Original subtitles

.

.

.

Paasoset, me ollaan kyllästytty tulemaan joka perjantai.

Jussi, mitä sä vaimoas lyöt? Raukkis. -Lyön yhtä kovaa.

Ei syytellä minun miestä.

-En jaksa ravata täällä. Erotkaa tai oppikaa olemaan.

-Parisuhde on muutakin kuin ruusuilla tanssimista.

-Te ette oo ikinä ruusuilla tanssinu.

Miks te olette yhdessä, kun hakkaatte toisianne?

Erotkaa, pliis. -Ei kukaan huoli meitä. On yritetty.

-Et sä halua sanoa mitään? -Kummunikoin lyömällä.

-Hän kommunikoi lyömällä, että sikäli. -Te ootte urpoja.

Neponen, pistä rouva raudoilla kiinni tohon patteriin ja herra tohon. -Mitä?

-Ette yllä hakkaamaan toisianne. (Puhelin.)

-Oletko jo rauhoittanut perheriidan? -Joo, anna haastavampi juttu.

-Naapurin mies uhkaa olla ampumatta itseään haulikolla.

Takavarikoikaa haulikko.

Madventures, nuorten matkaohjelma -

opastaa sinua, elämääsi kyllästynyt urbaani juntti, -

jättämään paskaduunit.

Tänään ollaan Tiibetissä. (Puhelin.)

-Mikset ole töissä? Miksi pistit ihmisiä patteriin kiinni?

-Se on kokeilu. -Talonmies antoi niille kepit ja lyöminen jatkuu taas.

Fleminginkadulla on mies, jolla on puulusikka. Uhkaa lusikoida itseään.

Tutkit, otat lusikan ja heität nurkkaan sen...

-Tiibet on maailman diipein paikka, -

vaikka se onkin vähiten diippi, koska se on muita korkeammalla.

-Me ollaan päräytetty pääkaupunkiin Sub-tv:n ekoina esiintyjinä ikinä.

Hajoo sinne oravanpyörään.

-Älä hajota sitä pyörää, anna se oravalle, joka tarvii sitä.

-Joo, rispektit oravalle.

-Dramaattista huomenta.

Maamme suurimpaan timantti- liikkeeseen murtauduttiin yöllä.

Tekijät ovat sisällä. Heillä on yövartija panttivankina.

Ja mun kivet on siellä.

Mediaa riittää, mutta poliisia odotellaan edelleen.

Tulkaa, herranjumala, ettei mun tarvii syöksyä tonne.

Uskaltaisin kyllä, olin haka painissa lyseossa.

-Miksi me saadaan aina tietää asioista Aamutelevisiosta?

Miksei ihmiset soita poliisille?

Menet paikalle, otat Routalemmen ja Helgan. Ne hoitaa.

-Mites Pöysti? -Ei, se tuttia imevä kiukkupeppu sössii aina kaiken.

-Pöysti on nero. Okei, se sössii aika paljon, mutta on sisimmässään nero.

Se on ollu maassa, kun se ei saa kykyjään vastaavia duuneja.

Tää olis sellanen. -Hyvä on.

Vain koska lupasit ajaa nurmikkoni, täyttää veroilmoitukseni -

ja valmentaa minusta mestarinyrkkeilijän.

-En oo luvannu. Okei, oon luvannu. -Rauno Repomies, mestarinyrkkeilijä.

-Timanttiryöstö, hyvin suunniteltu kansainvälinen operaatio.

Heisti! Ei paha, vai? -Njaa.

-Mitä psykologisesti mahtavaa taktiikkaa aiot käyttää?

-Kai mä jotain sävellän. Herätä mut, kun oot perillä.

-Jännitys laukaisee väsymysreaktion. Nuku ihmeessä, mä herätän.

Timanttiliikkeeseen on murtauduttu. Aseistettuja ryöstäjiä on 20.

Kaikki viittaa kansainväliseen superrikollisuuteen.

Superrikollisuuteen, mieti. -Anna mulle se megafoni.

No niin, talo on saarrettu. Urpot, tulkaa ulos!

Ei tuu. En mä keksi mitään.

-Me ollaan Suposta. Me otetaan tästä.

Olette olleet kivasti avuksi. Me otetaan ohjat. -Oikeesti?

-Turha nillittää vastaan. -En mä... -Me hoidetaan tää.

-Mahtavaa. Saanko mennä himaan?

-Me hoidetaan tää, voitte suksia kuuseen.

-Mahtavaa! Mua väsyttää enkä jaksais olla töissä.

-Turha niskotella... -En niskottele. -Turha niskotella!

