Original subtitles

.

.

Komisario Nikanderin poismenon johdosta tänne tulee uusi komisario.

Toivotatte hänet tervetulleeksi ja teette jotain kivaa poliisijäynää.

-Uuden kaverin kiusaaminen, se on jännä rituaali, hyvin jännä.

Tuleeko hän hautajaisiin? -Tulee. Pyysin häntä puhumaan siellä.

Tulee kivaa jatkumon ja tarkoituksellisuuden tunnetta, -

kun uusi poliisi puhuu siellä. -Kuka se on? -Joku Pöysti. -Pöysti?

Ei kai Kyösti Pöysti? -Ei kai Kyösti Pöysti! Mitä? Joo!

Tunnetko, onko mistään kotoisin? -Oltiin samaan aikaan poliisikoulussa

Pöysti on ihan nero! Psykologinen kaveri. -Uuden polven poliiseja.

Minä olen vanhan kaliiberin jannuja, röökiä ja viinaa menee koko ajan.

Darrassa töihin joka päivä. Avioliitot päin helvettiä ja lapset etääntyneet.

Kaikki klassisen poliisin heikkoudet on minulla. -Ethän sä juo etkä polta!

-En tosiaan. Ja vaimonkin kanssa on ihan ehjä olla, lapsetkin käy.

Mutta perusväittämänä olen sellainen poliisi! -Juu, juu.

-Toisin kuin tämä Pöystin vätys. -Juu, totta kai.

-Nikander oli hieno mies. Ei tule sellaisia poliiseja enää.

Nyt tulee vain näsäviisaita neitejä, niinku tämä Pöysti. Jumakauta!

Pöystillä ei tule olemaan helppoa minun alaisuudessa.

-Ethän sä ole edes tavannu sitä. -Ei tulla yhtään toimeen Pöystin kanssa.

-Millainen tyyppi se on? -Loisto- heppu. -Mitätön heppu on Pöysti.

Aina ollaan tukkanuottasilla, aina on kova vääntö minulla ja Pöystillä.

-Anna jätkälle mahdollisuus. -Pöysti pitää minua vanhana seniilinä.

Säälii minua, jumankauta! -Hyvin jännä toi aggressio.

-Aina riidellään Pöystin kanssa. Aina huudetaan naamat vastakkain.

Mutta se on meidän juttu, sellaista miesten leikkisää nokittelua.

Hieno mies on Pöysti! Hyviä kamuja ollaan, Pöysti ja minä. Minä ja Pöysti.

Komisario Nikander oli hieno ihminen ja ennen kaikkea poliisi.

Hän kuoli virantoimituksessa, niin kuin varmaan olisi halunnut.

Hän olisi varmaan halunnut kuolla juuri viimeisenä työpäivänään, -

täysin palvelleena ja kaikkensa antaneena.

Varmaan hän olisi myös iloinen siitä, ettei hän kuollut nopeasti, -

vaan ehti koko matkan sairaalaan muistella elämänsä huippukohtia.

Nikanderia ei ampunut paatunut rikollinen eikä huumekauppias.

Nikander kuoli omien työtovereidensa harhaluoteihin.

Siitäkin hän varmaan olisi ollut iloinen.

Nyt Nikanderin tilalle astuva nuorempi komisario Kyösti Pöysti -

sanoo muutaman sanan Nikanderin elämäntyön jatkuvuuden merkiksi.

Siinä. Pöysti. Missä Pöysti on?

-Johnson, this is the last mission. Terrorists are hiding in the village.

Kill them, but try not to kill the locals.

This is suppoced to be a UN-mission, you know. (Laukauksia.)

Johnson, you killed everybody. Cover it up, you sick bastard, you.

Then meet us at the rendezvous point.

-Nikander haudataan nyt maan poveen, -

poveen, joka on meitä kaikkia vuorollaan imettänyt.

Poveen, jolla on liivejä joka koolle, ja joka hölskyy, kun nainen juoksee.

Josta lapsi juo maitoa ja jonka nännipihalla mies leikkii...

