Original subtitles

.

.

.

.

Eetvarttia huomenta.

Vieraanani on tänään luonto- dokumentaristi Ismo Middlesbrough.

Koalakarhuista kertovan dokumentin tekeminen kesti 4 vuotta, -

ja se hajotti hänen avioliittonsa. Ismo, miksi se kesti niinkin kauan?

-No, dokumentit on pitkä projekti. -Ei, kun sun avioliitto.

Lasten takiako? -Mä puhuisin mieluiten työstäni.

-Voisko olla, että juuri toi sun työkeskeisyytesi tuhosi liittosi?

Ihan heitto vaan. -Sen dokkarin tekeminen kesti 4 vuotta, -

kun ei ne saatanan koalat tehneet mitään! -Eivät tehneet mitään?

-No ei, ei ne saatana tehneet mitään.

Roikku puussa siellä ja pelkäs kameraa, saatana.

Lopuks saatiin rahottajilta lupa lavastaa koalan ja valkohain taistelu.

Se on hirveetä puoskarointia, mutta ostaja tykkäs.

-Tässä on ihan selkeästi sun avioerosta kysymys.

Miksei voida puhua siitä? -No, puhutaan vaan siitä.

-Juuri saamamme tiedon mukaan -

emme ehdi puhua dokumentaristi Ismo Middlesbroughin avioerosta.

Kasarmintorin pankissa on ryöstö meneillään. Uutisiin. Ota nessu.

-Huomenta.Tässä on Jusu Marttinen, Suomen älykkäin rikollinen.

Hän ei ole koskaan joutunut linnaan, koska on liukas kuin saippua.

Ja antaa hiuksilleni sen luontaisen tuuheuden. Jonka arvoinen ma olen.

Hän on linnoittautunut Kasarmintorin pankkiin, menkää ja pidättäkää.

-Jes! Vihdoin kunnon keissi. Hoidan vähintään puolivaloilla. -Pöysti!

Ei mitään megafonimonologia.

Menette sisään ja haette miehen ulos. Muistakaa, että mies on nero.

Kerrankin hän varasti Mona Lisan kirkkaassa päivänvalossa, -

laittoi tilalle oman maalauksensa ja sai siitä vielä hyvät kritiikit.

Menkää ja toimikaa.

Jumalauta!

Vielä mystisemmän hymyn väänsi siveltimen mestari Jusu Marttinen.

Milläs metodilla mennään? -Normaalilla. Anna megafoni.

Nero my ass. No niin, pelle, pankki on saarrettu!

Tiedän, että humalassa on tuntunut hyvältä idealta tämäkin, -

mutta jos sulla oikeesti olisi hyviä ideoita, -

niin sulla varmaan olisi oma firma ja fyrkkaa! Murru ja tule ulos!

Okei, voidaan tehdä näinkin!

Näänny sä vaan siellä, me syödään pitsaa täällä.

Neponen, lainaa pitsarahaa. -Kannattaisko vaan mennä sisään?

-Hei, tämä on älyjen mittelö. Odotamme, että se nukahtaa.

Hae pitsaa, kinkkuananas. -On vaan kymppi. -Mä heitän sulle slaissin.

(Kukko kiekuu.)

Oikeesti, on menny 32 tuntia. -Mulla on vielä pitsaa.

Okei, menkää voimalla. Mutta annoin hänelle kunniakkaan tien ulos

-Pomo!

-Perhana! Se on kaivanu tän etukäteen.

Tosin saattoi ehtiä kaivaa sen, kun jauhoin shaibaa tuolla ulkona.

-Eikö se olekin irvikästä?

Kuopan voi kaivaa myöskin sisään, ei vain ulos, ja silti aivan sama tulos.

On rahat kadonneet ja aukko tyhjyyttään ammottaa, -

kas, virkamiestä kammottaa. On monttu auki hälläkin.

Toisen tutti hermostuneesti ikeniä auraa, -

ja toinen matkalla pankista nauraa. Tuttua kauraa. Tataa.

-Jumalauta se on ovela. -Uskomattoman ovela.

