All language subtitles for Alexander.The.Making.of.a.God.S01E02.Death.or.Victory.720p.NF.WEB-DL.DDP5.1.H.264-NTb

af Afrikaans
ak Akan
sq Albanian Download
am Amharic
ar Arabic
hy Armenian
az Azerbaijani
eu Basque
be Belarusian
bem Bemba
bn Bengali
bh Bihari
bs Bosnian Download
br Breton
bg Bulgarian Download
km Cambodian
ca Catalan
ceb Cebuano
chr Cherokee
ny Chichewa
zh-CN Chinese (Simplified)
zh-TW Chinese (Traditional)
co Corsican
hr Croatian
cs Czech
da Danish
en English
eo Esperanto
et Estonian
ee Ewe
fo Faroese
tl Filipino
fi Finnish
fr French
fy Frisian
gaa Ga
gl Galician
ka Georgian
de German
el Greek
gn Guarani
gu Gujarati
ht Haitian Creole
ha Hausa
haw Hawaiian
iw Hebrew
hi Hindi
hmn Hmong
hu Hungarian
is Icelandic
ig Igbo
id Indonesian
ia Interlingua
ga Irish
it Italian
ja Japanese
jw Javanese
kn Kannada
kk Kazakh
rw Kinyarwanda
rn Kirundi
kg Kongo
ko Korean
kri Krio (Sierra Leone)
ku Kurdish
ckb Kurdish (Soranî)
ky Kyrgyz
lo Laothian
la Latin
lv Latvian
ln Lingala
lt Lithuanian
loz Lozi
lg Luganda
ach Luo
lb Luxembourgish
mk Macedonian
mg Malagasy
ms Malay
ml Malayalam
mt Maltese
mi Maori
mr Marathi
mfe Mauritian Creole
mo Moldavian
mn Mongolian
my Myanmar (Burmese)
sr-ME Montenegrin
ne Nepali
pcm Nigerian Pidgin
nso Northern Sotho
no Norwegian
nn Norwegian (Nynorsk)
oc Occitan
or Oriya
om Oromo
ps Pashto
fa Persian
pl Polish
pt-BR Portuguese (Brazil)
pt Portuguese (Portugal)
pa Punjabi
qu Quechua
ro Romanian Download
rm Romansh
nyn Runyakitara
ru Russian
sm Samoan
gd Scots Gaelic
sr Serbian
sh Serbo-Croatian
st Sesotho
tn Setswana
crs Seychellois Creole
sn Shona
sd Sindhi
si Sinhalese
sk Slovak
sl Slovenian
so Somali
es Spanish Download
es-419 Spanish (Latin American) Download
su Sundanese
sw Swahili
sv Swedish Download
tg Tajik
ta Tamil
tt Tatar
te Telugu
th Thai
ti Tigrinya
to Tonga
lua Tshiluba
tum Tumbuka
tr Turkish Download
tk Turkmen
tw Twi
ug Uighur
uk Ukrainian
ur Urdu
uz Uzbek
vi Vietnamese
cy Welsh
wo Wolof
xh Xhosa
yi Yiddish
yo Yoruba
zu Zulu

Original subtitles

Persia.

Kreikka.

Makedonia.

On outoa, että tällainen raivo laskeutuu pelkille viivoille kartalla.

Ellei seuraa sankarien polkua.

Niinpä nuori kuningas Aleksanteri lähtee eeppiselle seikkailulle,

koska hän on päättänyt viedä taistelun katkeran vihamiehensä maaperälle.

Yksi pieni kuningaskunta -

kohtaa valtavan sortajansa mahdin.

Mikä heitä odottaa?

Onko se kunnia -

vaiko hulluus?

KUINKA ALEKSANTERISTA TULI SUURI

Keväällä 334 eaa -

kukistettuaan kaikki kapinat, kansannousut ja uhat Kreikassa -

Aleksanteri ja hänen armeijansa marssivat Makedoniasta -

hyökätäkseen Persian imperiumiin.

