Afrikaans
Akan
Albanian
Amharic
Arabic
Armenian
Azerbaijani
Basque
Belarusian
Bemba
Bengali
Bihari
Bosnian
Breton
Bulgarian
Cambodian
Catalan
Cebuano
Cherokee
Chichewa
Chinese (Simplified)
Chinese (Traditional)
Corsican
Croatian
Czech
Danish
Dutch
Esperanto
Estonian
Ewe
Faroese
Filipino
Finnish
French
Frisian
Ga
Galician
Georgian
German
Greek
Guarani
Gujarati
Haitian Creole
Hausa
Hawaiian
Hebrew
Hindi
Hmong
Hungarian
Icelandic
Igbo
Indonesian
Interlingua
Irish
Japanese
Javanese
Kannada
Kazakh
Kinyarwanda
Kirundi
Kongo
Korean
Krio (Sierra Leone)
Kurdish
Kurdish (Soranî)
Kyrgyz
Laothian
Latin
Latvian
Lingala
Lithuanian
Lozi
Luganda
Luo
Luxembourgish
Macedonian
Malagasy
Malay
Malayalam
Maltese
Maori
Marathi
Mauritian Creole
Moldavian
Mongolian
Myanmar (Burmese)
Montenegrin
Nepali
Nigerian Pidgin
Northern Sotho
Norwegian
Norwegian (Nynorsk)
Occitan
Oriya
Oromo
Pashto
Persian
Polish
Punjabi
Quechua
Romanian
Romansh
Runyakitara
Russian
Samoan
Scots Gaelic
Serbian
Serbo-Croatian
Sesotho
Setswana
Seychellois Creole
Shona
Sindhi
Sinhalese
Slovak
Slovenian
Somali
Spanish
Spanish (Latin American)
Sundanese
Swahili
Swedish
Tajik
Tamil
Tatar
Telugu
Thai
Tigrinya
Tonga
Tshiluba
Tumbuka
Turkish
Turkmen
Twi
Uighur
Ukrainian
Urdu
Uzbek
Vietnamese
Welsh
Wolof
Xhosa
Yiddish
Yoruba
Zulu
Olen kuullut, että menneisyytensä tunteminen on itsensä tuntemista.
Se on tie omaan sieluun.
En tiedä menneisyydestäni mitään.
Nämä asiat tiedän.
Äitini katosi 34 vuotta sitten, kun olin viisivuotias.
Isä nai äitini siskon-
-joka löydettiin kuolleena kolme päivää sitten.
Minähän sanoin, että hoidan tämän.
-Jonkun on tunnistettava hänet. -Minä voin tehdä sen.
-Hän on vaimoni. -Hyvä on.
Jestas sentään.
Pari tyyppiä näki sen aamulla. He ilmoittivat siitä.
Minä hoidan tämän loppuun, niin voit palata asemalle.
Selvä.
Tuokaa vain tänne.
Hei, Angie. Mitä kuuluu?
Mitä?
Jätin sen pikkukaupungin 21-vuotiaana, enkä katsonut taakse.
Tätä ennen.
Äitipuoleni kuolema oli minulle kutsu kotiin.
En olisi halunnut kohdata niitä asioita.
Angie soitti sinulle, eikö niin?
Hän ajatteli, että tuloni auttaisi sinua.
Voin mennä motelliin, jos läsnäoloni tuntuu sinusta hankalalta.
Tule sisään.
Näytät aivan äidiltäsi.
Jos oikein muistat.
-Eikö ole kuulunut mitään? -Ei.
Ei sitten puhuta siitä.
Luulin, että lopetit.
On ollut pitkä viikko.
Lopetin juomisen Elainen mieliksi.
-Mitä tapahtui? -Ilmeisesti onnettomuus.
Ruumiinavausraportti on vielä kesken.
Ehkä hän sai sydänkohtauksen.
Ette tulleet oikein toimeen-
-mutta hän jätti sinulle jotain.
-Ihan pelottaa. -Anna hänen jo olla.
Olet oikeassa. Anteeksi.
