Original subtitles

Mainosta tuotettasi tai br

Terve, Antti. Tultiin Ainon kanssa katsomaan, miten terva syntyy.

(Antti:) Kuinkas Matti pärjää? - Eipä näytä periksi antavan.

On siitä jotakin mennyt perille.

(Yhtye soittaa ja laulaa.)

Sievä ja sorja se olla pitää tämän pojan heili

Sievä ja sorja se olla pitää tämän pojan heili

Jalla jala jala jallallei...

Karataan. - Menen puhumaan isällesi.

Ja sanot mitä? Se voi sanoa vain kohteliaan "ein".

Mä pyydän isältä, että se antaisi mulle torpan paikan.

Se ei ole keltään pois.

Tee se joutuin.

Jos jatketaan piilossa pitkään, pitää katsella nuorempaa akkaa.

Missä sun esikoisesi on? - Esko on harvoin töiden luona.

Tiedätkö, mitä tapahtui? - Tiedätkö, mitä tulit tehneeksi?

Tunnetko sä mut? - Sä olet Välitalon Esko.

Väärin. - Kaikkihan tuntevat...

...Välitalon Eskon, jonka sanotaan tappaneen puukolla seitsemän.

Tiedätkö mitä? - No?

En ole pelkästään se Esko. Mä olen teidän kuninkaanne.

Isäsi voi ollakin. Se ei vain tiedä, mitä Välitalon nimissä tehdään.

Osasitpas.

Minä en tätä aloittanut. Kaikki näkevät sen.

Mä olen tällainen. En mahda itselleni mitään.

No, täällähän on melkein naapurin körtti todistamassa.

Eikö ollutkin reilu tappelu? Mitä? Enkä aloittanut. Enhän aloittanut?

Et.

(Esko:) Siinä on sulle kaakista. Tuon verranhan sä siitä pyysit.

Ja jos tulee jälkipuheita, se, joka tahtoo henkensä pitää -

muistaa, että täällä heilui puukon kanssa vieras mies Nykaapista.

Ehtoota, äitee.

Tarvitaan ehkä lisää tynnyreitä. Tehtiin isompi hauta.

(Esko saapuu kärryillään.) Veräjään asti vain!

Arvatkaas, mistä tietää, että mies on vielä nuori.

Melkein kersa on se, joka ei tajua, että jos ei mitään tee -

ei missään mainita. Onkohan sellainen mies edes olemassa?

Matti, vakava kuin jalkapuuhun tuomittu.

Janohan siinä tulee, jos eksyy liian kauas tissistä.

Ehtoota isälle! Löytyi harvinainen hevonen. Se on hyvä ja halpa.

Ja uusi renki löytyi. Valtteri! Kariluodon Valtteri on orpo.

Meillä on työmiehiä tarpeeksi, kunhan kaikki tulisivat töihin.

Valtteri on hyvä pojankloppi.

Sovitaanko, että värväämiset hoitaa Välitalon isäntä?

Vaikkei asia mulle kuulukaan... Ei luvattua ole oikein perua.

Se on juovuksissakin! - Ei pahoin kumminkaan.

No... Kloppi voi jäädä kokeeksi.

Huomenna ajattelin tynnyrittää tervaa, jos ei isällä ole muuta.

Työt eivät talosta tekemättä lopu.

Eivätkä juuri tekemälläkään.

Sun karvasi pitäisi leikata.

(Esko:) Valtteri! Kuunteles nyt, kloppi.

Tuollaisena kloppina leikittiin tässä jäiden lähdön aikaan.

Hyppäsin jäälautalta toiselle ja liukastuin veteen.

Jäät painuivat toisiinsa kiinni. Sinnehän mä olisin jäänyt.

Tuo kolli tuli veteen ja painoi itsensä kiilaksi jäiden väliin.

Siitä mä sitten pääsin ylös. - Jälkikäteen kaduin monta kertaa.

Nuorimies, joka ei pieniä säiky, ei tappele isoveljensä rinnalla.

Ei riiaa piikoja ja talontyttäriä. Meistä tulisi sellainen veljespari -

että oksat pois.

(Esko:) Perkele...

Milloinkas Kalle opettelee uimaan? - (Kalle:) Eilen!

(Antti:) Kylpyyn!

Kylpyyn!

Turha yrittää. Et ole esikoinen. Ei taloa, ei talontytärtä.

Nämä tällaiset päättyvät aina isoihin itkuihin.

Lähtekääs, tyttäret, oikeille miehille selän pesijöiksi!

Pitäisi olla parempia miehiä. - Näinkö? (Nauraa.)

(Antti:) Ei malttaisi millään nukkua.

(Matti:) Tässä on hyvä olla.

