Original subtitles

.

Siitä syystä pysytään irti huumeista, viinasta ja uudemmasta jatsista.

Noin. Aamutelevision hyvän mielen kaksituntinen on päättymässä.

Kiitos kaikille katsojille, ja viettäkää miellyttävä päivä.

-En kiusallanikaan vietä. (Ovikello.)

-Olet sä poliisi? Hyvä, mennään sisään. -Kuka sä olet?

Et sä voi mennä mun kämppään. Noin, sä menit mun kämppään.

-Miks täällä on niin epäsiistiä? -En tosiaan tiedä. Kuka sviidu sä olet?

-Tässä on mun tytär Adalmiina Alexandra. Toi on sen hoitohevonen.

-Mä en tajuu tästä mitään. Miksi sä olet mun kämpässä?

-Haluan tehdä rikosilmoituksen! -Ne tehdään poliisilaitoksella. -Oli jonoa.

Ne anto sun osotteen. -Ei ne saa. Miks ne anto? Tai anna mä arvaan.

-Mä haluan jonkun poliisin kotiosotteen! -Mä en saa antaa niitä.

-Mikset muka? Sä olet asiakas- palvelija. -Säännöt on säännöt.

Säännöt on jänniä. Yhteiset sopimukset, sitoumukset...

-Mitä puupää hölötät siinä?

-Mitähän mä muuten hölötän aina? Sekin on jännä.

No, tässä on Kyösti Pöystin osoite.

Jännä kaveri oli hän. Kiittämätön, silti hyvin karismaattinen.

Jännä, sai tahtomansa ja meni.

Karisman vaikutus ihmiseen, se on jännä.

Heti annoin periksi hänelle. Se on jännä se periksianto...

-Että mitäs tehdään? Et mene minnekään! Noin, sä menit jonnekin.

Johnson, these terrorists are about to burn the U.S. flag.

Kill them, but make sure the flag doesn't get hurt. Or dirty.

(Laukauksia.) Sä olet nyt töissä. Mä haluun tehdä rikosilmoituksen.

-Ne tehdään alakerrassa. -Mä olen Seppo Nivala, -

Hermannin ala-asteen 3B:n vanhempainyhdistyksen pj.

Koulua johdetaan niin väärin, että se on poliisiasia. -Sä olet umpimahoton.

Pitääkö mun teeskennellä kuollutta, että sä meet?

-Lapsia hakataan, alistetaan ja poltetaan kuumilla raudoilla.

Tai siihen ollaan ainakin menossa. Minne sä olet menossa, hei!

Lapset kärsii, ja niitä ei motivoida.

Varsinkin Adalmiina Alexandra, mun tytär...

Tos on kuva. Toi on sen hoitohevonen.

Mä pidän tätä kuvaa aina lompakossa.

Että mitäs tehdään?

-Voi voi, nyt se sitten kuoli. Oho. On se surullista, nuori mies.

No, onneksi alakerrassa on vielä eläviä poliiseja.

-Kiitti taas. -Joo, ei mitään.

-Ihminen vanhempainyhdistyksestä haluaa tehdä rikosilmoituksen.

-Se oli jo täällä. Sano, että mä oon yhä kuollu.

-Tämä on toinen. Hoidat tämän henkilökohtaisesti, etkä kysy miksi.

-Moi, mä oon Salla. -Hei, mua ei kiinnosta teidän vanhempainyhdis...

Ääb, ööbl, ööbl...

Kiinnostaa vanhempainyhdistys! Istu alas. Otat sä jotain? Punkkua?

Kerro asias. -Miks sulla oli tutti suussa? -Ei ollu! No, oli vähän.

Se on polttarirekvisiittaa. -Olet sä menossa naimisiin? -En, en, en, en!

Tää on kavereiden sairasta huumoria.

Kerran ne järjesti hautajaiset, olin 4 päivää mullassa. Ei puhuta musta.

Mikä on sun lempiväris... Asias!

Asias, jonka takia sä olet niin kaunis... Täällä!

