Original subtitles

Päästit hänet menemään. Hän palaa takaisin.

Eikä hän janoa kostoa vain sinulle. Oikeasti, Robert...

Tiedät, etten voi ampua häntä.

Opin intissä yhden asian:

Epäröivä sotilas on kuollut sotilas.

Haluat, että poistan Andersin ja tämän torpedon muodostaman uhan.

Anders ei ole mikään keltanokka.

Hän on nyt varuillaan ja välttelee meitä.

Hyvä. Että olet hyvä siinä, missä olet hyvä.

He ovat tehneet valintoja, oppineet virheistään-

-eksyneet väärille teille ja joutuneet maksamaan siitä.

Ei siinä käynyt niin

Joku maksaa saa

Uskon siihen, että kaikki, mitä ihmiselle tapahtuu-

-johtuu valinnoista, joita hän on tehnyt.

Tai tekee.

Eikö se olekin lohduttava ajatus, tämän kaiken keskellä?

Sinä päätät, miten käy, Rolf.

Sinä päätät nyt, miten käy.

Millaisia valintoja teet, kuinka kalliiksi tämä tulee.

Miten paljon te tiedätte? Robert ja sinä?

Mitä todisteita teillä on? Kakaise ulos nyt jo.

Miksi...?

Miksi sinä teet näin itsellesi?

En ole tietenkään ehtinyt käydä koko aineistoa läpi-

-mutta en ole toistaiseksi löytänyt mitään-

-mikä auttaisi tunnistamaan tämän valvontanauhan miehen.

Jestas, että isäsi on ollut ahkera.

Tämä on älytöntä. Valokuvia, lappuja-

-lehtileikkeitä 30 vuoden takaa aina nykypäivään saakka.

Kuvakaappauksia nettifoorumilta.

Hän on säästänyt kaikki postauksensa aikajärjestyksessä.

-Tulostaako hän ne kaikki? -Tulostaa.

Hän tyhjentää tietokoneen päivittäin.

Ajatuksena on, että paperille kirjoitettua ei voi hakkeroida.

Tyypillistä isää.

Asioiden väliltä alkaa löytyä pelottavia yhteyksiä.

Tämä on isän viimeisin postaus maanantailta, katoamispäivältä.

Tässä on mies, jonka näin metsässä ja jolla oli isän kännykkä.

Tämän on julkaissut "Manchurian2004".

Kukahan se on?

Isä vastaa hetkeä myöhemmin: "Milloin kuva on otettu? Missä?"

Manchurian vastaa: "Äsken. Laita privaviesti."

Onko Manchurian valvontanauhan mies?

Ei aavistustakaan, mutta jotain on tapahtunut.

Ainoa, joka tietää mitä, on tämä valvontanauhan mies.

Olen pyytänyt sinulta jo monta palvelusta ja olet auttanut paljon-

-mutta en voi pyytää keneltäkään muulta.

-Poliisilta? -Poliisi...

Soitan heille päivittäin. He pitävät minua sekopäänä.

Tarvitsen jotain konkreettisempaa. Ole niin kiltti.

Haluatko meille töihin? AD-assistentti

Tehän hyllytitte sen paikan. Vai oliko sekin paskapuhetta?

-Ei, me muutimme mielemme, taas. -Ja minuako ei enää harkittu?

Tämä tuntuu kummalliselta.

Tässä kävi nyt näin. En ole sinulle selitystä velkaa.

Meillä oli suullinen sopimus.

-Voin haastaa teidät oikeuteen! -Älä viitsi. Näin tämä menee.

Reaktiosi osoittaa, että päätöksemme oli oikea.

Pitäisikö minun vain suostua kiltisti kaikkeen?

-Psyykesi ei ehkä kestä tätä alaa. -Mitä tuo tarkoitti?

-Ei mitään. -Mitä sinä tarkoitit?

Näimme potilastietosi, Johanna.

-Mitä? Miten? -Ne tulivat postissa.

Tavallinen kirjekuori, ei lähettäjän nimeä.

En voinut jättää sitä huomiotta. Emme halunneet ottaa riskiä!

Robert aavisteli jotain.

Hänellä oli apuri. Se nainen tai mies tai mikä lie oli jo siellä.

Joku, ilmeisesti Robert, on ampunut poliisia Rolfin kämpillä.

Älä siis höllää turvatoimiasi.

Luulin jo saaneeni hänet.

-Nappaan hänet kyllä. -Toivottavasti.

En voi piileskellä täällä.

Ellei äänestys mene tänään läpi-

-kaipaan kohta aikoja, jolloin ainoa ongelmani oli entinen eliittisotilas.

Äänestyksessä voi käydä miten päin tahansa.