Meissä Välitalon miehissä on kaikissa iso pyörä sisällä.

Suurempi kuin monella.

Kun sitä käyttää oikein, voi saada aikaan paljon hyvää.

Tämä kaikki on ollut joskus metsää. Ja toisinpäin.

Se pyörä voi pyöriä myös aivan väärään suuntaan.

Onko Antti varma asiastaan? - Olen.

(Antti:) Maria! Matti!

Olisi asiaa.

Ohitat esikoisesi testamentilla. - Talo on jätettävä parempana.

Ei Välitaloa viinapäissä isännöidä, tai sen puoleen vankilastakaan.

Esikoiselle kaiken antaminen on pelkkä tapa, joka ei ole viisas.

Laitetaan kaikki puoliksi. - Mitäs järkeä siinä on?

Ei kukaan sellaisesta elä. - Puolikaskin olisi suuri kartano.

Sun päästäsikö tämä on peräisin? - Ei, vaan mun. Näet kai säkin.

Matti ei juo eikä tappele. Talo jää olemaan tulevillekin.

Jos tämän Eskolle teet, missä se voi naamaansa näyttää?

Mä oon päätökseni tehnyt. Toinen paperi on Kustaalla.

Eskon pitää elättää perheensä. - Tee, miten parhaaksi näet.

Eskolle kerrotaan ehtoolla. Kyllä tämäkin puhumalla selviää.

Jää sun varaasi todistaa, että tämä oli multa oikein tehty.

Tulin pyytämään kättä.

Ainon.

Häitä voidaan hypätä vaikka elonkorjuun jälkeen.

Saat akaksesi aika suorasuun.

Se on selvää. - Tulkaas kahville.

Sitten lähdet töihisi. Et ole vielä pitäjän suurimman talon emäntä.

Lähtikö Esko järjestelyyn helposti? - Antti sopii asiat tänä ehtoona.

Eskoko ei vielä tiedä?

Välitalon Esko. - Valgårdin Kustaa. Notaarismies.

Meiltäkö sitä ollaan tulossa? - Sieltä.

Tai... Poikkesin naapurissakin.

Milläs asioilla? - Maanvuokra.

Antilla oli kysyttävää pykälistä.

Eihän tässä ole vuokrasta mitään.

Mulla on kaksi mukulaa.

Minkäänlaista testamenttia ei Välitalosta ole tehty.

Jos mä susta vielä kuulen, tiedät, kuinka sun käy.

Mä lyön kurkkusi poikki.

(Notaari parahtaa kivusta.)

Avaako emäntä oven, jos siihen koputetaan auringonlaskun aikaan?

Jos tulija on Välitalon nuori isäntä, niin avaa.

(Matti:) Notaari.

(Esko:) Eikös sokean miehen ole riskaabelia tarkistaa katiskoita?

Valgårdin Kustaalta terveisiä. Sanoi käyneensä täällä.

Kävi.

Maanvuokra-asioissa. - Niin.

Tai ei. Piti sulle puhua ehtoolla.

Missä se paperi on?

Nythän mulla onkin näitä jo kaksi.

Tiedät, että tämä on ainoa järjellinen ratkaisu.

Eikö sulla käynyt mielessä, mitä teen, kun tästä kuulen?

Luulisi sun poikasi tuntevan. - Hävettää, että toimin salassa.

Tämä oli silti mun päätökseni. Matti haluaa jakaa sulle osan.

Isä on aina katsonut mua ylitse, mutta Matti isällä on aina ollut.

Susta olisi ollut vaikka mihin, ennen kuin päästit irti tuon...

Mikä sua sitten riivaakaan! - No mikä?

Et hillitse itseäsi! - Sen kun tietäisi...

Unohdetaan koko asia. - Mä kirjoitan uuden paperin.

Niin monta kuin tarvitaan.

Niinkö meinaat?

Pyydä anteeksi. - En pyydä.

Pyydä anteeksi!

Sen, minkä kirjoitin, sen kirjoitin.

Isä...

(Esko:) Löysin rannasta. Naama veden alla.

Oli varmaan katiskoja katsomassa.

Jaa löysit, vai?

Löysitkö ensin Valgårdin?

Sulle löytyy kyllä paikka mun isännöimästä Välitalosta.

Jaa renkinä, vai? - Veljenä.

Äitee...

Äitee tietää. Miksei sano?

Sanokaa jotakin.

Sullahan on nopeat liikkeet. Sormuksetkin valmiina.

Lähde kävelemään vaatteissa, jotka päälläsi ovat.

Äläkä katso taaksesi.

(Esko:) Kellä se toinen sormus on?

Asiahan ei sulle kuulu, mutta Kantolan Ainolla.

Se on Välitalon isännän puukko.

