Original subtitles

SHERLOCK HOLMES KULTAISET VUODET

AFRIKAN TÄHDEN TAPAUS Osa 2/2

Perustuu Gerry O'Haran tarinaan

- Hyvää iltaa, herra. - Iltaa.

Käyn lähettämässä sähkeen, että armeija tapaa meidät Viktorian putouksilla ja asema suljetaan.

Onko totta, että se nuorimiesrukka, mikä hänen nimensä olikaan, on kuollut?

- Chandra Sen. Valitettavasti kyllä. - Huhut liikkuvat äkkiä.

Kuollut kuin kivi. Murhattu. Veitsi rinnassa.

- Murhaajan täytyy olla tämän junan kyydissä. - Niin täytyy.

Päivän tomaattikeitto on hyvää.

Suwar ka Baccha!

- Olen hyvin pahoillani, rouva. - Ei haittaa.

Teidän korkeutenne, tapasitteko koskaan aiemmin maamiestänne Chandra Senia?

En sen enempää, kuin te olette tavanneet kaikkia englantilaisia, jotka olette nähneet ulkomailla.

Tietenkin, kysyinpä tyhmästi.

- Hän ei kuulunut henkilöstöönne? - Kuului.

Minulle paahdettua strutsin ulkofilettä.

- Samaa teille? - Ei minulle, kiitos, kuulostaa hiukan liian riistaiselta makuuni.

Watson, olemme Afrikassa.

Saanko udella hra Senin osuutta Afrikan tähden varkaudesta, hra Holmes?

- En osaa sanoa. - Kiveä ei siis löydetty häneltä?

- Ei löydetty. - Onpa harmi.

- Kukahan se murhaaja oikein on? - Ehkä te voisitte kertoa oman näkemyksenne?

En yhtään tiedä. Odota... Aivan!

Oleskelutilavaunussa pyöri murhaa edeltävänä iltana eräs afrikkalainen nuori poika.

Noin 15-vuotias. Taskuvaras luultavasti. Lähetin hänet takaisin afrikkalaisten vaunuun.

Hänen on täytynyt kulkea hra Senin hytin ohi mennessään takaisin.

Hän varmaankin kävi tarkastamassa Senin hytin, jos sieltä olisi löytynyt varastettavaa -

- ja Sen yllätti hänet itse teossa. - Niinkö? Uskotko löytäväsi pojan?

- En koskaan unohda kasvoja. - Käydäänpä katsomassa.

Suokaa anteeksi, hra Holmes.

Kyllä...

- Tämä on se poika. - Äläpä nyt. Älä laita hanttiin.

- En ole tehnyt mitään väärää. - Minua et pysty puijaamaan. Anna heti se timantti!

Mitä teit ykkösluokan vaunussa? Tiedät, ettei siellä ole lupa oleskella.

- Katselin vain millaista siellä on. En ole koskaan ollut... - Mikä sinun nimesi on?

- Themba. - Sinä olet varas ja murhaaja, etkö olekin? - En ole! Vannon etten ole.

Kuulehan poika! Se timantti on parempi löytyä, ennen kuin saavumme Viktorian putouksille.

Tai muuten päädyt hirteen murhasta! Ja se tulee tapahtumaan erittäin hitaasti.

Kaulasi venyy venymistään. Joudut kitumaan 3 päivää kauheissa tuskissa ennen kuin kuolet.

- Ymmärrätkö? - Kyllä.

Ja te kaikki muut! Pitäkää huoli, että poika löytää sen timantin takaisin.

Muuten ei hyvää seuraa.

Anteeksi, herra.

Hei, mitä sinä olet tehnyt...

Olisinpa tehnyt jotakin suojellakseni sitä poikaa.

Älä turhaan sitä mieti, kuulosti, että poika oli vain peloissaan.

- Oliko hra Rooseveltillä mitään tietoa asioihin? - Vain Amelia Morrison Rooseveltiin liittyvää.

He ovat kolmansia serkkuja keskenään. Perhe on yrittänyt naittaa hänet jo aiemmin, -

- kaksi sulhasehdokasta, eikä hän kelvannut kummallekaan heistä. - En ole yllättynyt!

- Veikkaan, että tällä kertaa hän sai isän viimeiset myötäjäiset. - Niinpä.

Viikkojen jälkeen häistä Morrison maksoi niillä viimeistä penniä myöten omit velkansa pois.

Ohhoh. Vai semmoista peliä...

- Mielenkiintoista. - Mikä?

Että maharani, joka tulee hyvin ylhäisestä taustasta sanoo, -

niinkin töykeästi, kuin "Suwar ka Baccha".

- Mikä tarkoittaa? - Sian penikka. - Niinkö?

Ei hienon naisen tulisi sanoa noin, vaikka olisi minkälaisesta taustasta.

Pruut.

Sotilaat, saartakaa juna!

Reippaasti pojat! Kersantit vauhtia!

Käännös vasempaan, täyttäkää koko laituri.

Kukaan matkustaja ei saa lähteä tältä laiturilta ilman minun lupaani.

- Tuliko selväksi? - Kyllä, herra!

- Tyhjentäkää laituri siviileistä. - Kyllä, herra!

Hyvät naiset ja herrat, olkaa hyvät ja poistukaa laiturilta!

Kiitos.

Hyvät naiset ja herrat, olkaa hyvät ja poistukaa laiturilta!

Kiitos.

Valmistautukaa tutkimaan juna. Muodostakaa rivi laiturille.

Joudun tutkimaan teidät, herra.

- Mitä tämä tarkoittaa? - Saanko tutkia käsilaukkunne? - Tämä on törkeää!

Siinä.

- Tämä on se poika, joka nähtiin hiiviskelemässä ykkösluokassa... Ei!

- Ottakaa hänet kiinni! - Hän otti jalat alleen. - Ottakaa kiinni se poika!

Se ei saa päästä karkuun! Vauhtia!

- Olipas melkoinen vastaanotto. - Pelkään tuon pojan hengen puolesta.

- Uskotteko hänen olevan syytön? - Aivan varmasti.

Toivon vain, ettei tuo aseistettu joukko ehdi ampua pojan, ennen kuin kerkeän sen todistaa.

Ei nuo mylvivät alokkaat koskaan saa häntä kiinni.