-Lääkkeet! -Mitä? -Lääkkeet! -Lääkkeet! Aivan!

Nyt Nikanderin kollega Pekka Routalempi sanoo muutaman sanan.

-Kuolema, se on jännä se kuolema.

Ihmisen elämän päätepiste. Jännä kaari.

Elämä on kaari. Se on jännä sekin.

-Se on jännä. Helga! -Jännä...

(Ohjelman tunnusmusiikki.)

Oikein hyvää huomenta. Meillä on vieraana nainen, -

joka on julkaissut puisen keitto- kirjan, joka on myös leikkuulauta.

Tää on aivan mahtavaa. -Joo, todella juuri näin kävi.

-Ihan mahtavaa. -Idea lähti siitä, ku... En mä jaksa kertoo sitä.

Hei, saanko mä laulaa "Aikuisen naisen"? -Kuule, et saa.

-Ihan pikkusen? -Et yhtään. -Tiedät sä ees, miten se alkaa?

-Äää!

-Nikander, mä olen pahoillani siitä, että vahingossa ammuttiin sua.

Mutta elämä on sellasta.

Jos sä olisit vahingossa ampunut meitä, me oltais kuoltu.

Että sikäli tässä on ihan turha osoitella. Mutta elämä jatkuu.

Sä varmaan elät jossain muodossa jossain, kukkana vaikka. Aamen.

-Sitten konstaapeli Neponen, ainoa tolkun mies koko talossa.

(Puhelin soi.) Neponen.

-Mä oon myöhässä. Mis vaiheessa te ootte? -Nikanderia siunataan just.

-Laita mut kaiuttimeen. -Täh? -Laita mut kaiuttimeen.

-Nikanderin tilalle tullut komisario Kyösti Pöysti -

haluaisi nyt sanoa muutaman sanan. Että tuota...

-Hyvät komisario Nikanderin ystävät. Vaikken miestä tuntenutkaan, -

olen saanut kuvan lämpimästä kanssaihmisestä, joka...

Varmaan piti lapsistaan, nikkaroikin... Aaa, mä nään teidät jo.

Sori. Tosiaan, tuli vähän kiire.

No, joka tapauksessa hieno mies oli Nikander. Nikkaroi ja kaikkea.

Aamen. -Kröhöm! -Sori. Aivan, se on sun käsky.

-Ei ole hyvä tämä Pöysti.

Kyösti Pöysti, ikä 31, komisario.

Olen Rauno Repomies, koitetaan tulla toimeen. Onko kysymyksiä?

Yksi on. Miksi sulla on tutti suussa? -Ei kuulu sulle. -Tutti aikuisella.

-Pöystillä on aina ollu tutti. -Ei käy laatuun, ota se pois. -En ota pois.

-Sitten annat tyydyttävän selityksen. -En anna mitään selitystä.

-Oidipaalinen regressio? -Ei ole mikään 5 pennin freudilainen selitys.

-Onko teennäistä retromuotia? -Ei ole. -Retromuotia tutti on. -Ei ole.

Voidaanko mennä asiaan? -Ei voida. Häivy silmistäni. -En häivy.

-Ei ole hyvä tämä tuttimies.

-No niin, pojat. Me ollaan satamassa kohta.

Kaikki on mennyt tähän asti hyvin. Vähän liiankin hyvin.

-Musta on menny semihyvin. Olihan meillä tossa ongelmiikin. -Totta.

Eihän tää liian hyvin oo kerenny mennäkään. Rantaudutaan.

-Pöysti. Nikanderilta jäi kesken iso juttu, -

kansainvälisen piraattilevyjen salakuljetusrenkaan nappaaminen.

Organisaation nimi on Multainen käsi.

-Joo, mä hoidan. -Tulevat satamaan illalla. -Joo, mä menen sinne.

-Tässä on tutkintamateriaali. -En jaksa lukea, katson Wikipediasta.

-Ei ole vieläkään hyvä mies tämä Pöysti.

-Toi on se laiva. Ollaan ihan hiljaa.

-Jänniä nämä pimeässä näkevät kiikarit. Tekniikka kehittyy.