Et sitten jäänyt. - En tulisi juttuun isännän kanssa.

Toin evästä.

Ja vähän muutakin.

Notaari...

Valgård saa kertoa kaikille totuuden.

Otti kapsäkkinsä ja lähti. Mitään ei sanonut.

Kai nyt omalle veljellensä. Sillä oli puukko jalassa.

Oksantynkään oli tökännyt.

Mikäs kiire sillä Kustaalla oli, kun riensi lossin suuntaan?

Valgård! - Vetäkää!

Odottakaa! Mulla on asiaa.

Antti on kuollut! Testamentti on kadonnut.

Teidän täytyy kertoa, kuinka asioiden kuuluu olla!

Nopeammin, nopeammin!

Nopeammin. Nopeammin! - Matti!

Kiinni, kiinni! Menkää laittamaan.

(Kustaa:) Irrota hevonen. Ja kyytiin!

Matti!

Auta!

Auta!

Kuinkas tästä?

(Nainen:) Aino...

Ei isäsi päästä sua tällaiselle, jolla ei ole mitään.

Tyhjän päälle.

Mitään en voi mennä takaamaan. Jos työmies käsillänsä tienaa -

niin tienaan mäkin. - Mä tiedän.

Kaikki on auki.

Länteen.

Voi olla, että Ruotsi ei riitä.

Pitää lähteä ehkä edemmäs. - Ei sormuksia huvikseen pujotella.

Vain kerran elämässä.

Mä otan jotakin mukaan.

(Aino nauraa.)

Hei, hei ja helapääpuukko Hei, hei ja puntari

Härmän kirves ja perkeles Niillä mä pärjäilen varmasti

Minkä tähden äiteesi ei puhunut mitään?

Kuka teistä naisenpuolista selvän ottaa?

Mitä jos sä yrittäisit?

Hei... Et päästä sitä päällesi.

Jälkikasvua teette vasta, kun ollaan asetuttu.

Jos alkaa näyttää pahalta, panen teidän välillenne maate.

Jaahas... Täällähän olisi tosiaan tarjolla ainainen juhannus.

Tyydy nyt karuun kohtaloosi.

Mittumaari täällä, holotna siellä. Mittumaari täällä, holotna siellä.

Kuinkas olisi, Aino? Kun nyt näin liki kumminkin ollaan.

Kerro, jos muutat mielesi.

Eskolta tulee sitten käsky hautajaisiin.

Tämä on Ainolle paha paikka.

Olisi suonut elinpäiviä Antille. - Velka-asiat sovittiin suupuheena.

Mitään ei pantu paperille.

Toivottavasti Esko uskoo, kuinka asiat ovat.

Sakari...

(Aino nauraa.)

Soutaa meidät laivaan, kun lasti on valmis.

(Aino nauraa.)

(Hevonen lähestyy.)

Et pannut isääsi maahan. - Ei se siitä eläväksi muutu.

Kiipeäpä kyytiin, Aino.

Me lähdetään yli. Hyvällä tai pahalla.

Se ei vain passaa.

Ymmärrä, ettei kukaan saa lohtua, jos tässä ruvetaan tappelemaan.

Meidän sormuksemme pitävät.

Sun rahasi.

Mun on pärjättävä ilman.

Esko tuhosi testamentit ja pelotteli notaarin tiehensä.

Luultavasti tappoi isänsäkin. - Isä antoi Välitalon mulle.

Kunpa niin. Kunpa niin.

Maailmassa ei aina totuus voita. - Eikä valheille pidä antautua.

Isäsi... Sellaisen miehen perässä olisin mennyt leijonankin kitaan.

Näen sussa paljon samaa.

Kyllä me noustaan. On tässä elämää elettäväksemme.

Kyllä me pärjätään. Suruttomat pojat.

Lähdetäänkö Sverigeen?

Me mennään maahanpanijaisiin.

Ehdotatko Eskolle, että saisit itsellesi torpan paikan?

Sen verran metsää, että siitä irtoaa talo?

(Mies:) Antti sokeutui Koljonvirran taistelussa.

Etummainen joukossa kuten aina.

Pitää tavata kahden kesken, jotta saadaan raha-asiat kuntoon.

Sehän sopii. Vaikka ensi viikolla.

Kantolassa on oma tervahauta. - On. Kohta viedään Vaasaan.

Se tietää tilipäivää.

Mitäpä Matti?

Olisi asiaa testamentista. - Mistä?

Viimeisestä tahdosta. - Sääli, että lähtö kävi niin äkkiä.

Karkun alametsä ja sen vierestä suo. Laitaman pellot.

Teet torpan sinne. - Ryhtyisit itse isännäksi. Niinkö?

Minkä kokoisin kirjaimin tämä pitää sanoa?