-Haluan tehdä valituksen Hermannin ala-asteesta.

Mun lapseni Väinö Klemetti on siellä kolmannella luokalla... (Musiikkia.)

Kaikki on vaan niin vaikeeta siellä. Väinö Klemettiä sorretaan koko ajan.

-Kuka on Väinö Klemetti? -Mun poika josta mä oon puhunu koko ajan.

-Sori, sun pitää alottaa alusta, mä en nimittäin kuunnellu yhtään.

Lisää punkkua? Oho, se on loppu. Baarissa on lisää, mennään.

-Valmistuin keramiikkakurssilta ja muutin Helsinkiin.

Kuulostaa varmaan tosi tyhmältä. Vai? -Sori, kerro toi vielä kerran.

Mä en taaskaan kuunnellu yhtään. Kuka muutti Helsinkiin?

-Kiinnostaisko sua yömyssy? -Joo, kyllä mua seksi kiinnostais.

Sanoinks mä sen ääneen? Ei kiinnosta. Kiinnostaa! Ei! Tai joo!

Vasta, kun olet valmis antamaan. Rakastelemaan! Ei, jumalauta!

Sori, rakkaus sotkee sanat. Ei rakkaus! En ole rakastunut!

Mä sönkötän. Tätä se kiima teettää. Ei, kun rakkaus! Ei kumpikaan!

Yömyssy! Yömyssy kiinnostaa kyllä, vastauksena sun kysymykseen!

-Okei. Mutta mennään hiljaa, Väinö Klemetti voi herätä. -Väinö Klemetti?

Sun koira? -Ei. -Sun kissa? -Mun lapsi. -Kissa, joka on sulle kuin lapsi?

-Mähän kerroin, että mulla on lapsi. -Mä varmaan torjuin sen mielestäni.

Mut ihanaa, lapset on rikkaus. Jumalan pieniä ihmeitä.

Tykkään lapsista. Itekin olin junnuna.

Hei, hei, hei! -Kato, Väinö Klemetti on heränny. Äidin pikku insinööri.

Se tykkää susta. Mennään syömään, niin Kyösti-setä saa nukkua.

-Joo, vie Väinö Klemetti pois. Ihana vesseli kyllä on, lapset on rikkaus...

-Ai, sä haluut syödä kattilasta suoraan. No, joo.

No, kerro. -Se on fantastinen. Ihana nainen. Hyvä kroppa, hyvä sielu.

-Mutta? -Sillä on lapsi. Mikä on tietysti hienoa. Paitsi toisaalta ei.

Mä olen tosi ok sen asian kanssa. Paitsi, että se kaivelee saatanasti.

Mä opin elämään sen kanssa. En opi kyllä vuosiin. Ristiriitaiset on tunteet

-Mulla on lapsi. Se on tuonu ihan hirveesti sisältöö mun elämääni.

-Eiks ne muuta aika aikaisin pois kotoa? Ehkä jo 12-vuotiaana?

-Et sä pidä lapsista? -Ne on rikkaus. Menee aika hyvin jo toi lause.

-Paneudumme järjestäytyneen rikollisuuden kitkemiseen.

Käsi pystyyn, joka on vapaana. -Käsi pystyyn, kuka on umpirakastunut.

Kukaan? Ei? Oho, meikäläisellä on käsi pystyssä. Sori, jatka.

-Maassamme on useita vaarallisia ja hyvin organisoituja rikollisjärjestöjä.

Osalla on jopa vahatut viikset ja konekivääri viulukotelossa.

-Mua ei kiinnosta ne yhtään.

Meikäläinen on tavannut täydellisen naisen. Paitsi, että sillä on lapsi.

Mä voin olla sille isä. En kyllä halua yhtään. Mutta on kyllä ihana nainen!

-Pöysti voi mennä. Jos poliisi on rakastunut, ei tarvitse tehdä töitä.

-Just niin. Mitä? -Mene treffeille. Etkä mieti, onko tässä taka-ajatuksia.

Ei ole kuin yksi, ja sitä en kerro. Sanoinko mä ton ääneen?