-Ei ole ovela, mä vaan olin äärimmäisen epäovela. On ero.

-Jumalauta! -Ennen ku alat huutaa, niin kuuntele.

Ei mulla oo mitään selitystä, ala huutaa vaan. -Jumalauuuta!

-Hyvää huutoo. -Kiitos, oikein hyvin lähti kyllä.

-Marttinen linnoittautui Väkkylän Yhdyspankkiin. -Anna vielä yrittää.

Hoidan nöyrästi veronmaksajien rahoja ajatellen. -Hyvä on.

Mutta jos tämän sössit, alennan sinut liikennepoliisiksi. -Ei!

Jos ryssin tämän, lupaan erota. Siirryn siltojen alle juomaan Lasolia.

-Denaturoimatonta? -Denaturoitua. -It's a deal. Mene ja ryssi.

-Marttisella on pankkivankeja. Pyydän lupaa räjäyttää lähialueen.

Et saa. Okei, jengi, listen up! Kohteenne on Jusu Marttinen.

On syytä epäillä, että hän on kaivanut etukäteen tunnelin.

Tiimi ykkönen, eristäkää alue kilometrin säteellä.

Tiimi kakkonen, etsikää sen kolo. Jokainen lato, heinäkasa, kellari, -

viemärinkansi, warehouse, farmhouse, henhouse and doghouse.

Toimikaa! No niin, Marttinen!

Peli - kuten ennenaikaisesti usein on tapana sanoa - on pelattu!

Alue on saarrettu!

Vapauta panttivangit heti, sä et halua pelleillä mun kanssa!

Heti, kun panttivangit on tulleet ulos, ryntäätte sisään. -Ok.

Tä-tä-tä... Miten niin ei ole missään?

Pakko sen on jossain olla, eihän se ole voinut haihtua savuna ilmaan.

-Valvontakameran perusteella näyttää vahvasti siltä, -

että hän käveli ulos muiden panttivankien perässä ja häipyi, -

kun et ollut määrännyt ketään jäämään sinne heitä tarkistamaan.

Jännän itsevarma suunnitelma.

Kiinnijäämisen riskin kanssa flirttailee hän. Avoimesti.

-Ei välttämättä ollu suunnitelma. Saattoi antautua vilpittömästi, -

mutta tyhmyyteni seurauksena auenneen tilaisuuden tullen häippäs.

Joka tapauksessa, juma...!

-...lauta! Et cetera. -Joo joo.

-Pöysti. -Ei nyt. -Miksi sä juot kesken työpäivän?

-Koska lopetan nämä hommat. Musta ei ole tähän.

Olen keskinkertainen kuin Ivan Reitmanin tuotanto. Mene!

Jään juomaan ja jossain vaiheessa siirryn siltojen alle imppaamaan.

-Tää voi olla ihan amatöörimäinen aavistus, -

mutta tutkin Marttisen nauhaa. Huomioni kiinnittyi hänen koruunsa.

Teetettyäni graafikolla näkemyksen korusta näytin sitä alan ihmisille.

Kyseessä on vanuatulainen ystävyys- koru, joita paikalliset jakavat -

usein käyville turisteille, joita pidetään heimon ystävinä.

Tämän vuoden ainoa lento on tänään illalla. Marttisella ei ole lippua, -

mutta lennolla on Chanler S. Goods, jonka passi vaikuttaa hämärältä.

Nimi on myös anagrammi kirjailija Lewis Carrollin oikeasta nimestä.

Hänen tuotantonsa lienee läheinen Marttiselle, -

kuten varmaan huomasit hänen jättämänsä viestin yhtäläisyyksistä -

Carrollin mestariteokseen Liisa Ihmemaassa.

Kone lähtee tunnin päästä, auto odottaa tuossa edessä.

-Okei, mennään. Hyvää duunii, Neponen.

Ei nerokasta, mutta vahvaa keskitason puurtamista. -Kiitti.

Neponen, tuolla!

-Kas, Pöysti, arkkiviholliseni. -No niin, Marttinen!

Peli - kuten toki useasti aiemminkin luulin - on pelattu.