Sulla on aina ollut pikkuisen vilkas mielikuvitus.

Äitee luki paperit. Miksei äitee sano, mikä oli isän tahto?

Valheessako tässä pitäisi elää? - Näistä ei ruveta riitelemään.

Teidän on syytä tajuta, että Välitaloa ei jaeta ikinä.

Parempi, kun pysyt poissa. Kuoppaan saa toisenkin arkun.

Onkohan sun mittojesi mukaan veistetty?

Parempi, kun lähdet ja unohdat kaiken tämän.

Parempi kaikille.

Tattista. Noinkos sen piti mennä? Päin näköä ja täydeltä laidalta?

Mä olin niin varma, että saat veljesi puukosta.

Ei tullut mieleen, että sä ehdoin tahdoin menet ja pyydät.

Jos et sä mitään paina, tuuli vie sut aina.

Keksi jotakin. Lupaa. - Mä lupaan.

Pelkäsinkö? - No et.

Ketkä näkivät? Näkivätkö kaikki? - Kaikki näkivät.

Esko ei isän saappaita paremmin täytä.

En ottanut verirahoja.

Mitä tätä odottamaan?

Mä katkaisen sen kurkun. Sittenpä mainitaan Mattikin.

Ei me enää takaisin lähdetä.

Matti! Se olen mä. Kalle!

Ei mitään hätää.

(Hevonen lähestyy.)

Oikaise, jos olen väärässä. Näit mut veljeni puukkohippoja.

Sä tiedät yhtä hyvin kuin mäkin, että sille kuuluu kruunun kihlat.

Tarpeeksi pitkä linnareissu, niin kaikille on parempi.

Matti ajaa nyt omaa asiaansa.

Jos löydän muita näkijöitä, tuletko todistamaan, mitä tiedät?

Jos neljä muuta löydät, voit laskea mut viidenneksi.

Hei. Hei! Odotetaan edes sen verran, että ollaan selvin päin.

Mulla on pää täydellisen kirkas. Uita omaasi, jos ei viinapää kestä.

Jaahas. Nuorempi Välitalo. - Olisi asiaa.

Siitä vain.

Toimitan viisi todistajaa käräjille, jos vangitsette Esko Välitalon.

Jassoo. - Tappoja, puukotuksia, varkauksia.

Puoletkin piisaa reilusti Siperian-reissuun.

Välitalo ei tiedä, mistä puhuu. Parempi, että lähdette heti.

Ette hanki turhia harmeja. - Mitä vallesmanni meinaa?

(Esko:) Tehdäänkö näitä siksi, ettei tarvitse tulla lähelle?

(Koskela:) Kymmenen sylen päähän. - Hameväellekö näitä tehdään?

Jaahas. Velipoika.

Milläs asioilla vallesmannin tykönä näin varhain?

Kalle... - No?

Sanoin, että hoidan viisi todistajaa käräjille.

Saat kruunun kihlat. Pääset rautoihin.

Niin. Siperiaan.

Vai on sellaiset synnit mun päälleni laskettu.

Että oikein viisi todistajaa silmästä silmään.

(Esko:) Ääni sentään on Kristuksen korea.

(Miehet nauravat.)

Tehkääs perässä, pojat.

Pelaat itseäsi suurempaa peliä.

Eipä taida löytyä viittä miestä omaa kuningastaan vastaan.

No... Veljekset kuin ilvekset.

On kuin peiliin katsoisi. - Veljekset kuin ilvekset.

Vika voi olla peilissä tai peiliin katsojassa.

15-vuotiaanakin Esko huusi äiteen huussiin katsomaan tekemisiään.

(Esko:) Jos pelimanni laittaa säkeen, jossa Esko armahtaa veljensä...

Tarkoittaako se, että Esko on pehmeä?

Välitalon Esko ei voi puhua paskaa, jos on puukko kurkussa.

Oi voi...

Vie pyssy takaisin vallesmannille.

Kalle ei liity tähän kuinkaan. - Orpo-Kalle?

Totta. Isän puukkokin on mun.

Koetapa ottaa.

Matti...

Kalle sen siitä kantoi pois.

Ei Esko tuosta parane.

Jonkun pitää lopettaa niiden riehuminen.

Vartutaan ensin sitä, että sakka painuu pohjalle.

Katsotaan asioita sitten uudella silmällä.

Kun tervoista saadaan maksu... - Sekö tässä on tärkein asia?

Mikäs sitten? - Tuliko teistä velliperseitä?

Vai pitääkö oikean miehen näyttää, mitä tehdä ja kuinka?

Meillä on nyt näissä tervoissa kaikki munat samassa korissa.

(Esko:) Hirret varastamalla voisi rakentaa vaikka kuinka ison kartanon.