-Hiljaa. -Hiljaisuus on jännä. Ihminen kaipaa hiljaisuutta.

Nykyään on vähän hiljaisuutta. Ennen oli toisin.

Jännä. Nykyään melkein kaikki on jännää. -Missä Pöysti on?

-Sillä oli joku tapaaminen. Hys!

-Marjukka. Olen käynyt monilla treffeillä, joten kysyn suoraan: -

olet sä läheisriippuvainen tai kiinni edellisessä suhteessa?

-En. -Olet sä nisti? Juot sä liikaa? -En. -Keskeyttelet sä muita?

Naurat sä omille jutuillesi? Haluut sä kännissä laulaa "Aikuista naista"?

Käytät sä hymiöitä? Olet sä nähny Amelien 100 kertaa? Olet sä hullu?

Sairaalloisen mustasukkainen? Oot sä Shania Twain -fani?

Onks sulla kuppa, ebola? Olet sä muuten sekaisin? -En mielestäni.

-Loistavaa. Ihanaa. Otetaas toiset.

-Mä haluan myös olla suora. Musta sä olet... no, mielenkiintoinen kaveri.

Mutta mun on pakko kysyä... -Joskus suihkussa. -Mitä? -Ei mitään, jatka.

-Haluat sä lapsia? -Täh? Me ollaan tunnettu 3 minuuttia!

-Ei nyt! Mä oon 30. On turha tuhlata aikaa mieheen, jos ei se halua lapsia.

-Tota, joo...

Joo, kysytkin vielä! Siis ei nyt, mutta joskus, totta kai! Ehdottomasti!

Skidit, mahtavaa! Siis ei nyt, mutta joskus.

Joo, mä rakastan lapsia! Itekin olin junnuna.

Hiljasta. Ehkä vähän liiankin hiljasta.

-Eikö tää nyt ois ihan sopivan hiljaista? -No joo.

Ei tämä varmaan liian hiljaista ole. Aletaan purkaa lastia.

-Neponen, tapasin ihanan naisen. Kaunis, älykäs, mukava.

Tosin se haluu lapsia, mutta eiks kaikki naiset haluu?

Voinhan mäkin joskus haluta lapsia. En kyllä usko.

Jos isyystesti natsaa, niin tunnustan. -Meil on nyt tää väijytys tässä.

-Naista ei kannata kuunnella. Nainen on heikko ja tyhmä. -Sä olet nainen.

-Joo, pelaa toi helppo kortti. "Olen vähän Pöysti, pelaan..." -No niin.

Helga, sä varmistat länsipuolen, Routalempi, sä tukit portin.

Vai Pöysti, oliks sulla joku nerokas suunnitelma? -Mä hoidan tän.

-Mitä se tekee? -Luottaisin Pöystin harkintaan.

Pöysti on ihan nero. Istutaan me tavikset tässä ja otetaan opiksi.

-Hei, salakuljetuskaverit! Komisario Kyösti Pöysti poliisista!

Laiva on saarrettu! Ja ennen kuin rupeatte ammuskelemaan, -

niin mietitääs elämää hetki!

Te olette kaikki urpoja! Peruskatkeraa sakkia.

Aina on joku potkinut päähän, aina on jonkun toisen syy!

Saa murtua, jos haluaa. Surkeat, epäonnistuneet sössöpäät!

Miettikää lapsuuttanne ja hajotkaa! Nyt kävelette ulos kädet ilmassa.

Ja piraattilevyjen salakuljetus on niin 90-lukua! Eiks teitä yhtään hävetä?

Ysärin alkua, kasarin loppua. Ysärin alkua.

-Hei, nyt me ollaan hirveessä liemessä. Tai keskipahassa liemessä.

Heitetään kamat moottoriveneeseen ja viedään ne varastoon.

Nieminen, sinä jäät tänne harhauttamaan poliiseja. -Miks mä?

Summanen hei, en jää!

Okei, okei, okei, okei.

-Jussi "Rotanmaksa" Nieminen. Jäsen Multainen käsi -järjestössä.