Siihen tarvittaisiin hyvin kehittynyttä jäljitystaitoa, -

sellaista mitä löytyy riistanmetsästäjiltä Yhdysvaltojen valtavilta preerioilta.

Tietenkin maailman huomattavimmalta ihmisverikoiralta.

Hän on mennyt liaaneita pitkin, jotta ei jäisi jälkiä. Nokkela poika.

Minä käyn katsomassa, Holmes.

Nämä heinät ovat menneet poikki.

- Poika on tullut tästä. - Oikein hyvä, Holmes.

- Hän on tuolla, ruohon suojassa. - Paras paikka paeta on noiden puiden lomitse.

Tuolla hän on! Ampukaa hänet, pojat!

- Älkää ampuko! - Älkää ampuko!

Elävänä tai kuolleena!

Olen pahoillani, vanha kuoma.

- Ja tämä mies esti minua suorittamasta tehtävääni. - Ei pidä paikkaansa!

Hän aikoi ampua sen poikaparan ilman mitään todisteita häntä vastaan!

- ...hän teki vain tehtäväänsä. - Emme löytäneet Afrikan tähteä junasta, -

- tai keneltäkään matkustajalta. - Vapauttakaa matkustajat ja antakaa junan jatkaa matkaa.

Vaikuttaa, että Afrikan tähti tippui jonnekin pusikkoon Viktorian putousten -

ja sen paikan välillä, jossa luutn. Grisholm typerästi uhkaili poikaa hirttämisellä.

Grisholm, mitä te tekisitte, jos teitä syytettäisiin murhasta ja sitten -

vaadittaisiin luovuttamaan todiste mikä todistaisi syyllisyytenne?

Luovuttaisitteko sen vai heittäisittekö menemään?

- Niinpä niin. - Sir... - Nyt joka ikinen heimo Afrikassa piilottelee poikaa meiltä tarvittaessa.

Meillä ei ole enää pienintäkään mahdollisuutta löytää häntä ikinä.

- Olen hyvin pahoillani, hra Holmes. - Älä vaivaa itseänne sillä. Poika on syytön.

Voisitteko kuvitella Chandra Senin, joka oli ammattirikollinen -

ja koulutettu varkaan ja salamurhaajan hommiin jo lapsesta saakka, -

antaa pelkän pojan, vetovieraan vielä työntää puukon hänen rintaansa?

- Poistukaa. - Mutta... - Poistukaa! - Selvä, herra!

Kaikki kyytiin!

Holmes, tuolla on lordi Roberts. Tunnen hänet.

Kutsuimme häntä vanhaksi Bobiksi Maiwandin taistelussa, joka oli toista afgaanisotaa.

- Olet kertonut siitä, Watson. - Lordi Roberts! Sir!

Voi, herran pieksut! Tekö te olettekin siinä? Onpa mukavan näky!

- Totta tosiaan! On mukava nähdä teidät, sir! - Samoin, vanha kuoma!

Tässä on vanha ystäväni...

- Tri Watson, sir. - Niin tietenkin, tri Watson, oletan!

Sir, saanen kunnian esitellä teille minun hyvän ystäväni hra Sherlock Holmesin.

- Tämä on kunnia, sir. - Sherlock Holmes? Minullehan tämä onkin kunnia, kun saan tavata teidät.

Täytyy tavata myöhemmin ja jutella paremmin. Tulkaahan pojat.

- Vien teidät huoneisiinne, hyvät herrat. Minä olen Khumalo. - Kiitos.

- Melko hektinen matka Kapkaupungista, vai mitä? - Totta, tavallista hektisempi.

- Käytkö useinkin Kapkaupungissa, Khumalo? - Silloin tällöin. Vastaan hotellien elintarvikkeista.

- Te olette sitten hyvin tärkeä henkilö täällä. - Kyllä olen.

Tervetuloa, hra Holmes ja tri Watson. Olemme etu- oikeutettuja, kun saamme noin hienoja vieraita.

- Kiitos. - Toivottavasti viihdytte.

- Khumalo, onko tuo zulu-kaulakoru? - Ei vaan Ndebele.

- Onko Themba myös matabeleläinen? - Ei vaan xhosas:nen.

Kiitos.

- Ei turhaan herroitellut. - Oli ainakin hyvin varma itsestään.

- Mitä mieltä olet tästä tapauksesta? - Se on töpeksitty oikein kunnolla. - Niin on.

Mielestäni siirtomaaviranomaiset saavat Scotland Yardin näyttämään älyttömän hyviltä.

Minä olen se, joka on töpeksinyt, Watson. Katsot vanhaa typerystä.

Viaton mies on vieläkin vangittuna, viaton poika vieläkin karkulaisena, -

ja timantti on vieläkin kadoksissa. Enkä ole lähelläkään murhaajan löytämistä.

Olisi pitänyt vetäytyä Sussexiin eläkepäivilleni ja antaa paremman miehen hoitaa tämä tapaus.

Hölynpölyä, Holmes! Sinä olet paras!

Olin paras.

-... kyllä, tai... - Tiedän...

Amelia? Amelia-kultaseni?

- Tule tänne, rakas. - Minä...

- Rakkaani, nyt on täysi päivä, iltapäivällä. - Ei se haittaa.

Olemme Afrikassa!

Katso mitä toin sinulle kultaseni.

Laita se pöydälle ja poistu. Kyllä.

- Mikä hätänä, kaunokaiseni? - Ei mikään.

- Olen vain väsynyt. - Suret Chandra Seniä, eikö niin?

- Entä sitten? - Eli rakastit häntä!

Ulos täältä!

Chandra Sen ei ollut rakastajani eikä kukaan mukaan mies aviomieheni jälkeen.

Eikä kenestäkään tulekaan, ennen kuin löydän ystävällisen, hellän ja arvoiseni.

- Ymmärrätkö? - Pelastin sinut köyhyydeltä ja häpeältä.

Ilman minua olisit kuollut johonkin vankilaan tai olisit jossain bordellissa!

Et löydä ketään, kuka olisi sinulle minua ystävällisempi!

Ja pian en enää huoli sinua vaimokseni. En hyväksy tällaista nöyryytystä loputtomiin!

Tiedän. Tiedän...

Sinä menet kanssani naimisiin täällä Viktorian putouksilla ylihuomenna.

Harkitsen asiaa. Mutta nyt minun on saatava levätä.

Totta kai.