-Jättikö hän talon minulle? -Luulin, että se oli jo purettu.
Muisto, joka kiusoitellen pysyy piilossa.
Kun sitä kohti kurottaa saadakseen rauhan-
-voidakseen hengähtää kunnolla, saa pirun vastaansa.
Tässä talossa piru on kaikkialla.
Siinä vanhassa miehessä.
Tunnen, kuinka sieluni repeytyy huonojen muistojen reunoja vasten.
Paikka on läpikotaisin kuollut.
Tässä on ruumiinavausraportti.
-Ei sinun olisi tarvinnut tulla. -Pitää olla tekemistä.
Matt hoitaa Elainen paperit.
-Miten niin? -Tulehan.
Kate palasi.
Anteeksi.
-Haloo? -Kate.
-Halusin kuulla, oletko hereillä. -Olen.
-Nukuitko hyvin? -Kyllä kunnes herätit.
-Saanko kysyä yhtä asiaa? -Anna palaa.
Oliko teillä kaikki hyvin?
-Miten niin? -Hänen vaatteensa ja meikkinsä.
Elaine näyttää nukkuneen huoneessani.
Ellei se ole vanhoilla ihmisillä tapana.
-Minä kuorsaan. -Selvä.
-Nähdäänkö tilaisuudessa? -Selvä.
Siellä sitä viimein ollaan.
-Hei, muruseni. -Hei, söpöläinen.
-Onpa mukava nähdä. -Samoin.
-Miten isäsi kanssa sujui? -Se oli piinallista.
Outoa, turhauttavaa ja vielä vähän piinallistakin.
Samaa vanhaa. Mikään ei muutu. Hän näyttää vanhalta.
-Niin mekin. -Puhu itsestäsi vain.
Hyvä, että tulit. Hautasitte sotakirveen.
-Entä Muirvillen talo? -Kertoiko isä siitä?
En oikein tiedä, mistä tiedän.
-Olen Kreskin. -Takuulla.
Otetaan parit drinkit ennen ruokaa.
-Juomaa janoisille. -Nestemäistä rohkeuden valamista.
Olepa hyvä.
-Toin parasta. -Suoraan pöntöstä pulloon.
-Muistat temppuni. -Se oli omani.
Taisit opettaa sen.
-Kippis. -Patti.
Tulehan tänne tervehtimään.
Raahaa luusi tänne.
Anna, kun katson.
Hän on niin kaunis.
-Mitä kuuluu? -Mitä sinä siitä välität?
Vai sillä tavalla.
Vauvan isä pääsee pian vankilasta.
Ehdonalaiseen kuukauden kuluttua.
Se ei kuulu sinulle tippaakaan.
Kate ei halua tietää. Hän ei ole äitipuoli.
Olen tässä nyt. Voisimme jutella.
Onpa välillänne pahaa verta.
-Varo sanojasi. -Menen yläkertaan.
-Vuodanko verta? -Rakkaille suututaan.
Hänen äitinsä on vielä vankilassa heroiinituomiosta.
Isä juo. Hän puhuu vieläkin vuosista sinun kanssasi perhevuosina.
Minulle ne olivat saatanallisia.
-Onneksi pääsin pois. -Kadehdin sinua.
Yliopisto, vapaus ja raha.
-Hiuksensa peseviä miehiä. -Täydellistä elämää.
Minä olen isäni rasvaisten unelmien tähti. Anteeksi, isä.
-Näytät hyvältä. -En.
Laitetaanko ranskalaisia?
Olemme täällä kunnioittaaksemme Elainen muistoa.
Liittykää Isä Meidän -rukoukseen.
Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi...
Anna meille meidän syntimme anteeksi-
-niin kuin mekin annamme.
Älä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta.
Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia.
Aamen. Olkaa hyvä ja istukaa.
Sitten Johanneksen evankeliumista.
Älköön sydämenne olko murheellinen.
Kohtalon muuttaminen on menetetty taistelu.
Tulin löytääkseni totuuden.
Yritänpä löytää sitä kuinka kovasti tahansa, en saa haluamaani.
Saan kuitenkin, mitä tarvitsen.