Sulle tulee pitkä kakku, mutta kaverit jatkaa makeaa elämää.

-Luulet sä, et sä saat mut vasikoimaan?

-Olit pelkkä venekuski, juoksupoika. Jos vasikoit, ei tule tuomiota.

-Onko varma? -Kyllä. Lisäksi sulle taataan 24 h -poliisivartiointi.

Ja saat uuden henkilöllisyyden. Ja passin ilmaiseksi.

Ja starttirahaa. Ja tän poliisivoimien vasikoille tarjoaman herkkukorin.

Toimi siis nyt.

-Okei, mä suostun.

Jätä se kori tänne.

-Marjukka puhuu vaan lapsista. Mistä minä tiedän, haluanko lapsia?

-Ei sitä tarvii tietää nyt. -Tarvii!

Se on sen reunaehto meidän suhteelle. Ei ehtoa, ei reunaa.

-Kaikki päätekijät pääsi karkaamaan. Tavara on kadoksissa.

-Nieminen suostuu vasikoimaan. -Vasikka! Loistavaa duunia, Pöysti!

Otat sen suojelukseesi. -Mul on menoa! -Katsot, ettei sitä tapeta.

Ainakaan ennen oikeudenkäyntiä. Viet sen salaiseen piilopaikkaan.

-Missä se on? -Toisessa kerroksessa. -Ei oo kauheen salainen. -Ei olekaan.

Hyvin helppo löytää. Siinä lukee "Poliisien piilohuone".

(Mörisevät.)

Huhu kiertää, että Nieminen aikoo vasikoida oikeudessa.

-Ei jumankekka! Se on tapettava ensi tilassa!

Mä haluan, että siinä yhdistyy tappo ja kosto! -Jos mä meen ampumaan.

-Ei, kuolema on liian lievä kosto vasikalle! Ihan liian lievä!

-Kostonhimoinen, julma, arvaamaton salakuljettaja, -

Suomen eräs raaimmista rikollisista: Jussi "Pikkuneiti" Summanen.

-Miks sen lempinimi on Pikkuneiti? -Se tilasi sen mainostoimistolta.

Summanen on hyvin kostonhaluinen, se ei kaihda mitään keinoja.

Sen päässä pyörii nyt kaksi asiaa: kostaa teidän vasikalle -

ja vakuuttaa kaikki siitä, että Top Gun ei ole homoelokuva. -Mitä?

-Top Gun on monista miesten välinen rakkaustarina, se risoo sitä.

-Ei jumankauta ole! On hieno lentoelokuva. -Mihin tää liittyy?

-Halusitte kattavan profiilin.

Summanen sai potkut mainos- toimistosta liian viihdekäytön takia.

Nyt se on täysipäiväinen rikollinen.

Se ajaa hopeisella Bemarilla, lempiruoka on spagetti -

ja autiolle saarelle se ottaisi mukaan aurinkotuolin ja hyvän kirjan.

Musta ihan jänniä detskuja. Voi tulla käyttöö. Ihan käyttiskamaa.

-Tää on poliisin piilopaikka. Pysy täällä kunnes pöly laskeutuu.

-Tääl on ihan ankeeta. -Höpö höpö. Sul on täällä kaikki.

On matkatelevisio, vanhoja ET-lehtiä, Commodore 64. Hyvin riittää.

-Aika pienet tilat kyllä täällä.

Minä meen nyt ulos, ja sinä suojelet mua. Otat sen herkkukorin mukaan.

-Et sä voi lähteä ihmisten ilmoille! Noin, sä lähdit ihmisten ilmoille.

-Kyösti Pöysti on valmistunut teiltä. Outo kaveri, en pidä yhtään siitä.

-Pöysti on aika sekaisin.

Me diagnosoitiin masennus, ADHD, lievää vainoharhaisuutta, -

elämänhallinnan puutetta, heikko keskittymiskyky ja veemäisyyttä.

-Ihan kelvoton on poliisiksi.

-Suurin osa rikoksista johtuu elämänhallinnan puutteesta, -

veemäisyydestä ja huonosta keskittymiskyvystä.