Kyllä...

- Älä viitsi, Holmes, se tekee hyvää sinulle. - Mene sinä vain.

- Minulla ei ole kovin seurallinen olo. - Tule vaan, se on juuri sitä mitä tarvitset.

Minua ei nyt huvita kuunnella vanhoja sotamuistelmia. Sano terveiseni lordi Robertsille.

Vai ei huvita kuunnella... Menen aina minne sinä haluat ja kun yhden kerran pyydän -

sinua seurakseni hyvään seuraan, josta mielesi varmasti paranisi, -

niin aloitat marinan, että et jaksa muka kuunnella sotamuistelmia. Näkemiin vain sitten!

Hienovaraisuus ei ole koskaan kuulunut vahvuuksiisi, Watson.

Sieltähän sinä tuletkin, Holmes!

Jimmy?

Missä olet, Jimmy?

Jimmy!

Jimmy?

- Hienoa lordi Roberts! - Kutsu vain Bobiksi! Kaikki tekevät niin selkäni takana.

Sama kun kutsuu niin myös kasvotusten!

- Holmes ja Watson, liittykää seuraamme! - Kyllä kiitos.

Jatkakaa te vain peliä, minä katselen. Kroketti ei ole minun pelini.

- Valitettavasti ei minunkaan. - Pötyä, täytyy vain päästä vähän jyvälle siitä.

- Hyvä lyönti! - Kiitos.

- Aikamoinen sattuma, että tulitte tänne juuri nyt etsimään timanttia. - Kuinka niin?

Vain jokunen aika sitten näin nuoren James Morrisonin kävelevän putouksia kohti.

Kun hän on palvellut Intiassa on hänen sotilasarvonsa on varmasti kapteeni.

Sääliksi käy miesparkaa ja muitakin vastaavia, kun täällä ei ole pahemmin mitään tekemistä.

Yllätyin nähdessäni hänet täällä ja, että hän on nykyisin naimissa.

Anteeksi, jos vaikutan hidasjärkiseltä, mutta en vieläkään huomaa sattumaa.

Häh? Koska en ole vielä kertonut sitä. Nuoren Morrisonin eversti isä nimittäin, -

- oli se joka löysi Afrikan tähden. - Uskomatonta.

Voisitteko kertoa vähän enemmän Morrisonin isästä ja pojasta?

Se tapahtui toisen Matabele-sodan aikaan, vuosina 1895-96.

Minut oli kutsuttu takaisin Afrikkaan johtaakseni armeijaa.

Kuningas Lobengulan armeija oli varastanut aarteen takaisin ja -

teurastanut kaikki brittiläiset sotilaat, ketkä olivat takavarikoineet aarteen palatsista.

Lähetin ryhmän eversti Morrisonin johdolla noutamaan ruumiit.

He toivat mukanaan myös erään ylimääräisen esineen.

Lähetytin sen Solsburyn linnoituksille vartioitavaksi ja ilmoitin kotimaahan löydöstä.

Hyvää työtä, Morrison! - Kiitos, herra! - Suosittelen teille ylennystä. - Kiitos, herra.

Ja toivon, että annatte minulle kunnian saattaa nämä murhaajat tilille.

Sen teen. Minulla on tiedustelupartio tutkimassa asiaa tällä hetkellä.

- Kerron teille tuloksista heti, kun saan niistä tietää. - Kiitos, herra.

- Saanko ehdottaa jotain? - Totta kai.

Armeijalain osa 12:ta mukaan sotilas, joka löytää kenellekään kuulumattoman aarteen, -

on oikeutettu 1/20 osaan aarteen rahallisesta arvosta.

Hyvä on. Mainitsen siitä sotatoimistolle. En tiedä, -

- jos se pätee tähän tapaukseen, mutta kannattaa sitä kuitenkin kysyä. - Aivan.

Kiitos, herra.

Sotatoimistolta tuli vastaus, että timanttia, jota pian alettiin kutsu Afrikan tähdeksi, -

ei voitu soveltaa kyseiseen lain pykälään, koska matabeleläiset ja brittiläiset -

kummatkin pitivät sitä omanaan. Eversti Morrisonin ei siis käynyt tuuri.

- Hän otti tiedon vastaan kuitenkin ihan hyvin. - Entä sota?

Meillä meni kolme viikkoa, ennen kuin paikansimme matabeleläisarmeijan.

Kun olimme paikantaneet armeijan Morrisonin johtamat joukot hävittivät sen päivässä.

- Entä aarre? - Morrison ja hänen miehensä etsivät sitä uuvuksiin asti, -

mutta eivät löytäneet jälkeäkään aarteesta.

Sen kohtalo on pysynyt mysteerinä tähän päivään saakka.

- Taisin viedä voiton! - Loistavaa! Se tarkoittaa, että tarjoatte meille juomat!

Onpa kyllä erityinen ryhmä hienoja henkilöitä. Juuri sitä mitä etsin.

Minun on tallennettava tämä tässä upeassa maisemassa jälkipolville.

Oikein hyvä idea, hra presidentti!

- Ovatko kaikki valmiit? - Kyllä! - Hyvä, muistakaa, -

että tämä kuvaa liikkuvaa kuvaa, joten liikkukaa.

Tri Watson kätelkää lordi Robertsia.

Hra Holmes, ratkaiskaa rikos!

- Olkaa tappelevinaan. - Näinkö?

Amelia, tanssi pikku tanssi.

- Hienoa! - Viehättävää, Amelia!

Siirrytäänkö tuonne seisomaa? Siellä on taustalla upea maisema!

Kyllä vain. Entä te hra presidentti? Tulkaa tekin kuviin mukaan.

- Minua on kuvattu ihan riittämiin, kiitos vain. - Mutta ei Viktorian putouksilla!

- Mitenkäs tämä vempele toimii? - Se on hieman konstikas.

- Pyöritä kampea tasaisesti. 1, 2, 1, 2... - Selvä, 1, 2, 3, 4...

Oletteko kaikki koolla? 1, 2 ja valmiina, nyt kuvaan!

1, 2, 3, 4, 5... Hyviä kuvia.

1, 2... Hyvänen aika!

- Tue sitä, tri Watson! - Lähti käsistä. - Ei se haittaa. - Voi minua...

Minun täytyy mennä. Hän ihmettelee minne menin.

Tietysti.

