Original subtitles

Kaikkivaltias jumala loi rodut:

Valkoiset, mustat, keltaiset, ruskeat ja punaiset.

H�n sijoitti ne eri mantereille.

Jos jumalallista j�rjestyst� olisi kunnioitettu, -

t�llaisiin avioliittoihin ei olisi aihetta.

Rotujen erottaminen toisistaan osoittaa, -

ett� jumala halusi est�� niiden sekoittumisen.

Se oli rakkautta ensisilm�yksell�.

Halusimme naimisiin -

ja jouduimme kest�m��n kaiken t�m�n.

Rakkautta se vain oli.

�iti oli pitk� ja laiha.

H�nt� kutsuttiin pavunvarreksi.

Is� j�tti varren pois, ja �idist� tuli "Papu".

Kulta, miss� p��llyskenk�si ovat? - Keitti�ss�.

Meid�t vihittiin 2. p�iv�n� kes�kuuta.

Poliisi tuli 14. p�iv�n� hein�kuuta.

Kello oli noin 2 y�ll�.

Havahduin taskulampun valoon.

Poliisi seisoi vuoteen vieress� ja k�ski meid�n nousta.

H�n sanoi, ett� meid�t oli pid�tetty.

Poliisi tuli y�ll� ja koputti pari kertaa.

Kuulin heid�t, mutta en ehtinyt nousta.

Ovi murrettiin, ja poliisi tuli sis��n.

Kun p��simme yl�s, poliisi seisoi siin� taskulamppuineen.

Richardilta kysyttiin, kuka oli nainen h�nen vierell��n.

Sanoin olevani h�nen vaimonsa.

Seriffi sanoi, ett� t��ll� et ole ja k�ski meid�t mukaansa.

Meid�t vietiin Bowling Greeniin ja suljettiin selliin.

Vankilamme oli surkea. Tilaa oli vain yhdelle naiselle.

Er��n� iltap�iv�n� yksi vanki oli ollut ulkot�iss�.

Seriffi toi h�net takaisin -

ja uhkasi laittaa h�net samaan koppiin kanssani.

Pelk�sin kuollakseni.

Elimme pieness� yhteis�ss�. Siell� oli valkoisia ja v�rillisi�.

Kasvoimme yhdess� ja autoimme toisiamme.

Kuuluimme yhteen alusta asti ja jatkoimme samalla tavalla.

Niin t��ll� on eletty vuosia.

T��ll� on n�hty kaikenlaista, -

mutta vain meist� nostettiin h�ly.

Niink�? - Niin. Jotkut eiv�t pit�neet meist�.

Heid�n pahat puheensa k�ynnistiv�t koko jutun.

Miksi juuri teid�n kimppuunne k�ytiin? - En tied�.

En ole saanut selville, kuka olisi kielinyt.

Lovingit vihittiin 1958 Virginian ulkopuolella Columbiassa.

Heid�t tuomittiin Virginian lakien mukaan.

Ne kielt�v�t valkoisilta ja v�rillisilt� l�hd�n osavaltiosta -

menn�kseen naimisiin ja palatakseen sitten takaisin.

Lovingit tuomittiin vuodeksi vankilaan.

T�yt�nt��npano lyk�ttiin, jos pari l�htisi Virginiasta.

Lakitermi on seka-avioliitto.

Rotuerottelulakeja kannattavat katsovat ne v�ltt�m�tt�miksi, -

jotta rodut s�ilyisiv�t puhtaina.

Mik��n rotujen v�lisi� suhteita koskeva seikka -

on tuskin yht� arka kuin kysymys seka-avioliitoista.

L�hdimme Washingtoniin menn�ksemme naimisiin.

Kai se oli syyn� l�ht��n.

Erilaiset ihmiset olivat aina olleet toistensa kanssa.

En tiennyt, ett� laki kielsi sen.

Valkoiset ja v�rilliset k�viv�t eri koulua.

He eiv�t saaneet k�yd� samoissa ravintoloissa.

Tiesin sen, mutta en tajunnut, miten paha se oli -

ennen kuin menimme naimisiin.

Takuut olivat tuhat dollaria.

Richardin sisko k��ntyi takausyhti�n puoleen saadakseen h�net vapaaksi.

H�n sai tiet��, ett� jos minut yritett�isiin saada vapaaksi, -

Richard joutuisi takaisin.

Olin vankilassa nelj� p�iv��.

P��sin kotiin, mutta olin is�ni vastuulla.

Minusta ei vaadittu takuita.

Is�n piti varmistaa, ett� ilmestyisin oikeuteen.

Richard meni vanhempiensa luo ja min� omieni luo.

Oikeudessa saimme vuoden vankeutta.

Tuomio muutettiin ehdolliseksi. Ehto oli, ett� l�htisimme Virginiasta.

Ymm�rsin ett� voisimme tulla k�ym��n halutessamme.

Palasimme p��si�isen�, ja poliisi pid�tti meid�t taas.

