Afrikaans
Akan
Albanian
Amharic
Arabic
Armenian
Azerbaijani
Basque
Belarusian
Bemba
Bengali
Bihari
Breton
Cambodian
Catalan
Cebuano
Cherokee
Chichewa
Chinese (Simplified)
Chinese (Traditional)
Corsican
Croatian
Czech
Danish
Esperanto
Estonian
Ewe
Faroese
Filipino
Finnish
French
Frisian
Ga
Galician
Georgian
German
Greek
Guarani
Gujarati
Haitian Creole
Hausa
Hawaiian
Hebrew
Hindi
Hmong
Hungarian
Icelandic
Igbo
Interlingua
Irish
Italian
Japanese
Javanese
Kannada
Kazakh
Kinyarwanda
Kirundi
Kongo
Korean
Krio (Sierra Leone)
Kurdish
Kurdish (Soranî)
Kyrgyz
Laothian
Latin
Latvian
Lingala
Lithuanian
Lozi
Luganda
Luo
Luxembourgish
Macedonian
Malagasy
Malay
Malayalam
Maltese
Maori
Marathi
Mauritian Creole
Moldavian
Mongolian
Myanmar (Burmese)
Montenegrin
Nepali
Nigerian Pidgin
Northern Sotho
Norwegian
Norwegian (Nynorsk)
Occitan
Oriya
Oromo
Pashto
Persian
Polish
Portuguese (Brazil)
Portuguese (Portugal)
Punjabi
Quechua
Romansh
Runyakitara
Russian
Samoan
Scots Gaelic
Serbian
Serbo-Croatian
Sesotho
Setswana
Seychellois Creole
Shona
Sindhi
Sinhalese
Slovak
Slovenian
Somali
Spanish
Sundanese
Swahili
Tajik
Tamil
Tatar
Telugu
Thai
Tigrinya
Tonga
Tshiluba
Tumbuka
Turkmen
Twi
Uighur
Ukrainian
Urdu
Uzbek
Vietnamese
Welsh
Wolof
Xhosa
Yiddish
Yoruba
Zulu
Ja niin maailma paloi.
Kuin raivoava tulimyrsky, joka levisi kaikkialle.
Joillekin -
se merkitsi loppua.
Kuka lakkaa olemasta uskollinen siinä hehkuvassa kuumuudessa?
Kenen uskollisuus taotaan uudelleen?
Dareios oli jo kokenut -
karvaan tappion Issoksessa, joten hän oli perääntynyt.
Hän oli menettänyt suuren osan valtakunnastaan.
Hänen perheensä oli Aleksanterin panttivankina.
Hän yritti tehdä sopimuksen Aleksanterin kanssa.
Hän tarjosi puolet imperiumista, lukemattomia rikkauksia -
ja tyttärensä käden.
Barsine oli kihlattu Mazaeukselle.
Dareioksen halukkuus antaa tyttärensä Aleksanterille osoittaa,
että Dareios tosiaankin yrittää kaikkensa, jotta tämä sota ei jatkuisi.
Aleksanteri vastasi, ettei ollut kiinnostunut mistään...
Ei. - ...mitä Dareios tarjosi.
Hän lähettää vastauksen Mazaeuksen kautta, jotta tämä näkisi,
että Dareios on valmis olemaan epälojaali omilleen -
vastineeksi rauhasta Aleksanterin kanssa.
Viestinviejä toimitti tämän.
Suoraan Aleksanterilta. Näytätte saaneen vastauksenne, kuninkaani.
Koska Aleksanteri hylkää Dareioksen rauhantarjouksen,
viimeinen välienselvittely tapahtuu Gaugamelassa eli nyky-Irakissa.
PERSIA - GAUGAMELA - BABYLONIA
Gaugamela on epäilemättä yksi tärkeistä hetkistä historiassa.
Se on hetki, jolloin maailman tulevaisuus päätetään.
1.10.331 EKR
Taistelu käynnistyy -
myrskyisässä kaaoksessa.
Vihaiset joukot viiltävät toisiaan pronssimiekoilla.
Hyökkäykseen!
Mutta viisas mies tietää,
että vihollisen voi murskata strategialla -
tai pelkällä tahdonvoimalla.
KUINKA ALEKSANTERISTA TULI SUURI
Paperilla Dareioksen pitäisi voittaa tämä taistelu ennen kuin se alkaa.
Hänen joukkonsa ovat kymmenkertaiset Aleksanteriin verrattuna.
Aleksanteri lähtee liikkeelle oikealta.
Hän vetää persialaisia -
yhä enemmän oikealle ja rikkoo heidän muodostelmiaan.