Hyvä Lestrade. Loppu.

Arvostaisimme kaikkea olennaista tietoa koskien kreikkalaista kauppiasta nimeltä -

Constantine Mavropolis. Loppu.

Maharani Duleep-Kaur. Loppu.

Kapteeni James Morrison, -

entisestä viidennen Northumberlandin fusilieereista -

ja amerikkalaisesta Amelia vaimosta, tyttönimeltä Roosevelt.

Loppu. Holmes.

- Kiitos. - Huomenta.

- Uskotko jonkun heistä olevan syypää murhiin? - En ole vielä valmis osoittamaan syyttävää sormea, -

mutta sanotaan, että jokainen heistä on valehdellut ja kaikilla on jotakin salattavaa.

Tiedän enemmän, kunhan pääsen vierailemaan heidän hotellihuoneissaan -

ja tutkimaan heidän kenkänsä.

Juuri ne veikot, jotka halusinkin tavata. Olen järjestämässä pientä lämmittelyä ennen safaria.

- Lordi Roberts, liitytkö seuraamme? - Kunpa voisinkin.

- Olen menossa tarkastamaan joukkojamme Rhodesiaan. - Hyvää matkaa.

Kaikkea hyvää teille, hra presidentti, hra Holmes ja oletan tri Watson.

Mitä sanotte, liityttekö seuraamme?

- Hyvä on. - Hienoa!

Kiitos.

Vesimelonia heille.

- Minä voin maistaa. - Ei kiitos.

Hyvät naiset ja herrat, minulla on ilmoitusluontoinen asia.

Huomenna Viktorian putousten pienessä kirkossa minä ja maharani menemme naimisiin.

Hyvä!

Olisimme iloisia, jos te kaikki pystyisitte osallistumaan seremoniaan.

- Olipas se... - Melkoinen näky.

Nöyryytit täydellisesti minut kaikkien edessä! Miten saatoit tehdä niin?

- Sinä menet huomenna naimisiin kanssani. - Vain kuolleen ruumiini yli!

Rakkaani, tein yksityisen tiedustelun ennen kuin lähdimme Intiasta, -

sain juuri tulokset. Niiden mukaan sinusta ei ole mitään tietoja ennen kuin tapasit, -

Maharadžan minut klubilla. Minulla on nyt todisteet, että et ole ollenkaan ylhäisöä, -

- vaan olette todellisuudessa kastiton Travancoresta. - Ei!

Voit valita:

Joko menetät arvonimesi ja asemasi ja palaat takaisin tuntemattomuuteen ja köyhyyteen.

Tai voit mennä kanssani naimisiin huomenna pikku kirkossa Viktorian putouksilla.

Ei...

Metsästys on käynnissä. Leijonat ovat saaliita.

Jakautukaa kahden pareihin, mutta emme voi ottaa hevosia.

Leijonat syövät ne. Eteenpäin, poika.

- Oletteko aiemmin tehnyt tätä, signore Marconi? - Kerran tai pari.

- Entä te? - En koskaan. - Te metsästätte vain ihmisiä.

Signore Holmes, tuolla metsän reunassa näkyy jotakin.

Minä en näe mitään.

- Hyvin ammuttu. - Ei aivan leijona kuitenkaan.

Rakas, hidastaisitko vähän, en pysy perässäsi.

Amelia, en ymmärrä miksi et jäänyt hotellille? Et osaa ampua, et pysy perässä -

- hädin tuskin kykenet ohjaamaan hevosta. - Rakas, olen pahoillani.

Halusin olla kanssasi, onko se muka niin kamalaa?

Odota, pyydän! Eksyn tänne!

Jimmy, olen pulassa! Jimmy!

Ammu, piru vie!

- Jumalan nimeen! Miksi ette ampunut? - En halunnut pilata hupianne.

Hyvä, hyvä! Hieno esitys! Loistavaa tanssimista!

- Kyllä, herra. - Se käy hyvin, kiitos.

- No niin, metsästykselle! - Metsästykselle!

- Se oli ensimmäinen kerta ainoan leijonan ampujalle. - Kuten Watson sanoi: aloittelijan tuuria.

Ymmärsin, että joudutte melkein leijonan suihin. Marconista ei näköjään ollut apua.

Hän varmaankin aikoi sähköttää apua!

Suokaa anteeksi.

Luoja! Tri Watson, tänne äkkiä!

- Kuristettu. - Millä? - Kolikoin ja solmuin painotetulla kangasliinalla.

Aivan kuten Dhulup.

Ei aivan samalla tavalla.

Taivaan tähden, Watson! Ala jo nukkumaan. Älä kävele ympäriinsä.

Vaikea saada unta, kun tietää, että joku täällä on kylmäverinen tappaja.

Miten kukaan voi nukkua tällaisella hetkellä?

Watson, missä olet?

Watson?

Täällä ansakuopassa!

Nyt tuli loppu. Täällä on kobra.

Siinä. Ota koppi.

Näytä valoa käärmeeseen.

- Vihellä, Watson. - Häh? - Vihellä!

Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä, niin kuin olet luvannut.

Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi, -

jonka olet kaikille kansoille valmistanut:

valon, joka koittaa pakanakansoille, kirkkauden, -

joka loistaa kansallesi Israelille. Aamen.

- Aamen. - Aamen.

Minä teen sen.

Pirun kova, mutta ei kuitenkaan niin kova kuin timantti!

Vaikuttaa, että Mavropolis on pystynyt maksamaan melkein kaikki velkansa -

viimeisen kahden vuoden aikana, vaikka on ollut taloudellisissa vaikeuksissa.

- Mistään ei käy ilmi mistä rahat ovat peräisin. - Tämä on monimutkaisin tapaus minkä muistan.

Meillä on kolme kuollutta emmekä ole lähelläkään murhaajan tai Afrikan tähteä löytämistä.

- Onko valmista? - On.

Nyt on lounaan aika.

Mitä haluatte?

Kuulin huutoa ja huolestuin. Mikä täällä on ongelmana?

Tämä typerä poika antoi jonkun ottaa pullon vahvaa happoa, -

jota veteen sekoitettuna käytetään pesuaineena. Mihin joku vieras sitä tarvitsee, niin en tiedä.

- Sillä saattaisi tappaa jonkun tai useitakin. - Kuka vieras sen vei?