VÄLIMERI MUSTAMERI

Aleksanteri marssii itään Makedonian pääkaupungista Aigaista.

Marssittuaan 22 päivää armeija on Hellespontoksessa,

salmessa, joka erottaa Euroopan ja Aasian.

HELLESPONTOS

MAGNESIA VÄHÄ-AASIA

Hän saapuu Vähä-Aasiaan mukanaan 32 000 jalkaväen ja 5 000 ratsuväen sotilasta -

sekä tietenkin läheiset seuralaisensa, Ptolemaios ja Hefaistion.

Kiirehtikää.

Aleksanterille olisi suuri merkitys sillä, miten joukot vastaanottavat hänet,

koska joukkojen tulisi hyväksyä hänet ja olla valmis kuolemaan hänen puolestaan.

Taivaalle ei mahdu kahta aurinkoa.

Eikä Maahan kahta herraa.

Aasia on lahjamme jumalilta.

Hyökkäys alkakoon.

Aleksanterin on osoitettava menestyvänsä -

vakuuttaakseen seuraajilleen, että koko tämä hanke,

joka vaikutti alusta asti naurettavalta, voisi onnistua.

Miehet ovat väsyneitä marssittuaan monta päivää.

Tappiosta, jossa lähes puolet heistä teurastettiin.

Aivan. He tarvitsevat johtajaa.

Kokoan rivit tarkastusta varten.

Voitte tavata.

Veli, tarvitsemme heitä.

Tarvitsemme enemmän, Ptol.

Tarvitsemme jumalia puolellemme.

Mennään. Pyhäkkö ei ole kaukana.

Aleksanterin pitäisi löytää yhteys miehiinsä.

Älä kysy.

Sotilaat ovat odottaneet hänen tuloaan. He ovat kärsineet tappion.

Hänen pitää näyttää olevansa sellainen johtaja, joka väittää olevansa.

Mutta kuten aina, Aleksanteri käyttäytyy päinvastoin.

Hän toimii odottamattomasti ja katoaa joksikin aikaa.

Hän lähtee kierrokselle tutkiakseen suuren sankarinsa Akhilleuksen maailmaa.

BABYLONIA PERSIA

Kuninkaani.

Tiedustelijat kertovat Aleksanterin saapuneen pataljoonineen Hellespontokseen.

Hän on sulautunut Parmenionin armeijaan.

Nyt he marssivat Myysiaan.

He ovat raakalaisia, saastuttavat maamme.

Me hoitelemme heidät, Bessus.

Memnon.

Tämä Aleksanteri... Tunsitko hänet?

Makedoniassa, kun olin hänen isänsä hovissa,

hän oli vasta poika.

Mutta -

älykäs, loputtoman utelias.

Kymmenvuotiaana Filippos lähetti hänet tapaamaan persialaisdiplomaatteja.

Oppineita miehiä.

Hän päihitti heidät mennen tullen.

Mutta tämä...

Tämä on holtitonta. Hän puraisi liian ison palan.

Miten hyödynnämme hänen typeryyttään?

Hän on kaukana kotoa, jo nyt ylirasittunut.

Estäkää kuljetukset, polttakaa pellot.

Kyllä. Polttakaa maa ja näännyttäkää. Voittakaa heidät ilman taistelua.

Ei.

Majesteetti? - Ei, Bessus.

Tuollainen makedonialainen taktiikka alentaa meitä.

Näännyttäisimme omammekin.

Mutta kysyn näin.

Mitä vikaa taistelussa on?

Tehdään tästä pojasta esimerkki.

Esittelemme maailmalle Persian ylivaltaa.

Memnon, tiedät hänen heikkoutensa.

Ota tarvitsemasi joukot ja tuhoa hänet lopullisesti.

Bessus, levitä varoituksen sanaa Egyptin tai Intian kapinallisille.

Jos uhkaa Persiaa,

ei elä yrittääkseen sitä toiste.