Kenraali Parmenion, hyökkää oikeaan sivustaan.
Ratsuväki, seuratkaa minua! Nyt!
Parmenion yrittää puolustaa -
Makedonian armeijan vasenta sivustaa Mazaeusta vastaan.
Mutta he ovat alakynnessä, eivätkä rivit pysy kiinni.
Parmenionilla on vaikeuksia.
Hän jättää keskustan avoimeksi.
Kenraali Mazaeus! Nopeasti!
Vastaa oikean sivustan ratsuväelle. - Seuratkaa minua!
Dareios vastaa tähän lähettämällä vaunuja -
suoraan Makedonian falangiin.
He ovat liian fiksuja siihen. He vain avaavat rivejä -
ja antavat vastustajan ajaa läpi.
Aleksanteri taistelee yhä Makedonian oikeassa sivustassa.
Hänen avaustaktiikkansa halkaista persialaisjoukot on toiminut,
ja aukko on nyt avautunut.
Pysykää asemissa!
Tämä on hetkemme.
Hän hyökkää Dareiosta kohti, joka on Persian armeijan ytimessä.
Dareios näkee Aleksanterin tulevan luokseen.
Hän taitaa kokea jonkinlaisen déjà vun. Taas sitä mennään.
Hänen pitää päästä pian pois Aleksanterin luota.
Monet ajattelevat: "Hyvänen aika. Tämä on suurta pelkuruutta."
Mutta Dareios on taidokas valtiomies,
sillä jos kuningas kuolee, se on sen imperiumin loppu.
Kun he vihdoin antautuvat jumalten oikuille -
ja kun nämä jumalat astuvat esiin kaikissa loistavissa voimissaan...
Pysäyttäkää heidät!
...kuka kuolevainen voisi kilpailla sen kanssa?
Aleksanteri...
Heidän komentajansa ovat lähteneet.
Edes Akhilleus ei haaveilisi tällaisesta voitosta.
Aleksanteri?
Nähdessään Dareioksen pakenevan, myös Dareioksen ystävä Mazaeus pakenee.
Ratsuväki! Seuratkaa minua!
Tämä hetki oli varmasti -
ilon ja riemun hetki Aleksanterille, mutta myös uskomattoman turhauttavaa,
koska tämän lähemmäs Persian omistamista hän ei ole päässyt.
Mutta hän ei saa Dareiosta kiinni.
Eikä kaikki ole ohi ennen kuin Dareios on hoideltu.
Kerätkää niin monta miestä kuin voitte. Babylonia on varmasti kaatunut.
Suuntaamme itään syvemmälle imperiumiin ja kokoamme uuden armeijan.
Persia ei koskaan antaudu.
Kuninkaani.
Mazaeus ei halua seurata Dareiosta.
Sen sijaan hän palaa Babylonian kaupunkiin,
jota hän hallitsee satraappina.
Aleksanteri ja hänen lähipiirinsä eivät seuraa kaukana perässä.
Hekin pääsevät Babyloniaan, kaikkien persialaiskaupunkien jalokiveen.
BABYLONIA PERSIA
On erikoista, että nuori kenraali Aleksanteri -
on valloittanut Egyptin, marssinut läpi suurimman osan Lähi-idästä -
ja on nyt saapunut Babylonian porteille.
Ja nyt nekin ovat kaatuneet hänen edessään.
Kukaan ei olisi voinut kuvitella, kun Aleksanteri marssi Makedoniasta,
että hän saavuttaisi niin paljon niin lyhyessä ajassa.
Etkö istu hänen paikalleen?
Alex.
Muistatko?
Troijan pyhäkössä pelkäsit, ettet voisi olla kuin Akhilleus.
Ettet voisi koskaan olla "leijonasydän, joka murskaa pataljoonia".
En epäillyt hetkeäkään.
Katso itseäsi nyt.
Lopeta. Pyydän.
Mitä?
Haluatko, että polvistun Aasian kuninkaan eteen?
Käskin lopettaa.
En istu, koska valtaistuin ei ole vielä minun, Hef.
Voitto on täydellinen.
Sinulla on hänen valtaistuimensa. Hänen kaupunkinsa.
Hänen perheensä.
Mitä muuta on? Sinulla on jopa hänen unelmansa.
Mutta hän on yhä vapaa.
Persian kuningas.
Kunnes se asia on hoidettu,
olen tyhjän kuningas.
Barsine.
Mazaeus.
Missä isäni on?
Hyvällä tuurilla hän on kuollut kuin koira.
Mitä?
Luulitteko kävelevänne auringonlaskuun?
Tein valintani.
Tulkaa. - Antaudun Aleksanterille.