-Kiitti. Lähetään kaljalle.

-Menkää perheidenne luo, me vastataan operaatiosta. -Tuu.

Jätkä tekee meidän duunit. Nähdään ja kiitti vielä!

-Turha tehdä arvovaltakiistaa. Me määrätään täällä.

-Mitä äsken tapahtui? Sä valitat, että sun duuni on epähaastavaa.

Nyt olis ollu kovaa haastetta.

Timanttivarkaita ja sä annoit niiden ottaa ohjat. -Ei ollu silleen huvitusta.

-Onks kaikki hyvin? -No, ei. Mulla on niin sellanen olo, tiet sä.

Kaikki tuntuu niin jotenkin ja mikään ei tunnu tarpeeks silleen.

Kaikki on jotenkin niin. Kerta kaikkiaan jotenkin.

Kun on vielä koko kuvio, mihin liittyy tyyliin ihan kaikki. Ahistaa.

-Pystyt sä yhtään tarkemmin?

-Kaikki alkoi, kun tapasin vanhan luokkalaisen.

Se opiskeli kolmea ainetta ja oli lähdössä Aasiaan.

Kadehdin sitä, kun sillä oli elämä auki ja mä painan duunia.

Se ärsytti myös. Se oli saatanan nolo.

Roikkuu yliopistolla ja pyörii Aasiassa. Mut kuitenkin.

Katsoin Sopranosia ja mietin, että tätäkö tää on.

Kukaan frendi ei lähteny baariin. -Et sä mulle soittanu. -Älä oo ämmä.

Menin takasin baariin. Siellä oli toinen luokkakaveri.

Se oli tehtaassa, asui yksiössä kolmen lapsen kanssa, -

söi purkkihernekeittoa.

Sen vaimo oli ruma ja lihava, niin oli lapsetkin ja niin sekin.

Tulin kateelliseksi, koska oon vaan sinkkuna, katon videoita, luuhaan.

Tää on elävässä elämässä kiinni.

Tosin se myös säälitti, ankee elämä sillä. En jaksais hetkeäkään.

Tapasin taas luokkakaverin.

Olin luokkakokouksessa, johon mua ei kutsuttu. Sekin otti päähän.

En tosin ois menny, vaikka ois kutsuttu.

Menin puistoon, se tuntuu aina kännissä syvälliseltä puuhalta.

Katselin ankkaa, joka yritti lentää.

Tajusin, kuinka turhaa mun elämä on. Tajusin, että oon tullu vanhaks.

Vanhat summaa elämäänsä, kun ne näkee ankan.

Tajusin, että tää kohtaus on Sopranosin ekasta jaksosta.

En ollu varma, onko mulla kriisi -

vai pitäiskö mun ostaa Sopranosin dvd-boksi, -

koska se oli ihan helvetin hyvä sarja.

-Niin oli. -Katsoitko sitä?

-Joo, se oli ihan mahtava.

-Muistat sä jätkän, joka toisti? Se oli hyvä. -Se oli hyvä.

-Sen jälkeen mulla on ollu valju olo elämästä.

Mitä me elämällämme tehdään?

Hommataanko naiset, otetaan asuntolaina, hankitaan lapsia?

-Mä olen naimisissa, mulla on asuntolaina ja lapsia. -Ai.

Pitäiskö meidän ostaa kimppaan Sopranos-dvd? -Joo.

Mulla on se kyl netistä, mut siinä ei oo ekstroja.

Tervetuloa Madventuresin pariin.

Pellet, nyt tulee tv-historian tod. näk. überein hetki.

Me ollaan tultu Nepaliin ja tavattu Dalai-lama.

-Rikulla on Dalai-lama uunis paistumas.

Mittarin mukaan se alkaa olla mediumii.

Överii, ihan överii.

-Jäin jumiin siihen oravaan. Saikohan se sen pyörän? -Sai.

Mut kelaa, se feidas sen.

-Jes, mikä sneikki orava. -Todellaki.

Neponen. -Mä oon vihdoinkin...

-Olet tunnin myöhässä töistä. -En tule enää.

Lähden kiertää maailmaa. Feidaan duunit ja kämpän.

Haluun olla niin ku Madventuresit.

Ei se kilarin näkönen, vaan se, jolla on pyykkilautavatsa. Lähden Goalle.

-Goalla on likaiset vessat ja tulista ruokaa. -Mä tuun töihin.

-Eilen annoit Supolle tosta vaan vastuun. -Niin ohjesääntö sanoo.

-On poliisien kunnia-asia, että kun ylempi taho tulee paikalle, -

alkaa nullikointi, arvovaltakiista tehdään.

