Original subtitles

.

Repomiehen Rauno, töihin tulee ajallaan

Repomiehen Rauno, hatun naulaan ripustaa

Repomiehen Rauno, toimintaansa selostaa -

ja avatessaan Hesarin hän kaataa kahvinsa

Jumalauta! En ehtinyt reagoida laulun ennustukseen.

-Rauno, voinko pitää vapaapäivän ja olettaa, ettei ihmiset riko lakia?

-Ei! -No se oli ironiaa. -Menet Liljakatu 2:een Neposen kanssa.

Siellä on palanut roskakatos. -Mikä rikos! Voi minua onnenpekkaa.

-Voi olla palanut tupakannatsasta. Tutkit ensin onnettomuutena.

-Se onnenpekka-juttukin oli ironiaa. Kaikki, mitä sanon, on ironiaa.

-Joku on polttanut roskalaatikon. -No, näkikö kukaan tekijää?

-Miks sulla on tutti? -Se ehkäisee halua polttaa roskiksia.

Näittekö mitään? -Olin näkevinäni hahmon, mutten osaa sanoa.

-Minä en nähnyt, mutta olen järkyttynyt. -Minäkin.

-Minä näin sen, kun hän järkyttyi. Sitä voin kyllä kuvailla tässä.

-Minäkin voin kuvailla sitä. -Päät kiinni! Näkikö kukaan tekijää?

-Ehkä hän tosiaan itse osaa kuvailla järkytystään.

-Kysyin, näkikö kukaan tekijää?

-Lintukotomaisuus on särjetty. -Ei uskalla enää liikkua kadulla.

-Minä en uskalla liikkua edes musiikin tahtiin. -Hiljaa!

-Poliisi vain seisoo rupattelemassa, kun pitäisi olla jo jahtaamassa.

-Niin, mikset ole jahtaamassa? -Päät kiinni! -Pöysti, nyt menee yli.

-Olen kyllästyny urpoihin!

Soitetaan poliisit paikalle, mutta ei anneta tehdä työtä, -

vaan haaskataan aikaa jorisemalla, miten lintukoto on rikkoutunut.

Montako kertaa se voi rikkoontua? Herätkää!

-Kyllikki Saaren murhaajakin on vapaana. -Millonkas se napataan?

-9. marraskuuta, saatana.

-Oho, on voitu almanakkaan panna. Onks kellonaikakin siinä jo?

Aivan mukavaa huomenta kaikille.

Paitsi teille, jotka ette pidä Speden huumorista.

Mikä teitä vaivaa? Spede oli nero. Mutta asiaan.

Viime yönä Liljapolku 2:ssa poltettiin roskakatos.

Kukaan ei loukkaantunut, mutta lintukotomaisuus on mennyt.

Studiossa mies ja hänen äitinsä. -Lintukoto meni kyllä. -Se meni.

Onko enää turvassa kotonakaan? -Ei ole turvallista linnullakaan.

Nehän ne varsinaisissa kodoissa asuvat. Näin on.

-Jumankekka, mitä vieraita. Mistä teitä löytyy?

Katsokaa tätä ohjelmaa, mutta älkää tulko tänne.

Jessus. Uutisiin. -Miksi meitä kohdellaan aina kuin roskaa?

-En tiedä, äiti. Ehkä se on jokin rahvaanomaisuus meissä.

-Tuhopoltto on hirvittävä asia.

Tulta on aina käytetty täysin vääriin tarkoituksiin:

rintaliivien polttamiseen ja pierujen sytyttelyyn humalassa.

Tulen ainoa tehtävä on kypsentää ruokaa ja polttaa siltoja sodassa.

-Voitko mennä asiaan? Tiedämme, mitä tuli on. -Asiaan.

Helsingissä riehuu tuhopolttaja.

Tohtori Tarja Vesanto on tutkinut pyromaaneja.

Hänellä on diojakin, joista aina pidän. Ole hyvä. -Kiitosta vaan.