Riittää, että yksi muuttaa mielensä.

-Kuka? -Kukako muuttaisi mielensä?

Todennäköisimmin Caroline Alskog. Hän on uusi ja kunnianhimoinen.

-Voitko vaikuttaa asiaan? -Se selviää kello kahdelta.

Älä nyt hemmetissä, olet selvinnyt pahemmastakin.

Totta. Mutta se ei ole ainoa ongelma.

Johanna ei ole ilmestynyt töihin, eikä hän vastaa puhelimeen.

Haluatko, että selvitän asiaa?

Ei missään nimessä.

Sinun ainoa tehtäväsi on löytää Robert ennen poliisia.

Voit nyt lähteä.

-Täällä ei ole ketään. -Oletko varma?

Katsoitko joka paikasta?

-Odota siellä, jos hän vaikka tulee. -Selvä.

-Kauanko...? -En ehdi nyt jutella.

Filip!

-Tiedätkö, mikä päivä tänään on? -Kaunis päivä varmaan.

Tämäpä hassu sattuma.

Ensin näimme Sandersvikissä ja puhuimme juuri sinusta.

-Ei millään pahalla... -Seuralaiseni huomasi sinut.

Tiedätkö, kuka hän on? Filip Agetorp.

-Te ette ole tavanneet. -Tiedän, kuka hän on.

Tiesitkö, että hän on ollut jo 15 vuotta Europabankin johdossa?

Minulle se oli yllätys. 15 vuotta.

-Mitä haluat? -Sinähän olet halunnut johtokuntaan.

Nyt siellä on Filipin mukaan paikka vapaana.

Voi herranjestas, etkö edes yritä olla tahdikas?

-Tule istumaan hetkeksi kanssamme. -Okei.

Emme tunne toisiamme kovin hyvin-

-mutta tietyt asiat, jotka toimivat ennen, eivät toimi enää.

Minä teen tätä työtä, koska uskon siihen.

Aion äänestää omantuntoni mukaan.

Kun näen TV:stä maailman kärsimyksiä, haluan tietää-

-että olen tehnyt kaikkeni kärsimysten estämiseksi.

Mutta annat silti ruotsalaisen pikkukaupungin tuhoutua?

Tule juomaan edes kuppi kahvia.

Entä jos nousen ylös ja huudan, että yritit kouria minua?

-Oletko sinä täydellinen? -Miten niin?

Minä en ole, tuskin kukaan on.

Poliitikot, papit...

Käy ilmi, että he ovat maksaneet siivouksesta pimeästi-

-tai kourineet jotakuta.

Tai rakennuttaneet kuistin yrityksen laskuun.

Ei yksi kerta haittaa.

Kukaan muukaan ei ole täydellinen, joten miksi minä olisin?

Mutta tarvitaan vain, että joku löytää sen yhden kerran.

Ja minä olen todella hyvä etsimään.

Sinulla on edessäsi pitkä ja hieno ura.

Silloin on harkittava valintojaan tarkasti.

Olet tienhaarassa.

Terveisiä Filipiltä. Tarjous on voimassa kello kahteen.

-Hide My... mikä? -Se on sen nimi.

Se salaa nettiyhteytesi.

Se ohjaa tietoliikenteesi kryptatun nettitunnelin kautta-

-palvelimelle jonnekin muualle päin maailmaa.

Mancurian2004 on IP-osoitteen perusteella jossain Setšuanissa.

Häntä näyttää kiinnostavan Palmen murha.

Outoja teorioita. Täysi kahjo.

-Eikö häntä pysty jäljittämään? -En minä niin sanonut.

Tuo on isän kännykkä. Soitetut ja vastaanotetut puhelut.

Lähes kaikki ovat minulta tai minulle.

-Mitä siis näistä? -Katso.

Machurian postaa kello 10.23 foorumille kuvan metsämiehestä.

Isäsi vastaa kello 10.27.

Minuuttia myöhemmin Manchurian pyytää ottamaan yhteyttä privana.

Ja sitten...

Tässä puhelulistassa kello 10.31...

-Uskotko heidän soitelleen? -Kellonajat täsmäävät.

-Onko sinulla hänen numeronsa? -Osoite, luottotiedot, työnantajat.

-Anteeksi. -Mitä sinä touhuat?

-Sinunhan piti soittaa poliisille. -Niin, jos saan uutta tietoa.

Emme tiedä, onko hän valvontanauhan mies.

Sinähän tykkäät, kun tunnen paloa jotain kohtaan.

-Haluan, että olet varovainen. -Olen jo iso tyttö.

Hei, onko Jan Erik Berger?

Olen Åsa Schiller-Fantuzzi, Dagbladetin toimittaja.