Touhutaanko liian kotinurkilla? - Ei touhuta.

Ai perkeles!

Mistä Kantolan tervat lähtevät? - Alisen rannalta.

Onpa kehno lykky. Kaikkiko meni?

Siellä ne palavat vieläkin.

Ajattelin, että...

Voisin maksaa pelkkää korkoa, kunnes ollaan taas jaloillamme.

Vai ovat asiat noin heikoissa kantimissa.

On tässä kyllä mietitty sellaista, että Kantola maksaa velkansa.

Mutta mieleeni tulee yksi asia.

Aino, Eskolla on asiaa.

Perskeles... En osaa oikein puhua tunteista.

Se, mikä mulla on rinnassa -

sykkii Ainolle. Elikkä sulle.

Kihloistahan mä tässä puhun.

Mä haluan pitää huolen Ainosta.

Tutki sydäntäsi rauhassa vain. Ota aikasi.

Kyllä mä tiedän sen jo nyt. - Ota aikasi.

Tuumaa rauhassa. Mulla on isäsi kanssa valmiit puheet.

Te olette myymässä mua jalkavaimoksi murhamiehelle.

- Ollaan aivan pakkoraossa. - Ei ikinä.

Jos näin ei tehdä, Kantola menee vasaran alle.

Reeta näki Kallen. Se on Matin kanssa Onkeloisten suon likellä.

(Puukko osuu puuhun.)

Terve. Jokos kestää kulkea?

Nälkä on kuin Kotoluhdan susilla. (Joku lähestyy.)

Mä näin Kantolan piikoja. Kerroin, missä ollaan.

Mun on pakko mennä Eskolle.

Muuten meiltä menee kaikki.

Mutta sua mä rakastan.

Riisu.

Työmiehen käsi.

Muttei isännän.

Se on hienoa, että sä olet tuollainen.

Jos laki ei tule Eskon luo, Esko pitää saada lain luo.

Hyppää toiseen kyytiin, Valtteri. Mä tulen perästä.

(Lehto:) Nuori rakkaus ei katso aikaa eikä paikkaa.

(Esko:) Jättäkää viinaa!

Oletko ehtinyt miettiä asiaa? - Olen.

Haluatko sä ostetun puolison? - Olisiko sydänkin tarjolla, vai?

Tiedän kyllä, mistä tuuli käy. - Nyt se on kääntynyt rajusti.

Rakkaus ei ole vielä rinnassa. - Meillä ei ole kiire mihinkään.

Meillä on kaikki maailman aika.

Täältähän löytyikin mulle kilpakosija.

Tapetaan se tähän. - Häjyt näki mut.

Asiat jäisivät roikkumaan. Parempi, jos löytyisi hukkuneena.

Esko rattaille ja veneeseen, ja sillä lääniin.

Tehdään niin, kuin oikein on.

(Kalle:) Me mennään Amerikkaan sinne kunnollisiin töihin

Otetaan komeat hellut sieltä ja tullaan näytille tänne

Aina mun ääneni raitilta kuuluu, vaikkei joukosta näy

Mä oon tällainen koijarirenttu Pikkuinen ja häjy

On mulla suurta sydäntä sille omalle kullalleni

Voi, kun se viereen vielä pääsis', niin ottaisin omakseni

Voi, kun se viereen vielä...

(Aino kirkuu.)

Anna hukkua! - (Matti:) Mä irrotan sen kädet!

Aino! Kaikki on hyvin.

Mä vien Ainon rantaan. Te menette toiselle puolelle.

Meitä on kaksi, Matti! - Ei...

Tämä jää nyt meiltä pahasti kesken!

Onko kaikki hyvin, Aino? Eihän ole kylmä?

Varmasti kauhea paikka sulle, kun pakottavat mua vastaan.

Kaikki on hyvin. Puhuit niin koreasti -

että kestää hetken asioiden siirtyä päästä sydämeen.

Luuletko, että se on tapahtumassa?

Sen verran haluan sanoa, ennen kuin vastaat...

En tekisi koskaan sulle mitään pahaa -

mutta mun olisi mahdotonta katsella miestä, jolla on sun sydämesi.

On tärkeää, että ymmärrät.

Sormusta mulla ei tässä ole, mutta kumminkin...

Tuletko mun emännäkseni?

Missä Kustaa? - Eikös tämä jo kertaalleen...

Miehillä on kahdenkeskeistä. - Minä en tiedä.

Voin hakata sua aamuun asti. Ei ole enää mitään menetettävää.

Mä sanon! - Etkä sano.

Metsäkyrössä, Jokikulmassa.

Eikö vähä riittänyt? - Ei ollut aikaa kokeilla.