Terve, minä oon Vesannon Tarja.

Sinullakin oli dioja. Laitanko minä ensin?

-Minä voin laittaa. Tässä on pyromaanien ikäjakauma.

-Toi on sun vaimo alasti Tangomarkkinoilla. -Jumalauta!

Seinäjoki 78 kuvat. Olenkin etsinyt niitä. Mitäs tykkäätte?

Gröhnin Eikka. -Voitko ottaa lääkkeesi?

-Nuori mies, suuta supummalle! Ikäihmisille ei puhuta noin.

Ja tutti pois suusta! -Mitä? Niin juuri.

Jahas, teillä onkin diat valmiina.

-Tässä tekemäni graafinen kuvaus pyromanian pääluokituksista.

Ja nyt... Ei jumalavita. Minä oon tuossa bikineissä Kanarialla!

Anteeks, nyt on lomakuvat menneet sekasin, kävin tänään kehittämässä.

-Sellaista sattuu. Katsotte poispäin siellä! Huh, mikä friidu. Ei!

Ei friidu! Ei kun yök! Ei yök! Ei mitään reaktiota tule minulle.

No huh huh. Ei! -No nyt löyty.

Tässä on kaks pääluokitusta: pyromaaneja ja pyrofiilejä.

-Tuota noin. Eikö tässä tapauksessa moinen profilointi oo vähän turhaa?

Jos ei tuomituista tuhopolttajista löydy, voidaan vaan odotella.

-Just näin. Tuskin tästä konkreettista hyötyä on.

-On toki! Ainakin abstraktia hyötyä on. Menkää ja kuulustelkaa!

Se oli antoisaa. Saanko tarjota kaffet? -Sehän passaa.

En ole juonu vielä yhtään kupillista. -Sepäs sattui. Mennään kahvioon.

-Rane Partanen? -Juu. -Tuomittu tuhopoltoista. -Menneitä asioita.

-Onko teillä osuutta uusiin tuhopolttoihin? -Ei.

Poltan enää vain omia tavaroitani. -Kuulostaa vakuuttavalta.

-Onko muuta? Keittiöni on tulessa. Haluaisin katsella sitä.

-Mennään, Neponen.

Seuraava on Jusu Mutkanen. Pyrofiili.

-En tienny, että on pyrofiliaa. -Joo.

Kivuliasta rakastella nuotiota. Sitä riparikänniä en unohda.

Jusu Mutkanen. Ei sulla ole osuutta viime viikkoisiin tuhopolttoihin?

-Ei. Mä olin koko viikon lomalla polttamassa ihoani.

Jos teillä ei ole muuta, menisin sisään.

Sängyssäni on mahtava tulipalo, jos ymmärrät.

Mennään myöhemmin kaljalle. Kerron kaiken jätkien kesken. -Ei.

-Sitten oonkin ollu näissä hommissa. Tutkijana. -Tutkijana!

-Ei se leipä oo kovin leveä, mutta pitkä ja tasainen.

-Haluatteko lisää pullaa? Kahvia?

-Ei kiitosta, nyt pittää mennä. -Virvokkeita. Mämmiä? -Ei kiitos.

-Vielä kierros asemalla. Unohdin esitellä vesipisteen.

-Kiitokset, mutta nyt pittää mennä. Asiat oottaa.

-Haluaisitteko nähdä leikkausarpeni? Ei ole vaiva näyttää. -Mitä?

-Anteeksi, kahvi sekoittaa päätäni. Otan lääkkeet.

-Minua kahvi taas närästää. -Ooh!

Niin? -Viljo Koivunen.

Oletteko tuhopolttanut ympäri Helsinkiä? -En ole. -Selkeästi on.

Lyö rautoihin. -Älkää! Oon lopettanu ne puuhat kokonaan.

-Ai olet vai? -Olen! Olen parantanut tapani enkä sorru moiseen.

-Sytytit just mun hihan tuleen! -En sytyttäny. -Sytytit!