Mies jolla oli silmälasit. Nätit viikset ja pulisongit.

Sanoo: "huva, huva, huva".

- Juomanne, olkaa hyvä. - Kiitos.

Holmes, ei ole aikaa lounaalle. Minulla on uutisia: myrkkypullo on otettu keittiöstä.

Kokki kuvaili miestä Theodore Rooseveltiksi! Mitä hän tekee sillä kuolettavalla aineella, -

muuta kuin suunnittelee uutta murhaa. - Väitätkö, että Amerikan entinen presidentti, -

- on murhaaja sekä jalokivivaras? - Voi ollakin! Ei saa antaa henkilön uskottavuuden hämätä, -

- jos todisteet todistavat veden pitävästi häntä vastaan! - Tunnet metodini hyvin -

ja olet soveltanut niitä. Mutta oletko varma, että todisteet varmasti viittaavat häneen?

Entä jos hän onkin huijari?

Ei ole aikaakaan hukattavissa!

Isä odottaa meitä... Tätä tietä.

Minä haen avaimen.

Outoa. Verhot on vedetty peittämään päivänvalo.

Outoa myös tuo.

- Kuka siellä, piru vie? - Sherlock Holmes ja tri Watson, jolla on revolveri.

Mitä ihmettä on tekeillä, Holmes? Onko tämä jonkin sortin pila?

Suunnittelitteko jotain pilaa keittiöstä hakemallanne tappavalla hapolla?

Epäilitte minua! Se on suolahappoa, jota käytetään filmin kehitykseen.

Eiköhän tämä ala olemaan jo valmis. Katso!

Näin liikkuvaa kuvaa kehitetään, jotta sitä voidaan katsoa.

Herra presidentti, minä olen typerys!

- Pyydän anteeksi. - Älä turhaan pyytele. On kunnia olla epäilty, edes hetken, -

kun on kyseessä suuri Sherlock Holmes.

Aion näyttää näitä filmejä kaikille hotellin vieraille tänään.

- Kuka siellä? - Minä.

- Tulin niin pian kun pystyin. En vain päässyt heti. - Ymmärrän.

Sain vihdoin houkuteltua hänet minun sijastaan serkkunsa kanssa baarin.

- Rakas, kuka näitä murhia tekee? - Kunpa tietäisin.

Olin aivan varma, että tekijä olisi Constantine, mutta nyt kun hän on...

He varmasti epäilevät minua. Kuka olisi halunnut hänet kuolleeksi, enemmän kuin minä?

- Tai minä. - Et kai tehnyt sitä?

En tietenkään.

- Pitäisikö sinulta kysyä samaa? - En tietenkään minä tehnyt sitä.

Mietin sitä kyllä ja useasti.

Tutkin hänen huoneensa joka nurkan. Se ei ole siellä.

Missä se voisi olla?

- Hän ei antanut sitä sinulle? - Syytätkö tosiaan minua siitä, että olisin varastanut timantin ja...

Mutta missä se on?

Raamattu

Lobengulan aarrekartta.

Raamattu

Eversti James Morrison, Durhamin jalkaväki, 1894

Rakas James poikani, tämä on sinun ainoa perintösi, t. rakastava isäsi

- Mitä te täällä teette? - Toin teille kukkia, herra.

Pysäyttäkää varas!

Herra Marconi, sammuttaisitteko valot.

Valitettavasti kamera tarkkuus vähän pielessä, johtuen sen pitkästä matkasta.

- Se on herkkä laite. - Minä varmaankin osaisin huoltaa sen teille, hra presidentti.

Loistavaa! Annan sen teille heti, kun olemme lopettaneet.

No niin, nyt alkaa.

Eikö olekin ihana?

Siellä minä pellenä.

Voi katso, Jimmy! Se olen minä. Näytän niin hassulta.

Katsokaa putouksia! Eivätkö olekin kertakaikkisen suurenmoiset?

Siinä hra Holmes näyttää hieman nolostuneelta, luulisin.

Tri Watson ei näytä yhtään nolostuneelta.

Katsokaa, siellä Bob vetää käden lippaan.

Aivan.

Amelia, miten ihastuttava tanssi!

- Hyvä, hyvä! - Hyvä!

Toivottavasti piditte tästä pienestä showsta!

- Kamera. - Kyllä. - Saat sen takaisin heti, kun se on valmis.

Kiitos paljon.

Hra Roosevelt, voisitteko näyttää minulle vielä kerran ne filmin loppupätkät?

Toki. Kelaan vain vähän nauhaa taaksepäin. Selvä.

Siitä lähtee.

- Voitteko pysäyttää kuvan? - Kyllä, mutta näitä kutsutaan liikkuvaksi kuvaksi.

Nyt.

Minä vain...

Ohhoh!

- Huomenta. - Hyvää huomenta, hra Holmes.

- Onko minulle saapunut sähkettä? - Ei valitettavasti ole. Linjat ovat poikki.

- Epärehellisten touhuja? - Kyllä. Kirahvien.

Niillä on ikävä tapa olla kumartumatta, kun kulkevat puhelinlinjojen ohi.

- Niin käy muutaman kuukauden välein. - Milloin ne korjataan?

Voi mennä viikko, ennen kuin korjaaja ehtii sinne.

Ymmärrän.

Onko mitään muuta keinoa saada viesti Englantiin tai sieltä tänne?

- On höyrylaivalla, mutta se ottaa 17 päivää. - Ymmärrän, kiitos. - Olkaa hyvä, sir.

- Signore Marconi, anteeksi kun häiritsen lukuhetkeänne. - Ei mitään häiriötä.

Satuitteko tuomaan mukananne teidän langatonta viestintälaitetta?

- En mene koskaan minnekään ilman sitä. - Voisitteko lähettää sillä viestin Lontooseen puolestani?

Täältä Lontooseen? Ei onnistu. Ehkä jonain päivänä toivon onnistuvan siinäkin.

- Ymmärrän. Kiitos ajastanne. - Mutta, saattaisin onnistua lähettämään viestin brittiläiselle laivalle, -

joka on lähestymässä Kapkaupunkia. Ja se voisi lähettää viestin toiselle alukselle -

Länsi-Afrikkaan ja niin edelleen, kunnes saavuttaisimme Lontoon viestikeskuksen.

Ihanko totta? Voisitteko siinä tapauksessa ystävällisesti lähettää tämän viestin?