Saavuttuaan Vähä-Aasiaan Aleksanteri ei lähde hyökkäykseen -

vaan pyhiinvaellukselle.

Hän lähtee Hefaistionin kanssa kuuluisaan Troijaan.

TROIJA

Hän kunnioitti suuria sankareita, kuten Akhilleusta.

Niinpä Persiaa vastaan suunnatun hyökkäyksensä aattona,

mikä ei olisi yksinkertainen tehtävä,

on ymmärrettävää, että Aleksanteri etsii innoitusta -

suurilta kreikkalaisen mytologian sotureilta.

Aleksanterista tekee erityisen se, ettei hän ollut pelkkä komentaja.

Hän ajatteli asioita kaiken aikaa, ja kaikella hänen elämässään oli merkitys.

Kun hän vierailee Akhilleuksen pyhäkössä,

hänestä tuntuu, että taistelun lopputulos muuttuisi.

Ptolemaioksen pitäisi olla täällä rukoilemassa maailman parasta soturia.

Muistatko, miten Homeros kuvaili häntä? "Leijonasydän, joka murskaa pataljoonat."

Siinä vasta suuret saappaat.

Ainoastaan jos vertailee niin. Akhilleus oli puolijumala.

Mitä nyt?

Ennen lähtöämme äitini paljasti näyn -

todellisesta isästäni.

Eikö se ole Filippos?

Olen ilmeisesti Zeuksen poika.

Uskotko sen?

No...

Sisälläni palaa tuli. Tiedät sen, Hefaistion, ja ehkä se on merkki.

Jos olen jumalten jälkeläinen, en voi luottaa uniin -

tai äitini osuviin sanoihin.

Tarvitsen -

vahvistuksen.

Kreikkalaisilla oli jumalia ja puolijumalia. Jumala oli -

täysin jumalallinen.

Hän oli ollut paikalla, kun maailma luotiin.

Puolijumala oli nimensä mukaisesti puoliksi jumala ja kuolevainen.

Nämä ihmiset pystyivät kävelemään Maan päällä kuolevaisten joukossa.

Tiedä tämä.

Kuninkaani,

puolijumalani tai vain ystäväni,

seuraan sinua.

Jos luotat heihin, miehesi luottavat sinuun.

He tarvitsevat vain sankarin.

Kun Aleksanteri lähtee taisteluun, hänellä on etulyöntiasema,

jota muilla ei ollut, koska hän piti itseään puolijumalana.

Taistelun lopputulos tietenkin todistaisi kaiken.

Aleksanteri johdatti miehiään nykyisen Turkin läpi kohti Granikos-jokea.

GRANIKOS-JOKI

Matkaan meni varmaankin kuukausi.

Persialaisilla on vakinainen armeija, mutta he käyttivät palkkasotureita.

Dareios oli oppinut käyttämään oikeita ihmisiä oikeaan aikaan -

ja sijoittamaan heidät juuri oikeaan paikkaan.

Niinpä hän kokoaa palkkasoturijoukot -

ja vie heidät Vähä-Aasiaan.

Konfliktista tulee väistämätön.

Tiedustelijat vahvistivat sen. Kenraali Memnon johtaa heitä.

Sama komentaja, joka aiheutti ongelmia Magnesiassa.

Kaksi hänen divisioonaansa odottavat Granikos-joen vastarannalla.

Tiedustelijan mukaan 40 000 miestä.

Heistä viisituhatta on -

kreikkalaisia palkkasotureita.

Petolliset rotat.

Joita johtaa kaikkein suurin rotta.

Miten näin voi olla, Parmenion? Miten he pysäyttivät meidät jo nyt?

Hänen vakoojansa ovat tarkkailleet meitä -

Makedoniasta lähdettyämme.

Käske miehiä leiriytymään, Ptolemaios. Mietitään vielä. Liikumme taas huomenna.

Tai me hyökkäämme nyt.

Yllätämme heidät.