Minusta se oli muistotilaisuudeksi kaunis.
-Lyhyt ja suloinen. -Tämä on aika outoa.
Mitä hän teki yöllä joella?
Miksei löytynyt mitään viestiä?
Jestas sentään. Hän hukkui.
Ehkä hän meni sinne miettimään. Mekin kävimme siellä.
Minusta on outoa, että hän jätti talonsa sinulle.
Minusta on outoa, että hän jätti minulle puolet. Äiti omistaa loput.
-Mitä minä talon puolikkaalla teen? -En tiedä.
-Miten Joe suhtautuu? -Ei ole puhua pukahtanut.
Kiitos, kun tulitte.
-Tässä. -Yritätkö juottaa minut humalaan?
Siitä on pitkä aika.
Niin on. Mitä kuuluu?
En tiedä. Jokin on oudosti.
Miksi Elaine oli yöllä yksin joella?
Käyn hakemassa vettä.
Jutellaan myöhemmin.
Onneksi päivä on kohta ohi.
-Minne menet? -En tiedä.
-Haluatko seuraa? -En, minä vain...
Soita viiden minuutin välein.
Kiitos, että tulit, Matt.
Se, mitä sanoit Elainesta.
Aavistuksesi eivät ehkä ole kovin väärässä.
Hänen kuolemaansa voi liittyä rikos.
Hän saattoi pudota ja lyödä päänsä.
-Se on yksi teoria. -Entä toinen?
Että häntä lyötiin. Hän oli puoliksi tajuissaan veteen pudottuaan.
Ne muutamat sekunnit ennen hukkumista.
Siinä vaiheessa logiikka pettää.
Syytä epäilykseen.
-Kuka hänet haluaisi tappaa? -Se on pelkkä teoria.
Tutkin syitä. Se on vain epäilyttävää.
-Ajattelin, että haluat tietää. -Kiitos.
-Matt. -Niin?
-Saanko kysyä jotain? -Tietysti.
Onko isäni ja Angien välillä jotain?
-Miten niin? -Onko heidän välillään jotain?
-Ei. -Eikö?
-Oletko varma? -En ole, mutta silti ei.
Hyvä on.
Älä kerro kenellekään tutkimuksesta.
-En tietenkään. Kiitos. -Eipä kestä.
Hei.
-Kahvia. -Hienoa.
-Kunhan tässä siivoan. -Aivan.
En ole käynyt täällä ikuisuuksiin.
Katso, miten pieni.
-Voi luoja. Katso tätä. -Mitä?
Olimmepa me söpöjä.
Isäsi antoi tuon kaulakorun juuri ennen kohtausta.
-Mikset käytä sitä enää? -Niinpä.
-Se on liian arvokas. -Olit kahdeksan, kun isäsi kuoli.
Itse asiassa yhdeksän. Jäin kiinni perheen yritykseen.
Voi luoja.
Nämä taitavat olla äidin tavaroita.
Onko kaikki hyvin?
-Miksi ne ovat täällä? -Niitä ei haluttu.
-Miksi isä pitää niitä täällä? -En tiedä.
Taidat kaivata omaa rauhaa.
Pitää mennä töihin. Soitan myöhemmin.
-Mikä tuo on? -Oletko nyt poliisi vai isä?
Sisällä on lisää.
Luulin, että yritit suojella minua, kun olin lapsi-
-etten satuttaisi itseäni.
-Olit kömpelö. -Halusit salata asioita.
-Mikset kertonut näistä? -Olisit ryhtynyt poliisiksi.
Säilytin äitisi tavaroita sinua varten.
Minä kysyin sinulta.
Kysyin ainakin sata kertaa, oliko äidiltä jäänyt mitään.
Mitään muistoksi hänestä.
Näit, miten sekaisin olin hänen lähtönsä jälkeen.
Päätit olla suomatta minulle lohtua.
-Rauhoitu. -En halua rauhoittua!
Miksi olet niin kusipää? Mikset kertonut tavaroista?
Ajattelin, ettei lapsi välitä niistä.