Ei ole taka-ajatuksia. Tätä se dementia teettää.

Ei dementia, vaan dementia! Sanoinko mä sen dementian taas?

Väsymystä tarkoitin. Meni sanat sekaisin, kun on tämä dementia.

Ei dementia ole minulla! Väsymys on. Väsymys ja dementia. Jumalauta!

Kokous on päättynyt. Ja tätä kokousta ei sitten koskaan pidetty.

-Ihan vaan kysymys. Miks Väinö Klemetti on meidän treffeillä?

-Väinö Klemetti tykkää susta hirveesti. Sen näkee. -Tykkääkö?

-Ei kai haittaa, että se on mukana? -Se heittää mun ruuat lattialle.

-Oho, niin heittääkin. -Mitä sä teet? -Heitä sinäkin.

Muuten se nolostuu ja menee lukkoon. Ole nyt kypsempi osapuoli.

-No, kerrankos sitä! Heitetään juomatkin!

-Miks sä annoit Pöystille vapaata? -Pöysti on undercover-hommissa.

Se ei vaan tiedä sitä. Soluttautuu Pöysti rikollisjärjestöön kivasti.

-Mihin järjestöön? -Sinne menee tekoviiksissä ovelasti.

Suomessa on kolme erittäin vaarallista rikollisjärjestöä: -

mafia, Riihimäen Lions ja Hermannin ala-asteen 3B:n vanhempainyhdistys

Viimeisen viime vuoden aikana se on polttanut kolme koulua.

Se siirtyy aina uuteen kouluun. Seppo Nivala on yhdistyksen johtaja.

Tytär Adalmiina Alexandra on tällä luokalla.

Tässä on sen hoitohevonen. -Miksi ne polttaa kouluja? -Kukaan ei tiedä.

Ehkä ne on tyytymättömiä lastensa opetukseen, -

tai ehkä ne tähtää sotilalliseen maailmanvalloitukseen. -Mitä?

-Ei, se olikin Riihimäen Lions-klubi.

Pöystin naisystävä kuuluu tähän vanhempainyhdistykseen.

Pöystistä on hyötyä, kun hän sekaantuu tähän naiseen.

-Eiks sille pitäis kertoa? -Ei. Mene! Tätä keskustelua ei koskaan käyty.

Minne sä menet? -Pois. -Mutta tätä keskustelua ei ole koskaan käyty.

Käydään se nytten. Istu.

Suomessa on kolme erittäin vaarallista rikollisjärjestöä: -

mafia, Riihimäen Lions ja Hermannin ala-asteen 3B:n vanhempainyhdistys

-Miks Väinö Klemetti on meidän kanssa romanttisella iltakävelyllä?

-Väinö Klemetti pitää susta. -Miten niin? Se ei oo sanonu sanaakaan.

Minne me ollaan menossa?

-Minne me ollaan menossa? Ai niin, kokoukseen. -Mihin kokoukseen?

(Yleistä mutinaa.)

Miks mä olen täällä vanhempainillassa?

-Hyvät vanhemmat, hyvät Hermannin ala-asteen -

3B-lasten vanhempainyhdistyksen jäsenet.

Lapsemme istuvat joka päivä lehtori Mattilan lamaannuttavilla tunneilla.

Omaehtoinen oppiminen on kielletty, itsensätoteuttamista on rajoitettu -

ja yksilönvapauksiin on puututtu. Puhumattakaan tillilihakysymyksestä

Minä olen Adalmiina Alexandran isä.

Hän tuli tänään koulusta mukanaan lappu, jossa lehtori Mattila, -

katkera ja vallasta humaltunut, peruskateellinen nainen väitti, -

että Adalmiina Alexandra syljeskelee sisätiloissa.

Millä se erittää sylkee, kun ei se edes syö?

-Jumalauta, mitä hulluja.

-Salla Hakala, Väinö Klemetin äiti.

Väinö Klemetti on herkkä lapsi, joka tarvitsee ihmisen eikä opettajaa.