Neponen, lyö se rautoihin. -Ahaa, se oli se koru -

ja lukkarinrakkauteni Lewis Carrollin ajattomaan tekstiin.

Osasinkin odottaa, etteivät ne menisi kaltaiseltasi älyköltä ohi. -Niin...

Anyway, homma on ohi. -Niin, onko se sitten?

Ryöstöjen turvakamerakuvissa näkyy vain kommandopipoinen mies.

Rikospaikalle ei jäänyt sormenjälkiä eikä saalista ole löytynyt hallustani.

Ei se ihan vielä ole. -Sä jätit videotervehdyksen rikospaikalle.

-Kuka vain on voinut laittaa se sinne. Se julkaistiin blogissani vuosi sitten.

-Sä puhut siinä siitä ryöstöstä!

-Ei, puhun siinä vertauskuvin euromaiden velkakriisistä.

Tunneli, virkamies ja rahan heittäminen kuoppaan: aika selkeää.

Voin lausua sen uudelleen. -Et lausu! Neponen, tee jotain! -Mitä?

-Ammu se! Älä ammu sitä. -Jos ei ollut muuta, lähden nyt Vanuatuun, -

tuohon lämpimään ja Suomen kanssa luovutussopimuksettomaan maahan.

Tataa. -Hei, miksi sulla oli väärennetty passi?

Joo joo, älä vastaa. On sulla kai siihenkin joku tosi nokkela selitys.

-Jumalauta! Katso tätä.

-Koalan ja valkohain välinen kamppailu elintilasta -

on eräs luonnon raaimmista ja epätasaisimmista näytelmistä.

-Ei tätä, väärät kanavat! Tätä.

-Olen täällä lentoasemalla, josta pankkiryöstäjä Jusu Marttinen -

pakeni hetki sitten Vanuatuun, -

koska tutkimuksesta vastannut komisario Kyösti Pöysti -

hävisi älyjen mittelön rikollisnerolle.

Jututan nyt asiasta vasta kuulleita raivostuneita kansalaisia.

Rouva, onko lintukotoa mielestänne enää?

-Koska olet sössinyt niin useasti, alennan sinut liikennepoliisiksi!

-Ei! Otan mieluummin loparit ja lähden Goalle trekkaamaan. -Et ota!

Et ikinä saa matkustettua minnekään!

-Totta. No, ainakin muutan maalle ja jätän kaiken taakseni.

En viitti kaikkea jättää. Hemmetti, miten mä olen näin pelkuri?

Jumalauta, mä lähden siltojen alle dokaamaan loppuiäkseni!

No, ei oo kyllä pokkaa siihenkään.

No, jään liikennepoliisiksi, mutta tänään vedän ainakin nollauskännit!

Ei hitto, ei mulla oo rahaa. Neponen, lainaa huntti! -Tossa. -Kiitti.

Maanantaina nähään, luuserit.

-Pöysti, onko nyt järkevä tapa käsitellä pettymystä?

-Olen kohdannut parempani. Olen keskinkertaisuus.

Edessä on elämä liikennepoliisina. Aion nyt dokata ja iskeä naisseuraa.

Hei, sano huonompi biisi ku Alanis Morissetten Ironic,niin tarjoan tuopin

-Se oli mun parhaan ystävän hautajaislaulu. -Ainakin aion dokata.

-Sä tiedät miten sun käy, kun sä vedät kohtuuttomat humalat.

Sä kuulet ääniä, näet Phil Collinsin ja liut kaltevalla pinnalla. -Hei!

Olen ehkä keskinkertainen liikennepoliisi ja ihminen, -

mutta kyllä mä yhden darran kestän.

Aivan hi-hi-hi-hi-hirvittävä olo, en kestä tätä darraa yhtään. Miksi join?

Ai niin, koska Marttinen nöyryytti mua ja alennuin liikennepoliisiksi.

No, kerrankin oli edes painavat syyt. Nyt, Pöysti, otat ihan rauhassa.

Et lue, et katso televisiota ja odotat nöyrästi huomista.

No, vähän voin katsoa.

