Original subtitles

- Melkoinen näky. - Totta.

Rakensimme koneen, jolla pääsisi matkalle universumiin kotoa käsin.

Hubble-avaruusteleskooppi on yli 25 vuotta vanha.

Siinä ajassa siitä on tullut kaikkien aikojen kuuluisin teleskooppi.

Hubble on mahtava esimerkki ihmisen sinnikkyyden voimasta-

-joka jatkuvasti laajentaa tiedon rajoja.

Alussa Hubble oli kansallinen häpeätahra.

Miten saatoin olla niin tyhmä?

Tämä on tarina teleskoopista, joka melkein hajotti NASAn.

Kertojina ne, jotka sitä suunnittelivat-

-ja korjasivat henkensä uhalla-

-ja jotka yhä tekevät sillä ihmeellisiä löytöjä tänä päivänä.

Se edustaa osaamisemme huippua avaruudentutkimuksessa.

Tervetuloa avaruuteen. Hyvää matkaa.

Universumissa tapahtuu kiinnostavia asioita.

Tiede edistyy aina, kun tutkimme jotain kiinnostavaa ja uutta.

Hubble-avaruusteleskoopin tarina-

-kertoo kovista odotuksista ja vastoinkäymisistä.

Ennen kaikkea se kertoo päättäväisyydestä.

Esimerkiksi Charlie Pellerin omisti projektille 10 vuotta elämästään.

Astrofysiikan osaston johtaja

En ole koskaan nähnyt tällaisia suurennoksia.

Kaikkien näiden yksityiskohtien näkeminen tuntuu uskomattomalta.

Olen onnekas, kun saan elää nyt, sillä olemme ihmeellisellä matkalla-

-joka alkoi Hubble-teleskoopista.

Oltuaan 25 vuotta avaruudessa-

-Hubblesta on tullut ihmiskunnan tiedonjanon synonyymi.

Edwin Hubblen mukaan nimetty Maata kiertävä observatorio-

-on suurin ikinä laukaistu: yli 13 m pitkä ja yli 12 tonnia painava.

Se on pitempi ja painavampi kuin koulubussi.

Silti se kuluttaa saman verran virtaa kuin kuivausrumpu.

Sisällä oleva 2,4 metriä leveä peili-

-erottaa himmeimmätkin yksityskohdat avaruuden uumenista.

Ennen Hubblea tällaisia kuvia ei ollut olemassa.

Ajatus teleskoopista avaruudessa herätti suuria toiveita.

Mitä ihmeitä näkisimme?

Kyky nähdä syvemmälle avaruuteen kuin koskaan ennen-

-sallisi meidän uudistaa teorioitamme universumista.

Hubblelta odotettiin paljon.

Voisimme nähdä sata kertaa enemmän yksityiskohtia-

-ja kohteita, jotka olivat ennen olleet liian himmeitä nähtäväksi.

Tähtitieteilijä Lyman Spitzer ehdotti avaruusteleskooppia 1940-luvulla.

60-luvulla NASA alkoi suunnitella Maata kiertävää tutkimusasemaa.

Periaate on yksinkertainen. Viedään avaruuteen teleskooppi-

-jolla on ilmakehän yläpuolella esteetön näkymä tähtiin.

Käytännössä laitteen tekninen toteutus osoittautuu painajaiseksi.

Jo teleskoopin pitäminen vakaana vaatii uudenlaista tekniikkaa.

Kuvaajalle ei ole mitään iloa huipputarkasta kamerasta-

-jos käsi tärisee.

Avaruusteleskooppi ei ota hyviä kuvia jos se tärisee.

Hubblen resoluutio oli 0,007 kaarisekuntia.

Jos samalla tarkkuudella voisi kohdistaa lasersäteen-

-joka lähtisi Washington-monumentin huipulta-

-säteen voisi ampua New Yorkiin asti 300 kilometrin päähän-

-ja osua 10 sentin kolikkoon Empire State Buildingin päällä.

Eikä siinä kaikki, vaan säteen voisi pitää Rooseveltin päässä.

Niin tarkka on 0,007 kaarisekuntia/pikseli.

Suuren osan teknisestä työstä tekee yhtiö nimeltä Perkin Elmer.

Sielläkin tehtävää pidetään mahdottomana.

Kun näin vaatimukset ensi kerran ajattelin, ettemme pysty tuohon.