Otin yhteyttä-

-koska olen ymmärtänyt, että sinulla on tietoja Palmesta.

Asioista, joista muut eivät puhu.

Tarkistan vielä, että olethan sinä Manchurian?

Oletko pettynyt? En tiedä, mitä nimeni antaneet ovat sanoneet-

-mutta "what you see is what you get", enemmän tai vähemmän.

Vai Dagbladetista?

-Miten iso jutusta tulee? -En vielä tiedä...

Ennen kuin aloitetaan... Et saa missään nimessä mainita nimeäni.

-Meillä on lähdesuoja. -Hyvä.

Maistuuko kahvi?

Minkä ikäinen sinä olit vuonna -86?

-Olin kolme, täytin... Olin kolme. -Aivan.

Sinun sukupolvesi ei ymmärrä, miten monimutkainen juttu se oli.

Niin moni eri ryhmittymä kantoi kaunaa Palmelle.

Östermalmilla on eräs kemiallinen pesula.

Omistaja on vanha asekauppias.

Martin Lindhe, tai "Marianne", niin kuin se muka ketään hämäisi.

Cedergrenin kavereita.

Olen joka tapauksessa pitänyt tätä Mariannea silmällä.

Tässä yhtenä päivänä sinne ilmestyi uusi tähti.

Otin kuvan ja latasin sen nettiin.

Arvaa, kauanko kesti, kun joku jo otti yhteyttä ja halusi jutella.

Hetkinen nyt, kuka sinuun otti yhteyttä?

Ei hajuakaan. Hän vannoi, ettei se liittynyt Palmeen-

-ja minä hölmö luotin häneen.

Sitten tänään soitti yksi toinen mies ja kyseli samaa asiaa.

Tajusin, että nyt alkaa polttaa.

Joku toinenko kyseli tätä samaa?

Hän on yhä tuolla työhuoneessa.

Hän oli juuri lähdössä, kun soitit.

Tajuat kai, että tästä voi tulla skuuppi.

Kuule... Minulle tuli menoa, täytyy lähteä.

-Kiitoksia. -Kiitos.

-Keep in touch. -Sure, man.

-Haluatko, että haen aineistoni? -Aineiston?

-Palmen murhaa koskevan aineiston. -Joo.

-Mitä hittoa sinä teet? -Anteeksi, jos säikäytin.

-Et voi marssia tänne noin vain! -Tiedän.

-Isäsi haluaa puhua kanssasi. -Ei käy.

Johanna, teen vain työtäni. Miten haluat hoitaa tämän?

-Voit ihan ensiksi häipyä. -En voi.

En voi antaa sinun lähteä.

Johanna.

-En voi antaa sinun lähteä. -Päästä irti.

Irti. Päästä irti!

Mennään autolle.

Päästä irti!

Lopeta. Irti!

Päästä irti!

Minä suljen nyt oven. Varo, ettet loukkaa.

Varo sormia.

Onnea äänestykseen.

Johanna ei näytä tykkäävän tästä.

-Päästä minut! -Ei kai tuo ole hänen äänensä?

-Miksei hän ole asunnossa? -Joku soittaa pian poliisille.

Ymmärrän. Minä tulen, tulen heti.

-Päästä irti. -Minä päästän.

Rauhoitu, niin puhutaan.

-Huudan, ellet päästä irti. -Minä päästän.

Annoit tuon idiootin lukita minut autoon!

-Miten voit olla niin epätoivoinen? -Minä olen.

-Et vastaa puhelimeen. -Mistä luulet sen johtuvan?

Huolestuin, kun sinua ei ollut näkynyt työpaikallasi.

Älä esitä välittäväsi. Haluat vain päästä eroon minusta!

-Päästä eroon sinusta? -Puhuin Malin Olssonin kanssa.

Aivan.

Kuinka sinä saatoit?

Minun potilastietoni, isä.

Tajuatko, miten sairasta se on?

Ja sitten lähetit minut pois kaupungista.

-Et enää kestänyt minua. -Ei, kyse ei ollut siitä.

Mistä sitten? Voin hyvin ja olin iloinen.

Miksi sinä teit sen?

Hyi hemmetti sinua, isä.

Et uskonut, että olen terve.

Usko minua, tämä on omaksi parhaaksesi.

Sinulla ei ole hajuakaan siitä, mikä minulle on parasta!

Anna tänne ne avaimet. Anna tänne ne!

Ja sinä et sitten lähde perääni.

Åsa Schiller-Fantuzzi.

Lausuinko sen oikein?

Haluatko pikku oppitunnin ihmisten varjostamisesta?

Älä käytä autoa, joka on rekisteröity omiin nimiisi. Se on tyhmää.