Laita se rautoihin. -No ton hihan kyllä saatoin sytyttää.

-Lähdetääs kamarille. Mitä iloo on asioiden polttamisesta?

Nyt sä sytytit ittes! Onko kypsää?

-En sytyttäny. -Neponen, sammuta se. -Ai tossa. Sytytin ilmeisesti.

-Takavarikoi sytkäri. -Vaadin, että noi palautetaan pidätyksen jälkeen.

Tiedän oikeuteni. -Äh, kerää ne sitten. Ihme jengiä.

Mä en jaksa tätä ainaista paim... Hei! Hierot sä kahta puuta yhteen?

-En hiero! Ai näitä, no joo. En hiero.

-Viljo Koivunen. Tuomittu useasta tuhopoltosta. -Tulkintakysymys.

-Sytytitkö viime viikkojen palot? -En. -Okei. Olet täällä kaksi päivää.

Jos sinä aikana palaa, me uskotaan sua.

-Mielivaltaa! -Mitäs et tunnusta. Syyllisyys paistaa susta.

Sä oot taas tulessa! Käskin viedä sytkärit.

-Sillä oli ilmeisesti saappaassa yksi. Perhana!

-Ai täällä sä istut. -Tuli jotenkin kummallinen olo.

-Mistä? No ei mua kiinnosta. Koivunen on kaks päivää pidätettynä.

Jos tuhopoltot lakkaa, eiks se jotain paina oikeudessa?

-Ehkä kannattaisi kysyä Vesannon Tarjalta. Hän on tutkija.

-Mitä se tähän voi sanoo? -Joskus ihmisen ei tarvitse sanoa mitään.

-Mitä? -Huomaatko, miten paljon linnunlaulua kuuluu syksylläkin?

-Mitä? Rauno, sä oot ihastunut! -Mitä? En ole!

Kehen? En ole! -Äijä on ihan lämässä Vesantoon!

-Höpö höpö! Olen ollut naimisissa 45 vuotta.

Miksi ihastuisin kauniiseen naiseen, jonka näin ensi kertaa tänään -

kävelemässä kevein askelin ja valaisevan aseman hymyllään?

-Rauno! -Höpö höpö! Miksi retkahtaisin naiseen, -

joka, toisin kuin vaimoni, ei nalkuta ja on täynnä uutuudenviehätystä?

-Rauno! Jätkä on lämässä! Korviaan myöten!

En mä jaksa lällättää, mä meen baariin. Mutta lämässä oot!

-Pöysti, tuhopolttaja iski viime yönä. Se ei voinu olla Koivunen.

Mun piti päästää se vapaaksi. -Missä se iski?

Hän kysyy voimatta peitellä, ettei häntä yhtään kiinnosta.

No missä? -Se oli saman talon toinen sisäpiha. Tekijä voi asua talossa.

Siellä on asukas, jolla on ollu riitaa hallituksen kanssa.

-Hyvin hoidettu. Sä oot ihan tulessa! -Kiitos. Harvoin kuulee kannustusta.

-Ei, oot oikeesti tulessa. Lahje, hiha, sukka.

-Hemmetti! Missä sillä niitä stendareita on?

Joo, olemme taloyhtiön hallituksessa.

Kielsimme tupakoinnin sisällä, kun tuli savua. -Haistoin alaovelle.

-Mika meni parvekkeelle. Kielsimme sen, koska savua tuli ikkunaan.

-Minun stroganoffi alkoi haista tupakalle.

-Mika alkoi polttaa sisäpihalla, missä minä tykkään istuskella.

Lopulta Mika siirtyi metsään polttamaan. -Niin?

-Se oli suoranaista vittuilua.

Tahallaan meni niin kauas, että me näyttäsimme tiukkapiposilta.

Pieksimme hänet. -Minäkin osallistuin pieksäjäisiin.

-Epäilette, että hän poltti roskakatoksen kostona.

-Tämä on teoria. Hän näyttää polttavan roskakatosta nytkin.