L�hdimme pois ja menimme Washington DC:hen.

En olisi halunnut l�hte� perheen ja yst�vien luota.

Washingtonista kaipasin koko ajan takaisin kotiin.

Is� ja �iti asuivat muutaman kilometrin p��ss� toisistaan.

He kasvoivat samassa kyl�ss�.

Enot soittivat kitaraa ja viulua.

Se kai toi is�n ja �idin yhteen.

En pit�nyt Richardista aluksi.

H�n oli ylimielinen.

Sitten tutustuin h�neen, ja h�n oli oikein mukava.

Taisimme seurustella...

Ennen naimisiinmenoa pienin keskeytyksin pari vuotta.

Neuvoitko heit� olemaan menem�tt� naimisiin? - En.

Sanoin vain, -

ettei Richardin pit�isi menn� sinne, mutta h�n sanoi menev�ns�.

Heid�t vihittiin, enk� tiennyt siit� silloin.

Asut t�ss� kyl�ss�, jossa Richard ja Mildred kasvoivat.

Onko heid�n naimisiinmenonsa muuttanut el�m��si? - Ei ole.

Milt� �idist� tuntuu, -

kun poika aikuistuu ja tahtoo pit�� oman p��ns�?

Enp� osaa sanoa.

Miehet harrastivat kiihdytysajoa.

Viikon t�iden j�lkeen he meniv�t lauantaina kilparadalle.

Monet vaaleaihoiset mustat halusivat olla Richardin kanssa.

H�nen seurassaan hekin saattoivat k�yd� valkoisista.

Tutut pitiv�t Richardia l�mminhenkisen� ja yst�v�llisen�.

H�n oli luonteva seurassa kuin seurassa, -

olipa kyseess� valkoisten miesten porukka -

tai joukko mustia miehi�.

H�n p�rj�si kaikkien kanssa.

Central Pointissa tapasimme kokoontua yhteen tienmutkaan.

Pys�k�imme autot, joimme v�h�n olutta ja sellaista.

Richard oli aina mukana. H�n asui l�hist�ll�.

Olimme kuin yht� perhett�.

Emme tienneet mit��n rotujutuista, joista silloin puhuttiin.

Viranomaisten...

Lovingit olisi pit�nyt j�tt�� rauhaan.

Silloin mit��n ongelmia ei olisi syntynyt.

Olimme kaikki samanlaisia ja teimme ty�t� el��ksemme.

Jos jotkut k�viv�t eri kirkossa, se ei tehnyt heist� huonoja.

Richard asui kyl�ss�, jossa suurin osa intiaaneista eli.

En tiet�, oliko Mildred osaksi intiaani. Saattoi olla.

Mahdollisen seurustelunsa he pitiv�t omana tietonaan.

Jokainen tiesi, ett� se oli vastoin lakia.

Er��n� lauantaina paikalle ilmestyi seriffi.

H�n tarkisti ajokortit.

Jotkut tarkastetut olivat valkoisia ja jotkut taas intiaaneja.

Jotkut intiaanit olivat ajokortin mukaan valkoisia.

Seriffi repi ajokortit.

Sitten h�n j�i odottamaan, kuka ajaisi ilman korttia.

H�n pystyi tekem��n niin, koska oli seriffi.

Garnett oli hyvin jyrkk� mies.

H�n toimi tavallaan.

H�n ei tullut toimeen mustan v�est�n kanssa.

Pidin h�nt� aika ennakkoluuloisena.

Virginian tuomioistuin -

tuomitsi teid�t osavaltion lakien rikkomisesta.

Mit� teid�n k�skettiin tehd�?

Pitik� teid�n erota vai mit�?

Minun k�skettiin poistua Virginiasta.

Mit� sen j�lkeen tapahtui? - Min� l�hdin.

Otitteko vaimonne mukaan? - Otin.

Tekisin uudelleen samalla tavalla. Vaimostani en eroa.

Washingtonissa oli kurjaa.

Mildred tunsi itsens� t�ysin eristetyksi.

H�net oli karkotettu el�m��n Washingtonissa.

Er�s tuomari oli sanonut, -

ettei h�n voinut el�� miehens� kanssa Virginiassa.

H�nen oli my�s vaikea sopeutua kaupunkiel�m��n.

H�n oli kasvanut avaralla maaseudulla, -

miss� lapsilla oli ollut tilaa leikki�.

H�n ei vain ollut tottunut asumaan kaupungissa.

Tulimme kotiin jouluksi, ja min� synnyin.

Olimme Virginiassa.

Vanhempani saattoivat palata erikseen mutta eiv�t yhdess�.

Heid�t tuntien he taisivat kuitenkin palata yhdess�.

Is� oli luja.

H�n oli v�h�puheinen, -

mutta jos h�n p��tti jotain, h�n my�s piti p��ns�.

Jos he halusivat Virginiaan mist� syyst� tahansa, -

he tulivat yhdess�.

Sen riskin he ottivat.