Väkisin ollaan mukana. -Elokuvissa.

-Kunnon poliisi olisi haistattanut paskat niille ja mennyt yksin sisään.

Olisi machona mennyt ja eliminoinut rikolliset.

-Milloin on Suomessa käyny noin?

-Olisi paikannut haavat itse ja irvistellen repinyt luodit lihastaan.

Iskulauseita heitellyt tappamisen välissä.

Yippikaiee motherfuckeria heitellyt. Näyttänyt, mistä kova kyttä on tehty.

-Ota lääkkeet! -En. On niin ihana maailma, mihin itseni kuljetin.

Jos möhlit vielä, se on potkut. -Potkut tulee yhdestä mokasta.

-Selvä. -Miksi et nullikoi?

On vanha poliisien tapa, että pomolle huudetaan ja kapinoidaan.

-Hietaniemenkadulla on pankkiryöstö. -Menette sinne.

Pöysti, saat 48 tuntia. -Ei kiinnosta.

-Et yhtään enempää. -Joo.

-Okei, saat 24 tuntia. -Sekin varmaan riittää.

-Mikä sinua vaivaa? Ei ole mitään intohimoa.

Saat kuusi tuntia. Hyvä on, saat kaksi tuntia.

Kymmenen minuuttia. Minuutti. Poronkusema.

-On tosi väsynyttä, Pöysti.

Teet kaiken vasemmalla kädellä eikä ole mitään hehkua. -Joo, joo.

-Olin aikanaan kovin masentunut.

Sitten opin, että onnellisuus tuleekin sisältäpäin jännästi.

-Ei sympatiaa ja paskaa lohdutusta.

-Minullakin on ollut sekava olo elämän suhteen.

Mutta olen mennyt punttikselle ja rankonut rautaa. -Älkää lohduttako.

-Minä istuskelen ja rangon sanaristikkoa.

-Hei, pliis! -Punttis, kokeile.

Takaan: löytyy valo sieltä.

Urpot! Luuletteks te, että me järkätään teille pakoauto?

Ei tietenkään järkätä! Isäs järkkäs pakoauton, kun sua teki!

Hä hä. Kuulitko, Neponen, "isäs järkkäs pakoauton"? -Joo.

-Lapsena sanottiin, että isäs sitä ja sitä, ku sua teki.

-Tosi väsynyttä menoa. Ei yhtään priimaa, mihin on totuttu.

-Mutsillas oli priimaa, ku sua teki. Okei. Urpot! Tulkaa kädet ylhäällä!

Teillä ei ole mitään pelimerkkejä, kun ei ole panttivankeja! -On meillä!

-Isälläs oli! -Meillä on kassaneiti. -En usko. Näytä!

-Auttakaa nyt, herran nimeen.

-Ei ole kassaneiti. Se on sun mutsis! -Ei ole!

-Mutsi esittää panttivankia. -On oikea panttivanki.

-Mutsis oli panttivanki! -Pöysti! -No, se on.

-Jos pakoautoa ei järjestetä, tapan tän.

En pelkää tappaa, nyt enkä koskaan.

-Kerro lisää kotioloistas! -Leikit naisen hengellä.

-Sori. Sori!

Unohtakaa äskeinen, en ollut oma itseni!

On ollut vaan vähän asiat pinnassa!

Teilläkin varmaan on joskus sellasia hetkiä. Tyhjä olo on ollut pitkään.

-Sä avaudut megafoniin.

-Luokkakokouksessa tajusin, miten nopeasti elämä menee ohi.

Okei, mä kerron...

(Puhe ei kuulu.)

...ja siinä mun elämä pääpiirteissään oli.

-Pöysti, tee jotain, tää menee ihan absurdiksi.

Et voi avautua kolme tuntia keskellä pankkiryöstöä.

-Jumalauta! Tulkaa ulos sieltä!

Pliis! Mulla on nälkä ja mä haluun kotiin!

Onks sulla auto täynnä lokaa?

Hyvä, pumppaa se pankkiin sisään. -Nyt menee ihan överiks.

Ei mitään tekemistä ohjesääntöjen kanssa.

-Haluun kotiin, Sopranos tulee.

Isälläs oli tekemistä ohjesääntöjen kanssa, ku sua teki.

Huomenta.

Helsingin poliisi kokeili kummallisia metodeita, -

kun se pumppasi pankin täyteen ulostetta.

Kaikki päättyi onnellisesti, -

mutta onhan tämä meidän kansankodin ja viattomuuden loppu.

Komisario Kyösti Pöysti, frendini ja kaverini, eikö tämä ollut virkavirhe?

