Original subtitles

Adu!

Oletko kunnossa?

Kyllä, olen kunnossa.

Montako kertaa pitää sanoa?

Jos olisit kunnossa, et olisi lähtenyt pois.

Välitämme sinusta. Tule takaisin.

Olet ollut siellä kahdeksan kuukautta.

Eivätkö lapset muistuta sinua Abhista?

Minun pitää mennä. Hei.

- Puhutaan myöhemmin. - Hei, odota!

Tule sisään, Vedant.

Istu alas.

Tulen hetken päästä.

Saanko tulla sisään?

Tule.

Minäkin olen uusi täällä, kuten sinä.

Totutteluun menee aikansa.

Kumpi?

Äsken kun olin yksin huoneessa,

tunsin, että...

joku käveli sisään ja istui tälle tuolille.

Mutta täällä ei ollut ketään.

Vaikka kuulin askeleita.

Tapahtuuko sinulle ikinä niin?

Tiedätkö, miksi niin tapahtui?

Koska korvani ovat yhä tottuneet Kalkutan meluun.

Joskus tuntuu,

että olen yhä sen melun keskellä.

Kaipaan siis kotia.

Kaipaatko sinäkin kotia?

Mitä kaipaat eniten?

Illallista.

Mitä erikoista siinä on?

Äiti, isä ja minä syömme yhdessä.

Isä on todella hyvä kokki.

Oikeastiko?

Pyydän häneltä reseptejä ensi kerralla.

Isä tulee hakemaan minut vasta neljän kuukauden päästä.

Olen tukenasi.

Vedant, mitä tapahtui dekaanin bungalowissa sinä iltana?

Haluatko puhua minulle siitä?

En muista, miten menin sinne ja miksi.

Vannon, etten muista mitään.

Ei se mitään.

Ei se mitään.

Kun olemme hyvin peloissamme,

aivomme eivät tallenna muistoja,

jotta emme muista pahoja asioita.

Tapoinko todella ne pennut?

Olenko psykopaatti?

Et ole.

Sanottiinpa mitä tahansa, väliä on vain sillä, mitä itse ajattelet.

Älä päästä ketään sinne.

Tällä kertaa he eivät pääse pakoon.

Mitä sinä sanoit?

Jos en ole psykopaatti,

miksen pääse juhlasaliin?

Vaari, minäkin haluan tulla mukaan.

Adi, lapset eivät pääse rajalle.

Tule, mennään.

Juodaan suklaapirtelö.

Sitten menemme molemmat kouluihimme.

Vaari, jätätkö minut ja lähdet pois?

Sitten olen aivan yksin.

Ei, Adi, jatka kaikesta huolimatta.

Onko selvä?

Miksi hän itkee? Itkupilli.

En ole itkupilli.

On Adin ensimmäinen päivä koulussa.

Ai, myöhäinen tulokas.

Sinut tuhotaan.

Mikä luokka?

Adi on viidennellä.

Niin minäkin.

Pelastan sinut. Olen Ninad.

Onko hänen ensimmäinen päivänsä? Sitten talo tarjoaa pullan.

- Päivää. - Jaisingh.

- Olen Raman. - Jos olet ystäväni,

saat rajattomasti kaakaota ja pullaa.

Sovittu?

Mitä vastineeksi?

Suojelua. Sinä pelastat minut.

Etkö sinä aikonut pelastaa minut?

Tarjoan myös pullaa. Sopiiko?

- Vaari. - Niin, poika?

- Pakkasitko taskulamppuni? - Taskulampun?

Tiedät, että tarvitsen sitä öisin!

- Kuljettajalla kai... - Voit saada minun.

En käytä sitä.

Olemmeko tiimi?

Kuin pulla ja kaakao.

Selvä.

Olen iloinen, että olette täällä. Itse asiassa...

KAHVILA

- Anteeksi. - Niin?

Eikö tämä ollut ennen Raman Cafe?

Raman myi sen lähes kymmenen vuotta sitten.

Kukaan ei tiedä, minne he menivät. Haluatko pullan?

- Se on parempaa kuin Ramanin. - Ei, kiitos.

Oppilaiden pitää istua pääsalissa klo 8.00 mennessä.

Dekaani Swamy pitää tervetuliaispuheen,

joka käynnistää vuosikurssin 2007 luokkakokousjuhlallisuudet.

Mennään.

VUOSIKURSSI 2007

Etsitään sinulle paikka. Istutko tähän?

Katsokaa, psyko!

Pärjäätkö sinä?

Hienoa, ja olet vielä pääroolissa.