Heit� ehk� pelotti, ett� heid�t pid�tett�isiin taas.

Yst�v�t lupasivat varoittaa, jos jotakin kuuluisi.

Lyhyet keskustelut k�ytiin melkein kuiskaamalla.

Virginiassa olo oli kielletty. Me piilottelimme.

Isoset�ni taloa sanottiin "isoksi taloksi".

Se oli oikeastaan t�ysihoitola, -

mik� teki helpommaksi livahtaa huomaamatta sis��n ja ulos.

Tiesin aina, kun Mildred oli k�ym�ss�.

Yleens� h�nen vanhin poikansa Sidney tuli meille.

Leikimme yhdess�.

Siksi tiesin, ett� Mildred oli siskonsa Garnetin luona.

Iltaisin n�imme, miten Richard tuli taloon -

yleens� vastakkaisesta suunnasta.

Richardia ei koskaan n�kynyt ulkona.

H�n pysytteli sis�ll�.

Lapsilla ei ollut tilaa leikki�.

He olivat kuin h�kiss�. En kest�nyt sit�.

Pojista vanhempi tuli kotiin ja sanoi, -

ett� auto oli t�yt�issyt Donaldia.

En tiennyt, mit� tehd�.

Minun piti menn� pojan luo. Pelk�sin, ett� h�n oli kuollut.

Donald istui kadulla ja itki.

Se taisi olla korsi, joka katkaisi kamelin sel�n.

Minun oli p��st�v� pois.

Olin hirve�n onneton.

Valitin serkulleni jatkuvasti.

Er��n� lauantaina h�n taisi saada tarpeekseen.

H�n k�ski minun kirjoittaa Bobby Kennedylle.

Kennedyn teht�v� oli auttaa.

Sata vuotta sitten -

Lincoln allekirjoitti orjien vapautusjulistuksen.

Nyt p��kaupunkiin kokoontuu 200000 ihmist� -

osoittamaan mielt� kansalaisoikeuksien puolesta.

He tulevat junilla, busseilla ja lent�en -

pohjoisesta, etel�st�, id�st� ja l�nnest�.

He vaativat kongressia hyv�ksym��n kansalaisoikeuslain, -

joka vihdoin lopettaa rotujen ep�tasa-arvon.

En ollut mukana kansalaisoikeusliikkeess�.

Tiesin vain sen, mit� n�in uutisissa.

Martin Luther Kingist� tiesin.

En tavannut h�nt�. Se olisi kyll� ollut hienoa.

En ollut mukana miss��n kansalaisoikeuksia koskevassa.

Min�... Me yritimme palata Virginiaan.

Tavoitteena oli p��st� takaisin kotiin.

Miten selvisi, mit� teid�n piti tehd�?

Mildred kirjoitti... Kenelle kirjoititkaan?

Robert Kennedylle. - Niink�?

Richard ja Mildred Lovingin painiessa pulmiensa kanssa -

he kirjoittivat Yhdysvaltain oikeusministerille, -

joka silloin oli Robert Kennedy.

He kysyiv�t, -

olisiko kongressin pohtimista kansalaisoikeuslaeista apua.

Vuosi lienee ollut 1963.

Kennedy vastasi, ettei laki auttaisi Lovingeja -

ja kehotti ottamaan yhteytt� kansalaisoikeusunioniin.

P�iv�m��r� 20.6.1963 varmistaa ajankohdan.

Lovingit asuivat Washingtonissa.

Kirjoitan teille ongelmasta, joka meill� on.

Mieheni ja minut vihittiin viisi vuotta sitten t��ll�.

Palasimme Virginiaan el��ksemme siell�.

Mieheni on valkoinen, min� osaksi musta ja osaksi intiaani

Emme tienneet silloin, ett� Virginia kielsi seka-avioliitot.

Jouduimme vankilaan ja oikeuteen Bowling Greeniss�.

Meid�n piti l�hte� Virginiasta el��ksemme yhdess�.

Meill� on kolme lasta. Raha ei riit� asianajajaan.

Oikeusministeri ehdotti ett� kysyisimme neuvoa teilt�.

Auttakaa meit�, jos voitte. Odotamme vastausta pian.

Kunnioittavasti..."

Mutkaton kirje veti meid�t mutkikkaaseen juttuun.

Minusta Jumala loi eri rodut tarkoituksella.

Olen ylpe� rodustaan ylpeist� neekereist�.

Jumala loi heid�t sellaisiksi.

Min� olen ylpe� siit�, ett� olen valkoinen.

Valkoinen rotuni teki minut sellaiseksi.

Olen valkoinen, koska vanhempani kannattivat rotuerottelua.

En haluaisi olla muuta.

Rakastan neekereit�, jotka haluavat olla neekereit�.

Orjat vapautuivat 1800-luvun lopulla.

Yhteiskunnassa alkoi rakennemuutos.

Etel�valtio toisensa j�lkeen ryhtyi j�rjestelm�llisesti m��ritt�m��n, -

kuka oli valkoinen, kuka ei.