Teidän on aika polvistua Aasian uuden kuninkaan eteen.
Tulkaa.
Kuninkaani. Kuninkaalliset matkatavaranne.
Katso tuota, Ptolemaios.
Joku on kaatanut julman persialaisvalloittajan.
Tarinan mukaan Aleksanteri löytää -
Kserksesin patsaan, ja Kserkses on Aleksanterille suuri kuningas,
joka johti toista hyökkäystä Kreikkaan ja ryösti Akropoliksen.
Hän käy sisäistä keskustelua ja pohtii, mitä tekisi tälle patsaalle.
Tämä on esimerkki Aleksanterin syvemmästä ahdingosta -
suhteessa persialaisiin.
Jätänkö sinut maahan Kreikkaa vastaan johtamiesi sotaretkien vuoksi?
Vai nostanko sinut muiden hyveidesi vuoksi?
Majesteetti.
Mitä nöyrimmin ehdotan, että sota ei ole oikea miehen mitta.
Hänet voi tuomita vain kansan palveluksen myötä.
Sitten voitte auttaa palauttamaan tämän paikalleen.
Tämä on käskyni.
Jos kansalaisenne eivät vastusta, verenvuodatusta ei tapahdu.
Heidän kuvernöörinsä -
ja hänen morsiamensa voisivat välittää tämän viestin.
Vai mitä?
Tietenkin.
Kuninkaiden -
kuningas.
Ptolemaioksen ja Aleksanterin sotilaiden suuri pelko on,
että mitä enemmän itään Aleksanteri kulkee,
sitä itämaisempi ja heidän mielestään paheellisempi hänestä tulee.
Hän kadottaa kreikkalaisuutensa ja makedonialaisuutensa,
ja se on armeijalle iso ongelma.
Mitä tuo oli?
Kun he sanoivat, että hylkäsit juuresi, puolustin sinua.
Mutta tämä...
Anteeksi?
Kunnioitat tätä saastaa, joka teurasti esi-isämme.
Lupaat sitten, ettet vuodata verta, kun olit valmis uhraamaan kreikkalaisia.
Granikoksessa? Halikarnassoksessa...
Ole vaiti, Ptol... - Mitä?
Et salli mitä?
Että kostaisit kokemamme satojen vuosien tyrannian?
Kerron sinulle, että se on ainoa syy sille, miksi miehesi -
ovat taistelleet, vuotaneet ja kuolleet nimissäsi.
Kostaakseen, kunnes velat on maksettu! - Sinä varmistat, ettei se toistu, veli!
Että Babylonian kansalla on suojelukseni.
Kuulitko?
Sillä nyt -
kaikki tämä...
Tämä on Makedonian imperiumia.
Ja me...
Me olemme nyt paikallisia.
Dareios ei usko, että hänen pelinsä on pelattu.
Jos hän pääsee itäisiin satraappikuntiin,
siellä maasto on niin hankalaa, että Aleksanterin on vaikea seurata.
He matkustavat yhä kauemmas itään,
kunnes he alkavat lähestyä nyky-Afganistanin rajaa.
Minne olemme menossa?
Hänet on nähty matkalla itään kohti Hindukušin vuoria.
Lähdemmekö jälleen Dareioksen perään?
Hän on yksin. Hän on voimaton. Alex.
Olet pakkomielteinen.
Jos hän pääsee Baktriaan, kadotamme hänet.
Alex. Olet aivan...
BAKTRIA KESKI-AASIA
Dareioksen tavoitteena sillä hetkellä -
on käynnistää pitkä sissisota Aleksanteria vastaan.
Bessuksen, Bessuksen sotilaiden ja omien palkkasotilaidensa tuella -
he voivat jaksaa vuorilla kuukausia, elleivät vuosia.
Aleksanteri on kintereillämme.
Pataljoona on havaittu muutaman tunnin päässä.
Tämä ei pääty koskaan.
Hän tappaa meidät.
Sen ei tarvitse olla petos.
Usko pois.
Tiedän sen nyt.
Katso, Bessus.
Vain -
katso.
Miten hienostunut idea.
Imperiumi, joka on rakennettu totuuden -
ja kunnian varaan.
Sivilisaatio.
Se tarvitsisi vain huoltajan,
joka pysyisi uskollisena.
Mikä motivoi Bessusta?
Henkilökohtainen ahneus, valta ja totaalinen tyytymättömyys Dareiokseen.
Dareioksen miehistä kaikkein uskollisin ottaa kaiken itselleen.
Kun Aleksanteri kuulee näistä tapahtumista tiedustelijoilta,
hän järkyttyy.