Huomenta taloihin! Tultiin Ainon kanssa näyttämään sormuksia.

Otin leveät ja paksut, jottei pidä ihan kiinni tulla arvailemaan.

Aino hakee tavaransa, jotta voi totutella Välitalon tavoille.

No niin.

Esko on vesikauhuinen elukka. Se pitää saada lukkojen taa.

Sun pitää tehdä jotakin.

Joskus elämä vie sinne, mihin ei itse halua.

Esko on erikoisen kiltti omillensa.

Sydän seuraa perässä, kun vain maltat odottaa.

(Esko:) Alkaisikohan olemaan jo?

Käsketään kihlajaiskahveille, kun on parahultainen hetki.

Kustaa! Tule pihalle. Täällä on Välitalon Matti.

Isä, tule! Menenkö hakemaan? - (Matti:) Älä.

(Kustaa:) Päivää, Matti.

Olinkin toivonut, että tulet.

On hävettänyt lujasti, miten lähdin karkuun.

Olen miettinyt. Lähden mieluusti korkealle viskaalille kertomaan -

kuinka asiat oikeasti ovat.

Hankitaan isompi, kunhan ehditään käydä kaupungissa.

Esko! Täällä on Tapolan isännän nuorempi veli.

Sillä on sulle asiaa.

(Kustaa:) On näissä tietämistä.

Mistä erottaa, milloin on oikein pitää huolta vain omista asioista?

Näistä, joihin oma käsi ylettää.

Tehdä, mitä pitää, jotta saa sen, mitä tahtoo.

Milloin pitäisi osata katsoa edemmäs ja sivullensa?

Kantaa osansa siitäkin, mihin pitää vähän kurottaa.

Jokaiselle tulee kai se hetki, jona näitä joutuu punnitsemaan.

Oma hyvä ja muiden hyvä ovat niin harvoin sama asia.

Ja jokainen tekee päätöksensä aivan itse.

Malliksi ei näillä lakeuksilla monesta ole.

Kusihätä kuin palokunnan ruunalla.

Menkäähän sisälle. Mä tulen perässä.

Kristus. Naama roikkuu kuin entisen imettäjän tissi.

Tämä kääntyy nyt voitoksi.

Paitsi Aino.

Luuletko, että se omasta tahdostansa sillä lailla?

Välillä musta tuntuu, että sä oot vähän tyhmä nulikka.

(Kustaa virtsaa.)

Älä köppäile.

Ei palokunnan ruunakaan noin kauan lorota.

Näitä on sen verran nähty, ettei tässä ole epäilykselle sijaa.

(Kalle:) "Sen verran nähty, ettei ole epäilykselle sijaa."

Itse on köysi kaulaan pujotettu ja itse on sillalta astuttu alas.

Vallesmanni on Eskon ostama lampaan nahka.

Pitäisi iskeä seinän rakoon.

Olisi pitänyt mennä eri reittiä. Mitä sä nyt meinaat?

Nyt nähdään, kuinka kova tappelemaan on Välitalon Esko.

Hakalan häissä kun konjakki loppui, niin ryypättiin viinaa

Hakalan häissä tanssittiin, ja siellä mä sain repaletta

Tappeluun haastoi Välitalon Esko Rupesin roikastamaan

Tappeluun haastoi Välitalon Esko Rupesin roikastamaan

Välitalon Esko se nauroi vaan ja teräksellä pisti vatsaan

Siinä minä makasin permannolla, ja syliss'oli mulla suolet

Siinä minä makasin permannolla, ja syliss'oli mulla suolet

Vartosin, että henki lähtee Nopeampi on, että kuolen

Katsos poikaa. Kas, kun et selkään lyönyt.

Kaikki ei ole niin kuin sä.

Olen katsellut sua. Olet melko aikaansaava mies -

vaikka tuollainen kiertolaisen jättämä orpo oletkin.

Sulle olisi paikka Välitalossa. - Passaa, passaa.

Mutta isäntä pitää vaihtaa.

Jaa.

Jos tuosta selviät, niin katsotaan sitten.

(Lehto yskii.)

Sitten mentiin.

Välitalon Esko laittoi märkäkorvan seinälle kuivumaan

Olisit vain lyönyt selkään.

Tulitko naittajaiskahville? - Onko Kalle täällä?

Sä oletkin miesten perään. - Onko se täällä?

Voisit onnitella Välitalon morsianta.

Aino! Tulepa näytille sanomaan päivää lankomiehelle.

Alahan laittaa paikkoja kihlajaiskuntoon.

(Aino:) Päivää.

Mitä tämä on?

Mitä tämä on? - Pitää tehdä, kuin sydän käskee.

En olisi arvannut, että tällaista olisi vielä mullekin varattuna.