Ymmärrän. Tämä ottaa jonkin aikaa, mutta aloitan välittömästi.

Kiitos.

- Mitä? - He varastivat kartan. - Ketkä? Se puutarhuri.

Minkä pahuksen takia me teimme tämän kaiken? Timantin? Ja nyt myös karttasi.

- Et ole minkään arvoinen enää! - Kaikki on järjestyksessä, tiedän mitä tehdä.

Se on uutta!

... totta kai.

Hyvää iltapäivää, rouva.

- Haluaisin lisää teetä. - Lisää teetä tulee. Tarvitsetteko muuta? - Ehkä...

Holmes! Holmes, signore Marconi pyysi tulemaan luokseen välittömästi.

...vangittuna Howrahin vankilassa. -

Loppu. Lestrade. Loppu.

Kiitos.

Mavropolis, Morrison ja Maharadža Duleep-Kaur sekaantuivat uhkapeleihin. Loppu.

Kaikki menettivät omaisuutensa kalkutalaisessa klubissa eräälle Moraga Bandinille, -

portugalilainen uhkapeluri ja ammattihuijari, joka on vangittuna Howrahin vankilassa. Loppu.

- Lestrade. Loppu. Menikö oikein? - Kyllä meni.

- Toivottavasti näistä tiedoista on teille apua tutkimuksissanne. - On näistä.

Enemmän kuin arvaattekaan.

Minusta ei kuulostanut kovin avuliaalta tiedolta.

Watson, muistatko sen erikoisen tapauksen yöllisestä koirasta?

- Se koira ei tehnyt mitään yöllä. - Se siinä tapauksessa olikin erikoista.

- Herra Roosevelt. - Herra Marconi.

Olen säätänyt kameranne kuvalaatan asetuksia hiukan. Sen pitäisi toimia hyvin nyt.

Erittäin paljon kiitoksia.

- Miten kaunis päivä tuli. - Hyvin kaunis!

- Saisitte raikasta ilmaa, juuri sitä te tarvitsette. - Ei. Menkää te vain.

- Minä menen hotellille. - Pötyä. En lähde ilman teitä.

Ja minä haluan mennä. Älkää vain pilatko päivääni.

Edessä on tilaa.

Kyllä vain...

- Virvokkeita herroille. - Kiitos.

- Miten tutkimukset etenevät? - Etanan vauhtia valitettavasti.

- Ette siis tiedä kuka varasti Afrikan tähden? - Sen tiedän. - Niinkö?

Älä pidä minua enää jännityksessä!

Constantine Mavropolis ryösti kassakaapin sisällön -

- yhdessä Chandra Senin ja Ram Dhulupin kanssa. - Kaikki niistä nyt kuolleita.

- Aivan kuin joku haluaisi hyvitystä teosta. - Joku tai jokin.

Hautoja on vielä avoimena. Kapteeni Morrison.

- Olen alusta alkaen epäillyt häntä. - Ja maharani. - Ei kai? Hän, nainen?

- Mutta kenellä timantti on? - Vaikuttaa, ettei kenelläkään heistä.

Mutta jos he varastivat Afrikan tähden, niin miksi he tulivat Viktorian putouksille, -

eivätkä lähteneet maasta pois mahdollisimman nopeasti?

Timantin varkaus oli vain puolet suunnitelmastaan rikoksesta.

Hyvänen aika, kerro tarkemmin!

Muistatteko lordi Milnerin kertomuksen Matabelestä?

Se ei ollut väritettyä historiaa vaan faktoja täynnä.

Kerro toki lisää.

Kapteeni Morrisonin isä eversti Morrison ja hänen miehensä -

valloittivat kuningas Lobengulan kodin itselleen. Kuvitelkaa vain pieni muutosta tarinaan.

Yksi matabeleläinen pääsi pakenemaan. Eversti Morrison lähti takaa-ajoon.

En tiedä minne karkulainen hänet johdatti, ehkä johonkin piilotettuun kaivantoon tai luolaan.

Se on meidän tehtävämme löytää.

Missä se salainen paikka sitten onkaan, olen melko varma, mitä siellä oli.

Eversti Morrison ilmoitti lordi Robertsille, että aarteesta ei löytynyt jälkeäkään.

Hän paljasti toisin hänen sukuraamatussaan.

Voisiko kapteeni Morrison murhata kaikki rikoskumppaninsa saadakseen aarteen itselleen?

Ehkä.

Seuratkaa vain polkua kivien välistä, niin pääsette perille.

Varovasti. Katsokaa minne astutte.

- Amelia! - Amelia...

Amelia-parka. Onko hän...? - Pelkään pahoin, että on.

Häntä varmaakin alkoi huimata ja sitten hän liukastui ja tipahti veteen sillalta.

Siltä vaikuttanee.

Watson, minusta sinun pitäisi suorittaa ruumiinavaus.

Voi hyvä Jumala! Hänhän oli ihan riekaleina krokotiilin jäljiltä. Näithän mitä tapahtui.

Siitä huolimatta.

- Karmea tapa kuolla. - Jos se todella oli hänen kuolinsyynsä.

Kysymys kuuluukin, että oliko hän elossa, kun hän joutui veden varaan?

No, onneksi hra Roseveltin patruunat pysäyttivät krokotiilin ennen, -

- kuin se kerkesi raadella Amelian kasvot ja kaulan. - Mistä saamme olla kiitollisia.

Mitä sanot tästä?

Naarmu. Vasen olkapää ja käsi on täynnä niitä.

- Hänen on täytynyt heittäytyä penkkaan. - Onko tämä jälki hänen kaulassaan myös naarmu, tri?

Ei ole.

- Siinä on jokin pieni tuntematon esine. - Nuoli, -

joka on kastettu Radix pedis diaboli. Myrkkyä, jota saadaan paholaisen jalkajuuresta.

- Jota monet paikalliset heimot käyttävät. - Kuten matabeleläiset! - Mahdollisesti.

Khumalo on siinä tapauksessa meidän etsimämme tappaja. Hän poltti Morrisonin kartan!

Hän oli junassa! Hän on matabeleläinen! Heimo joka liittyy aarteeseen.

Khumalo on varmasti henkilö, joka löytäisi aarteen, mutta jos hän on murhaaja, -

niin miten selität erikoiskangasliinan, jolla kuristettiin Mavropolis?