Väinö Klemetti valitsee hetkensä lähestyä, -

ja jos opettaja on silloin kiireinen, hän sulkeutuu eikä ota vastaan.

Sitä sanotaan simpukkaefektiksi meillä. -Mut sun täytyy myöntää, -

että Väinö Klemetti on yks erittäin häiriintyny penska.

-Hän on välillä iloinen, välillä surullinen.

-Repe Seppänen, Homo Petterin isä. -Homo Petterin?

-Homo on latinaksi ihminen. -Homo Petteri? -Vähän sivistystä, hei.

-Homo Petteri? -Homo Petteri pärjää koulussa ihan hyvin.

Se on asenteesta kiinni. Teidän lapsenne on vaan lahjattomia.

-Sun lapses on hei Homo Petteri. -Lapsi ei voi nimelleen mitään.

-Se sun poikas kasvaa kieroon. -Homo Petteri on tyttö.

-Mennääs eteenpäin.

Pöysti, kiva ku pääsit.

Sähän poliisina voisit vähän kovistella näiden luokanvalvojaa.

-Ei tää oo poliisiasia. -Mä puhun Kyöstin kanssa.

Kyösti on innoissaan mukana yhdistyksen toiminnasta. -En ole.

-Soo soo, älä petä Väinö Klemettiä. Sä oot sille hirveen tärkee.

-Se ei edes tiedä mun nimeä. Väinö Klemetti, mikä mun nimi on?

Mikä? Ei. Siinäs näät.

-Miten sulla menee Sallan kanssa? -Miks sua mun naisjutut kiinnostaa?

Okei, mä kerron.

Mä olen ihan rakastunut, mutta musta tuntuu, että se on vähän hullu

-Ei ole hullu. Pöysti, vanhan miehen neuvo: rakkaus on sokea.

Lisäksi se kuulee huonosti ja sillä on kihti ja reuma.

Tämän tästä on mentävä makuulle. Peitto korviin ja lepoa.

Lepoa! Miksen minä jo viimein saa levätä haudan pohjalla!

Jumalauta! -Lääkkeet! -Lääkkeet!

Asiaan. Ota loppupäivä vapaata ja puhu asiat kuntoon.

-Miks sä oot mulle niin epäilyttävän reilu? -Ei ole syytä siihen.

On vain yksi, mutta en kerro sitä. Mene nyt siitä.

Oho, sotkahavainto. Nyt pitää mennä bongaamaan.

Aaa!

Miks Väinö Klemetti on meidän kans sängyssä?

-Kyösti, mene puhumaan sille opettajalle. Sä olet poliisi.

Käske se eläkkeelle, uhkaile sitä jollain, kulta. -Täh?

En mä voi uhkailla ihmisiä. -En mäkään näin haluais toimia, -

mutta Väinö Klemetti on avioerolapsi ja sillä on hirveen vaikeeta.

Munkin vanhemmat eros, mä tiedän miltä se tuntuu. Yhyhyy.

-No no, so so, so so. -Jos vaikka tällä pesismailalla uhkailisit.

-Mitä mä teen? En mä voi uhkailla opettajia.

Mutta Salla luottaa muhun. Mut se on väärin! Mut mikä on oikein?

Ei mietitä sitä. Kiitti Neponen, tää auttoi.

Pitäisköhän sun mennä nukkumaan? -Olet sä piirtänyt jotain? Näytä.

Et ole mitään piirtäny. Hyvä. Vai onko tämä lumihiutale läheltä?

Kato miten hieno. -Saat 100 euroo, jos meet nukkumaan.

-Kävitkö puhumassa Väinö Klemetin opettajalle? -Mä käyn huomenna.

Otetaanko punkkua? -Kävisit nyt. -Sä olet mun kanssa vaan, -

että sä saisit kytän sen opettajan kimppuun.

Sä olet joku vanhempainyhdistyksen agentti. -Kuinka sä voit sanoa noin?

Olet sä hullu? Yhyhyy.

Riittääkö? Yhyhyy.