Oletko siinä omasta tahdostasi? - Olen.

Omastani olen. - Laitahan sitä nisua pöytään.

Aino...

Aino!

Millä sä sitä pakotat? - Olen pahoillani, että meni näin.

Ei se mitään. Mä otan rätillä.

(Esko:) Niin, Kallesta...

Olisikohan tuolla nurkan takana joku?

Miltä nyt tuntuu, kun sua ei rakasta kukaan?

Tekisikö mieli repiä irti päitä -

tai upottaa puukkoa lihaan ja vähän vääntää? Tekisikö?

Samanlainen sä olet kuin mä.

Et vain usko sitä, kun et ole vielä käynyt toisella puolella.

Sieltä ei noin vain takaisin tullakaan.

Samanlaisesta minä en tiedä, mutta miehen mitta ei ole sanat -

eikä ajatukset eikä tunteet -

vaan teot.

Teot ja niiden syyt.

Ne eivät ole meillä samoja koskaan.

Nytkö haluat kokeilla puukoilla, että kuka on kuka?

En rupea kanssasi puukkohippaan.

Kuka sitä nyt omissa kihlajaisissansa?

Valtteri... Ota hevonen ja hae vallesmanni.

Meillä olisi täällä murhamies, verekseltään tavoitettu.

Näkijöiden edessä pisti miehen hengiltä.

Se tietää Siperiaa. Kuka tietää, mitä muita tihutöitä tililläsi on.

On se hyvä, että isä ei ole näkemässä.

Itsesi ja Ainon tähden... Jos teillä jotain joskus oli -

unohda teidät.

Miksi te teette mulle näin? Mikä mussa on vialla?

Kylmetin sydämeni, kun tiesin, että menetän sut.

Kuinka kukaan äitee voi olla noin itsekäs?

(Ovea yritetään saada auki.)

Olkoon. Täytyy malttaa.

Odottaa, kunnes pappi on sanonut aamenensa.

Hyvää yötä.

(Kuorsausta.)

Älä viivy kauan.

Aino! Mä tulen nyt.

Mä astun silloin, kun huvittaa. En kysele. Kanna mulle poika -

ja pidä itsesi koreana, jotta kehtaa näyttää kersan tekemisen jälkeen.

Ymmärrätkö?

Keneenkään ei voi luottaa, paitsi äiteehen.

Tuli mitä tuli, aina voi luottaa.

Saatana!

Täytyy jättää kunnon hyvästit. Muuten asiat jäävät kalvamaan.

Niin ei saa olla meidän kesken.

(Lähestyviä askelia.)

Tulin sanomaan hyvästit.

Otit sitten Eskon.

Kaiken sen jälkeen, mitä on puhuttu.

Otin.

Tämä on nyt jäänyt tarpeettomaksi.

Kaikkea hyvää vain.

Veljensä Esko se Siperiaan laittoi

Pois oman puukkonsa alta

Veljensä Esko Siperiaan laittoi pois oman puukkonsa alta

Veljeltä otti morsiamenkin omaksi kullaksensa

Pitäisi käydä asialla. - Laske kyydistä vain.

Putoan, jos rupean näiden helyjen kanssa kyykkimään.

Sopiiko, että käyn puskassa? - Nopeasti sitten.

Välitalo! Eikö tahdo katketa?

Tuonko puukon?

Matti karkasi! Oli saanut kahleet auki kusitauolla.

- Kankaanpään takana. - (Esko:) Pitääkö siitä elämöidä?

Jokainen mies karkaisi, jos olisi tilaisuus, ja vaikkei olisikaan.

Yllätetään Aino. Pidetään naittajaiset saman tien.

Aino...

Jos mieleesi tulee lähteä tai tehdä itsellesi pahaa -

tai työntää sakset keuhkoihini, annan sun kuultesi nyt käskyn.

Lehto! Jos mitään tällaista tapahtuu, pidä huoli -

että Ainon äitee saa piilottaa kirkkomaahan perheensä.

Tyttärensä myös. - Kernaasti.

Äitee! Käyn kylillä.

Ota sillä välin Aino, ja sovittakaa kruunua.

Päivää taloihin.

Pastoria tarvitaan Välitaloihin. - Tulen heti kun kerkiän.

Pastoria tarvitaan nyt. - Eikö teillä ole mitään häpyä?

Täällä on ihminen kuolinvuoteella. - Sitten tarvitaan haudankaivajaa.

Pastori tulee, kun pastori kerkiää.

Sulla oli särkymävaraa, mutta perheelläsi ei.

Sä et tahdo, että kuolee yhdellä kerralla kersa ja isäntä.

Pastoria tarvitaan nyt heti.

Pois alta!

Mitä ihmettä?

Mä en voi ymmärtää teitä.