Osa kouluttajista oli sitä mieltä, että Pöysti inhimillisine vikoineen -

kykenee ymmärtämään perus- rikollisen mielenlaatua. Oliko muuta?

-Eihän ole Top Gun mielestäsi homo- elokuva? -Ei ole homoelokuva. -Hyvä!

-Et sä tonne voi mennä. Se on Stadin pahin räkälä.

Kaikki kriminaalit istuu siellä. -Suojelet mua sitten. Ja kannat tota.

Me ollaan istuttu täällä jo viis tuntia.

-Herkkukori.

-Miksi sä vaihdoit tänne? -Mun pitää vahtia tota kaveria. Otat sä jotain?

Tässä räkälässä ei tuontioluita ole. -Tilaa mulle kaks Mustaa Ryssää!

Ja yks Putkimiehen Räkä. -Mä en halua olla täällä. -Katotaas...

Ei täällä oo ku tiukkoja.

Musta Ryssä, Minttu Musta Ryssä, Työttömän Ahteri, Hukkuva Somali, -

Tyhmä Svedu, Kiinalainen Nälänhätä, Eestiläinen Abortti ja Jallu.

Pitäiskö mun poliisina puuttuu näihin nimiin? -Tää on ihmisten baari.

-Saanko kysyä? -Kerran armeijassa. Me oltiin humalassa. -Mitä?

-Ei mitään. -Miksi sulla on tutti? -Haluut sä, että mä luovun siitä?

En pysty. Voin yrittää. Okei, sulle mä voin kertoa. -Musta se on söpöä.

Johtuuko se siitä, että sä tykkäät lapsista? -Just siitä se johtuu.

-Mä pyytäisin sut sisään, mutta sulla on töitä. -Mä jätän sen tohon.

-Eikö sun pitäis suojella sitä? -Kyllä se pärjää. -Ne voi tappaa sen.

-Ei sitä tosta kukaan nappaa. -Vie mut himaan. Ja snägärin kautta.

-Uskokaa jo, mulle ei riitä sen vasikan ampuminen.

Haluan jotain julmempaa. -Jätetään se vaikka puuhun roikkumaan.

-Hei, vuosinani mainostoimistossa mä opin yhden asian: -

ajattele yllättävältä suunnalta.

-Me ei tapeta sitä eikä ripusteta sitä puuhun. Mitä julmempaa voi keksiä?

-Ota rauhassa, haluan kunnollisen koston. Heitellään ideoita.

Joku keittää kahvia. Nyt stormataan, hei.

-Sä et voi kulkea ihmisten ilmoilla. Mennään takaisin sun piilopaikkaan.

-Mä haluun raviradalle. Ja sä suojelet mua siellä. -En tule. Mene sitten.

Mä en jaksa tota sun lapsellista käytöstä enää. Hei, älä nyt mene!

No, mene sitten! Tuu takas! Mä syön sun herkkukorin!

Kaikki Tobleronet menee. Pelkät viinirypäleet jää.

-Kiva, että sä suostuit tähän. Olihan se nyt vähän tyttöjen leffa.

-Mulle on vaan ihmisten elokuvia.

Mä tykkään herkistä leffoista. Mähän en häpeä itkeä.

Hienosti kuvas pahaa maailmaa. Sä voit itkeä tota hartiaa vasten.

Haluut sä, että hieron sun niskaa? Onks tää vähän liikaa? -Pikkusen.

-Mun haaveet? Elää kiva elämä, matkustaa, ottaa iisisti.

Mites sun? -Kyösti, oletko sä varma, että sä olet sellainen ihminen -

joka haluaa joskus lapsia? Vai haluat sä vaan päästä sänkyyn?

-Äääh! Nyt oli loukkaavaa! Nyt oli paha! Uskomaton syytös kyllä!

Mä lähden himaan. No, en lähde, mutta pyörin tuohtuneena tässä.

Aika yllättävä. -Sori sori, mutta lapsissa vaan on kauhee vastuu.