Rotujen luokitus k�ynnistyi.

Etel�valtiot kiristiv�t s��nt�j� aina 1900-luvulle saakka.

Valkoiseen rotuun kuuluvat valikoitiin tarkkaan.

Seurasi laki, joka kielsi rotujen v�lisen avioliiton.

Se hyv�ksyttiin Virginiassa vuonna 1924.

Jos henkil�ss� oli havaittava m��r� muuta kuin "valkoista verta", -

h�net luokiteltiin lain mukaan ei-valkoiseksi.

Ollakseen valkoinen piti olla 99,9-prosenttisesti puhdas.

Virginiassa laki rotujen puhtaudesta -

oli tarkkaan ottaen laki valkoisten ylemmyydest�.

Valkoisuus oli enemm�n kuin ihonv�ri.

Valkoinen oli kreikkalaisten, roomalaisten, -

Jeffersonin, Madisonin ja Washingtonin j�lkel�inen.

Valkoisuus merkitsi kuulumista ihmisiin, -

jotka Jumala n�ytti valinneen johtamaan Virginiaa, Amerikkaa -

ja koko maailmaa.

Tuskin yll�tt��, ett� sit� haluttiin suojella.

Ihonv�rist� tuli palvonnan kohde.

Sit� oltiin valmiit suojelemaan lailla -

ja tarpeen tullen vaikka v�kivalloin.

Tarvitsee vain menn� Puerto Ricoon tai Kuubaan -

tai Etel�-Amerikkaan n�hd�kseen, mit� rotujen sekoittuminen tekee.

Pit�� vain menn� sinne, mist� puuttuu v�rien v�linen raja -

ja miss� kaikki ovat sekasiki�it� ja puoliverisi�.

Niin kauan kun Jumala antaa minun el��, -

lapseni eiv�t istu neekerin vieress� koulussa.

Niin ei k�y.

Jotkut parhaista yst�vist�ni ovat neekereit�.

Jos joutuisin vaikeuksiin, he rient�isiv�t apuun -

siin� miss� kuka tahansa.

T�ss� pikku esimerkki:

Juttelin lauantaina kadulla -

er��n toisesta kaupungista olevan herran kanssa.

Ohi kulki 15 - 20 neekeri�.

Toivotin hyv�� huomenta ja kysyin kuulumisia.

He kiittiv�t ja vastasivat voivansa hyvin.

Ohi kulki 15 - 20 neekeri� vajaassa vartissa.

He ovat kunnon v�ke�.

Lait ovat orjuuden ajan j��nne.

V�rillisi� alistetaan ja valkoisten asemaa nostetaan.

Niin vain on.

Rotuerottelu koski alun perin sukupuolisuhteita.

Erirotuiset miehet ja naiset pyrittiin pit�m��n erill��n, -

jotta he eiv�t joutuisi houkutuksiin.

Linja-autoissa, kahviloissa, ravintoloissa ja kouluissa -

rodut haluttiin erotella toisistaan.

Oli kohtalon ivaa, -

ett� Lovingien tapaus liittyi rakkauteen ja seksiin.

Juuri niist�h�n rotuerottelussa oli kyse.

Rotuerottelulakien haastaminen -

oli mit� vakavin uhka valkoisille rotukiihkoilijoille, -

jopa niille valkoisille, jotka eiv�t kiihkoilleet, -

mutta kannattivat yhteiskuntaj�rjestyst�.

Olin �skett�in valmistunut juristi.

Minulle oli uskomaton haaste -

p��st� mukaan niin t�rke��n kansalaisoikeusjuttuun.

Lovingien tuomio oli muutettu ehdolliseksi.

L�ysimme lain, jonka mukaan toimivalta kuului yh� -

asiaa k�sitelleen oikeuden tuomarille Leon Bazilelle, -

joka oli tuominnut pariskunnan.

Ehdollinen tuomio j�� aina -

siit� p��tt�neen tuomioistuimen harkintavaltaan.

Siisp� laadimme aloitteen, tai siis min� laadin.

Tarkoitus oli kumota p��t�s ja mit�t�id� tuomio.

Leon Bazile ep�si aloitteeni p��t�ksen kumoamiseksi -

ja tuomion mit�t�imiseksi.

Leon Bazilen perustelu oli:

Jumala loi eri rodut:

Valkoiset, mustat, keltaiset, ruskeat ja punaiset.

H�n sijoitti ne eri mantereille.

jos j�rjestyst� olisi kunnioitettu, n�ille avioliitoille ei olisi aihetta.

Erottamalla rodut jumala halusi est�� niiden sekoittumisen.

Lait ovat naurettavia.

Kyseinen n�kemys on vuodelta 1963.

Se ei ole vuodelta 1863, 1763 eik� edes 1900-luvun alusta, -

vaan vuodelta 1963.

