Original subtitles

.

.

.

.

Selittämättömän hyvää huomenta.

Harrastus. Jokainen ihminen tarvitsee harrastuksen.

Harrastus säteilee ihmisen arkeen kivasti, -

odottaa työpäivän jälkeen palkintona, tuo sisältöä elämään.

Tuntuu, ettei nykyään harrasteta enää. Muutetaan se. Kiva.

Meillä on tänään studiossa vieraita puhumassa harrastuksistaan.

Nyt on uutisten vuoro, mutta ensin meille esiintyy Jaana.

Jaana harrastaa soittoäänien matkimista. Moi, Jaana. -Moi.

Nokia tune: tiluliiduu, tiluliiduu, tililiiduu, dii.

-Aha, sehän oli tuttu... -Attaction: Ti! Tidili! Tidilidili!

(Puhelin soi.) Pöysti, panttivankitilanne.

Briiffaa mua. -30 jenkkituristia panttivankina suurlähetystössä.

Terroristeilla on ydinase, aikaa 10 minuuttia. -Aha.

-Mä oon kiertäny ton vartijan kolme kertaa. Aina tulee hälytys.

Tuo ovi on ainoa reitti sisään. Mitä me tehdään?

-Johnson, the president is furious. We must not fail. -Ammu kaikki.

-Tää on hiipimis- ja väijymispeli. -Ammu kaikki! Mä näytän.

-Nyt toi tulee...! Älä sinne mene! Toi on ehkä ihan hyvä.

Pikkasen vasemmalle siitä! Et paina X:ää!

Ei noin, rytmissä! Vedä alas! Eiku ylös! Aika luova ratkaisu. Ammu!

-Noin. -Well done, Johnson. You are one creative psychopath.

Now, cover it up, for Christ's sake. This was a U.N.-mission.

-Mitä tämä on? -Meillä on lounastunti. -Ei vetele tämä!

Tulet mun huoneeseen, niin mä huudan sulle siellä. Tästä asiasta.

Kun minä olin nuori, me painittiin lounastunnilla.

-Koska ei ollut videopelejä. -Ei. -Joo. -Ei. -Joo.

Jos olisi ollut, olisitte pelanneet. Mä selitän sulle. Käytän ironiaa.

Tässä on sun sukupolvi omasta mielestään: aina on ollut rankkaa.

Isä raataa päivät pellolla, illat tehtaassa.

Viikonloppuina hän käy sodassa. Äiti synnyttää kolmesti päivässä.

Kaikilla lapsilla on rutto. Leluja ei ole.

Ruuaksi on kaarnaa ja tervaa. Navetta palaa joka yö.

Tässä on mun sukupolvi: tyhmä, kiittämätön, laiska ja ruma.

Onhan se, mutta niin olisitte olleet tekin, teillä vaan ei ollut fyrkkaa.

-Pöysti, kiellän sua ja Neposta pelaamasta pelejä työaikana.

-Lounastunnilla me saadaan vaikka homoilla! Tai painia. Tai kumpaakin.

-Me painittiin pitääksemme poliisi- kuntoa yllä. Ei ollut homoilua!

-Ei tietenkään! Silloin ei ollu edes ABBAn levyjä eikä nännirenkaita.

Nykyään homoilukin on liian helppoa. Luento ymmärretty. -Hyvä.

Briiffaa mua. -Asemaravintolassa joku hajotti juovuksissa irtaimiston.

-Miksi mä saan aina tällaiset tapaukset? Mä menen hukkaan.

Edes joskus joku ovela superrikollinen, mutta ei.

Riehuvia juntteja, joita riivaa joku. -Aja. -Se on sulla. -Älä viisastele!

Ööö... -Se on Laakkonen, kanta-asiakas.

Ei puhu ikinä mitään, kähmii joskus.

Joi 24 tuoppia kolmessa tunnissa ja hajotti kaiken.

-Jaa. Laakkonen! -Miks sulla on tutti? -Sitähän tässä on mietitty.