Olemme nopeampia ja ketterämpiä.

Olemme marssineet neljä päivää. Miehet ovat uupuneita.

Miehet välittävät vain voitosta.

Kenraali on oikeassa, Alex.

Anna miesten levätä yö. Hyökätään aamulla.

Tämänhetkinen muodostelmamme jättää meidät suojatta.

Minulla on kokemusta Memnonia vastaan taistelusta.

Ymmärrän.

Mutta se kokemus oli tappio, eikö?

Alex?

Olet nyt kuningas.

Valmistele joukkosi, kenraali.

Sinä hyökkäät vasemmalta, kun minä hyökkään keskustaan.

Nyt, kenraali.

Kuulosti käskyltä.

Suurin ero näyttää johtuvan iästä ja kokemuksesta.

Parmenion on vanhempi. Hän on ollut sotilas -

ja kenraali suurimman osan elämästään. Hän tietää, mitä taistelussa voi tapahtua,

ja hän haluaa miettiä asioita ja tehdä oikean valinnan,

kun taas Aleksanterilla on nuoruuden rohkeutta ja kiihkeyttä.

Aleksanteri tuntuu ajattelevan: "Tiedän, mitä haluan. Teemme näin. Mennään."

"Kaikkinäkevä Zeus, anna voiton tulla hänen luokseen."

GRANIKOS TOUKOKUU 334 EKR

Ensimmäistä kertaa Aleksanterin uralla -

makedonialaiset kohtaavat persialaiset -

Granikos-joen rannoilla.

Makedonialaiset ovat joen toisella puolella -

Aleksanterin vakiomuodostelmassa.

Vastapuolella kuuluisa persialaisratsuväki -

odottaa joen jyrkällä törmällä takanaan kreikkalaispalkkasotilaat.

Dareioksen joukot ovat valmiita aamutaisteluun seuraavana päivänä...

Ratsuväki valmistautuu!

...koska niin antiikin aikaan aina taisteltiin.

Pysykää linjassa!

Kun hyödyntää aamunkoittoa,

voi taistella päivän, ja taistelu on ohi illalliseen mennessä.

Aleksanteri ajattelee toisin. Hän ei odota huomista.

Taistelu tapahtuu nyt.

Hyökkäykseen!

Aseisiin!

Tämä on tärkeä hetki Aleksanterille.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun hän todistaa taitonsa -

pätevänä komentajana ja joukkojaan johtavana kuninkaana.

Hän johtaa etulinjasta luotetun ratsuväkensä päällikkönä.

Suojatkaa sivustaa!

Makedonian ratsuväki on heidän sotakoneistonsa tärkein osa.

Valmistautukaa torjumaan!

Aleksanteri käyttää tätä lyödäkseen läpi Persian linjan.

Se olisi ollut järkyttävää,

ei vain persialaisotilaille, vaan myös hevosille.

He eivät olleet kokeneet mitään tällaista,

ja kun he tajusivat, mitä tapahtuu, on liian myöhäistä.

Memnonin on täytynyt sanoa: "Jestas sentään! Mitä...?

Mitä on tekeillä? Tätä taistelutyyliä en ole aiemmin kokenut."

Vasen sivusta! Linja pitää!

Aleksanterin kummallinen taktiikka yllättää Memnonin.

Taistelkaa, senkin pelkurit!

Jatkakaa!

Taistelu etenee nopeasti.

Vaikka Persian armeija on paljon suurempi kuin Aleksanterin,

hänen nopea hyökkäyksensä tasoittaa tilannetta.

Jatkakaa! Saamme heidät perääntymään!

Aleksanteri haluaa syöksyä suoraan keskelle toimintaa.

Keihäs!

Aleksanteri ei ollut vain aktiivinen. Hän oli lähes uhkarohkea.

Hän asettautui vaaran ytimeen.

Tässä taistelussa Aleksanteri käyttää Akhilleuksen haarniskaa,

jonka hän oli ottanut temppelistä. Se tekee hänestä silmiinpistävän -

ja selkeän kohteen persialaisille.