Tuomari olisi tuskin voinut tehd� isompaa palvelusta kuin teki -

hirvitt�v�ll� puheellaan eri mantereiden roduista.

Liittovaltion oikeuslaitos -

antaa ensin osavaltioille tilaisuuden tulkita omia lakejaan.

Siten n�m� kaksi oikeutta -

voivat tulla toimeen kesken��n ja toimia rinnan liittovaltiossa.

Mit� mielt� olette siit�, mit� oikeudessa t�n��n tapahtui?

Toivo her�si. Olen toivorikas.

Odotan, ett� tuomarit p��tt�v�t asian hyv�ksemme.

Mihin aiotte l�hte� nyt? - Palaamme kai Washingtoniin.

Aiotte takaisin Washingtoniin.

Onko teill� sanottavaa siihen, mit� oikeudessa tapahtui? - Ei ole.

Meit� kuultiin Lovingien jutussa. Perustelujamme kuunneltiin.

My�s osavaltiota kuultiin.

Oikeuden pit�� selvitt�� ensinn�kin se, -

kuuluuko asia lainkaan t�lle laitokselle, -

ja onko t�m� oikeus oikea paikka.

On ratkaistava, onko meid�n edett�v� osavaltion oikeuteen -

vetoamalla Virginian korkeimpaan oikeuteen -

ja sitten Yhdysvaltain korkeimpaan oikeuteen.

Sinne on vain kymmenisen minuuttia...

Oli mukava tavata. Onnea matkaan. - Kiitos.

Olisi parempi, jos pysyisimme erill�mme.

Tarkoitan, ett� Richardin �iti...

Voisitteko j��d� t�nne ja el�� erill�nne? - Kyll�.

Jos teit� aiotaan kiusata, erill��n asuminen on merkitykset�nt�.

Muutto tuottaisi teille paljon vaivaa ja rahanmenoa.

Saattaisitte joutua vankilaan muutamaksi tunneiksi, -

puoleksi tunniksi, ehk� viideksi kuudeksi tunniksi.

Vannon, ett� pitemp��n se ei kest�isi. Eik� totta, Phil?

Teill� on meid�n molempien k�yntikortit ja puhelinnumerot.

Voitte soittaa koska vain.

Jos teid�t pid�tett�isiin, -

tiet�isik� joku muu siit� ja voisi soittaa meille heti?

Antakaa numerot yst�villenne. - Annettu on.

Henkil�t ovat l�hell�, jos meit� tullaan hakemaan.

He tiet�v�t ja kertovat teille.

Jos haluatte j��d� t�nne, tehk�� niin.

Jos teid�t pid�tet��n, ottakaa yhteytt�, ja me tartumme toimeen.

Ette viru putkassa minuuttiakaan pitemp��n -

kuin meilt� vie p��st� t�nne ja saada teid�t vapaiksi.

Onnea matkaan. - Teitte hyv�� ty�t� t�n��n.

Arvostan sit� kovasti. - Ei kest�.

Tulipa samalla haetuksi muutama kirja.

Anoimme v�liaikaista oikeussuojaa.

Pari tahtoi j��d� Virginiaan, -

mutta halusi v�ltt�� syytteen ja h�irinn�n.

Heid�n tuomiotaanhan ei ollut pantu t�yt�nt��n.

Emme tienneet, kumottaisiinko tuomio vai ei.

Emme halunneet heille lis�� harmeja.

Halusimme liittovaltion oikeuden puuttuvan asiaan.

Emme voineet osoittaa korjaamatonta vahinkoa -

my�nt�m�tt�, ett� pari eli Virginiassa -

vastoin tuomioistuimen p��t�st�.

Lovingienhan oletettiin asuvan toisaalla.

Asioiden selvitt�minen kirjeitse tai puhelimitse oli hankalaa.

Richard oli vaitelias mies. Tapasin parin Alexandriassa.

Tiesin sen s��nt�jen vastaiseksi.

Pari tuli Alexandriaan, ja k�vimme jutun l�pi yhdess�.

Richard sanoi tuskin mit��n.

My�s Mildred oli v�h�puheinen, mutta ilmaisi itsens� hyvin.

Olisittepa n�hneet siev�n ja hienon k�sialan.

Se oli aivan muuta kuin etel�n ihmisten, -

etel�n alistetun v�hemmist�n.

Mildred Lovingista piti heti.

Richard Loving taas teki alkuun kielteisen vaikutuksen.

Oltuani etel�ss� suhtauduin ep�illen ihmisiin, -

jotka vaikuttivat maalaismoukilta.

Sit� h�n olikin pystytukkineen.

Parista paistoi juuri se, mit� kaikki v�ittiv�t.

He olivat hyvin rakastuneita.

Richardille olisi luullut olevan luontaista j�tt�� vaimonsa.

H�n oli valkoinen ja kuului hallitsevaan luokkaan.

L�hteminen ei kuitenkaan tullut kuuloonkaan.

En tosiaankaan tied�, miten t�ss� k�y.

Mit� teette, jos h�vi�tte?