Ei, tällä kertaa annan toisten...

- Sir, tuo lapsi... - Hoidan asian.

Sarthak, katso!

Sarthak.

Supriya, luulin tehneeni selväksi, ettei Vedant voi olla täällä.

Mitä enemmän häntä eristetään, sitä yksinäisempi hän on.

Hänen käytöksensä voi pahentua.

- En voi ottaa... - Ei tarvitse.

Olen vastuussa Vedantista. Tiedän, mitä teen.

Toivottavasti.

Herra johtokunnan jäsen, mitä nuo kirjoitusvirheet ovat?

- Mitä tämä on? - Ainakin Jamwal on kirjoitettu oikein.

Hei! Neiti Malvika Seth!

Missä bleiserisi on?

Bleiserit tehtiin poikia varten,

ja ainut tyttö unohdettiin kuten yleensä.

Hyvänen aika!

Nyt olen heille vain avec. Kuten he.

Kuten he?

Rouva Malvika Jamwal!

Olet vuosikurssin suurin saavuttaja.

Opettajan tytär silloin, johtokunnan jäsenen vaimo nykyään.

Minä olen kuitenkin saavuttanut vähiten!

Tule katsomaan hevosta nimeltä "Kitty".

Mitä? Ei, se on "Billy".

Aivan sama!

Rouva Jamwal.

Mukava olla täällä. Kiitos kutsusta.

Ilo on meidän. Istukaa. Aloitamme pian.

- Kiitos. - Nauttikaa olostanne.

Tule.

- Hei. - Hei.

Vai rouva Jamwal?

Tunnen sinut. Joten olen varma,

että vaikka olet rouva Jamwal, miehesi on herra Malvika Seth.

Juuri niin.

Ajattelin aina, että hän piti sinusta.

En kuvitellut, että pitäisit hänestä.

Mitä olisin tehnyt? Lähdit Amerikkaan ja unohdit minut.

Hei! Sinä olet se, joka erosi minusta.

Mutta vitsit sikseen, Adi, olen todella pahoillani vaarisi vuoksi.

Pitikö hän Amerikasta?

Ei! Hän vihasi sitä.

"Täällä on kylmä, väki on epäystävällistä,

"kaikki on kaukana." En antanut hänelle juuri valinnanvaraa.

Minulla ei ollut muita.

Sinulla ei ollut muita

edes lapsuudessa.

Ja Ninad...

Tiedätkö, missä hän on?

Adi, kun erosimme, jatkoin elämää.

En enää puhunut kummallekaan teistä.

Juhlasalissa sinä päivänä

mietin vain, että haluaisin pyytää anteeksi, kun hän tulee.

Syy oli minun, mutta olisimme voineet puhua ja selvittää asiat.

Seuraavana päivänä hän vain lähti.

Sanomatta mitään tai tapaamatta minua.

Häipyi vain!

Olin tosi vihainen.

Päätin, etten puhu hänelle enää ikinä.

Kun menetin vaarin viime vuonna,

tajusin, mitä Ninad merkitsi minulle.

Yritin löytää hänet.

Etsin sosiaalisesta mediasta, kaikkialta.

Kävin Raman Cafessa aamulla. Mutta se on suljettu.

Tämä tapaaminen on viimeinen mahdollisuuteni.

Tulin vain hänen vuokseen.

Hyvää iltapäivää.

Haluan sanoa lämpimästi ja sydämellisesti tervetuloa Old Boyseille

ja yhdelle Old Girlille.

Tänä vuonna olemme menettäneet tärkeän kouluyhteisön jäsenen,

- dekaani Vyasin. - Valmentaja Gasin!

Kolmantena ja viimeisenä päivänä

paljastamme hänen muistopatsaansa.

Olen kuullut, että hän puhui teistä onnea tuovana vuosikurssinaan,

koska hänestä tehtiin dekaani heti valmistumisenne jälkeen.

Haluaisin nyt kutsua tänne vuosikurssin 2007 parhaan oppilaan,

Adhiraj Jaisinghin.

Adi! Adi!

Antaa mennä, Adhiraj!

PÄÄTTÄJÄISPÄIVÄ 2007

Sinua kutsutaan.

- Sir. - Viimeinen päivä, aivan.

Mutta haluan sanoa jotain. Jatka uimista Amerikassa.

Hyödytön ystäväsi Ninad ei ole siellä häiritsemässä.

Valmentaja.

Kukaan ei tarkista kenkiä tänään, poika!

Vanha tapa.

Lintsaatko taas?

Antakaa aplodit Nilgiri Valley -kaverillenne...