Meillä oli paljon kokemusta, mutta se tuntui isolta haasteelta.

Sanoin, että teemme sen, vaikka se olisi mahdotonta.

Hubblen peilien täytyy olla ennennäkemättömän tarkat.

Ollakseen parhaat peilien täytyi olla maailman sileimmät.

Se vaatii koko peilin pinnalta tarkkuutta-

-joka mitataan senttimetrin miljoonasosissa.

Annan vertauskuvan. Sanotaan, että hiomme maapallon pinnan.

Hiomme sen yhtä sileäksi kuin Hubblen peili.

Suurin vuori olisi 10 senttiä korkea. Se on aika sileä.

Pääpeili on kaiverrettu tonnin lasin kappaleesta ja hiottu sileäksi-

-pyörivällä hiomakiekolla, jota ohjasivat ensi kertaa tietokoneet.

Se on hidas ja herkkä prosessi.

Vaarana on, että pintaa siloittaessa peiliin tulee reikä.

Jopa 70 tuntia kestävien hiontakäsittelyjen jälkeen-

-tässä kammiossa mitataan, miten lähellä lasi on haluttua muotoa.

Perkin Elmerillä tajutaan nopeasti, että täydellisen peilin tekemiseen-

-kuluu paljon arvioitua enemmän aikaa.

Saimme puhelinsoittoja keskellä yötä.

Meidän piti mennä tehtaalle katsomaan, mitä on tekeillä.

Tein pitkään 12-15-tuntista päivää.

Se kuului työnkuvaan.

Määrärahoja leikattiin, aikataulua kiristettiin kohtuuttomasti.

Emme saaneet tehdä varmistustoimenpiteitä.

NASAn Charlie Pellerin on lopulta vastuussa Hubblen valmistumisesta.

Perkin Elmerin oli aina syyllinen, koska se teki vaikeimman osuuden.

NASAn johto käski aina kovistelemaan urakoitsijaa.

Se oli vaikea kokemus kaikille.

Syy ei ollut taitamattomuudessa-

-vaan siinä, että tämä työ oli vaikeampi kuin kukaan oli odottanut.

Teimme jotain, mitä ei ollut ennen tehty.

Ajan ja rahan puutteessa NASA luopui lopputestauksesta-

-vastoin insinöörien toiveita.

Bud ja minä katsoimme toisiamme. Nousin ylös raivon vallassa.

Bud laittoi käden olkapäälleni.

Olin aivan yhtä vihainen kuin hänkin-

-koska he olivat päättäneet, että peili on valmis.

Perkin Elmerin päätöstä luopua lopputestauksesta-

-ei välitetä Pellerinille.

Perkin Elmer ei kertonut meille asioita-

-joiden he arvelivat suututtavan meitä.

Olin 38, kun sain sen työn.

En ollut ikinä johtanut moista projektia.

Oletin, että muut osasivat hommansa, mutta olin väärässä.

Kiireen keskellä peiliin oli jäänyt vakava virhe-

-eikä kukaan huomannut sitä.

Kuuden vuoden uurastuksen jälkeen-

-Perkin Elmer toimitti peilin 1985.

Se oli helpotus monelle, jotka olivat painaneet pitkää päivää.

Viimein he saivat peilin käsistään.

Olimme innostuneita-

-mutta tiesimme myös, että elämämme tulisivat muuttumaan.

Tammikuussa 1986 NASAn avaruussukkulat-

-joiden ruumassa teleskooppi piti kuljettaa-

-määrätäänkin lentokieltoon.

73 sekuntia laukaisun jälkeen Challenger-sukkula räjähtää-

-ja seitsemän astronauttia kuolee.

Ottakaa varmuuskopiot näytöistänne, suojatkaa kaikki asiaankuuluva data.

Kansa on murheen vallassa.

Ne, jotka ovat omistaneet elämänsä Hubblelle-

-kokevat toisenkin menetyksen.

Teleskoopin piti olla käytössä puolen vuoden kuluttua.

Sitten saimmekin kuulla, että sukkula on räjähtänyt.

Sukkuloiden lennot keskeytetään, ja Hubblen tulevaisuus on epävarma.

Mutta periksi ei anneta.

Hubblen kaltaista projektia ei jätetä kesken.

Hubblen unelma ei koskaan kuollut.

Sukkuloiden lentokielto kestää lähes 3 vuotta.