Jos h�vi�mme, meid�n on palattava Washingtoniin.

Jos h�vi�mme Richmondissa, -

juttu vied��n korkeimpaan oikeuteen.

Jos h�vi�mme siell�, joudumme palaamaan Washingtoniin.

En k�sit�, miten voisitte h�vit� korkeimmassa oikeudessa.

Ehk� emme h�vi�. - Jos saatte jutun sinne.

Asianajaja sanoi, ett� h�n yritt�� joka tapauksessa.

Ainakin h�n sanoi, ett� voisi.

H�nest� h�vi�minen Richmondissa -

veisi jutun korkeimpaan oikeuteen lokakuussa.

Viek� osavaltio asian korkeimpaan oikeuteen, jos voitatte? - En usko.

Julkisuus ei taida olla kovin miellytt�v��.

Jos juttu ratkeaa eduksenne, moni muukin voittaa. - Aivan.

Toivottavasti...

Kyse ei ole niink��n meist�. voisimme muuttaa pois.

Kyse on periaatteesta ja laista.

Minusta t�m� ei ole oikein.

Voitto auttaisi monia ihmisi�.

Meill� on vihamiehi�, mutta on meill� yst�vi�kin.

Vihamiehill� ei ole v�li�.

Rouva Loving.

P��t�s jutussanne annettiin t�n� aamuna.

Asian k�sitellyt liittovaltion piirioikeus Richmondissa -

palautti jutun osavaltion oikeuteen.

Richmondissa luvattiin kuitenkin, -

ett� jos perustuslailliset kysymykset eiv�t ratkea -

Virginian korkeimmassa oikeudessa, -

juttunne otetaan takaisin liittovaltion oikeuteen -

perustuslaillisia kysymyksi� varten.

P��t�s on sik�li hyv�, ett� tied�mme nyt -

kysymyksen tulevan ratkaistuksi lopullisesti jossakin vaiheessa.

Ehk�p� h�vi�mme pienet taistelut ja voitamme suuren sodan.

Asuuko iso�itinne kadun toisella puolella?

Siin� asuu anoppini. - Vai niin.

Mit� aiotte tehd�, jos voitatte nyt?

Miss� aiotte asua ja mihin ryhty�?

Appeni antoi meille eekkerin maata tien toiselta puolelta.

Aiomme rakentaa siihen.

Olisin l�hell� �iti� ja Richard l�hell� perhett��n.

Ovatko perhesiteenne l�heiset? - Hyvin l�heiset.

Niin aiomme tehd�, jos voitamme.

Jos h�vi�mme, meid�n on l�hdett�v� taas.

Ajatuskin hirvitt��.

Siin� haukuttiin v��r�� puuta.

Is�n ja �idin ajateltiin olevan k�yh�� alaluokkaa, -

kuten seriffi sanoi.

Heid�n uskottiin luovuttavan.

He halusivat kuitenkin n�ytt��, -

ett� vaikka he olivat k�yhi�, -

heill� riitti p��tt�v�isyytt�.

He tekiv�t sen, mik� oli tarpeen, p��st�kseen omiensa pariin.

Parin menness� naimisiin Mildred oli vasta 17 tai 18 vuotta.

Richard oli iso roteva muurari, -

mutta my�s h�n j�rkyttyi tilanteesta.

H�n kyll� tiesi, ett� laki oli h�nt� vastaan.

H�n halusi, ett� menen tuomari Bazilen puheille -

ja vakuutan t�m�n p��st�m��n heid�t takaisin Virginiaan.

Sanoin, ett� se tuskin onnistuisi.

Juttu ilmeisesti etenisi korkeimpaan oikeuteen.

Richardin leuka loksahti.

Richardin mielest� osavaltio oli mennyt liian pitk�lle.

H�n oli amerikkalainen -

ja vapaa valitsemaan, kenen kanssa meni naimisiin.

Sit� ei voinut kielt��.

Tiesimme, ett� tuskin mik��n Virginian osavaltion oikeusistuin -

olisi valmis p��tt�m��n hyv�ksemme.

Rasistisella mielipiteell��n Bazile antoi selv�n merkin siit�, -

ett� meid�n piti vedota Virginian korkeimpaan oikeuteen.

Teimme sen ja saimme uuden kielteisen p��t�ksen.

Saimme luvan valittaa USA:n korkeimpaan oikeuteen.

Kansalaisoikeusjuristit jaksavat uskoa korkeimpaan oikeuteen.

Tosin korkein oikeus ottaa k�sitelt�v�kseen -

noin yhden 200 - 400 jutusta.

Mahdollisuus uuteen k�sittelyyn korkeimmassa oikeudessa -

on aina h�vi�v�n pieni.

Olimme ehk� naiiveja, -

mutta uskoimme jutun p��tyv�n korkeimpaan oikeuteen.

"Brown vastaan Topekan koululautakunta" oli jo ratkaistu.