-Sori sori. Miten mä noin ajattelin? Ehkä mä oon tulossa hulluks.

Ehkä me kummatkin ollaan.

Ja Väinö Klemetti se vaan istuu siinä rauhallisena ku viilipytty.

Kaikki menee sen suunnitelmien mukaan. Ovela paska.

Vielä mä sen narautan.

-Mites sulla menee sen mimmin kanssa? -Se on ihan sekaisin.

Toisaalta rakkaus on sokea. Mutta sillä on lapsi.

Mut lapset on rikkaus. Mitä mä teen? -Miks sä luulet, että se on sekaisin?

-Sen ihme Väinö Klemetin takia.

-Et sä voi lasta syyttää. -Kyllä voin. Salla ei olis tollanen ilman lasta.

Meidän Salla on herkkä, ja vanhem- pien ero oli sille vaikee paikka.

Yhyhyy. Riittääkö? Yhyhyy. -Okei, okei.

-Otetaas kahvit.

-Arvoisat vanhemmat.

Me emme lepää ennen kuin lehtori Mattila jää eläkkeelle.

Koska siihen on aikaa 14 vuotta, Mattilaan on laitettava vauhtia.

-Meidän Sanni Juuteri saa Mattilasta ihottumaa, -

joka haittaa sen hevoskuiskausta. -Homo Petteri osaa soittaa huilua.

Ihan vaan kerroin, kun oon ylpee. Sori. -Kuunnelkaa itseänne.

Te ootte ihan sekaisin. Te syytätte opettajaa, koulua ja yhteiskuntaa, -

kun oikeat syylliset istuvat tässä huoneessa.

-Totta, hei. Meidän pitää katsoa peiliin.

-Ja ne istuu teidän sylissä. -Just niin... Mitä?

-Kattokaa Sallaa. Mikä ihana ihminen: kaunis, kiltti ja mukava.

Mutta aina, kun Väinö Klemetti on paikalla, siitä tulee umpihullu.

Kaikki suhteellisuudentaju katoaa. -Syytät sä meidän lapsia?

-Et varmaan ollut noin ärsyttävä nuorempana. -Et ollu, enkä minäkään

Mä olin ihan mukava kaveri. Nyt mä vaan poltan kouluja ja uhoon.

-Jos Homo Petterin isälle ei kelpaa, niin perusta oma yhdistys.

-Ehkä mä perustankin.

Jumalauta.

Okei, mennään tekemään se rikosilmoitus.

Mites vanhempainyhdistyksessä menee?

-Se hajos kahteen siipeen: -

Adalmiina Alexandran isän siipeen ja Homo Petterin vanhempien siipeen.

-Just. Kumpi niistä on militantti?

Oletteks te tavannu Sallan? Tässä on Neponen, Routalempi ja Helga.

Nää on mun työkavereita, Salla on tyttöystäväni.

Sydänkäpyni kautta hullu, vähän pelottava riippakivi.

Tulipas mystinen hiljaisuus. Ihan ku joku tietäis jotain, mitä minä en.

No, jatkanpa silti sisään kyselemättä sen enempää. Terve.

-Hyvät vanhempainyhdistyksen radikaalisiiven edustajat.

Lapset on katsoneet meidän bluffin.

Kaikki valta, mitä meillä lapseen on, on huijausta.

Lasta ei saa lyödä, ei pitää nälässä eikä pitää arestissa loputtomiin.

Ei mitään saa lapselle tehdä. -Ja ne on tästä tietoisia? -Joo.

Ne puhuu siitä keskenään, oppii kun on toistensa luona kylässä.

Me ollaan työpäivän jälkeen uupuneita, niillä on aina energiaa.

Jos ei, ne tankkaa itseään karkilla. Lopulta me annetaan niille periks, -

jotta me saadaan olla ees hetki rauhassa. Ne pitää meitä pilkkanaan.

Mitä me tehdään tälle asialle? -No, mitä? -Mistä minä, perkele, tiedän!

Ei kai mitään sitten. -Tää on vielä paskempi siipi ku se edellinen.