Laakkonen, nyt herätys! -Ööö!

Johnson, the United Nations secretary is corrupt.

Kill him and his family. -Ärsyttävä tämä Laakkonen. Riehuu ilman syytä.

-Onks sulla joku dianoosi? -Totta kai on. Muotoutumassa. Mun vuoro.

-Onkohan sillä joku kriisi? -Kellä? -Laakkosella. -Älä ole lapsellinen.

Sitä vaan riivaa. -Mikä? -Varmaan elämä yleensä.

En minä tiedä. Sitä riivaa, se on niin yksinkertaista. Vie se kotiin.

-And Johnson, kill the secretarys pets too.

They may have learned from their master. (Laukauksia.)

-Sovitaanko, ettet enää riehu. Vaikka kuinka riivais.

Tässä on lasku ravintolan irtaimistosta, poliisiaseman tuolista,-

auton penkkien repimisestä ja kuulusteluhuoneen pöydästä.

Ole hyvä.

(Puhelin soi.)

Haalo! -Neponen tässä. Mies riehuu asunnossaan pesäpallomailan kanssa

Ei suostu tulemaan ulos. -Rikkokaa paikat ja lannistakaa kohde.

Kovat otteet, rento meno.

-Laakkonen riehuu, tuu puhumaan sille. -Sä saat sen hoidettua.

Huudat sille jotain sekavaa kunnes se murtuu... Joo, mä tulen.

Laakkonen, mun teoria on tämä: sun elämäsi on aika nolon näköistä.

Sun kaljuuntuva päälaki, tuunattu japskiauto ja kaljamaha -

tekee susta koomisen tolla voittaja-asenteella.

Ehdotus: lopeta rimpuilu. Myönnä, että vituiksi meni tämä elämä.

Keskity kannustamaan lapsia, elä vanhaksi ja vaivu unholaan.

Niin muutkin tekee. Murru ja tule ulos.

Miltäs kuulosti?

Mikä sua riivaa, mies?

Laakkonen! Tule nyt ulos!

Tsoukilla edes.

Kyllä me ymmärretään, kyllä se näin on. Naapureilla on lautasantenni...

-Mä kunnioitan sua niin paljon, että se on terveen kunnioituksen rajoilla,-

mutta onks tää järkevää? -Miestä riivaa. Sille pitää kertoa, mikä.

Sitten se rauhottuu. Riko ikkuna. -Jos sil on joku hätä. -Ei ole, sitä riivaa.

Riko sen ikkuna.

Meillä oli ongelmia äänen kanssa, -

mutta nyt toivottavasti kuuluu sinne kotisohvallekin.

Laakkonen, sä olet säälittävä, sieluton ihmisriekale!

Oikein hävettää/suututtaa. Vaimo ei enää himoitse.

Lapset häpeää huomenna koulussa, lemmikkieläimet puree.

Auto ruostuu, vene jää nostamatta. Kaikkialla on ikuinen syksy.

Tule nyt ulos, niin puhutaan. -Ei tunnu tehoavan.

Sinänsä vahva tekstiä, pakko ihailla. Mennäänkö voimalla sisään? -Ei.

Kyllä se kohta ärsyyntyy... Siis paranee ihmisenä.

Laakkonen, jos sä et nyt tule ulos, niin me tullaan tankilla sisään.

Mitäs siitä tuumaat?

Se on yksi puhelu, niin tankki tulee lähimmästä... armeijasta.

Hei, sano jotain.

Homo!

Neponen!

Johnson, there are American sivilians inside. Do not kill them.

Repeat, do not kill them. -Ammu ne kaikki. -Siellä on siviilejä.

-Sä olet tappanut 140 korealaista sotilasta. Niilläkin on perhe.

Ihmiset on tasa-arvoisia. Tapa ne! -Sulla ei oo yhtään kärsivällisyyttä!

-Työaika ei oo vielä alkanut. -Kello on 12. -Sitten meillä on lounastunti.

Laakkonen, nyt loppuu toi humalainen riehuminen. Jooko?