Kuninkaan luo!

Alex! Ei!

Aleksanteri pysyy hengissä vain koska -

makedonialainen upseeri nimeltä Kleitos oli kaukonäköinen ja urhea.

Hän olisi voinut kuolla taistelukentällä sillä hetkellä.

Kun tilanne on tämä taistelukentän toisella puolella,

Parmenion ratsuväkineen -

alkaa olla voitolla persialaisia vastaan.

Ratsuväki! Hyökkäykseen!

Hän saa heidän linjansa sekaisin ja hajoamaan.

Silloin hevoset panikoivat ja ratsastajat hämmentyvät.

Kaikki menee sekaisin.

Se on huono puoli hevosten käytössä.

Kun kaikki alkaa mennä pieleen, se tapahtuu hyvin nopeasti.

Heidän ainoa vaihtoehtonsa on paeta.

Napoleon sanoi: "Älä anna hyviä kenraaleja. Anna onnekkaita."

Heillä on epäilemättä tuuria. Siitä ei ole epäilystäkään.

Mutta Aleksanterin armeijan teki erilaiseksi tässä vaiheessa se,

että sillä on kykyä ja ketteryyttä tarttua tilaisuuksiin.

Voitteko uskoa?

Koko Persian armeija kukistui. - No, kaksi divisioonaa.

Joukkoja johti taitava sotataktikko.

Mitä hänestä on jäljellä. - Älä välitä Ptolista.

Tämä on kaikkien aikojen voitto.

Kyllä.

Kyllä.

Granikos oli tärkeä Aleksanterille.

Hänen täytyi todistaa kykynsä armeijalleen.

Hänen täytyi myös näyttää Kreikassa kaikille,

jotka epäilivät hänen kykyjään, mutta myös persialaisille,

että hänet kannattaa ottaa vakavasti ja että hän oli todellinen uhka.

Katso ympärillesi, Hef. Emme vuodattaneet vain persialaista verta.

Heidän riveissään oli kreikkalaisia. Kreikkalaiset tappoivat kreikkalaisia.

Hoida tätä miestä hyvin. Hän on Makedonian sankari.

Usko, kun sanon, ystäväni. Minä hoitelen vihollisen.

Persian armeija koostui aina kreikkalaisista palkkasotureista.

Sinä päivänä taistelukentällä -

kreikkalaiset kuulivat kreikkaa ja taistelivat vastakkain.

Makedonialainen omiaan vastaan. Niin maailma toimi antiikin aikaan.

Dareioksen armeijassa taisteli ehkä enemmän kreikkalaisia -

kuin Aleksanterin armeijassa, mikä on hämmästyttävää,

osittain siksi, että työskentely -

Dareioksen armeijassa oli tuottoisaa ja työpaikka turvattu.

Eli...

Tämä riitti siihen,

että petitte isienne maan -

ja teurastitte veriveljiänne Persian kuninkaan puolesta.

Tämä -

riitti siihen.

Muutama kolikko Memnonin likaisesta kourasta.

Hef?

Suostuisitko?

Parmenion?

Toivon,

että säästitte tarpeeksi maksaaksenne itse Haadekselle.

Suurin osa palkkasotureista tapetaan kylmäverisesti.

Aleksanteri lähettää selkeän viestin siitä,

että jos kreikkalainen taistelee Persian puolesta,

armoa ei saa. Silloin on petturi. Kreikkalainen taistelee Kreikan puolesta.

Meidät yllätettiin.

Ei yhtä paljon kuin minut nyt.

Mitä menetimme?

Mitä menetimme?

Yli 5 000 kreikkalaissotilastamme, 1 000 ratsuväkeä.

Kuulin, että myös Sardesin aarrekammio on ryöstetty.

Eikä siinä kaikki.

Raporttien mukaan hän suuntaa kohti rannikon kaupunkeja.