NÄKEMIIN VUOSIKURSSI 2007

Antaa mennä, Adi!

Pidä lyhyt puhe!

Koulu opetti minulle,

että kun on yksin, ja joku ojentaa ystävällisen käden,

siihen voi tarttua.

Tässä maailmassa on vaikeaa pärjätä yksin.

Toisinaan tarvitaan tiimi, kuin kaakao ja pulla,

jotta voi taistella ulkopuolella odottavia nälkäisiä hirviöitä vastaan.

- Adi! - Antaa mennä, Adi!

- Adi! - Antaa mennä!

Adi!

Kunniamerkki.

Älä viivyttele.

Kun tulin tähän kouluun lapsena,

minulle sanottiin, että sen merkin saa erinomainen oppilas,

joka on kaikin tavoin poikkeuksellinen.

Mutta vuosien mittaan olen tajunnut yhden asian.

Kunnia...

on siinä, miten kohtelee ihmisiä.

Äsken täällä istuessani mietin:

kun ystävämme oli poissa tolaltaan,

menimmekö puhumaan hänelle?

Kunnia, erinomaisuus, rehellisyys.

Vaikka et saisikaan kiiltävää, kimaltelevaa merkkiä...

Supriya!

...kasvat hyväksi ihmiseksi.

Niin?

Adu, tulit takaisin!

Vedant!

Vedant!

Mitä tapahtui?

Mikä hätänä?

Vedant!

- Soittakaa lääkäri. - Tri Krishnan.

Onko hän kunnossa?

- Hänen nenästään vuotaa verta. - Luoja!

Älkää vain seisoko! Etsikää hänet!

Hän ei vastaa puhelimeen.

Mikseivät ihmiset tottele?

Onko sinulla kylmä?

Hyvä. Lepää vähän.

- Hae viltti. - Selvä.

Hänen lämpötilansa on 35.5 astetta.

Hän pyörtyi kahdesti kolmen päivän aikana.

Voisiko se olla epilepsia?

Tarkistin hoitohistorian. Siitä ei ole mainintaa.

Pseudokohtauksiako?

Pyörtymiset,

puhekyvyn menetys, psykogeeniset katkot.

Stressi voi aiheuttaa sen.

Mikä aiheuttaa stressiä?

Ehkä uusi koulu ja uusi ympäristö.

Se voi johtua mistä vain.

- Hoitaja. - Niin, tohtori?

Onko muita papereita?

Ei, tohtori. Vain yksi kansio.

Selvä.

Ehkä hän loukkaantui, kun kannoimme häntä.

Adi!

Adi! Ninad!

Tulkaa nopeasti.

Kätensä antaen hän sanoi: "Sinun ei tarvitse enää pelätä."

"Varjopoika pysyi koulun varjoissa.

"Piileskeli aina nälkäisiltä hirviöiltä."

Olemmeko hirviöitä, Nina?

Lopettakaa, kaverit.

"Kunnes eräänä päivänä Feenikspoika saapui."

Poikaystäväsi.

Lopeta, Suyash!

- Anna olla! - Häivy!

- On hauska lukea! - Anna hänen olla.

"Kätensä antaen hän sanoi:

- "Sinun ei tarvitse enää pelätä." - Lopeta!

"Varjopoika astui viimein ulos varjoista

ja sai selville voivansa hallita ihmisten mieliä."

Miten joku, joka ei voi hallita rakkoaan,

hallitsisi mieliämme, Nina?

Lopeta, Suyash!

Lopeta pelleily!

Anna se takaisin.

Liikettä!

- Sano hänelle. - Hei...

Näytä hänelle!

Kuule,

sarjakuvakirjasi innoittamana

- tein sinulle piirroksen. - Suyash, älä!

Katso.

H...

O...

- M... - Se on M.

- O... Homo. - Juuri niin.

Homo.

Homo!

Vihaan sitä sanaa.

Piirtäminen ei auta sinua, Ninad.

Taistele vastaan.

Ihan kuin...

Varjopoikasi.

Astu ulos varjoista.

Se ei ole niin helppoa, Adu.

Mitä saavutan taistelemalla?

He saavat vain varoituksen, mutta minut erotetaan koulusta.

Enkä ole kuin sinä. Minua pelottaa.

Kuule,

minäkin pelkään.

Harkitsen uudelleen koko Amerikka-juttua.

Vaari on täällä yksin.

Ehkä minun pitäisi unohtaa se.

En salli sitä.

Valvoin öitä täyttäen stipendilomakkeitasi.