Hiljainen kaveri. -Miksi sä olet niin ilkeä sille? -Mua ärsyttää ihmiset, -

joita riivaa. -Itseäsi riivaa kaikki. -Höpö höpö. -Aamutelevisiokin.

-Höpö höpö.

-Aah, mustaa kahvia. Mustaa päivää vaan, ottakaa musta tuoli -

ja istukaa mustat perseenne alas. Nostetaan mustia verhoja, -

että musta aurinko pääsee sisään. -Ota ne vitamiinit. -Aivan.

Pöysti, sä olet kolmekymppinen yksinäinen mies.

Et ole edes tutista päässyt eroon. Miten sä luulet tietäväsi kaiken?

-Tutti on jännä osa mun persoonaa. -Mitä helvettiä se viimeöinen oli?

-On olemassa ihmisiä, joita riivaa. Pitää huutaa, muuten ne ei tokene.

Mä selitän. -Et. -Menee jo.

Syntymästä asti ihmiselle valehdellaan.

-Nyt on ruma vauva. -Annetaan silti 9-, ei voi ainakaan meitä syyttää.

-Tämä valhe on hyväksyttävä, koska ulkonäölle ei voi mitään.

Kotona ihmetellään, miksei kukaan leiki sen kanssa.

-Sä olet maailman kivoin poika. -Valhe! Ei tietenkään ole.

Tulee murrosikä. Usko alkaa jo horjua, mutta tsemppi jatkuu.

Hän kusee joulujuhlissa booli- maljaan, syö liimaa ja varastelee.

Murrosikäinen ruma finninaama kiinnostuu naisista ja yrittää väkisin.

Kotona ihmetellään, miksi kaikki tytöt ovat huoria.

-Ne ei vaan tunne sua kunnolla. -Valhe, mutta ostetaan.

Usko horjuu lopullisesti.

Nyt elämään ilmestyy satunnainen onnistuminen, -

ihmisen pahin vihollinen. Kaunis tyttö jostain syystä alkaa tykätä.

Koulusta löytyy muutama saman- lainen, ja syntyy ystävyyssuhteita.

Poika saa kesätöitä, ja nyt hänellä on rahaa mopoon. Mieti, mopoon!

Hän saattaa voittaa koulun pikajuoksukilpailun.

Tai hänellä voi olla luokan paras hemoglobiini.

Satunnainen onnistuminen sekoittaa pään loppuelämäksi.

Syntyy illuusio siitä, että elämässä kaikki on mahdollista. Syntyy harha.

Syntyy Laakkonen. Mies, jolla on kovaa näyttöä.

Avainpelaaja. Aloituskentällisen mies. Mies kaiken taustalla.

Mies, joka ei tarvitse ystäviä, ei ymmärrä naisia, -

jolla on luokan paras hemoglobiini. Hän pärjää aina. Mutta kun ei pärjää.

Hän perustaa firman, joka tuo untuvatyynyjä Kanadasta.

Hän itkee sitä, ettei tässä maassa saa yrittää.

-Tää maa on Albania, saatana! -Valhe! Albania on muualla.

Miestä alkaa riivata. Ainoa pelastus on se, että joku haukkuu pystyyn.

Muuten ei tule herätystä.

Työkaverit katoavat pikkujouluissa, perhe katoaa mummolaan.

Voittokulku on katki.

Mies jää yksin, ja riivaus vaan pahenee.

-Toi oli kamalinta schaissea, mitä mä olen koskaan kuullut.

Nyt ulos, ettekä pelaa sillä koneella. Se oli paskaa!

-Johnson, sneak in the church and mutilate the false priest's face, -

so the locals won't follow him anymore. (Laukauksia.)

-Noi on jänniä noi nykyajan pelit.

Mikseiköhän oo semmoisia pelejä, joissa ei ammuta koko ajan?

-Mikseiköhän James Bond koskaan käy paskalla? -Just joo. -Niin.

-Sekin on jännää. -Sekin on jännää.