Aleksanteri ja hänen miehensä matkaavat yön yli -
18 tuntia hevosen selässä pysähtymättä,
kunnes he alkavat lähestyä.
He näkevät Dareioksen saattueen edessään.
Kuningas ei saisi kuolla näin.
Kuningas ei saisi kuolla näin.
Hän oli kuninkaiden kuningas, ja hän ansaitsee kunnioitusta.
Miehet, ottakaa hänen ruumiinsa.
Jos Aleksanteri eläisi käsikirjoitettua draamaa,
hän ei olisi kirjoittanut sitä niin, että joku muu tappaa Dareioksen,
koska hänelle se hetki, kun hän valtaa imperiumin täysin,
olisi pitänyt olla se, kun hän tappaa Dareioksen.
Bessus teloitettiin Aleksanterin pyynnöstä,
koska Bessus oli kuninkaanmurhaaja,
eikä sitä voi sivuuttaa, koska muuten Aleksanteri saattaisi tuntea,
että muut tekisivät samoin Aleksanterille.
Kun asiaa ajattelee, Dareioksen taistelu Aleksanteria vastaan -
päättyi hänelle hyvin traagisesti.
Hän menetti vaimonsa,
ystävänsä ja neuvonantajansa,
ja lopulta Dareios III menetti henkensä.
Aleksanteri käyttää Dareioksen kuolemaa propagandana.
Hän kunnioittaa ruumista -
osoittaakseen olevansa laillinen, kunnioittava perillinen.
Hän ansaitsi enemmän kuin kuolla ojaan.
Ehkä minä ajoin hänet siihen.
Ei.
Hän ajoi itsensä siihen.
Palautitte vain hänen ruumiinsa minulle.
Ja siitä -
olen kiitollinen.
Dareioksen kuoltua -
Aleksanteri voi oikeutetusti väittää olevansa Persian kuningas.
Tämä on Aleksanterin huippuhetki.
Vain kuudessa vuodessa hän on edennyt Makedonian prinssistä -
koko maailman kuninkaaksi.
Persian kuninkaaksi.
Sen suurempaa tunnustusta ei ole.
Kunniallinen mies ja mahtava vastustaja.
Uusi sivu kääntyy.
Meille myös.
Voimme vihdoin mennä kotiin.
Entä jos emme?
Kuolemassaan Dareios on näyttänyt minulle tien itään.
Eikö Zeus viesti siitä,
että jumalallista kutsumustani ei ole vielä täytetty,
että valloitukseni ovat kesken?
Minun pitää luoda imperiumi, joka peittää kaikki muut.
Jonne paeta tätä tohinaa.
Eläisimme ikuisesti.
Homeroksen sanoin:
"Ei iän jälkeäkään,
kuolematon."
Rakas Hef.
"Mutta kuoleman kohtalo odottaa meitä.
Siispä me joko annamme vihollisellemme kunnian..."
"Tai voitamme sen itsellemme."
Etsi Ptolemaios. Ja Parmenion, jos hän ei ole juonut.
Kutsu kaikki kenraalini.
Minun on valloitettava maailma.
Niin sota kahden miehen välillä jatkuu.
Mutta ei kuten nyt näemme,
taisteluna Aleksanterin ja hänen valloitettaviensa välillä,
vaan Aleksanterin sisäisenä taisteluna.
Elävän jumalan kaksi puolta.
Konfliktina, joka todella muokkaa tulevaa maailmaa,
joka rakensi kaupungin, joka kestää vuosituhansia -
ja aiheuttaa aikojen loppuun asti kestävän pakkomielteen.
Aleksanterin perintö elää monin tavoin,
mutta ilmeisin ja tyylikkäin -
on Aleksandrian kaupunki, jonka hän perusti yli 2 000 vuotta sitten.
Tri Pepi Papakosta löysi kuninkaallisen tien -
sekä monumentaalisen rakennuksen jäänteet.
Tri Pepi on löytänyt joukon esineitä tämän suuren rakennuksen ympäriltä.
Nämä ovat öljylamppuja Aleksanterin aikakaudelta.
Tältä alueelta on löytynyt satoja tällaisia lamppuja.
Tämä pieni oli tarkoitettu jumalille uhraamiseen,
mikä liittyy tähän rakennukseen.
Nykyään ihmiset käyvät kirkossa ja sytyttävät kynttilän.
Silloin Aleksanterille sytytettiin öljylamppu.
Näemme merkkejä tulesta,
mikä tarkoittaa, että tämä on esine, jota ihmiset käyttivät täällä.
Aleksandriassa palvottiin Aleksanteria -
ja häneltä toivottiin suojelusta pahalta. Häntä pidettiin jumalana.