-No, perkele, mennään sinne takaisin sitten.

-Pöysti, meillä on sulle huonoja uutisia.

Toi sun Sallasi, se on... -On mitä? Ei se ole yhtään hullu.

No, se vähän klippailee välillä sen lapsensa kanssa, mutta so what?

Se rakastaa lastaan, ja rakkaus on sokea. Minä jos kuka tiedän sen, -

koska mä seurustelen Sallan kanssa ja se on kieltämättä umpihullu. Niin?

-Ei se ole sitä, Salla on... -Huora! -Mitä? -Helga!

-Sitähän tänne tultiin kertomaan. Suoraan täräytin. -Ai jaha!

Te kadehditte mun rakkautta. Tätä se on aina, kateutta, kateutta!

Aina kun joku on tekemässä jotain tosi tyhmää, -

kateelliset ystävät on puhumassa sille järkeä. Miten niin on huora?

-Pöysti, toissa vuonna Salla jäi kiinni rattijuopumuksesta.

Neponen puhallutti 3 promillea. Se iski Neposen ja sai sakot peruttua

-Jätti heti, kun oli saanut peruttua sakot. Sattui.

-Viime vuonna Salla sai kolmet ylinopeussakot ja menetti kortin.

Iski Routalemmen ja sai sakot peruttua. -Intohimolla harhautti.

Jännä, heti annoin periksi seksin toivossa.

-Viime viikolla Salla jäi kiinni veronkierrosta. Helga pidätti.

Iski Helgan ja jätti, kun sai syytteet peruttua. -Puhuttiin etelänmatkasta.

-Nyt se on vanhempainyhdistyksessä ja haluaa saada koulun hallintaan.

Siksi se iski sut. Ei pitänyt susta yhtään. Poliiseja aina hyväksikäyttää.

Yhtään ei Pöystistä ollut tunnetasolla millänskään.

-Älä kiellä! Sä et rakasta mua yhtään!

Vanhempainyhdistys lähetti viettelemään mut, -

jotta saisitte mut uhkailemaan luokanvalvojaa.

-Kuinka sä voit ajatella musta noin? Yhyhyy.

Vaikka kyllä se paikkansa pitää. Mutta sattuu se silti jotenkin.

-Teidän vanhempainyhdistys on ihan sekaisin.

Yks polttaa kouluja, toinen kiristää seksillä. Mikä yhdistys te ootte?

-Ehkä minä voin valaista asiaa. -Väinö Klemetti! -Niin, ystäväiseni.

Minä vetelen naruja tämän naurettavan järjestön takana.

Minä ja Homo Petteri.

Nämä kaikki vanhemmat ovat hyödyllisiä idiootteja, -

juoksupoikia, marionetteja jos haluatte.

He, niin kuin sinäkin, ovat pelanneet meidän pussiimme alusta asti.

Meille on aivan sama, kuka opettaa tai minne luokkaretki suuntautuu.

Me lapset haluamme kaaosta ja riitaa.

Niiden avulla nousemme valtaan. -Te ootte totaalisen sekaisin.

Miks toi polttaa piippua? Onko se 6-vuotias? -Pian maailma on meidän.

Muutaman kymmenen vuoden kuluttua meillä on kaikilla koulutus.

40 vuoden päästä me olemme kaikilla yhteiskunnan johtopaikoilla.

Te ette voi sille mitään. -Se on luonnollista, kun ootte keski-ikäisiä.

-Yksinkertaista, silti nerokasta. -Ei, ku ihan luonnollista. -Älä ole naiivi!

-Niin se on. -Perhana! Niin se kyllä on.

Totta, niin se tietysti menee. 20, 30, 40... Juu juu.

Meille ei oo vielä opetettu biologiaa. -Te ootte yks hemmetin sairas perhe.

-Hyvät vanhempainyhdistyksen jäsenet.

Me olemme olleet kärsivällisiä ja yrittäneet kehittää koulua.