Miten vanha minun sitten pitäisi olla?
Olen 40-vuotias, hitto vie.
Pitäisikö minun olla jo puolikuollut?
Minulla on töitä.
-Mikset puhu minulle? -Ai puhu?
Ei ole mitään puhuttavaa.
Olisi pitänyt polttaa kaikki. Minä poltan kaiken!
Kaikki on ohi.
Ei ole mitään syytä nousta enää kylmästä sängystä joka aamu.
Olen niin väsynyt kaikkeen.
Poltan aivan kaiken.
Kun rovio palaa, sytytän itseni tuleen.
Hitto!
Hei, Frank.
Tiedän yhden asian.
Niin varmasti. Mutta se ei ole totta.
Se on vain osa etanolinhuuruista unta.
Tule, Joe. Mennään.
Eli Elaine jätti minulle puolet ja äidilleni toisen puolen.
-Juuri niin. -Mitä voin tehdä?
On kolme vaihtoehtoa.
Voit hylätä kiinteistön kunnes kunta ottaa sen haltuunsa-
-etsiä äitisi allekirjoittamaan paperit-
-tai ilmoittaa hänet kadonneeksi tai kuolleeksi.
Se on monimutkainen toimenpide. Se vaatii paljon tutkimuksia.
Luuletko, että hän on elossa?
En tiedä. Siitä on jo 35 vuotta.
On löydettävä äiti tai ilmoitettava kadonneeksi tai kuolleeksi.
Mikset kertonut tästä aiemmin?
Näetkö seinällä lakitodistusta?
Koska olen menossa Muirvilleen-
-voisin käydä katsomassa kunnan arkistoja-
-ja ilmoittaa äidin kadonneeksi, että saan talon joskus myytyä.
Tuhlaat aikaasi. Yritin löytää äitisi.
Kun viimeksi tarkastin, olin seriffi.
Hänellä on uusi nimi ja uusi elämä jossain.
-Vaikutat varmalta. -Sen kun etsit.
-Pidä minut ajan tasalla. -Minä pidän.
Tarvitsen tietoja. Voisittekohan auttaa?
Onko jotain rekisteriä tai nettisivua, josta löytäisi-
-noin 35 vuotta sitten Muirvillessä asuneen henkilön?
Hienoa. Kyllä.
Nimi on Iris Marlene Mason. Syntynyt 25. lokakuuta 1950.
Hänellä oli siis postilokero. Kirjoitan sen ylös.
Kiitos oikein paljon.
-Hei. Voinko auttaa? -Kyllä.
Äidilläni oli postilokero. Onkohan se vielä tallella?
Tarvitsen henkilöpaperit ja numeron.
-Millä nimellä? -Iris Mason.
Tässä minun korttini. Postilokeron numero on tässä.
Katsotaanpas.
Tämäpä kummallista. Nimiä oli kaksi: Iris Mason ja Danny Gower.
Ainoa avaimenhaltija oli Joe Mason.
Joe Mason maksoi kaikki maksut ja haki postit.
Maksoiko hän kaiken?
-Tiedätkö, kuka Danny Gower on? -En.
Tietäisikö kukaan muu asioista niiltä ajoilta?
Miranda, mutta hän on vapaalla.
-Voisin pyytää häntä soittamaan. -Se olisi hienoa.
-Tässä on numeroni. -Selvä.
-Kiitos avusta. -Hei vaan ja mukavaa päivää.
Hei, Angie.
-Mitä kuuluu, Matt? -Hyvää. Huomenta, pomo.
-Olisi vähän kysyttävää. -Voiko se odottaa?
-Ei. -Istu sitten.
-Laitan munakkaan. -Ei.
-Mennäänkö ulos? -Hyvä on.
-Älä koske tähän. -En.
Mistä oli kyse?
Frank sanoi nähneensä jonkun Elainen kanssa.
Kiitos.
-Haloo. -Hei, ajattelin vain soitella.
Hyvä, että soitit.
Täytät katoamisilmoituspapereita.
-Isäkö kertoi? -En kommentoi.
Vau.