Toivon mukaan saat omia poikia vain yhden.

(Hevoskärryt lähestyvät.)

Mutta... Ei vielä voi vihkiä, ennen kuin on kuulutettu.

Pastori kuuluttaa vain oikein kolmeen kertaan -

että menee oikein.

Pyhän Kolminaisuuden nimeen ja seurakunnan läsnä ollessa -

kuulutetaan, että...

Kunpa vain ymmärtäisi pysyä pois täältä. Matti.

Jaahas. Ensimmäinen vieras. Vallesmannille reilu hääryyppy.

Mitäs täällä juhlitaan? - Härmän kuninkaan häitä.

Ei... - Älä turhaan pane vastaan.

Menee helpommin.

Mä tapan itseni. - Sua jännittää. Mä ymmärrän.

Susta tulee ison talon emäntä. Sä olet niin korea.

Sormus ei sulle riitä kertomaan, kuinka sydän ei pysy rinnassa.

(Puhe hukkuu taustalle.)

Tahdon.

Minä kysyn sinulta, Aino Sakarintytär Kantola -

Pyhän Kolminaisuuden nimeen ja seurakunnan läsnäollessa -

tahdotko ottaa tämän ihmisen, Esko Antinpoika Välitalon -

aviomieheksesi ja rakastaa häntä myötä- ja vastoinkäymisissä?

(Lehto yskäisee.)

Eikös tuo ole kysymättäkin selvää?

Kyllä Välitalon häihin mahtuu yksi kuokkavieraskin.

Vai mitä se vankikarkuri Välitalosta hakee?

Jos viimeiseksi seison mä, sä kerrot kaikesta totuuden.

Ja jos viimeiseksi seison mä... - Mua viedään silloin laudoissa.

Perskeles! Ennemmin rauta katkeaa kuin miehen sana.

Tehkääs tilaa, niin mahdutaan polskaamaan.

Eihän tällä ole edes työkaluja.

Heitäs polvelle rautaa, Koskela, niin päästään aloittamaan.

Kahdesti olet mut pelastanut. Kannattiko?

(Esko karjaisee ja nauraa.)

(Esko karjaisee.)

Ei ole puhtaan valkoinen sielusi, vaikka taidat niin luulla.

Isä, Valgård ja Kalle!

Meidän molempien tähden itkee moni äitee. Ollaan samanlaisia.

Me ollaan samanlaisia, Matti.

Jaahas. Saatiin lisää naittajaisvieraita.

Sehän passaa. Kyllä Välitaloihin mahtuu.

Vaikka kovin olette pienellä sakilla liikkeellä.

Häälahjatkin näkyvät olevan joukossa.

On tullut aika palauttaa laki ja järjestys tähänkin pitäjään.

Täällähän vallitsee laki. Mun lakini. Mä olen kuninkaanne.

Se aika on nyt ohi. - Sanoo kuka?

(Karjaisee pelottavasti ja nauraa.)

Appiukkoko on napamies? - Yhteisellä asialla tässä ollaan.

Jaahas. Näinkö?

"Yhteisellä asialla tässä ollaan..."

(Esko:) Kukas muu tahtoo kirkkomaahan?

Kuka?

Eikö kukaan? - (Matti:) Me ei olla samanlaisia!

Naittajaiset jatkuvat hetken perästä.

Nytkö sulle sitten iskivät ne tunnontuskat?

Matti!

Anna Matin mennä! Pastori jatkaa loppuun.

Esko! Älä tee sitä.

(Esko:) Häissä vaihtui sulhanen lennossa! Hyvä värssy lauluuni.

Vaikkei sillä ole enää väliä, kerro kaikille isän testamentista.

Mistä testamentista?

(Esko:) Anna mennä. Älä mieti.

Korvasta korvaan. Anna mennä.

Matti puhuu totta.

Matti puhuu kaikesta totta. Esko valehtelee.

Matti puhuu kaikesta totta, ja Esko valehtelee.

Äitee ei puhu enempää. - Vissiin tappoi isänsäkin.

Mun poikiani olette molemmat.

(Lehto karjaisee.)

(Sakari:) Varo, Matti!

Kirves.

Veljekset kuin ilvekset.

(Pastori:) Herra kätkeköön sisälle- ja uloskäymisesi iankaikkisesti.

Luovutkos pois perkeleestä? - (Kummi:) Minä luovun.

Ja kaikista hänen teoistaan? - Minä luovun.

Minä kastan sinut, Kalle Matinpoika Välitalo -

Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.

Tekstitys: Petra Patrikainen www.opensubtitles.org www.sdimedia.com

Tue meitä ja ryhdy VIP jäseneksi poistaaksesi kaikki mainokset www.OpenSubtitles.org