Olemme tarjonneet omaa vapaa-aikaamme -

lastemme Venetsian leirikoulu- rahojen keräämiseen. -Barcelonan!

-Palataan siihen myöhemmin. -Sanni Juuteri ei kestä Välimeren ilmastoa.

-Myöhemmin, puupää! Ja mitä on tehty? Ei mitään.

Oppitunnit on puuduttavia ja lasten luovuutta ei kannusteta.

Tosiasia on se, että mikään ei muutu, ellei me tehdä jotain.

Joten mennään ja tehdään jotain!

-Mitä? -Aina me ollaan jotain keksitty.

-Taas laittoivat koulun palamaan. Mikä näitä ihmisiä vaivaa?

Ennen vanhaan ei kouluja poltettu. Lapsia lyötiin ja rakastettiin.

Lyötiin ja rakastettiin, ees taas. Nykyään ei kukaan lyö ketään.

-Täällä haisee paloöljylle. Mistä te saitte paloöljyä keskellä yötä?

Älkää sanoko, mä arvaan.

-Otettais kolme tonkkaa paloöljyä. -En sais myydä tätä siviileille.

Miksköhän mä niin teen? Jännä kyllä, pienen ihmisen heikkous.

-Miksi meidän koulu on taas palanut? -Lehtori Mattila!

Pidä huolta lapsista, ku me lusitaan. Onks sulla paljo tilaa kotona?

Mahtuuhan sinne meidän Adalmiina Alexandra? Ja Homo Petteri?

Ja Sanni Juuteri? Ja Väinö Klemetti?

Ja Saima Harmaja? Ja Eetu Valmontti?

Ja meksikolainen vaihto-oppilaamme Exxon Valdez? -Lapset.

Tässä ois nyt perinteinen puheen paikka. Leffoista tuttu.

Lasten suusta vanhemmille. Opetus tai joku koskettava, naiivi totuus.

"Rakastakaa meitä, mutta antakaa meille rajat" -tyylinen. Ei?

"Antakaa meidän kokea vastoin- käymisiä älkääkä suojelko elämältä"?

"Puhukaa meille enemmän"? Ei sekään?

No, käsittelette tätä sitten aikuisena. Terapia on kyllä helvetin kallista.

-Hyvä, että pääsit Sallasta eroon. -Joo.

Hassua, miten rakastunut ihminen voi mennä niin sekaisin.

-Routalempi hoitaa tutkinnan. Syyte nousee varmasti. Linnat paukkuvat.

-Ihanaa, että sä päästit meidät vapaaksi. Kiitos.

-Se on jännä, miten mä teidät päästinkin.

Mitä tahansa teen, että vähän saisin lempeä.

-Vanhempainyhdistys oli jo pitkään tarkkailussa. Nyt joutuvat lusimaan.

-Mitä? Ai, sä tiesit, että Salla on agentti? -Tiesin koko ajan.

-Ja että se särkee miesten sydämet? -Tiesin. Ohjasin sen sun luokse, -

kun se oli jo muiden sydämet särkenyt. -Laitoin tunteet peliin!

-Poliisilla ei saa olla tunteita! -Tiesit, että kohta mun maailma romahtaa.

-Ei romahtanut maailma. Nuori ihminen aina putoaa jaloilleen. -Silti!

-Lisäksi olet tunnevammainen.-Mitä? -Sinua ei jää kaivamaan mikään.

-En ole tunnevammainen! -Kolme- kymppinen eikä vieläkään sitoutunut.

-Mua ois voinu sattua sydämeen. -Ei satu tunnevammaista.

-Itse olet tunnevammainen. -En ole. -Tunnut olevan.

-Ei sattunut sinun ero yhtään. -Väinö Klemetti oli mulle ku oma poika.

-Höpö höpö. -Syvää sielujen sympatiaa oli meillä Väiskin kanssa.

-Mistä te puhuitte muka? -Ei mistään, mutta lapset on rikkaus.

-Ei tee rikkaus ihmistä onnelliseksi. -Se on kyllä totta.

Tekstit: Kari Vetri Yle