Tiedän sinusta jo jotakin.

Et esimerkiksi ole Dagbladetin toimittaja, kuten Berger luuli.

Tutustun mielelläni sinuun vähän paremmin.

Mennään sisään.

Sinä olet nyt minun luonani.

-Minä etsin isääni. -Isääsi?

Rolf Höglundia.

Tiedän, että te tapasitte maanantaina.

Hän on ollut siitä lähtien kateissa.

-Istu. -Okei.

En tiedä, kuka sinä olet, enkä mitään muutakaan.

En välitä siitä. Haluan vain tietää, onko isä kunnossa.

Haluan tietää, missä hän on.

Elämä on yhtä valintojen tekemistä.

Juttelimme siitä Rolfin kanssa.

Tuntui, ettei hän halunnut ymmärtää.

Juttu on näin:

Haluaisin kovin mielelläni päästää sinut menemään.

Mutta sinun täytyy ensin puhua.

Mitä teit Bergerin luona?

Olin siellä, koska tiedän-

-että he ovat olleet yhteydessä.

En tiedä, mihin asiaan liittyen.

Mitä tiedät siitä, mitä Rolf puuhailee?

-En tiedä, mistä puhut. -Lopeta.

Kuuntele tarkkaan. Tämä toimii vain-

-jos sinä autat minua, okei?

Selvä on.

Mutta minä en tiedä mitään.

-Etkö mitään? -En voi auttaa sinua.

En voi auttaa sinua, koska en tiedä mitään.

Kyllä sinä voit.

Siellä sinun luonasiko?

Ei puhelimessa. Tulen sinne.

Pysäytä auto tähän.

Menkää minun luokseni. Ota nämä ja soita tästä.

Isä! Isä...

-Mitä sinä täällä teet? -Meidän täytyy...

Kerro se, mitä hän haluaa tietää. Kerro, mitä tiedät.

-Hän ei päästä minua menemään. -Liittyykö tämä Sandersvikiin?

-Åsa! -Onko jotain tekeillä juuri nyt?

Löysin varaston avaimen akvaariosta.

Sinä et tiedä mitään! Se on ainoa keino pysyä hengissä.

Ei, ei, ei... Ei!

Hän on täällä.

-Onko hän sanonut jotain? -Ei mitään.

Robert on ilmeisesti yrittänyt ottaa yhteyttä myös tyttäreen. Odota.

Älä koske mihinkään.

Miten tässä näin kävi?

En tiennyt, että hän olisi niin sitkeä.

-Kaikki puhuvat lopulta. Kaikki. -Näköjään eivät.

Olit väärässä.

Sinun piti vain löytää Robert.

Sen sijaan sinulla on täällä kaksi täysin eri ihmistä, siviiliä-

-ja nyt et tiedä, mitä tehdä heille.

Siivoan jälkeni täällä. Ja minä löydän Robertin.

Milloin, Henrik? Sinä saatanan idiootti!

Nyt minä puhun jo norjaa.

ISP äänestää luvasta... tällä hetkellä.

Ja minä vain seison täällä.

-Mitä tapahtuu, jos he sanovat ei? -Ei?

Se ei olisi vain Sandersvikin loppu.

Se tekisi indonesialaiset hyvin tyytymättömiksi.

Ja viimeisenä ketjussa on Burma.

He luottavat siihen, että hankin heille sinkoja.

He ovat jo maksaneet siitä reilusti.

He eivät ilahdu, jos eivät saa tilaamaansa.

ISP:n on siis äänestettävä kyllä, eikä tällaisiin virheisiin ole varaa.

Jos Maggie van Haal saa vihiä tästä-

-häntä ei ole yhtä helppo käsitellä kuin edeltäjäänsä.

-Onko selvä? Ymmärrätkö sinä? -Ymmärrän.

Me emme saa tehdä virheitä, Henrik.

Tietääkö joku, että olet täällä?

Puhelin on kotona, ja auto on turvallisuusyhtiön.

Mene kotiin ja tee jotain näkyvää. Minä hoidan kaiken täällä.

Lupaan sen.

Päästä minut ulos! Lupaan, etten kerro kenellekään.

Päästä minut ulos!

Mitä sinä teit hänelle?

Ei, sinä sen teit. Älä unohda sitä.

Aja sinä, minä en pysty.

-Tule ulos autosta, Robert! -Anna kätesi.

Äkkiä!

Aja!

Vauhtia nyt.

-Tule ulos sieltä! -Mitä sinä enää odotat?

Saimme luvan.

-Onko kaikilla lasi? Sandersvikille. -Skool!

SE TOTEUTUU!

Suomennos: Kati Wink www.sdimedia.com