Kun korkein oikeus otti jutun k�sittelyyn, -

olimme tosipaikan edess�.

Olin valmistunut vasta parivuotta aiemmin.

En ollut kelvollinen korkeimpaan oikeuteen.

Kaikkeen, mit� laadin, piti saada Bernard Cohenin allekirjoitus.

H�n oli p��tt�nyt opintonsa yli kolme vuotta sitten.

K�ytimme loputtomasti aikaa -

parhaaseen mahdolliseen kirjelm��n.

Avuksi otimme kaikki halukkaat.

Nipistimme itse�mme ja kysyimme, -

tiesimmek�, mit� teimme.

Meill� oli edess�mme t�rkein perustuslaillinen oikeustapaus, -

mit� ikin� oli k�sitelty oikeudessa.

Nousimme aamulla 5 - 6:n maissa, jos nukuimme lainkaan.

Vaimoni Rae l�hti mukaan.

Autoa ajoi sihteerini Martha.

H�n sai teht�v�kseen l�yt�� parkkipaikka.

Paikan l�yt�minen autolle kuuluu haasteisiin, -

kun p��see korkeimman oikeuden eteen.

Tunnelma oli mahtava. Olimme vihdoin siell�.

Meid�n oli teht�v� parhaamme.

Olimme harjoitelleet, tutkineet ja painaneet muistiin.

Ymm�rsimme jutun sis�ll�n ja kysymykset, -

joita ilmeisesti esitett�isiin.

Olin hermostunut, koska k�teni kostuivat niin, -

ett� hikipisaroita putoili korokkeelle, -

jolta esitin asiani.

S��lin samalle paikalle j�lkeeni joutuvia. He kastuisivat.

Minua hermostutti hetken.

Sitten leikin sulkakyn�ll�, jonka ensikertalaiset saivat.

Hassua oli, ett� puheenvuoroni koittaessa -

olin rauhallisempi kuin koskaan el�iss�ni.

Tunsin olevani oikeassa paikassa.

Tiesin, ett� minut oli koulutettu teht�v�� varten.

Tein, mit� minun kuului tehd�.

Juttu numero 395.

Richard Perry Loving muutoksenhakijana -

vastaan Virginia.

Herra Hirschkop.

Oikeuden puheenjohtaja. Olen Bernard S. Cohen.

Esit�n t�t� tapausta varten Philip J. Hirschkopille lupaa -

toimia kanssani asianajajana jutussa.

H�n on Virginian asianajajaliiton j�sen. - Hyv�ksyt��n.

Olkaa hyv�, herra Hirschkop. - Kiitos.

K�sitelt�v�n� on iljett�vin piirre -

rotuerottelua ja orjuutta koskevissa laeissa.

Pyrimme osoittamaan, ett� kyseess� on orjuuslaki.

N�m� lait riist�v�t mustilta heid�n ihmisarvonsa.

Se on pahin osa n�it� lakeja.

Niiden tarkoituksena on alistaa mustat-

yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti.

Pyyd�mme oikeutta harkitsemaan lakien koko kirjoa -

rikollisuuskysymyksen lis�ksi.

Kyse on lasten oikeuksista, -

oikeudesta peri� maata ja monista muista oikeuksista.

Toivomme oikeuden huomioivan n�m� seikat.

Herra Cohen. - Herra puheenjohtaja.

Mit� vaaraa Virginian osavaltiolle olisi rotujen v�lisist� avioliitoista?

Mink�lainen vaara rotujen v�liset avioliitot olisivat v�est�lle?

Avioliitto on perusoikeus tai vapaus.

Jonkinlaiset rajat on varmasti syyt� asettaa.

Olette varmaan samaa mielt� siit�, -

ett� valtion pit�� kielt�� sisarusten v�liset avioliitot.

Herra Mcllwaine.

Kaikkiin t�m�n oikeusk�sittelyn p�yt�kirjoihin on merkitty -

ja kirjelm�st� on k�ynyt ilmi, ett� Virginian lakien mukaan -

toinen muutoksenhakija on valkoihoinen.

Toinen muutoksenhakija on Virginian lain mukaan v�rillinen.

Siksi oikeuden on ratkaistava kysymys siit�, -

voiko valtio laillisesti kielt�� -

valkoisen ja v�rillisen v�est�ryhm�n v�liset avioliitot -

nykyisten lakien puitteissa.

Valtiolla on luonnollinen ja t�rke� tarve -

maksimoida onnistuneiden avioliittojen m��r�.

Se vakauttaa koteja ja perheit� ja v�hent�� ep�onnistumisia.

T�h�n kysymykseen liittyv�t-

viimeaikaisimmat psykososiaaliset todisteet osoittavat selv�sti, -

ett� monirotuisiin perheisiin kohdistuu kovia paineita ja pulmia.

Seka-avioliittojen lapsiin viitataan usein -

ei vain erirotuisten vanhempien lapsina -

vaan sellaisten uhreina.