On olemassa heimo, muistaakseni Sudanissa-
-jossa isä haudataan elävältä tyttären mentyä naimisiin.
-Ja tarkoituksesi oli... -Mennäänkö naimisiin?
Uskoisin, että olemme jo.
Niinhän me olemmekin. Menimme kolmosluokalla.
Pojat nappasivat minut ja työnsivät siihen syvennykseen.
Tytöt tekivät minulle samoin. Sinulla oli sormuskin.
Se maksoi kuukauden viikkorahat.
Se on yhä tallessa.
Halusin vain soitella.
-Soita minulle... -Viiden minuutin välein. Selvä.
-Haloo? -Kävin katsomassa taloa.
Hei.
-Keskeytinkö jotain? -Ei, tämä oli tässä.
-Onko Angie siellä? -Syömme pian.
-Käykö hän usein? -Hän toi noutoruokaa.
Hän auttaa pakkaamaan tavaroita.
Anna Angielle iso hali ja suukko puolestani.
Hei sitten.
-Joko pakkasit kellarin tavarat? -Melkein kaiken.
Älä koske...
...tai edes katso muistikirjojani-
-tai äidin vaatteita sängylläni.
Onko selvä?
Ota ihan rauhassa. Haluan vain auttaa.
Se siinä ärsyttävää onkin. Mene naimaan jotain muuta kun isääni.
-Sehän meni hyvin. -Kyllä hän selviää.
Jestas.
Mikset kysy, miten Muirvillessä meni? Olen uuvuksissa.
Näytät olevan kunnossa. Viileän rauhallinen.
Kannattaisi jossain vaiheessa surrakin.
Kyynel silloin tällöin saisi sinut vaikuttamaan inhimillisemmältä.
-Luulisin Elainen murhan jäytävän. -Minkä murhan?
Kuka tässä on murhasta puhunut?
Tutkimukset ovat vielä kesken. Herran jestas sentään.
-Älä huoli. Puhun hänelle. -Älä vaivaudu.
Paskat.
-Etkö sano mitään? -Kuten mitä?
Sain itse selville sinun ja Angien suhteesta.
-Hänen olisi pitänyt kertoa. -Ehkä hän ei osannut.
-Jonkun muun olisi pitänyt kertoa. -Olet ilmetty äitisi.
Et tainnut etsiä häntä kovin innolla.
Aloitit suhteen siskoon-
-ja nyt sängyssäsi on ystäväni, joka on sinua paljon nuorempi.
-Et tiedä kaikkea. -En näköjään.
-En tiedä, rakastiko Iris minua. -Miten niin?
Kun olit pieni, äitisi lähti vuodeksi.
Silloin aloin soitella Elainelle.
Halusin tietää, missä baarissa äitisi milloinkin oli.
Vähitellen aloimme vain jutella.
Viimein päätimme tavata.
-Silloinko menitte sänkyyn? -Se oli kumppanuutta.
Lopetimme, kun äitisi palasi.
Iris oli poissa vuoden.
Elainen ja minun välille kehittyi jotain vahvaa.
Tunteita tai mitä lie.
Rakastin Iristä.
Elaine meni naimisiin.
Vasta erottuaan hän etsi minut käsiinsä.
-Milloin erositte äidin kanssa? -Kauan sitten.
Tiesit, missä hän oli.
-Hänen piti allekirjoittaa paperit. -Ei.
En tiennyt, missä hän oli.
Halusimme Elainen kanssa naimisiin. Minun oli väärennettävä nimi.
Toivon aina löytäväni äidin.
Niin ei koskaan tapahdu.
Äitisi oli kaunein, hauskin-
-ja fiksuin tapaamani nainen.
Hänen silmänsä olivat niin eloisat.
Tuntui kuin olisimme voineet kadota toisiimme.
Minusta hän oli täydellinen.
Rakastin häntä elämääkin enemmän.
Rakastan yhä.
Jokainen mies rakastui häneen heti.
Välillä hän rakasti myös heitä.
Joillekin ihmisille-
-kauneus on taakka.
Näytät aivan äidiltäsi.