Hänen kunnianhimoaan ei voi moittia. - Siitä huolimatta tämän on päätyttävä nyt.

Antakaa minun päättää se.

En vain puolusta kaupunkeja nimessänne,

vaan murskaan myös tämän ärsyttäjän.

Se olisi tervetullut hyvitys.

Memnon.

Me olemme Persia.

Emmekä halua enää yllättyä.

Menestyksen vauhdittama Aleksanteri -

aloittaa kulkunsa kohti etelää Vähä-Aasian kreikankielisiin kaupunkeihin.

SARDES MILETOS

Hän mainostaa sotatointaan eräänlaisena vapautuksena.

Kreikkalaiset kaupunkivaltiot -

vapautuisivat persialaisherrojen sorron alta.

Meidän on muistettava,

että Vähä-Aasian rannikolla on pitkä historia -

näiden kansojen yhteiselosta. He ovat olleet tekemisissä -

kauemmin kuin tämän uuden makedonialaispojan kanssa.

He ovat uuden edessä.

Kun Aleksanteri etenee rannikkoa pitkin ja valloittaa kreikkalaisia kaupunkeja,

yksi niistä on Halikarnassos.

Memnon johtaa Halikarnassoksen puolustusta,

ja se muuttuu pattitilanteeksi.

Tämä kaupunki on hyötynyt persialaishallinnosta vuosisatojen ajan.

He ovat uskollisia Dareios III:lle.

Halikarnassoksessa Aleksanteri kohtaa ensimmäisen esteensä.

Hän ei ensimmäistä kertaa pääse kaupungin läpi.

Oikea kolonna, tuolle kadulle. Vasen kolonna mukaani.

Niinpä hän piirittää sen.

Tutkikaa talo.

Ulos!

Kaupunki kaatuu lopulta.

Liikettä!

Aleksanterin miehet ryntäävät paikalle.

Heidän on määrätty löytää Memnon ja tuoda hänet Aleksanterille.

Siinä hän on!

Liikettä!

Sitokaa heidät.

Marssittakaa heidät aukiolle.

Löytyikö Memnon? - Ei. Hän käski sytyttää kaupungin tuleen.

Alex, kaupunki on meidän. - Ei ole vielä!

Antaa palaa.

Antaa palaa? Veli, heidät me tulimme pelastamaan.

Jos he eivät lähde Makedonian mukaan, mitä he ovat? Vihollisia.

Ja viholliset on puhdistettava.

Aleksanteria kuvataan usein historiallisesti -

suurena soturina, reiluna, älykkönä,

ja olihan hän kaikkea sitä, mutta hänellä oli toinen puoli.

Hän saattoi olla hyvin julma. Hän tappoi kokonaisia kyliä.

Hän surmasi Persian kreikkalaiset palkkasoturit.

Yksi puoli oli ylhäinen Aleksanteri,

ja toinen puoli oli brutaali Aleksanteri,

eikä aina voinut tietää, kumman tapaisi.

Memnon pakenee Halikarnassoksesta -

ja suuntaa kohti rannikkoa ja Persian laivaston turvaa.

Valitettavasti hän kuolee yhdellä laivoista.

Lähteet tulkitsevat tilanteen eri tavoin.

Jotkut sanovat, että hän kuoli kuumeeseen, toisten mukaan taisteluhaavoihin.

Emme tiedä,

mutta tämä merkittävä kenraali koki surullisen ja kunniattoman kuoleman.

Mutta Aleksanterille se oli eräänlainen onnistunut siirto.

Tämä on Aleksanterille käännekohta, jota hän ei osannut ennakoida.

Memnonin kuolema on uskomaton onnenpotku Aleksanterille,

koska Memnon oli hyvin taitava kenraali.

Dareios oli uskomattoman riippuvainen hänestä, ja nyt hän oli poissa.

Se kuului kenraali Memnonille.

Hän kuoli komentoaluksellaan.

Magnesian leijona ei olisi halunnut lähteä niin.