-Neponen, iske rautoihin.

-Ei harmita yhtään, että jäin kiinni.

Vankila on ainoa paikka, missä saa enää polttaa.

-Turha toivo. Ehdonalaista tästä vaan tulee. -Natsitouhua, saatana!

-Tupakansavu on sellanen, että se ei lähde. -Ei tosiaan.

-Herrat ja narrit samassa asemassa.

Pöysti, hyvä kun tulit.

Olen suunnitellut, että voisimme palkata Vesannon tänne vakituiseksi.

On niin pätevä ihminen, ja tuli on ihmiskunnan vanhin vihollinen.

Mitäs tuumaat? -Ei tarvii. Syyllinen jäi kiinni.

Motiivi oli taas yhdentekevä ja tapaus epähaastava.

-Ai saitte kiinni? Sehän on siinä sitten. -Niin. -Hienosti ratkaistu.

Tuhopolttaja jäi kiinni ja elämä jatkuu ennallaan. Just.

-Joo. Mä meen kotiin. -Joo.

-Eiks me kinata mistään?

Rauno. Kyllähän mä vähän olin väärillä jäljillä. -Höh.

-Pidin väärää tyyppiä kaks päivää turhaan. Ei? -Höh.

-Ihme sälli. -Hyvin meni. Menes nyt siitä. Sinne meni Pöysti.

Junalla ajaa natsi. Alppi. Ei jaksa. Minä menen kotiin tästä.

Huomenta. Kaupungin huokaistua tuhopolttajan vangitsemisen myötä -

se sai tänään taas vetää henkeä sisään ahdistuksesta.

Yöllä Helsingissä paloi neljä muuta roskakatosta. Tutkija Tarja Vesanto.

Onko kyse niin sanotusta matkimis- eli copy cat -ilmiöstä? -Kyllä on.

-Jes! Siis jes, että sain oikein. Ei, että joku matkii.

Matkimisesta tutkija Veijo Hietala.

Onko originaliteetti katoamassa ajastamme?

Hattu pois sisällä, menninkäinen.

-Huomenta. Tuhopoltot Helsingissä jatkuvat.

Tässä paikat, joihin polttaja iski viime yönä.

-Toi on pyrotutkija Tarja Vesanto. -Mitä? Jumalauta! Väärä kuva.

En ole ihastunut hänen valloittavaan persoonansa. Ei kikatella siellä!

Noin. Tässä on kartta pyromaanin kohteista.

Jos vedämme pisteiden välille viivat, -

huomaamme, että hän on muodostamassa Vesannon kuvaa.

Mitä? Ettekö te muka näe? Selvästi on. -Ei ole.

-Tuossa on hänen nöpönenänsä ja tuossa otsatukkansa, -

jonka hellästi voi pyyhkäistä... -Meitä ei kiinnosta sun ihastus!

-En ole ihastunut! Minua ei kiinnosta Vesanto yhtään.

Seuraava asia. Olen kutsunut Tarja Vesannon luennoimaan.

-Se veti jo luennon. -Kertaus on opintojen äiti.

Äiti on Raunon lapsille Vesanto. -Mitä? -Ei mitään.

Aloittakaa vaikka lapsuudesta. -Niin.

Pyromaanin lapsuus... -Ei! Kertokaa omasta lapsuudestanne.

Minua kiinnostaa, missä synnyitte ja miten sinne jouduitte, -

milloin ensimmäistä suuteloa saitte maistaa ja... mistä.

Repomiehen Rauno huonettansa siivoaa

Repomiehen Rauno ikkunoita puhdistaa

Repomiehen Rauno vaimoansa vierastaa

Ja sisimmässään Tarja Vesantoa rakastaa

Ei! Jumalauta! Laulussa jälleen paljastui irvokas sisimpäni!

Pöysti. Olit oikeassa ikävästi. Olen ihastunut Vesannon Tarjaan.

Tarjaan, joka on suloinen kuin vasta- syntynyt palvattu ja meikattu possu!