-Isälläs oli virkavirhe, kun sua teki. Hä hä! -Poikki. Ei oo käyttistä.

-Jumalauta, olen niin vihainen, ettei sanat riitä kuvaamaan.

Siksi tulee suoraa huutoa. Ihan suoraa puhdasta huutoa.

Ooooooo!

-Se oli kovaa huutoa. -Suoraa huutoa.

Jumansviidu, mitä helvettiä aamuinen oli?

-Hoidin panttivankitilanteen ilman kuolonuhreja.

-Scheissea ja kusta pankki täynnä.

Panttivanki olisi voinut tulla ammutuksi tai hukkua. Se on potkut.

-Mä en jaksa enää. Mun pitää tehdä jotain suurta, ei tavishommia.

Mä lähden Goalle. Se on adiós!

Ei mulla oo pokkaa jättää tätä. Ota mut takaisin. -En!

-Mä lähden niin ulkomaille! En ois jatkanu päivääkään! Hasta la vista!

Saanks viikon olla, kun ei oo matkakassaa? -Ei!

-Hyvä! En mä rahaa tarvii! Lainaa tonni! -Ei!

-Hyvä! -Ööööö!

-Sut otetaan takaisin, kun olet rauhoittunut. -Ei kiinnosta!

Lähden Goalle! Olen itselleni sen velkaa. Oli hauska tuntea.

-Olen vain tavallinen pulliainen. On ollu kunnia tehdä töitä neron kanssa.

-Thanks. Tunnevammani on pitkällä enkä oo ehtiny tulla läheiseksi.

Mutta kaipaan sua, kun ei nähdä.

Routalempi, en ikinä kuunnellu, mitä sä hölisit.

Tulen muistamaan sut lämpimästi.

Pidä toi mielenkiinto maailmaa kohtaan. -Jännä miestilanne.

Halaus vai ei halausta? En halaa nyt.

-Helga, en tiedä, mikä sun ongelmas on, -

mutta kai on rikkaus, että on tollasiakin naisia.

Pelkäsin sua, mutta lämmöllä muistelen.

-Anna punttikselle mahdollisuus. Sitten Goalle, ensin punttikselle.

Punttis, Pöysti, punttis! Punttis, punttis, punttis.

-Lento Goalle lähtee portilta 4.

Goa Airlines toivottaa kaikki matkustajansa tervetulleiksi.

Lentokoneessa on hasis-tarjoilu.

Madventures-jätkät! Madventures- Riku ja Madventures-Tunna.

Mitä jätkät? Olen kattonu teidän ohjelmaa.

Menettekö tekin Goalle? -Me ei mennä mihkään. Me ollaan duunis.

Tsiigataan, ettei sulla oo cannabis sativaa siellä. -Duunissa?

Täähän on oravanpyörää.

-Jos orava painaa samaa duunii aamusta iltaan, meidänkin pitää.

-On ihan spedee ettii itteensä Thaimaasta. Se on pakenemista.

Onni on siellä, missä ihminen on. -Tai orava. -Niin.

-No niin, heti on henkistyneempi olo.

Otan lotusasennon ja kelaan elämääni edestakaisin, -

kunnes kaikki selkeytyy.

-Hamma, hamakaijaijaa.

-Hare krishna hare haa.

-Hare krishna hare haa.

-Hame haa ra harama haa maa. -Hare me riira harama haa raa.

-Haarra haama hare krishna. -Harra haama hare hare krishna.

-Intian del... Intian Delhi.

-Intian del... Intian Delhi.

-Haare naare krishna krishni. -Haare haare krishna krishni...

-Et ole Goa-urpo, joka luulee, että henkistyminen käy heti.

Menee ainakin kolme tuntia.

-...haima baha mahama...

-Suksikaa helvettiin. Yritän saavuttaa harmoniaa. -Niin mekin.

-Mitä se häiritsee, jos me soitetaan meidän biisiä?

-En voi olla yhtä universumin kanssa, jos vieressä on urpoja.

-Buddhankin vieressä oli urpoja ja se valaistui. -Totta.

-Tuu mukaan.

-Hama hama haa me haa me. -Hama hama haa me haa me.

-Hara hara hama häkä häja mai...

-Pöysti. -Dalai-lama. No, huh huh.

-En ole Dalai-lama, vaan päässäsi oleva harhakuva.

Jengi polttaa niin paljon dullaa, että säkin olet saanut sitä nenääsi.

-Silti, mahtavaa tavata teidät. -Hyvä lapsi, olet tullut pitkän matkan.

Miksi, lapseni? -No, Dalai, mä... Saanko sanoa Dalai? Hyvä.