Jonkun toisen varkaan on täytynyt tappaa hänet! Maharani?

Naurettavaa, nainenko kuristaisi?

- Haluaisin hyvin paljon nähdä hänen rintansa. - Holmes!

- Tatuointi, Watson! - Ai niin...

Herra Morrison. Hän pääsi tugeenien salaisuuksista selville palvellessaan Intiassa.

- Myöskin mahdollista. - Hänen on täytynyt tappaa Mavropolis!

Yrittäen pitää osan aarteesta itsellään. Ja Khumalo tappoi rouva Morrisonin.

Olenko oikeassa?

Olen melko vakuuttunut, että joku haluaa minun päätyvän juuri tuohon tulokseen.

- Hyvä! Kuka? - Murhaaja.

...pyydämme Sinua siunaamaan ja pyhittämään tämän haudan,

jotta se olisi lepopaikka, rauhallinen ja turvallinen -

palvelijasi ruumiille, jonka olemme antamassa Sinun armolliseen suojaasi, -

joka olet ylösnousemus ja elämä, -

ja joka elät ja hallitset Isän ja Pyhän hengen kanssa.

Yksi Jumala, maailman vailla loppua.

Aamen.

- Koko vasenpuoli kehostani on puutunut. - Siirrä painoasi, Watson.

En voi, koska koko vasenpuoleni on puutunut!

Oletko aivan varma, että se tapahtuu tänä yönä? Päivä on jo melkein vaihtunut.

Olen ollut kolmesti väärässä, Watson. Kuka tietää, ehkä tästä tulee neljäs kerta.

- Seurataanko häntä? - Ei..., vaan heitä.

-Ketä? - Heitä!

Hyvä.

- Varmasti hän tietää, että häntä seurataan. - Niin tietää.

Miksei hän johdata heitä ansaan, kuten teki minulle?

Sitä hän juuri tekeekin, Watson.

Pitää pitää kiirettä, tulee pian valoisaa.

Hän katosi tuonne.

Tämän täytyy olla se luola, josta isäni kertoi minulle.

Tässä se siis on, vihdoinkin!

Ole varuillasi.

Ole varuillasi.

- Missä hän on? - Hänen on täytynyt kääntyä tuonne sumuun.

Emme koskaan löydä häntä.

Katso tätä!

Ja tätä!

- Minusta tulee uskomattoman rikas! - Uskomatonta. Katso tätä!

Ja luulin, että isäni ei jättänyt minulle mitään!

Miten me koskaan saamme kaiken tämän vietyä täältä pois?

Älä siitä huoli. Aarre tai te ette kumpikaan lähde täältä elossa.

Pudottakaa aseenne!

Missä se Afrikan tähti on?

- Ei meillä ole sitä. Sinun on uskottava meitä. - Mavropoliksella oli se, -

mutta jonkun on täytynyt varastaa se häneltä, kun hänet tapettiin.

- Te kaksi teitte sen! - Ei. Aivan rehellisesti, emme tappaneet ketään.

He kaikki ovat kuolleita nyt. Kuka muukaan, kuin te, ovat tappanut heidät?

Siinä vasta kysymys! Ota ase.

- Holmes, tapa hänet ja jaetaan aarre! - Kyllä.

Samaan tapaan, kuin Mavropoliksen, Dhulupin, Senin ja rouva Morrisonin kanssa?

Emme tappaneet heitä. Emmekä tiedä kuka tappoi.

Amelialla ei ollut mitään tekemistä tämän kanssa. Hän oli täysin syytön kaikkeen.

- Teidän on uskottava se. - Yhtäkkiä, niin rakastava aviomies.

Älä sotke Ameliaa tähän! Hän oli ainakin hyväntahtoinen, rehellinen ja uskollinen.

Ja rikas. Ja sika!

Riittää! Te menitte naimisiin rahan vuoksi, kapteeni Morrison.

Ja tuhlasitte kaiken maksaaksenne uhkapeli- velkanne. Pelasitte korttia Maharadžan, -

ja Constantine Mavropoliksen kanssa ja kaikki hävisitte rahanne -

häikäilemättömälle korttihaille ja huijarille nimeltä Moraga Bandini.

Silloin tapasitte maharanin ja rakastuitte häneen.

Kerroitteko hänelle isänne suunnitelmasta?

Hänkö sai Mavropoliksen rahoittamaan tämän matkan?

Uskottelemalla hänelle, että silloin saisi hänen kiintymyksensä.

Mitä siitä? Hän oli arvoton karju.

Ainoa hyvä asia hänessä oli hänen omaisuutensa. Aivan kuten sinun kolkolla vaimollasi.

Huonoksi tuuriksenne Mavropoliksella ei ollut enää omaisuutta epäonnistuneiden liiketoimintojen -

ja uhkapelivelkojen vuoksi. Hän ei ollut penninkään arvoinen.

Tuo on naurettavaa! Hän maksoi kaiken.

Heitä se takaisin tuonne rappusiin!

Watson, tuonne suuntaa! Koko luola romahtaa!

Tulkaa!

Ei!

Jimmy, ei! Päästä minut!

Jimmy! Ei!

Kuuletteko minua?

Muutitte nimenne ja muutitte ympäristöön ja teeskentelitte -

olevanne ylhäinen, paremman elämän toivossa.

- Kyllä. - Tugeenit kasvattivat teidät ja veljenne.

- Veli? - Kyllä. - Hän myös muutti nimensä.

Chandra Seniksi.

Holmes, mistä tiesit Chandra Senin olevan maharanin veli?

Se näkyi heidän kasvoistaan.

Samannäköisyys näkyi kaikille ketkä vaivautuivat sen huomaamaan, mutta -

liian monet vain näkevät eivätkä huomaa.

- Herra, meillä on ikäviä uutisia. - Käykää kutsumalla kaikki hotellivieraat koolle.

Se ei ole valitettavasti mahdollista. Suurin osa on lähtenyt pois yön aikana -

- kuolemantapauksen johdosta. - Mitä? - Te siis tiedätte siitä kuolemasta?

- Totta kai. Siitä ilmoitettiin sähkeellä. - Mistä kuolemasta me nyt puhumme?

- Hänen majesteetistaan kuningas Edwardista tietenkin. - Mitä!