Ja tuen vaariasi, kuten sinä tuet minua.

En ikinä anna sinulle anteeksi.

Suyash etsii sinua.

Hei.

Hei.

Etsin sitä poikaa.

Vedantia. Hän lepää sairasosastolla.

Mitä oikein tapahtui?

Toisinaan hän menettää tajuntansa.

Hän sanoi jotain, jonka vain minä tiedän.

Tunteeko hän sinut?

Ei.

Halusitko kuulla sen, mitä hän sanoi?

Satunnaisen lauseen ottamista viestinä

sanotaan psykologiassa Barnum-efektiksi.

Niin horoskoopit toimivat. "Tapaat tänään jonkun erityisen."

Kuka ei haluaisi uskoa sitä?

Jokainen tapaamasi vaikuttaa sitten erityiseltä.

- Nyt tunnen oloni tyhmäksi. - Ei!

Et sentään ajattele, että dekaani Vyasin haamu on riivannut Vedantin.

Se on suosittu teoria koulussa.

Valmentaja Gas.

Tunsin hänet oikein hyvin.

Hän oli laiska eläessään, eikä varmasti vaella haamuna.

Se poika. Se, joka pyörtyi.

- Häntä sanotaan psyko-pennuntappajaksi. - Hei!

Olen pahoillani siitä, mitä sanoin iltapäivällä.

Olet korkein saavutukseni.

En ole mikään palkintovaimo.

Onko hän kuumakin?

Satutin itseni uimassa.

Ajattelet aina vain yhtä asiaa, Suyash.

Juodaan tänä iltana kellotornilla.

Eikö se ole enää lukossa?

On kai, mutta Kumaran on fanini.

Fanisi? Oletko nähnyt peilikuvaasi?

Joka ilta klo 21.00 kaikki Intian kotiäidit

katsovat TV:tä minun takiani.

Katsoivat.

Itse asiassa lähdin ohjelmasta.

Yritän keskittyä elokuvauraani.

Saan tarjouksia, mutta tiedätte, millaista se on. Minä...

Mitä hittoa?

Vanhojen aikojen tähden. Rauhoitu. Miksi suutut?

- Kasva aikuiseksi! - Ällöttävää.

Täällä ei ole verkkoa. Minulla on tylsää. Mennään sisään.

Ei, istutaan täällä. Se on kivaa.

Menen sisään.

En halua mennä. Pysytään täällä.

Hyvä on.

Ehkä ensi kerralla menen yksin palkintojenjakoon ja bileisiin.

He tulevat kuitenkin katsomaan minua.

Hyvä on.

Jos et nouse ja tule mukaani heti, lähden.

Kuljettaja odottaa.

Häivy.

Tiedätkö mitä? Aivan sama.

Olet macho juuri nyt,

mutta pian juokset perään ja mielistelet hänet takaisin.

Juu, olet asiantuntija tyttöjen mielistelyssä, eikö niin?

Siten nappasit Malvikan, jolla oli sydänsuruja.

Näimme viimeisenä päivänä.

Viimeisenä päivänä?

Dev pyyhki Malvikan kyyneleet.

Ja mitä hän sanoi?

"Adhiraj on idiootti. Hän teki sinulle oharit!

"Dev ei ikinä tekisi sitä." Mitä sitten tapahtui?

Malvika meni juhlasaliin ja...

Ja jätti minut.

Nyt tiedän.

Hyvin pelattu, Dev.

Kippis.

Kippis sille.

Viimeisen vuoden oppilaat. Illallisen aika.

Suyash, minne menet?

- Pyytämään anteeksi. - Ettei Dev saisi häntä?

Naurakaa vain. Nähdään myöhemmin.

- Suyash! - Luuserit!

Nancy.

Helvetti!

Tapaus toisensa jälkeen.

Koko illan ajan olen vain vastannut kysymyksiin.

"Mikä lasta vaivaa? Voiko hän huonosti?"

"Ettekö huolehdi oppilaista hyvin?" Mitä sanon heille, Supriya?

Se on psykologinen tila, jota ei ole helppo diagnosoida.

Mutta enkö käskenyt

pitämään hänet poissa tapahtumista?

Halusin hänen luottavan minuun ja puhuvan.

Annoin selvän ja yksinkertaisen ohjeen.

Sitä ei noudatettu, ja tilanne riistäytyi käsistä.

Joten nyt,

kunnes toisin päätän, Vedant nukkuu sairasosastolla.

- Se ei auta. - Se on päätetty.

Kaikki järjestelyt on tehty.

- Se tuntuu rankaisulta. - Niin on paras.