En tiedä, milloin äitisi tulee kotiin.
Lähdin hetkeksi. Heti on kauhea sotku.
Patti.
Mikä sinua vaivaa? Ei lautasliinoja eikä suolaa.
Pöydät on siivottava heti asiakkaan lähdettyä.
En jaksa enää huolehtia muista. Kasva aikuiseksi.
-Keskity. -Älä höngi niskaan.
Et ole äitini. Sinulla ei ole oikeutta määräillä.
Kun teen päinvastoin kuin sinä, pärjään hyvin.
Voit jatkaa huutamista myöhemmin. Käyn katsomassa vauvaa.
Haloo?
Se on sinulle.
Hei, Patti.
Tavataan vaan. Tuletko tänne huomisaamuna?
Nähdään sitten.
-Olitko kuolinyönä Angien kanssa? -Olin.
Olet oikea paskiainen.
-Se on monimutkaista. -Kerro.
Elaine ei halunnut harrastaa seksiä. Meillä oli järjestely.
Kuinka nykyaikaista.
Ai, sinä poltat. Haen paidan.
-Miten vauva jaksaa? -Hyvin.
Halusin pyytää anteeksi.
-Tuloiltaasi. -Ei se mitään.
Sata vuotta sitten minäkin olin nuori ja vihainen.
Pyydän anteeksi, että vihasin sinua koko ikäni.
Koko ikäsi? Eikö sen enempää?
Olin niin nuori, kun lähdit.
Minusta tuntui...
Sen jälkeen elämä sortui.
-Unohdit minut aivan täysin. -Se ei ole totta.
Pysyin perillä tekemisistäsi Angien kautta.
Miten luulet saaneesi asunnon vauvan syntymän jälkeen?
Kenen luulet maksaneen vuokran tai auttaneen työpaikan kanssa?
Kuule.
Minulla on oma elämäni, etkä ole minun lapseni.
En saanut vauvaa.
En tuntenut olevani siihen valmis. En tiennyt, halusinko edes.
Mutta jos...
Jos loukkasin sinua, olen pahoillani.
Kun äiti lähti, koko elämäni muuttui.
En luottanut enää keneenkään tai mihinkään.
Kärsin siitä joka päivä.
Onneksi sanoit niin.
Oliko tuo sisäisen pikku sadistisi puhetta vai tarkoititko sitä?
Onneksi en ole ainoa.
Sinun piti aloittaa tunti sitten.
-Saanko kupillisen kahvia? -Saat.
Siitä eilisestä.
Pääni on ollut vähän sekaisin. Ei ollut tarkoitus olla karski.
Patti kävi luonasi.
Hän oppi sinulta, että vaikean paikan tullen juostaan karkuun.
Luulin, etteivät puukot heilu enää.
Ei kannattaisi puhua, koska makaat isäni kanssa.
Joe ja minä...
-Mitä sanoisin? -Tule puoliväliin vastaan.
Tiedän, että tämä on outoa.
Sille ei mahda mitään, keneen rakastuu.
-Tulit ajoissa. -Tulin hetkeksi.
Ajattelin, että haluaisit tämän.
Mikä se on?
Äitisi piti niitä, kun tapasimme.
-Mokoma ämmä. -Hei, Patti.
-Onpa ihanaa nähdä sinut. -Mitä nyt?
Angie menetti hermonsa täysin. Hän on tulossa hulluksi.
Hän syytti minua jonkun kaulakorun varastamisesta.
En tajua, mistä hän puhuu.
Rakastan häntä. Minä vain...
-Ei hitto. -Mitä nyt?
Meillä on ollut ongelmamme.
Olen niin sekaisin. En tiedä, mitä tehdä.
Minun on päästävä pois. Aloitettava alusta.
Voisitko ottaa minut ja Tammyn mukaasi kaupunkiin?
Sinä vain pakenet ongelmiasi lähtemällä.
Olen mestari siinä. Se ei toimi.
Selvä.
-Ei se mitään. Kiitos. -Patti.
Jään sitten tähän paskaläveen loppuiäkseni. Kiitos siitä.
Kiitos paljon.
