Niitä ei oo luvassa!

-Buu! -Paskaa! -Ei mun tarvii sietää tätä kohtelua! Mul on oikee duuni!

Siinä mä saan kohdella teitä semmosena rupusakkina ku te ootte!

Mä olen poliisi eli kyttä! Se on muuten ihan totta.

Duunissa mulla on lain puoltama ylästatus kaikkiin teihin urpoihin!

Mä voin pilkata teitä niin paljon ku haluan, ja te ette voi mulle mitään.

Ja mä saan siitä vielä palkkaa. Mitä mä täällä teen?

Neponen, huomenna puol ysi? -Jep. -So long, suckers.

Torilla tavataan! Mut ei siinä yhteydessä, missä te pellet luulette!

Tekstit: Kari Vetri Yle