Sitten muistamme hänet sellaisena kuin hän oli.

Me juhlimme häntä.

Me kostamme hänet.

Kenraali oli miesten todellinen johtaja.

Olisi viisasta nimetä hänen seuraajansa heti.

Ja ajan myötä myös läntisten satraappikuntien komentaja.

Ilman ankaraa kättä Egypti...

Kyllä, mutta nyt tämän poikakuninkaan ideat ovat lopussa.

Hänen armeijansa on uupunut.

Menetimme keneraali Memnonin, mutta... - Voimme päättää tämän kerralla.

Kuvernööri Mazaeus.

On aika todistaa, että olet tyttäreni käden arvoinen.

Ilmoita kaupungin varuskunnille. Aamunkoitteessa -

marssimme länteen. Me kaikki.

Memnonin kuoleman jälkeen Dareioksen on nyt otettava vastuu -

ja kiinnitettävä erityistä huomiota Aleksanteriin,

joka aikoo siirtyä kohti imperiumin sydänmaita.

Marssimisen ja sotatointen lomassa -

Aleksanteri suuntaa sisämaahan, alueelle, joka on nykyään keskistä Turkkia,

paikkaan, jolla myös on tarunomainen menneisyys.

FRYYGIA GORDION

Ei sodan takia, ei siksi, että Darius on siellä,

vaan solmun takia.

Gordionin solmun.

Tähän solmuun liittyy legenda,

jonka mukaan hänestä, joka onnistuu avaamaan sen, tulee koko Aasian herra.

On helppo ymmärtää, miksi se houkuttelisi Aleksanteria.

Se voisi olla todella hyvää PR:ää -

tai toisaalta PR-painajainen. Entä jos hän ei saa solmua auki?

Kukaan ei ole kertonut, miten avata solmu. Solmun avaamisesta ei ole sääntöjä,

joten hän vetää miekkansa esiin.

Pum. Solmu on avattu.

Hienosti tehty.

Uskoi hän sitä tai ei -

hän tietää, että tämä saavutus parantaisi hänen asemaansa,

propagandaansa ja vaikutusvaltaansa alueella.

Kenraali Parmenion. Kokoa joukot ja valmistaudu lähtöön.

Marssimme itään aamunkoitteessa.

Pois rannikoltako?

Miten pärjäämme ilman laivojamme? - Ryöstämme kaupunkeja.

Siellä on kaikki tarvittava. Olemme ketterämpiä ja nopeampia.

Nyt on aika iskeä.

Mitä tämä on? Otatteko nyt suuren riskin?

Jos katkaisemme yhteyden huoltojoukkoihin, jäämme ilman suojaa.

Kukaan ei voita sotaa nälkäisillä sotilailla.

Se voi olla taas yksi asia, jossa olen ensimmäinen.

Älkää esittäkö tekevänne meistä nopeampia tai ketterämpiä.

Mitä minä sitten teen, kenraali?

Syötin.

Siitähän on kyse.

Tiedätte, että Dareios janoaa verta, joten lähdette sotimaan -

maailman suurimman armeijan kanssa.

Entä sen jälkeen?

Se olisi itsemurha. - Aivan.

Vain sillä tavalla voimme voittaa.

Yksikään mies tai nainen, pelkuri tai uskalikko,

ei voi välttää kohtaloaan -

tai tietä, jota hänen oli määrä seurata.

Tietä, jolla kaksi miestä,

saman kolikon kaksi puolta,

kohtaisivat toisensa ensimmäistä kertaa -

taistelussa, jonka äänet kaikuisivat kauemmin kuin heidän jumaltensa.

Voittaja saa -

koko maailman.

Mutta tällä kerralla -

kaikki pelinappulamme ovat paikoillaan.

Aleksanteri, Dareios -

ja Statira.

Tekstitys: Eveliina Paranko

Can't find what you're looking for?
Get subtitles in any language from opensubtitles.com, and translate them here.