Seka-avioliittojen kielt�miselle valtion toimesta -

on samat perusteet kuin moniavioisuuden -

tai l�hisukulaisten avioliittojen kielt�miselle -

tai avioliiton solmimisen alaik�rajan m��r��miselle -

ja kehitysvammaisten avioliittojen est�miselle.

On olemassa ihmisi�, -

jotka suhtautuvat samalla tavoin uskontojen v�lisiin avioliittoihin.

Olisitteko siin� tapauksessa my�s sit� mielt�, -

ett� valtio voisi est�� eriuskoisia ihmisi� solmimasta avioliiton?

Uskon, ett� syyt rotujen v�listen avioliittojen kielt�miselle -

ovat vahvemmat kuin uskontojen v�listen avioliittojen kielt�miselle.

Miten voitte v�itt�� niin? Siksik�, ett� uskotte niin?

Emmek� vasta k�sitelleet rotuerottelutapausta, -

jossa meille niin sanotun tieteellisen n�yt�n perusteella -

v�itettiin valkoisten lasten vahingoittuvan, -

jos he k�yv�t samaa koulua mustien kanssa?

Toistatteko saman v�itteen nyt? - Toistan.

Mielest�ni yleisen syytt�j�n tapa toimia oli moraaliton.

Oli moraalitonta v�itt��, -

ett� seka-avioliittojen lapset k�rsiv�t.

Tiedossa oli, -

ett� lain koko tarkoitus oli pit�� rodut erill��n.

Mcllwaine olisi voinut sanoa, ettei h�n voi ottaa kantaa asiaan,-

koska piti sit� sopimattomana, moraalittomana ja v��r�n�.

H�n esitti v��r�t perusteet USA:n korkeimmalle oikeudelle, -

kun h�n v�itti, ett� kyse olisi ollut lasten oikeuksien suojelemisesta.

H�n kuitenkin tiesi, ettei laki koskenut niit�.

Herra Cohen.

Richard ja Mildred Lovingilla on oikeus her�t� aamulla -

tai menn� nukkumaan illalla -

tiet�en ettei poliisi koputtele heid�n ovelleen -

tai valaise heit� taskulampulla kasvoihin -

heid�n makuuhuoneessaan laittoman yhdysel�m�n takia.

Lovingien pit�� voida menn� nukkumaan iltaisin tiet�en -

ett� jos he eiv�t her�� aamulla, -

heid�n lapsillaan on laillinen oikeus peri� heid�t.

Heill� on oikeus varmuudella tiet��, -

ett� jos toinen heist� ei her��k��n y�n j�lkeen, -

j�lkeenj��neell� puolisolla on oikeus sosiaalietuihin.

Kaikki t�m� on heilt� ev�tty.

Richard Loving esitti asian mit� selvimmin:

H�n pyysi minua sanomaan oikeudelle, -

ett� h�n rakastaa vaimoaan.

H�nest� on v��rin kielt�� heit� asumasta yhdess� Virginiassa.

Olisimme kuulemma voineet menn� korkeimpaan oikeuteen, -

mutta emme ymm�rt�isi...

Saimme p��tt�� itse. Siksi emme menneet.

En halunnut sinne. Hermostuttaa kylliksi nytkin.

�idin talon edess� poltettiin risti.

En tied�, liittyik� se meihin.

Ehk� se oli pelkk� pila.

L�hent��k� t�m� teit�? - Uskon niin.

Arvatenkin.

Mit� sanot? - Olen samaa mielt�.

Korkeimman oikeuden p��t�s -

veisi 60, 90 tai jopa 120 p�iv��.

Yritimme rajoittaa kirjoittelua jutusta.

Lovingit eiv�t kaivanneet julkisuutta.

He asuivat Virginiassa, -

mutta tunsivat olevansa jossain m��rin vaarassa.

Seka-avioliitot her�ttiv�t voimakkaita tunteita.

Sain soiton, ett� tuomio julistettaisiin seuraavana p�iv�n�.

NBC News:

Korkein oikeus p��tti t�n��n, -

ett� valkoisten ja mustien avioliitot ovat laillisia.

Osavaltio ei saa est�� niit�...

Yksimielisen p��t�ksen julisti puheenjohtaja Earl Warren.

Juttu koski valkoista virginialaista rakennusmiest� -

ja h�nen vaimoaan, joka on puoliksi musta ja puoliksi intiaani.

Kyse oli Virginian rotuerottelulaista.

Aikanaan 47 osavaltiota kielsi rotujen v�liset avioliitot.

Laki on kumottu kaikissa paitsi 16 osavaltiossa.

Nyt niidenkin on kumottava se.

Olimme voitonriemuisia.

Hypimme ja halasimme toisiamme ja jokaista l�helle osunutta.

Lovingeille piti ilmoittaa.

Puhuimme puhelimessa heid�n kanssaan.

Onnittelimme heit�, ja he kiittiv�t.

Suomennos: Tuula Granqvist www.O P E N S U B T I T L E S.org