-Seuraavaksi kanavamme Phil Collins -teemaviikon huipennus.

Phil Collins laulaa Elton Johnin Candle in the Windin -

taustalaulajinaan Celine Dion, Alanis Morissette, -

Talent-voittaja Paul Potts sekä mieskuoro Semmarit. -Täh?

Pois, pois, pois, pois, pois! -Aivan messevää huomenta.

Koska kesää on vielä jäljellä, minä juonnan tänään alasti. -Äää!

-Yksi mies voi pelastaa maailman, yksi nainen voi... -Äää!

Pelkkää helvetin ärsyttävää kamaa.

YLE Teema, pelasta minut asiallisuudellasi.

-Jopa 20-senttiseksi kasvava härkäsammakkouros -

on saapunut rantaveteen etsimään kumppania.

Naarasta ei kuitenkaan kiinnosta, -

ja härkäsammakon paritteluyritys jää tällä kertaa tuloksettomaksi.

-Aaah, luontodokumentit.

Luomakunnan lahja sen ainoalle lajille, joka kärsii krapuloista.

Nukahdan sen turvalliseen keinuntaan ja herään uuteen päivään

-Härkäsammakko on yksi monista sammakkolajeista, -

joita asuu laulaja Phil Collinsin pihalla. -Hei!

-Joita asuu Pohjois-Amerikan soilla ja joentörmillä.

Keväällä naaras voi laskea veteen tuhansia munia... -Tuhansia munia.

-...jotka täysikasvuisina palaavat samalle paikalle -

jatkamaan jokakeväistä rituaalia. -Rituaalia.

-Rämeen vaipuessa uneen viereisen lähiön yössä kuuluu -

härkäsammakon äänekäs kurnutus.

(Kuorsaa.)

Hmm...

Jes, ei mitään. Hyvin hoidettu, Pöysti.

(Phil Collinsin biisi.)

Huh huh. Nyt loiventava, ja sitten krapula on viimeistelty.

Kirurgin työtä, Pöysti.

Moi. Sä kysyit eilen kornimpaa biisiä kuin Morissetten Ironic.

Kuunneltuani sen uudestaan myönnän ettei sade hääpäivänä ole ironiaa, -

eikä 10 000 lusikkaa silloin, kun haarukka on hukassa.

-Jaa, mahtavaa. -Sä oot hauska. Miks sulla on tutti?

-Kerron sen aina vasta kolmansilla treffeillä. -Ja monennetko nää olis?

-No huh huh. Nyt, Pöysti, iisisti.

Darra on mennyt, kaunis nainen pitää sun jutuista ja tulee lähes päälle, -

nyt tilaat snapsit ja olet rauhallinen.

Jos nää ois ensimmäiset treffit. -Mä voisin mennä suoraan kolmansiin.

-Ei, voin mä sen tutin ekoillakin kertoo... Aaa!

No huh huh! -Ekat lasit myrkkyä, kippis.

-Alice Cooper sanoo: myrkyllistä myrkkyy eli venomous poison.

Ensimmäinen kulaus, ensimmäinen katse, -

ensimmäinen suudelman odotus. Nyt on hyvin, nyt on oikein hyvin.

-Kyösti Pöystiä tavataan Etelä- Helsingin anniskeluravintoloissa -

usein ilta-aikaan ja yksin. -Täh? -Mitä?

-Uros-Pöysti lähestyy naarasta tarjoamalla tälle viinaa, -

jolla toivoo olevan rentouttavan vaikutuksen. -Ei, ei, ei tätä taas!

-Mitä taas? Sä oot ihan kummallinen.

-Uros-Pöystin soidintanssiin kuuluu myös hermostunut pälyily, -

ironisten huomioiden viljely aikamme populäärikulttuurista -

sekä jatkuva ryssiminen. -Voi paska.

Tää on kieltämättä uutta, mutta voi paska. -Kerro mikä.

-Mä kuulen ääniä. -Mä lähden. -Naarasta ei kuitenkaan kiinnosta, -

ja uros-Pöystin paritteluyritys jää tällä kerralla tuloksettomaksi.