-Jumalauta ton pelaamisen kanssa! Pöysti, kattopuhuttelu nyt!

-And Johnson, burn the brothel, we must not let the disease spread.

Repeat, must not let the disease...

-Siitä lähti.

-Se vei sen nyt, kato.

-Miksi sulla on toi tutti?

-Jos suulla ei ole tekemistä, ajattelusta tulee keskinkertaista.

-Luulet olevasi niin erinomainen, että sulla on varaa pitää tuttia.

-Hyvä teoria. Anna peli takaisin. -Mä takavarikoin sen.

Te saatte sen takaisin, kun olette oppineet olemaan.

Tehostaakseni vaatimustani lyön tätä vasaralla aina tasatunnein.

Aina tasalta tähän näin. Tällä tavalla.

Näin tasalta sitten aina lyön tähän.

Mies on umpihumalassa, ammutaan sen renkaat.

-On se jännä, miten ihmisellä pettää humalassa toi arvostelukyky.

Ei toikaan varmaan selvänä humalassa ajais. -Ammu renkaat.

-Hyvin ajaa kännissä. Se on jännä toi koordinaatio.

-Sä olet niin munaton jätkä! Ota ratti!

-Ratti, se on veneessä ruori. Sekin on jännä.

Jos sä vaikka soittaisit apuvoimia.

Juu juu, mä soitan, mä soitan.

Joki... Vesi elementtinä, se on jännä. Haloo?

Millon me saadaan se peli takaisin? -Ei varmaan koskaan.

-Harrastus säteilee arkeen ja tuo elämään mielekkyyttä.

Jokainen ihminen tarvitsee harrastuksen, myös Erkki Mäkinen.

Tervetuloa, Erkki. Sinä olet alkanut harrastaa vesivärimaalausta.

-Joo. Tein tämän eilen illalla. -Mitä se esittää? -Mun seksuaalisuutta.

-Ihan näköinen. -Eiks ookin? -On.

-Haloo. Missä? -Jos se on Laakkonen, ni mä en tule. -Selvä. Mennään.

-Mä en jaksa sitä Laakkosta. Mä en jaksa, mä en jaksa! -Mennään!

(Pirrr.)

Terve! Mikä meno, noin yleensä?

Pysäytä auto niin ketään ei satu. Kaikki on vielä mahdollista. Lähes.

Huomenna on uusi päivä, linnut laulaa, aurinko partioi taivaalla.

Aamuteeveessä on harrastuspäivä.

Sua riivaa, mä tiedän. Elämä on hirveää, kun se oikein oivaltaa.

Varo! Varo!

Panokset kovenee! Sulla on kovaa näyttöä, kukaan ei kiistä sitä.

Tääkin hurjastelu on vakuuttavaa. Eiks ole, Neponen?

Aja tien sivuun, niin jutellaan!

Mitä sä teet? -Harva tietää.

Terve! Sä et kamalasti puhu. Istutaan sitten hiljaa.

Ei vaan ole kamalan kypsää touhua aikuiselta. -Miks sulla on tutti?

-Se on tapa. -Näyttää tyhmältä. -Se on loistava keskustelunavaaja.

Pysäytä! Päästä mut ulos, jumalauta! -Ei, kuollaan yhdessä!

-Eiks mieluummin elettäis erikseen? -Ei! -Huomenna on uusi päivä. -Ei ole

-On, syyskuun viides. -Ole hiljaa!

-Et varmaan saa kahtasataa rikki.

Nynny.

Homo.

Mikä sua oikein vaivaa? Mä en keksi. Oot sä vaan umpisekaisin?

Sitäkö tämä on? Jätkä on sekaisin.

-Ja sinä harrastat lintujen tarkkailua. -Joo. -Se on hieno homma. -Joo.

-Lintuhan on ihmisen kantaisä. -Aha.

-Mitä, jos sä tarviitkin harrastuksen? Se vois olla ratkaisu.

Harrastus säteilee ihmisen arkeen.