Kuninkaasta? Kerro kaikki mitä tiedät asiasta.

Hän kuoli ankaraan keuhkoputken tulehdukseen. USA:n presidentti hra Taft -

lähetti sähkeen entiselle presidentti Rooseveltille pyytäen tätä edustamaan maataan hautajaisissa.

Hän lähti yöjunalla ehtiäkseen höyrylaivaan Kapkaupungista.

Kun hra Marconi kuuli tapahtuneesta, hän päätti myös lähteä.

Sanoen tarkoituksenaan tehdä sovinto vaimonsa kanssa. Siinä kaikki mitä tiedän.

Tietenkin! Mikä typerys olen ollut!

Minun on ehdittävä myös siihen höyrylaivaan!

- Onko mahdollista ehtiä Kapkaupunkiin, ennen kuin alus lähtee? - Mahdotonta.

Seuraavan Kapkaupunkiin menevä juna lähtee vasta kolmen päivän kuluttua.

Voisitte keretä seuraavaan höyrylaivaan, päivää myöhemmin. Tarkastelen aikatauluja.

Ei, ei. Ei ole aikaa siihen.

Minun on ehdittävä Englantiin vähintään samaan aikaan, kuin eilen lähtenyt ryhmä.

Tai Englanti ei näe Afrikan tähteä enää koskaan.

Emmekö voi mennä maan halki jotain toista tapaa?

Pelkäänpä, että juna on nopein vaihtoehto.

Odottakaa, on ehkä yksi tapa, jolla saattaisitte ehtiä. Jos otatte aamujunan Sansibariin, -

ja sieltä höyrylaivaan Suezin kanavaa pitkin halki välimeren Gibraltariin ja sieltä junalla.

- Silloin saattaisitte keretä. - Mihin aikaan se juna lähtee?

Sen pitäisi lähteä... nyt.

Ei kai taas, Holmes! Olen vieläkin liian vanha tähän, piru vie!

Hyppää, Watson! Tämä on meidän ainoa mahdollisuutemme.

On yksi asia, jota en ymmärrä, Holmes. Keneltä Mavropolis lainasi rahat matkaa varten?

- Bandinilta. Bandinilta? - Kyllä.

- Mutta Bandinihan oli Howrahin vankilassa. - Ei ollut.

Hän on oli Kapkaupungissa kun Afrikan tähti varastettiin.

Hän oli junassa, kun Chandra Sen murhattiin. Hän oli safarilla, kun Mavropolis kuristettiin.

Ja hän oli sillan alla ampumassa nuolen rva Morrisonin kaulaan. Hän oli ovela, -

- mutta ei tarpeeksi ovela. - Marconi! - Juuri niin, Watson.

Alkeellisen helppoa!

Odottakaa. Pruut.

Meidän on löydettävä Marconi välittömästi. Hra Roosevelt!

- Herra Holmes ja tri Watson! - Hra presidentti, nyt on erittäin kiireellistä, -

- löytää liikkuvan kuvan kameranne välittömästi! - Annoin sen Marconille.

Hän oli vapaaehtoinen kuvaamaan hautajaiset.

- Mihin sinä menet? - Neiti Langtry! Mitä te täällä teette? - Tri Watson!

- Kuinka mukavaa nähdä teitä. - Raffles! - Mitä? - Holmes!

- Holmes, näin juuri... - Minäkin näin hänet.

Marconi!

Pidättäkää tuo mies!

- Pidättäkää hänet! Hän on huijari! - Herra Marconi?

Laske se hitaasti.

Hyvää työtä, Watson.

Luoja!

Sain sähkeenne, hra Holmes. Tulimme niin pian kuin pystyimme.

- Ei yhtään liian aikaisten. - Aivan.

Mikä tämän tarkoitus oikein on? Marconin yhtiö tekee virallisen protestin valtiota vastaan!

Voitte lopettaa näyttelyn. Tiedämme, että ette ole hra Marconi vaan Moraga Bandini.

Ja olette etsintäkuulutettu petoksesta Intiassa ja pian suuresta varkaudesta -

- ja murhasta Etelä-Afrikassa. - Olen tarkastanut hra Holmesin pyynnön.

Näyttää siltä, että hra Marconi ja hänen vaimonsa ovat lomalla matkalla Amerikkaan.

- Matkustavat kai sillä uudella Titanic aluksella veikkaisin. - Ei. Sen neitsytmatka viivästyi.

- Heidän piti vaihtaa toiseen alukseen. - Surkeaa tuuria.

Aivan. Salalokero.

Epäilemättä Bandinin rakentama, kun hän lainasi tätä laitetta korjatakseen sitä.

Ahaa... Ohhoh!

- Afrikan tähti! - Juuri se.

Viekää hänet Yardiin.

Kiitos hyvin paljon, hra Holmes.

Minun määräykseni ovat viedä Afrikan tähti turvalliseen paikkaan, hra Holmes.

Kyllä, kyllä. Siinä, ole hyvä.

- Lähtee? - Jää.

- Lähtee? - Jää.

- Lähtee? - Jää. Oikeastaan minäkin jään tänne.

Mehiläiset voivat vielä odottaa.

Veljenne, herra.

Hänen majesteettinsa kuningas Yrjö, ei ollut mielissään.

Mycroft, onpa mukava yllätys.

Veikkaanpa, että et ole vähääkään yllättynyt.

Hienossa seremoniassa poliisi on juuri luovuttanut arvottoman väärennöstimantin -

- kruununjalokivien vartijoille. - Niin, aivan...

Väärennetty kivi, jonka annoin Lestradelle. Hän näytti niin mahtipontiselta, -

etten pystynyt vastustamaan kiusausta.

Tämä taitaa olla lähimpänä sitä, mihin koskaan pääsen -

luovuttaessani Afrikan tähden henkilökohtaisesti hallitsijalleni, niin kuin olin suunnitellut.

Eli, pidit aidon timantin itselläsi -

ja vaihdoit sen väärennökseen ja annoit sen Lestradelle.

Ehkä. Tai sitten tein vaihdoksen jo Kapkaupungissa holvissa päivää ennen varkautta.

Enpä olisi tuota kyllä arvannut. Sinulla oli siis aito kivi hallussasi kokoajan?

Ja varkailla väärennös? Oliko se niin?

Sitten kun kirjoitat tarinan, Watson. Päätä itse.