Kaivausalueeltamme löytyy paljon votiivilahjoja.
Ihmiset uhrasivat Aleksanterille pieniä hahmoja,
jotka ratkaisivat heidän ongelmansa.
He olivat vanhoja, sairaita.
Se, että täällä on näin paljon votiivilahjoja,
tarkoittaa, että ihmiset tulivat tänne saadakseen apua.
Ihmiset etsivät yhä jälkiä miehestä itsestään.
Ennen kaikkea halutaan löytää hänen hautansa.
Onko se Aleksandriassa? Onko se yhä olemassa?
Se taitaa olla miljoonan dollarin kysymys.
Jos löytäisimme Aleksanterin arkustaan todella arvokkaan aarteen keskeltä...
Jestas sentään. Jos onnistuisimme löytämään sen,
se olisi maailman mahtavin löytö.
Aleksanterin hauta ei olisi sellainen kuin kuvittelemme.
Se olisi paljon mahtavampi, kuin suuri mausoleumi.
Muinaisten lähteiden mukaan hänen hautansa oli näkyvissä vuoteen 300 jKr asti.
Myöhäisantiikin Aleksandriassa käytiin lähes jatkuvaa sotaa.
Sinne hyökkäsivät kristityt ryhmät ja myöhemmin arabitunkeutujat.
Aleksanteri Suuren Aleksandria -
oli kulunut, rikki revitty, murtunut ja tuhottu.
Ruumis katoaa. Emme tiedä, tuhottiinko se.
Uskon, että se oli suojattu. Se oli piilossa.
Siksi toivon, että ruumis ja sarkofagi,
ovat yhä jossain täällä.
He tekivät toisenkin kiehtovan löydön, tunnelin,
jossa on upea vinokatto.
Se saattoi olla osa Aleksandrian kaupungin vesijärjestelmää.
Olemme tyhjentäneet tätä -
35 metriä oviaukolta.
Olen tunnelikaivaustyömaamme päässä -
ja yllätyn, koska nyt olemme löytäneet ihmisen rakentaman seinän.
Mietin, miksi tunnelin sisälle tehtiin seinä -
ja mikseivät he käyttäneet olemassa olevaa tunnelia -
piilottaakseen jotain arvokasta.
Aarteita on kätketty ennenkin, ja Aleksandriasta -
on löydetty seinän sisään muurattu luonnollisen kokoinen Apis-härän patsas.
Pepin löytämän seinän takana saattaa olla vaikka mitä aarteita.
Haluan löytää jotain tärkeää, joka kertoo, missä olemme,
mutta enemmän haluaisin löytää Aleksanterin haudan.
Meidän on jatkettava kaivauksia.
Se ei ole helppoa, ja toivon, että lopulta -
saamme kokea odottamamme yllätyksen.
Ihailen Pepin innokkuutta ja omistautumista tälle projektille.
Toivon vilpittömästi, että hän löytää etsimänsä.
Mutta minusta Aleksanteri ei ole koskaan lähtenyt,
koska kohtaamme hänet jatkuvasti. Hänet löytää legendoista ja myyteistä.
Hän inspiroi monia ihmisiä.
Aleksanteri vangitsee mielikuvituksen.
Hän on historian loistava hetki.
Hän on yksi historian sankareista.
Taistelemme Makedonian puolesta, ja sydämemme ovat mukana siinä taistossa!
Hän oli selvästikin taitava sotilas.
Hänelle oltiin uskollisia.
Muuta -
ei tarvittu.
Hänellä oli karismaa. Hän oli opportunisti.
Hän oli päättäväinen nuori mies,
jolla oli kunnianhimoa ja karismaa saada ihmiset seuraamaan häntä.
Se, mitä hän saavuttaa, tuntuu mahdottomalta.
Tuntuu siltä, että vain myyttien sankari pystyisi siihen, mutta hän teki sen.
Meidän on muistutettava itseämme,
että hän oli elävä, hengittävä, kuolevainen ihminen.
Aleksanterin tarina ei ole vielä ohi.
Seuraavina seitsemänä vuotena hän lähtee suureen seikkailuun.
Hän pyrkii vahvistamaan käsitystään omasta jumaluudestaan,
mutta ennen kaikkea hän tapaa toisen vihollisen.
Tämä vihollinen on kuin Dareios III,
sillä vihollinen, joka hänen on kohdattava, tavattava ja voitettava -
on hänen oma itsensä.
Hänen toinen Aleksanterinsa.
Tekstitys: Eveliina Paranko
Can't find what you're looking for?
Get subtitles in any language from opensubtitles.com, and translate them here.