- Se ei ole hyvä. - Asia järjestyy.

Hoitaja sentään pitää häntä silmällä.

Sillä selvä.

Kiitos.

Tavoittelemaanne numeroon ei saada yhteyttä.

Nähdään myöhemmin.

Tavoittelemaanne numeroon...

Vastaa!

- Mitä tapahtui? - Hän lähti oikeasti!

Suyash, TV-sarjasi loppui, eikö totta?

Ja nyt tyttöystäväsi jätti sinut.

Paraskin puhuja.

Helvetin työtön muusikko!

Hei, kaverit! Rauhoittukaa.

Ei hätää.

On luonnollista olla vihainen ja ärtyisä,

kun on masentunut.

Miksi?

Luin muuten jostain, että käyt terapiassa.

- Niin käyn. Joten... - Kaverit!

Älkää viitsikö!

- Oletko kunnossa? - Olen, entä hän?

Kiusaajat näemmä terrorisoivat muita piilottaakseen epävarmuutensa.

Siksi kiusasit minua. Eikö niin?

Siitä on 15 vuotta. Unohda se!

- Lopettakaa! - Nautit kiusaamisesta!

Suyash, rauhoitu.

Suyash, minulla on idea, joka saa sinut ehkä unohtamaan Nancyn.

Opettajat esittävät huomenna näytelmän.

Miksemme tekisi samoin?

- Suyash saa pääroolin. - Se on selvä.

Antakaa Vedantille illallinen.

- Hei. - Hei.

Katsokaa, kaksi opettajaa flirttailee.

Miten hän jaksaa?

Ehkä hieman paremmin, mutta hän ei juuri puhu.

Joten on vaikea sanoa, mikä häntä vaivaa.

Tai kuka.

Luulemme, että lapset pelkäävät eniten kokeita,

opettajia ja valvojia.

Mutta oikeasti

lapset pelkäävät eniten toisiaan.

Paljon tapahtuu, kun valot on sammutettu.

Luulet, että häntä kiusataan.

Hyvin mahdollista.

Voinko puhua hänelle?

Jos hän puhuu, yritä.

Etkö pidä gulab jamunista?

Mitä sitten teet taskurahoillasi?

Säästän ne.

Ostan Trevorin suklaatehtaalta karkkia, kun palaan kotiin.

Pidän heidän hampurilaisestaan.

On jopa supersankarikarkkeja.

Pidätkö sankareista?

Sitten tunnet varmasti Varjopojan.

Etkö?

Varjopoika oli koulun oppilas.

Hän...

Pelkäsi kovasti nälkäisiä hirviöitä.

Luuli tulevansa syödyksi.

Joten hän piiloutui niiltä pimeään.

Varjoihin.

Kuten minä?

On muutakin.

Eräänä päivänä, kun hän oli surullinen ja itki yksin pimeässä,

Feenikspoika tuli ja pelasti hänet.

Hän ojensi kätensä ja sanoi:

"Tule ulos pimeydestä. Taistelemme yhdessä hirviöitä vastaan."

Kun hän oli valossa,

hän tajusi omaavansa supervoimia.

Hän pystyi hallitsemaan ketä tahansa mielellään.

Siten hän lukitsi nälkäiset hirviöt huoneeseen ja näännytti ne nälkään,

ja ne alkoivat syödä toisiaan ja tuhosivat itsensä.

Ymmärrätkö tarinan opetuksen?

Jos olet Varjopoika, ja joku Feenikspoika ojentaa kätensä,

tartu siihen.

Sinäkin saat supervoimia.

Ja sitten...

Voit taistella vastaan, Nina...

Voit taistella vastaan, Vedant.

Tarpeeksi lämmin?

Nukuhan sitten.

Äiti?

Anteeksi, neiti.

Voinko minäkin astua ulos varjosta?

Huolestuttavatko nälkäiset hirviöt sinuakin?

Lupaan, että jos sallit...

En anna niiden päästä luoksesi.

- Unohda se. - Tulee ongelmia.

- En anna kenenkään nukkua. - Ei...

Menemme huoneisiin ja teemme piloja.

Ei. Hänen pitää...

Tänä yönä sängyntäristäjäaave vierailee Old Boysien luona.

VARJOPOIKA

Lopettakaa, kaverit!

Yritätte pelotella minua omalla pilallani.

Lopettakaa, kaverit!

Älkää!

En voi hengittää.

Tämä ei ole hauskaa!

Päästäkää minut.

Tekstitys: SK

Luova tarkastaja: Maarit Hirvonen