-Vastuu on mun toinen nimi. Oho, sun kämppä. Mites ois yömyssyt?

-Eikö sun pidä vahtia sitä? -Ketä? -Niemistä, vasikkaa.

-Se meni sen kavereiden luo. Kai. -Pärjääkö se? -Ihan hyvin.

-Se on varmaan yksinäinen. -Mä jätin sille ruokaa, ja sillä on videot siellä.

Mennäänkö sisälle? -Mä tarviin ryyppykaverin.

Tuu, ni mä kerron sulle kaiken, mitä mulle on ikinä tapahtunu. Ota bisse.

Anna euro.

Hirvee darra. Tuo mulle pitsa. Ja sä, tanssi mulle jotain.

-Nyt kuuntelet: sä pysyt täällä. Jos lähdet, se on omalla vastuullas.

-Jos mulle käy jotain, sä menetät duunis! -Olen kyllästyny duuniin.

Lähen Intiaan tekemään bambutuoleja.

Koko kuvio on täällä jotenkin niin jotenkin niin jotenkin.

Neponen, varaa liput Intiaan. Älä varaa, ei oo pokkaa jättää kaikkee.

-Haluan kostaa vasikalle niin, että sen koko loppuelämä on kärsimystä.

On se nyt ihme, jos ei kukaan keksi parempaa kuin ampuminen.

-Mites jos...? Ei, se ei oo kauheen julmaa. -Kerro vaan. Nyt stormataan.

Tässä vaiheessa ei ole kuin hyviä ideoita. Heittele mulle, heittele.

-Mitä jos me - siis kostoksi - ei tapetakaan sitä?

-Toi on uutta! Mä tykkään tosta. -Se joutuu pelkäämään koko elämänsä.

-Mä tykkään tosta, tossa on oma kulmansa. -Joo. -Joo.

-Ei, me ollaan ajateltu liian monimutkaisesti. Keep it simple.

Hoidetaan tää alta pois. Hakekaa sementtiä, iso ämpäri ja vene.

(Haukottelee.) Oli kiva ilta, Kyösti.

Mun pitää tosiaan mennä nukkumaan.

Ellei sua kiinnosta yömyssy... -Totta kai mua kiinnostaa rakastella!

Sanoinks mä sen ääneen?

Siis keskustella syvällisesti. Panemisen ohessa.

Ei panemisen, rakastelun... Ei!. Sä olet niin kaunis ja ihana... Ei!

Olen mä parempiakin nähny, mutta niihin ei ollut mahkuja.

Ihminen puhuu sekavia, kun on tissit mielessä... keskustelu!

Ja yömyssy on mielessä kyllä. -Sä sait jonkun vahtimaan Niemistä?

-Ei, se nukkuu himassa krapulaansa pois. -Pöysti, se on hengenvaarassa!

-Höpö höpö, se nukkuu sikeesti. -Kyösti, se on sun vastuullas!

-Mä pyysin naapureita kuunteleen, jos se herää. -Ei se pärjää yksin!

-Se kapinoi mua vastaan koko ajan eikä tottele yhtään. -Kyösti!

-Se haluu vaan huomiota! -Vie mut Vermoon. Kantamalla.

No niin. Tässä on sementtiä, merenpohja on tossa.

Pahinta, mitä me voidaan Niemiselle tehdä on se, -

että se joutuu elämään koko elämänsä pelossa. -Toi oli mun idea.

-Ei ole mun ideoita ja sun ideoita. Toinen heittää ja toinen stormaa.

Kuunnelkaa: me ei tapeta vasikkaa, me tapetaan itsemme.

-Äh. -Tässä on kaksi kilometriä syvää.

Laitetaan betonia kenkiin ja hypätään veteen. Kukaan ei löydä meitä.

Nieminen miettii koko loppuelämänsä, koska me hyökätään.

-Eiks me voida vaan muuttaa vaikka Kanarialle? -Toi on laatikkoajattelua.

Keep it simple. Tää on paras ratkaisu, jalat betoniämpäreihin kaikki.

Nyt!