Patti?
-Niin? -Puhunko Kate Masonille?
-Miranda Magos Muirvillen postista. -Hei.
Haluaisitko tavata?
Miranda?
Voi luoja.
-Olet aivan äitisi näköinen. -Niinkö?
-Olen Kate. -Olemme tavanneet.
Olit vasta polvenkorkuinen.
-Tunsitko äitini? -Kyllä.
Olimme sukulaissieluja.
Yhteys katosi. Kuinka hän voi?
En todellakaan tiedä.
Oletko huolissasi äidistäsi?
Kyllä ja en.
Äitini katosi 35 vuotta sitten.
Katosi?
Tiedätkö, kuka hän on?
Komea Danny Gower. Hän oli paha poika.
Oikea sydäntenmurskaaja.
Kun sanoit äitisi kadonneen...
Kun Danny näki äitisi, se oli menoa kuin huoran yöpaidalla.
-Anteeksi kielenkäyttöni. -Ei hätää.
Olisin itsekin karannut Dannyn kanssa.
Äitisi ei ollut paha ihminen.
Juttelimme paljon. Hän vain halusi olla onnellinen.
-Tekikö Danny hänet onnelliseksi? -Kyllä. Joksikin aikaa.
Vuoden päästä äitisi palasi raskaana ilman Dannya.
Hän asui luonani kunnes oli synnyttänyt pojan.
-Onko minulla veli? -Poika kuoli synnytyksessä.
Menetys mursi äitisi.
Miksen tiedä tästä mitään?
Isäni ei kerro yhtään mitään.
Muistoilla on valta liittää ja erottaa perhe.
Kuuluu ihmisluontoon paeta tuskallisia asioita.
Sinusta olisi pitänyt tulla terapeutti.
Äitisi meni isäsi luo muutamaksi kuukaudeksi vauvan kuoltua.
Sitten Danny palasi kaikessa komeudessaan.
Soitin kotiisi. Isäsi oli suunniltaan.
Hän sanoi Irisin karanneen taas.
Luulin, että hän oli Dannyn kanssa. En kuullut hänestä enää.
Muutaman kuukauden päästä isäsi perusti postilokeron karkureille.
Se oli outoa, mutta hän sanoi, että heidän välinsä olivat hyvät.
Niin parilla oli paikallinen osoite.
Perheeni on hullu.
Äitisi rakasti sinua.
Hänellä oli paskamainen tapa osoittaa se. Anteeksi kielenkäyttöni.
-Näetkö isääni? -En.
Harkitsin pyytäväni Irisin yhteystiedot-
-mutta aika vain kului.
Iris tiesi, missä olen.
Kuka tuo on?
Äiti vain opettelee tanssimaan. Se on yllätys isälle.
D. Gower.
Hei, voisitkohan auttaa minua?
Etsin Danny Goweria. Hän on noin kuusikymppinen.
-Miksi kyselet Dannya? -Anteeksi, että vaivaan.
Etsin äitiäni. Hän ja Danny olivat ystäviä.
-Ehkä Danny tietää äidistä. -En voi auttaa.
Eikä voi Dannykaan. Hänet murhattiin.
Olen pahoillani. En tiennyt lainkaan.
Patikoijat löysivät hänet suolta kymmenisen vuotta sitten.
Hän oli ollut kuolleena jo pitkään.
Anteeksi, että häiritsin. Kiitos avusta.
Eläimet elävät hetkessä.
Ne elävät luottaen intuitioonsa.
Ihmiset luulevat olevansa tilanteen herroja-
-ja jumalat antavat meidän pysyä luuloissamme.
Angie oli lapsuuden paras ystäväni.
Ajattelimme molemmat, että tämä kaupunki tappaisi meidät.
Että se oli olemassa vain säikyttääkseen toiveikkaat pois.
Minä pääsin pakoon. Angie ei löytänyt keinoa kestää.
Kaupunki ja sen asukkaat. Valheet ja valehtelijat.
Isäni kaltaiset ihmiset saivat hänet.
Danny, joka oli äitini poikakaveri, murhattiin.