Kaikki on jotenkin... tuntuu jotenkin...

-Kaikki on merkityksetöntä ja elämä tuntuu valuvan hukkaanko? -Just!

Vau. Olet hyvin perillä mun asioista. Jopa mun oman pääni tuotteeksi.

-Voi, lapsi... Saanhan kutsua lapseksi?

Tapaan paljon jengiä ja on vaikea muistaa nimiä. -Lapsi käy.

-Lapsi, ihmisen tulee löytää onni sisältään.

Sinun pitää katsoa sisimpääsi ja miettiä, mikä tekis sut onnelliseks.

-En mä tiedä. Se on just se.

-Älä mieti, onko se hienoa tai suurta ihmiskunnan mittakaavassa.

Tyhjennä mieli ja sano ensimmäinen mieleen tuleva asia. Mitä sä haluat?

-Sopranosin ekan kauden dvd-boksin vois kattoo. -Katso.

-Kannattaisko se? -En tiedä. Vain sinä tiedät.

-Antikliimaksi olis etsiä itseään Goalla ja päätyä ostamaan dvd-boksi.

-Ehkä se on sinun keskitiesi.

-Paitsi kaverilla on imuroituna se netistä. -Siinä ei ole ekstroja.

-Totta! Ostan sen. Olisin kyl halunnu löytää itteni syvemmin.

-Lapsi, ei voi löytää itseään Goalta, jos on hukannut itsensä Pasilaan.

-Vau! Kiitos kaikesta, Dalai.

En kattonu päivääkään Pekingin olympialaisia, ihan supportista.

Keihään finaalia näin, muuten en kattonu. -Mene, lapsi, ja löydä rauha.

...ttu, mikä rauhaton urpo.

-Haare naare krishna krishni. -Haare haare...

-Mä lähden kotiin.

Hyvää jatkoa teille. Hiokaa tota biisiä.

Ei oo hyvää matskua. Oikeesti, ei oo hyvää.

Ja niin mä tulin kotiin, ostin Sopranosin dvd:n ja katsoin sen.

-Hieno kasvutarina.

-Kilpailuyhteiskunta asettaa vääriä ihanteita.

Pitäis kokea ja mennä ja tehdä, harhautua itsestään.

Jos tekee, mikä tuntuu hyvältä, on aina onnellinen.

-Kattoo televisiota? -Jos siitä tulee onnelliseks.

-Ei oo kovin buddhalaista.

-Buddhalaisilla ei ole televisiota. Muuten varmaan kattelis.

-Ei ole buddhalaista nyt. -Et dissaa mun nirvanaa!

-Ennen oli miehet rautaa, laivat oli laivantekoaineesta tehty.

Nyt on puuta miehet kaikki, laivat ovat merenpohjassa, merenpohjassa!

Hyvä, kun pääsit! Valaistuit Intiassa.

-Joo. -Hyvä. Et ole vaivaksi. Voit tulla takaisin.

-Annoit potkut. -Poliiseja tarvitaan.

-Vaikka olen buddhalainen? -Aina tänne kaksi buddhalaista mahtuu.

-Kuka on toinen? -Routalempi.

-Jännä, kahvikuppini pohjalle muodostui läikkä, -

joka näyttää kissalta.

Hyvin jännä... -Routalempi buddhalainen?

-On buddhalainen, selvästi. -Miten niin?

-On elämänjano sammunut. -Tylsä hölisijä.

-Nirvanaan on vajonnut. Mietiskelee. -Eikä mietiskele!

-Mietiskelee jännää. Kohti valoa menee.

-Jännää, että markat vaihtui euroiksi.

-Tantrisen tilan on saavuttanut. -Viet hohdon mun valaistumisesta.

-Turistirysässä sait auringonpistoksen.

-Eikä! Opin nauttimaan elämästä. -Samaa piinaa on elämäsi.

Et mitään saavuta. -Mulle riittää, että mulla on sisäinen rauha.

-Siivoat sitten varmaan työhuoneeni. -Miten se on buddhalaista?

-Mitättömien askareiden tekeminen hartaudella, buddhalaista.

-Ei! -Kiillotat työpöydän.

-En! -Buddha olisi kiillottanut. Vishnu olisi arkistoni järjestänyt.

-Vishnu ei liity tähän. -Vishnu nelikätisenä olisi kaiken järjestänyt.

Vishnu ja Buddha siivousyrityksen voisivat perustaa.

Pöystin sielun siivosivat.

Vishnu olisi nostanut ylös ja Buddha imuroinut Pöystin kaikki.

Tekstit: Anna Alho Yle