-En osaa sanoo muuta kun ai jaa. -Miksi?

Vaimolle uskollisuutta vannoin ja nyt huorintekoa mielessäni harrastan, -

kun katseellani himoitsen Tarjaa! Ihanaa Tarjaa!

-Ihmiset ihastuu. Neponenkin on lätkässä työharjoittelijamimmiin.

-En ole! -Sä kerroit mulle. -Se oli luottamuksellista. -Ai jaa.

En osaa sanoo tohonkaan muuta. Sori.

-Mutta ihastuksia tulee ja menee.

Ja se on ihan flirttiä sen labramimmin kanssa.

En oo mitään aloitetta... -Joo joo, anna olla.

Miks sä tilität asioitas? Rauno, unohda nainen ja keskity hommiis.

-En voi! Kerron vaimolle, että olen syntisesti ihastunut!

-Et varmasti! -Ei semmosta. -En voi elää tässä syyllisyydessä! Yhyy!

Syntinen Repomies! Naistenmies. Raamatun aikojen syntinen mies.

Canossaan lähtee nyt valtamaan.

-Rauno, älä kerro sille. Ethän sä oo ees tehny mitään. -Mietit nyt hetken!

-Olen sydämessäni rikkonut. Näin viime yönä fantasiankin.

Vaimo oli laittanut sohvalle nukkumaan, kun kuorsaan.

Sohvalla fantasioin, että...

Että se oli Tarja, joka oli minut sohvalle käskenyt! Yhyy!

Limaisia visioita!

-Ei kovin härskiä, mutta mun sohvalle et pääse nukkumaan.

-Tulen sinun sohvalle, jos vaimo heittää ulos! -Et tule.

-Sinne tulen Pöystin sohvalle fantasioimaan. Ei, kuorsaamaan!

-Ja se oli ihan viatonta flirttiä mulla ja labran naisella.

Se ei ollu mitään. Oikeesti. Miksei kukaan usko mua tässä?

Rauno. Kello on kolme yöllä.

-Vaimo heitti ulos, kun olin vierasta naista himoinnut.

Saanko nukkua sohvalla? -Et. Sanoin, että näin käy.

-No saanko nukkua viekussa? -Et! -Saanko edes oven suussa kyhjöttää?

Katso nyt minua! Ei paikkaa, ei vaimoa, ei mitään! Kyösti, auta!

Minä annoin sinun nukkua sohvalla, kun vaimosi heitti ulos.

-En oo käyny teillä koskaan. Mulla ei ole vaimoa. Olet harhainen!

Etkä kato tolla mäyrän katseella. -Katselen anovasti. -Et!

Mä haluun olla rauhassa. -Katso yksinäistä Rauno-mäyrää!

Ihan yksin on Rauno-mäyrä! Yhyy!

Plus olen jo sisällä, etkä saa raahattua minua ulos.

-Okei, saat nukkuu sohvalla. -Viekussa. -Sohvalla!

Tarviit sä jotain? -En, kiitos vaan.

Paitsi televisio ja lamppu pois. Peitto ja lakana, kolme tyynyä.

Yöradio hiljaselle, ikkuna raolleen, ei kadun puoleinen! Kuumaa maitoa.

Olen tottunut siihen. Ja sassiin! Hyvää yötä!

Huomenta. -Kiitoksena siitä, että saan punkata täällä, -

ajattelin siivota vähän. Ota kahvia, keitin sikurista ja petusta.

Repomiehen Rauno Pöystin kämppää siivoilee

Repomiehen Rauno vaimoansa pakoilee

Repomiehen Rauno nähdäksensä Vesannon -

sytytti taas viime yönä roskalaatikon

Ei! Jumalauta! Näiden kirottujen laulujen on pakko loppua!

Laulujen lunnaat, vittumaiset lunnaat!

Ikuinen tuli, pystytetty meren vaatimien miesten muistoksi.