Isä piti heille postilokeroa vuosia.
Mitä se tarkoittaa?
-Toivoiko hän äitisi palaavan? -Ehkä.
Ehkä hän yritti pysyä tämän jäljillä.
-Ehkä siellä on yhä jotain. -Se kävi mielessäni.
Isä lakkautti sen vuosia sitten.
Olemme aika hyvä tiimi.
-Älä vastaa. -On pakko.
-Anna sen olla. -Pieni hetki vain.
Hitto. Niin?
Voi ei. Tulen ihan kohta.
-Mitä? -Angie on kateissa.
Ravintolasta ei vastata. Matt, käy katsomassa sieltä.
-Haen muut ja... -Ei.
Se joelta löytämäsi kaulakoru on Angien.
Kun kerroin hänelle, hän meni paniikkiin ja häipyi.
Voit tulla mukaan.
Angie?
Matt?
-Angiella taitaa olla ase. -Kuulolla.
Kuuletko? Mitä sinä teet, Angie?
Mitä teet aseellani?
-Ole hiljaa, Joe. -Laita ase pois.
-Laita se pois, Angie. -Minä hoidan tämän.
Laske aseesi, Matt.
-Tee kuten käsketään. -Hyvä on.
Riittää jo, Angie. Anna ase minulle, niin vien sinut asemalle.
-Vaikka koruni oli siellä... -Älä puhu.
Hankitaan sinulle lakimies.
En halua asemalle. Kerron totuuden.
Elaine halusi, että jätän Joen.
Tapasin hänet siellä. Me vain juttelimme.
Se riistäytyi käsistä.
-Juuri sitä minä... -Jätä minut rauhaan.
Maa oli mutainen, ja hän liukastui.
Se johtui kaatumistavasta.
Yritin auttaa.
Hän oli jo kuollut. Kerrotaan kaikki salaisuudet.
-Avaa kassakaappi. -Ei. Älä tee tätä.
Hyvä on.
Rakkaus tekee hulluiksi muutkin kuin naiset.
Kirjoitin nämä kirjeet äidille.
Sanoit lähettäneesi ne.
Missä äiti on?
Tiedän Dannysta.
Et ymmärtäisi.
Halusin suojella sinua.
-Olit niin pikkuruinen. -Kerro totuus.
Danny tuli takaisin. Halusi palata Irisin kanssa yhteen.
Iris vannoi, että suhde oli ohi.
Tulin aikaisin kotiin.
-Tulet mukaan. -En tule.
Sanoin, että tulet mukaan.
Mitä täällä tapahtuu?
-Mitä sinä oikein teet? -Ole hiljaa.
-Laita ase pois. -Iris tulee mukaani.
-Että voisit taas pettää. -Mokasin pahasti. Pyysin anteeksi.
Iris, tule mukaani. Viimeinen mahdollisuus.
-Laske aseesi. -Se on ohi, Danny.
Äitisi kuoli.
Mikset ilmoittanut siitä?
Kenelle? Siihen aikaan olin kylän ainoa poliisi.
Minun aseellani minun kotonani.
Miten sinulle olisi käynyt?
Mikset kertonut minulle?
Yritin pitää kaiken kasassa.
En halunnut sinun tietävän.
Joten...
-Missä äiti on? -Lähellä joenrantaa.
-Lähellä joenrantaa. -Anna olla jo, Angie.
Anna se ase tänne.
Ei mitään hätää.
Isä?
Hei vaan, Patti.
Toivoin, että jäisit pidemmäksi aikaa.
Minun pitää mennä.
Voisit tulla joskus käymään.
-Ehkä. -Olet jääräpää. Tiesitkö sitä?
Millainen isä, sellainen tytär.
Tuli kylmiä väreitä.
Voin aloittaa uusien muistojen keräämisen vanhuksen kanssa.
Ilman tummaa pilveä yllämme.
Suomennos: Päivi Liimatainen www.O P E N S U B T I T L E S.org www.sdimedia.com
Can't find what you're looking for?
Get subtitles in any language from opensubtitles.com, and translate them here.