Harrastus on palkinto, joka odottaa töiden jälkeen tai kun lapset nukkuu.

Se tuo elämään mielekästä sisältöä. -On mulla harrastuksia.

-Ai, tätä paskaa sä kuuntelet! Mä olen pettynyt suhun! Mutka. Mutka!

Mitä sä harrastat? -Lenkkeilen ja hoidan pihaa. -Paskat harrastukset.

-Mä olen hyvä juoksemaan, mulla oli nuorena luokan paras hemoglobiini.

-Hienoa. Joki. Joki!

Pihan siivoaminen ja laihdutushölkkä ei ole harrastuksia.

Tarvitset harrastuksen, joka tappaa aikaa kunnolla. -Mitä niitä on?

-Videopelit, golf, masturbaatio, laskettelu.

-Luulet sä, että mun elämästä tulee parempaa golfaamalla? -Luulen.

Älä ota sitä loukkauksena, mutta luulen. Sellaisia ihmisiä on.

Surkeetahan tää elämä kaikilla on.

Vaatii pokkaa tunnustaa, että sen laatu paranee harrastuksista.

Videopeli on auttanu mua kestämään tätä sun perässä juoksemista.

Lisäksi katselen huonoja elokuvia -

ja chattaan netissä nimimerkillä "Pelimies 25 senttiä". Että näin.

-Bensa. -Älä?

Tohon mä en enää tule mukaan.

Se, että sun elämäsi paranee golfilla tai sienten kuivattamisella, -

ei tee sun tuskasta ja katkeruudesta mitenkään kevyttä kamaa. -Eikö?

Mulla on saatanan vaikee elämä ja monisyinen tyhjyys sisällä. -Varmasti

-Mun tuskaa ei kukaan tajua. Mä olen rankka ja traaginen hahmo.

-Jolla on kova hemoglobiini. -Luokan paras oli.

-Tehdäänkö niin, että sä valitset harrastuksen akselilla -

golf, masturbaatio, laskettelu. Etkä juo ennen kuin on ehjä olo sisältä.

Joo. Soitetaan rantaan.

-Tässä on teidän peli. Saatte pelata lounastunnilla ja kahvitauolla.

Pitäähän ihmisellä harrastus olla. -Tää on ihan paskana.

-Minä harrastin painia nuorempana. Voimalaji.

Minulla oli luokan paras hemoglobiini. Mitä sinä harrastat?

-Lukemista, klassista musiikkia ja luontodokumentteja. -Et harrasta.

-Todellakin harrastan. -Mikä lintu toi on? -Pulu. -Se on koppelo.

-Koppelo on pulu. -Ei ole. -Pitäis olla. -Koppelo on riistalintu.

-Voi pulunkin ampua. -Eri asia. -Sama sille pululle. -Se on totta.

-Toi on pulu. -Se on kivi! -Näyttää pululta. -Ole hiljaa. -"Ole hiljaa".

"Ja niin kulki Laakkosen elämä puolipäivän korkeudelle ylös, -

ja kallistui rauhallisesti alas illan lepoon -

monen tuhannen kultaisen auringon kiertoessa".

"Ja kaikenlaisesta harrastelemisesta -

laajeni Laakkosen katselma elosta ja maailmasta". Jännä.

"Synnyinmaa ei ollut hänelle enää epämääräinen osa -

epämääräisessä maailmassa".

"Vaan tiesipä Laakkonen, mistä löytyi se maa, se kallis maailmankulma, -

jossa Suomen kansa asuu, rakentelee ja taistelee".

"Laakkonen tiesi sen rajat, sen meret".

"Sen salaisesti hymyävät järvet -

ja nuo risuaitoina juoksevat hongistoiset harjanteet".

Sekin on jännää.

"Kotomaamme koko kuva, sen ystävälliset äidinkasvot -

olivat ainiaaksi painuneet hänen sydämensä syvyyteen".

Jännästi. Hyvin jännästi.

Tekstit: Kari Vetri Yle