Ei pysynyt Raunon tuli liekeissä. Toiseen rakastui ja lakia rikkoi!

Syöksän itseni mereen! Ei minua kukaan kaipaa!

-Rauno, se oli vain ihastus.

Mullakin on ollu. Avioliiton tiukat paikat pitää vaan selvittää.

-Niin, ehkä se on totta.

Ehkä se oli vain pinnallinen ihastus, kun Vesanto oli aina ystävällinen.

Hänessä oli uutuuden viehätystä. -Niin just. Mene kotiin.

-Nalkuttavan vaimon viehätys on poissa! Jumalauta! En halua kotiin!

En ikävöi vaimoa! -Ikävöit, sen näkee. -Olen vihainen vaimolle.

Aina minulle tiuskii. En kaipaa vaimoa vaan kotiin, -

missä on minun tavarat, tuttu haju ja verstas.

Mitä sanoo vaimo, kun sytyttelin roskakatoksia toisen naisen takia?

-Totuuden kertominen on parasta.

Asiasta voi keskustella. Ihmiset leppyy.

-Neposenkin vaimo oli saatanan vihainen labran tytöstä.

-Mitä? Olet sä kertonu sille? -Etteks te oo puhunu siitä?

-Ei! Millon sä kerroit? -Vuos sitten. Lipsautin teidän lapsen ristiäisissä.

Etteks te oo puhunu siitä sen jälkeen? -Ei olla.

Nyt kyllä ymmärrän, mistä kaikki tiuskinta johtuu. Miksi, Pöysti?

-En muista. Sulla on ikävä tapa puhua omista ongelmistas, -

kun muilla on hätä. Ihme narsisti.

Rauno, menet ja puhut vaimon kanssa. Valehtelet, että kaipasit, -

kunhan pääset omaan kotiis, missä olet tyytyväinen.

Mun sohvalle ei oo enää asiaa. Kämppä haisee sun kölninvedelle!

Saanks mä tulla sun sohvalle?

Mitä sä teet? -Siivoan katumusharjoituksena.

Vaimon kanssa on taas asiat kivasti.

-Vaikka polttelit katoksia toisen naisen takia?

-Valehtelin, että poltin rakkaudesta häneen. Scheisseahan se on, -

mutta olemme kumpikin inhottavia vanhuksia, -

joilla on paljon yhteistä tavaraa. Venekin.

Turha alkaa repimään asioita auki, kun on yhteiset tavarat...

-Voi tota ikäihmisten romantiikkaa. -Kivasti otti takaisin.

Vaimo näkee, millaista vientiä on Raunolla. -Mitä vientiä?

-Näkee, minkälainen saalis olen. Naiset perässä juoksevat kiimaisina.

-Sun perässä? -Niin kuin Vesannon Tarja.

Minun perässä juoksi. Melkein avioliittoni rikkoi. -Ei se juossu.

-Jonkun pitää kertoa hänelle, ettei lempemme saa täyttymystään,-

kun olen varattu mies. -Minä voin kertoa murskauutiset.

-Ihana Tarja! Kuka lohduttaa häntä, -

kun Repomiehen kuvaa puristaa yöllä? -Varmaan sen mies ja lapset.

-Montako sydäntä olen lie rikkonut, kun aiheutan naisissa moista himoa?

-Olet harhainen, mutta jos se helpottaa, ihan sama. -Helpottaa!

"Se mikä kerran oli, häilyi pois. Kuin unta vaan se ollut ois."

Rauno Repomies. -Siteeraat itteäs. Harhaseks on menny sun defenssi.

-Ei ole harhoja! Et horjuta minun defenssejä!

Mene pois, haluan siivoilla!

Repomiehen Rauno elää harhoissaan

Vaikka tietää ettei naiset viihdy seurassaan

Lauluissaan taas senkin ikävästi ymmärsi

Lääkkeet otti kivasti ja asian unohti... Jumalauta!

Tekstit: Tiina Häkkinen Lingsoft Oy 2011