-Joo, tiedän. Kiitos vaan.

-Pöysti palaa pesäkololleen tyhjin käsin. -Hiljaa!

-Vaikka Pöystillä ei ole luontaisia vihamiehiä, -

häntä pidetään erittäin uhanalaisena lisääntymisongelmien takia. -Hiljaa!

-Silti lähes 150-senttiseksi kasvava Pöysti -

saattaa paritella jopa kaksikin kertaa vuodessa. -Hiljaa! Saan useemmin!

-Kaupungin vaipuessa uneen lähiössä kuuluu Pöystin äänekäs tumputus.

-Ei kuulu! -Vähän kuuluu. -Ei kuulu!

-Luontodokkari? Aika yllättävää. -Joo, ratkiriemukasta.

Sitä on jatkunu kolme päivää, taitaa olla pisin darra ikinä.

Mutta joinkin muistaakseni metrisen tonnin viinaa.

-Uros-Pöystin vanavedessä ui usein Neponen.

Neponen elää symbioosissa Pöystin kanssa lainaillen tälle rahaa -

pitsaan ja sipseihin, ja keräten niistä jääviä muruja ruuakseen.

-Tässä liikennepoliisin nauha ja merkki.

Näytät sitä liikenneympyrässä. -Tässä lukee "liikennettä".

Mikä tän merkitys liikenneturvallisuudelle muka on?

-Ihmisten tulee liikenteessä muistaa olevansa liikenteessä. Perusasioita.

-Repomies on saapunut taukohuoneeseen etsimään kahvia.

Repomiehen outo kallonmuoto johtuu geenirasituksesta, sillä miehen -

vanhemmat sekä isovanhemmat olivat kaikki keskenään serkkuja.

-Täh? Tota en tienny. -Passooko lukea Iltsikkaa?

-Routalempi etsiskelee jutunaiheita päivän lehdestä.

Routalemmen on jauhettava paskaa jatkuvasti, -

sillä sen hengitystiet ovat poikkeukselliset.

Hapensaanti on riippuvainen jatkuvasta hölinästä.

-Mielenkiintoista triviaa, mutta voitko pliis lopettaa!

Darra, kuulen ääniä. On varmaan huomiseks menny jo.

-Pöysti seisoo liikenneympyrässä ja odottaa työpäivän loppumista.

-Pliis, ole jo hiljaa.

-Hänen elämässään ei tapahdu kovin paljon. -Joo joo.

-Kaukana lähiössä kuuluu härkäsammakon hiljainen kurnutus.

-Nyt sä jauhat jo puhdasta paskaa, ei niitä oo täällä päinkään.

-Talvi saapuu, ja Pöysti seisoo edelleen liikenneympyrässä.

-Hei, mitä tää on, oikeesti?

-Kevätpurot laskeutuvat vuorilta lumen sulaessa, -

ja Pöysti seisoo edelleen liikenne- ympyrässä. -Mitä sä haluat multa?

Puoli vuotta ilman hetken rauhaa! Et lähde viinalla etkä tipattomalla.

Pliis, sano mitä sä haluat! -Kaukaa kuuluu härkäsammakon kurnutus.

-Näytä edes uutta kamaa, hei!

-Noilla jutuilla on aina ollu oma logiikkansa, millä ne menee ohi.

Kysy Luontodokumenttiliitosta. -Aika kaukaa haettua.

-Syksyllä Pöysti saa jännetulehduksen, -

joka kehittyy nopeasti angina pectorikseksi.

Pöysti kuolee tietokoneensa ääreen jättäen jälkeensä -

vain sotkuisen asunnon ja 10 auki jäänyttä aikuissivustoa.

-Okei, mä menen.

-Niin? -Pöysti on kohdannut Ismo Middlesbroughin.

Tämä on töissä dokumenttiliitossa yötä päivää -

unohtaakseen nöyryyttävän avioeronsa. -Joo, tiedetään.

Meneeks luontodokkarin tekemisessä aina neljä vuotta?

-Aika usein, joo. Eläimet harvoin tekee mitään.