-Otat sä vielä punkkua? -Mä en haluais jankuttaa siitä lapsesta, -

mutta nyt kun meidän suhde on menossa fyysiseksi, -

niin sano nyt, oletko tosissasi. -Joo, joo. Mä rakastan lapsia.

Jopa niitä rääkyviä koliikkityyppejä. -Sä olet aika sekavan oloinen kaveri.

Lisäksi sulla on vaikeuksia olla paikallasi.

Ymmärräthän, että lapsi vaatii jatkuvaa läsnäoloa? -Totta kai.

(Ovikello.)

-Mulle tuli yksinäinen olo siellä.

Mä voin varmaan tulla tänne sun luo pyörimään.

-Et voi. Mene ulos pyörimään. -Vähän on alkanu pelottaa.

Kuulin, et Summanen on liikkeellä. -Kyllä sitä nyt pelottaa sitten.

Oisit miettiny sitä silloin, kun olit mahdoton. Ota rahaa ja mene leffaan

-En mä jaksa. -Osta kaljaa ja mene puistoon. -En uskalla.

-Säälittävä kaveri! Mene Linnanmäelle. -Se on kiinni.

-Mene tuonne huoneeseen sitten! Olet hiljaa etkä häiritse meitä! Mitä?

Minne sä menet? -Mä en tuhlaa enää sekuntiakaan mieheen, -

jolla ei ole kykyä ottaa vastuuta. Et ole isäainesta! Hyvästi!

-Miten niin en osaa ottaa vastuuta? Anna esimerkki.

Niin, tosta en osannu ottaa yhtään vastuuta. Anna joku toinen.

-Viimeinkin saadaan tuomiot koko sakille.

Nikanderin viimeinen juttu saa kivasti päätöksensä.

-Oikeudenkäynti, jännä prosessi. Tilinteon hetki. Jännä...

-Se Nieminen ei pääse todistamaan. -Mitä?

-Se pölli mun rahat ja osti lennon Väli-Amerikkaan. -Voi jumankauta!

Sun piti vahtia sitä! Halusit vaan päästä eroon siitä! -No joo.

Mut nyt mulla on jotenkin tyhjä olo. Se toi elämääni rutiinia ja sisältöä.

Tunsin itseni tärkeäksi, ku oli joku, josta oli vastuu. Haikeet tunnelmat

Nieminen, mahoton veitikka. Olis kiva nähdä sitä joskus vielä.

Nähdä, mitä siitä on tullu.

-Summasen porukka on kadonnut maan alle. -Minkä mä sille voin?

-Ei ala hyvin. Koko ajan riidellään. -Joo, hoidin vähän huonosti asiat.

-On helvetillistä vääntöä meillä. -Tolla asenteella varmaan.

-Ei muutu asenne siitä. -Minkä mä sille sitten voin? -Et voi mitään.

-Ei oo reilua toi! -Huutoa ja mieli- valtaisia aikarajoja annan sinulle.

-Mitä aikarajoja? -48 tuntia saat jokaiseen juttuun, -

vaikka olisi reilua antaa enemmän. -Sitten mä lopetan.

-Et voi lopettaa. -Voinpas. -Et voi. Tarvitaan sinua täällä. -Mitä?

-Terävä kaveri, saat täyven tuen. -Oot sä työkykyinen?

-Seison takanasi joka päätöksessä. Otan luodin vaikka puolestasi.

-Ehkä jään sitten. -Olet aina ollut ku veli mulle. -Mitä?

-Vuosikymmeniä ollaan tehty töitä. -Se oli Nikander!

-Lomat vietettiin yhdessä. Hieno mies olet, Pöysti. -Voinko mennä?

-Menet nyt siitä. Huomenna taas töissä. Raavaat miehet tekee töitä.

Top Gun on hieno elokuva. Ei ole kysymys ku lentämisestä siinä.

A-rapun miehet ei pysty lentämään. Ei, kun he juuri pystyvät.

B-rapun mies on vankina. Siivetönnä hän ei pysty lentämään ollenkaan.

Ei ilmojen tielle käy hänen tie.

Tekstit: Kari Vetri Yle