-Eli ihan hypoteettisesti, jos mun elämä olis luontodokumenttia, -

niin mitä siinä pitäis tapahtua, että se ikään kuin valmistuis?

-No, lisääntyminen. -Onks mitään muuta? Ihan mielenkiinnosta.

-Jos kuolisit, se toimisi. -Joo ei, onks muuta? -En keksi kyllä

-Seksi ja kuolema? Te luonto- dokumentaristit ootte ihan sairaita!

-Tai paini valkohain kanssa. -En paini valkohain kanssa!

-Tai mikä sun ykkösvihollinen onkin. Luontodokumentti vaatii 3 asiaa: -

lisääntyminen, kuolema tai taistelu elintilasta ykkösvihollisen kanssa.

-Tai muuten? -Dokumenttiryhmä seuraisi sua ainakin 4 vuotta.

Dokkaristeilla on tosi paljon aikaa. Ja vähän mitään muuta.

Itse olen eronnut.

Pöysti. Onko Vanuatulla liikenne- poliisien maailmankonferenssi?

-Olipa nokkelaa. No hitto, oli se kyllä seminokkelaa.

Nyt sä kerrot, missä sun ryöstösaalis on. -En tietenkään kerro.

Voitko mennä, minulla on treffit rantapallokaksosten kanssa.

-Marttinen viihtyy Vanuatun hiekkarannoilla ja terasseilla.

Se lähestyy naaraita itsevarmasti ja voi paritella useita kertoja illassa.

-Pliis, lopeta! Ja sinä et mene minnekään.

Okei, mä annoin sulle mahdollisuuden. Ei sitten.

Tämä homma päättyy nyt. Se on sinä ja minä, taistelu kuolemaan asti

Koala ja valkohai. Anna tulla. -Mitä sinä teet, mies?

-Anna tulla, mä en kestä enää! Anna nyt saatana tulla!

Tämä taistelu päättyy siihen, että toinen jatkaa ja toinen...

Ai perhana...

-Unohdin mainita, että olen myös hillittömän taitava lyömään. -Okei.

Voitko... Voitko edes piestä mut kuoliaaks? Pliis.

Mä tarviin jonkun lopun tähän. -En tietenkään, olen rauhan mies.

-Okei, sä voitat. Sä aina voitat.

Ehkä kohtaloni on kestää loppuelämä päässäni tätä ärsyttävää ääntä, -

joka ajaa hulluuteen ja sabotoi ihmissuhteeni.

Nauti älyllisestä ylemmyydestäsi. Se sattuu, kun se viedään.

Onnittelen voittajaa. Minne sä piilotit saaliin? -En kerro vieläkään.

-Hitto, se on tarkka.

Tiedä, että sinun takiasi tunnollinen lain puolustaja on tuomittu piinaan.

Kaivakoon se omaatuntoasi. -Joo, ei se kaiva. -"Ei se kaiva".

-Marttinen selviää älykkyytensä ja fyysisen voimansa takia -

luonnon armottomassa kamppailussa. -Joo joo.

-Keväisin Marttinen palaa Helsinkiin. Hän kylpee ryöstösaaliissaan, -

jonka on piilottanut Munkkiniementie 14:ssä sijaitsevaan asuntoon.

-Voitko nyt vihdoin...! Täh?

-B-rappuun, asuntoon 11, ovikoodi 1435.

-Aivan loistavaa duunia, arkkiviholliseni Pöysti.

Myönnän, siellä ne ovat.

Mutta millä nerokkaalla tavalla selvitit aukottoman suunnitelmani?

-Sanotaan vaikka näin, että vedin hirveät lärvit ja ääni päässäni kertoi.

-Kuuluisaa Pöystin vaatimatonta sarkasmia. Aivan mahtavaa.

-Ja niin vaihtuu päivä yöksi Vanuatun rannoilla.

Ja jostain kuuluu enää härkäsammakon äänekäs kurnutus.

(Pöysti:) Loppuuks tää nyt? -Joo, mä sain tarpeeksi matskuu varmaan.

-Kiitti.

Tekstit: Kari Vetri YLE 2012