Hubblen laukaisu siirtyy neljällä vuodella.

Valmiina käynnistykseen.

Päämoottorin käynnistys. 6, 5, 4-

-3, 2, 1. Lähtö.

Discovery-sukkula kuljettaa Hubble-avaruusteleskooppia.

Tiesimme, että sen savupilarin päällä matkasi instrumentti-

-joka oli mittaamattoman arvokas maailmalle-

-ja myös omalle urallemme.

Discovery, täysi teho.

Lähes 600 kilometriin nouseva Discovery-

-vie havaintoaseman korkeammalle kuin yksikään sukkula on lentänyt.

Hubble viedään mahdollisimman kauas Maan ilmakehän yläpuolelle.

On aika vapauttaa teleskooppi.

Olimme harjoitelleet vuoden tai puolitoista-

-Hubblen saamista sisään ja ulos.

Discovery, voitte irrottaa liitosjohdon.

Selvä.

Hubble toimii nyt sisäisillä akuilla.

Kello käy. Aurinkopaneelit täytyy purkaa mahdollisimman nopeasti.

Rullaverhon tavoin avautuvat paneelit ovat tärkeät.

Ilman niiden tuottamaa virtaa, teleskooppi ei toimi.

Annoimme käskyn ja ensimmäinen paneeli avautui täydellisesti.

Sitten toinen paneeli alkoi avautua-

-mutta jossain 40 sentin kohdalla se vain jumittui.

Kaikki tekivät työtä tuntikausia.

Paneelit saavat kelvata noin. Ette voi jäädä yöksi.

Story Musgrave pitää yhteyttä sukkulaan valvontakeskuksesta.

Aurinkopaneelien avaaminen tuotti valvontakeskukselle isoja vaikeuksia.

Virta tuli auringosta. Jos paneelit eivät osoittaisi kohti aurinkoa-

-teleskoopin matka voisi päättyä ennen kuin se alkoikaan.

Ilman aurinkopaneeleja akut tyhjenevät nopeasti.

Valvontakeskuksen on toimittava nopeasti.

Mietin, että tuhoamme Hubblen alkumetreillä.

Virtaa on rajallisesti. Kun se loppuu, teleskooppi sammuu.

Tarvitsen vastauksia heti. Meillä on aikaa neljä minuuttia.

20 vuoden työ ja miljardit dollarit ovat vaakalaudalla.

Juuttunut paneeli täytyy saada toimimaan ennen kuin aika loppuu.

Hubble-teleskooppi on vaarassa.

Yksi sen aurinkopaneeleista ei avaudu.

Sensori ilmoittaa, että paneelin jännitys on liian korkea.

Uskomme, että jännitystä valvovassa ohjelmistossa on vikaa.

Sensorit havaitsivat kuormitusta-

-joka esti moottoreita avaamasta paneeleita.

NASAn pitää keksiä, miten viallinen sensori sammutetaan.

Siinä oli riskinsä, sillä paneeli alkaisi avautua väkisin-

-ja se voisi hajota.

Meidän pitää päästä jatkamaan.

NASA ottaa riskin ja sammuttaa sensorin-

-jotta paneeli lähtisi liikkumaan.

Sammutamme jännityssensorin.

Voitte käynnistää sen.

Näemme liikettä.

Toinen paneeli aukesi käyttövalmiiksi.

Hyötykuorma, teidän vuoronne.

Voitte vapauttaa lastin.

Viimein saimme luvan vapauttaa teleskoopin.

Vapautan teleskoopin.

Sitten saimme käskyn peruuttaa pois teleskoopin luota.

Katselimme Maahan Hubblen ohi, joka kellui Etelä-Amerikan yllä.

Katselimme sitä seuraavat päivät. Se näytti kirkkaalta tähdeltä.

Tuo on Hubble.

Tunsimme, että se todella mullistaisi ymmärryksemme universumista.

Se oli henkeäsalpaavaa.

Vasta kun Hubble on kiertoradalla, peilin viallisuus selviää.

Ensimmäinen kuva laitettiin ruudulle.

Katsoimme sitä ja sanoimme:

"Emme odottaneet tuollaista."

Rahoituksen hankkinut senaattori Barbara Mikulski kauhistuu.

Emme malttaneet odottaa ensimmäisiä kuvia.

Sitten henkilökuntani tuli sanomaan, ettei se toimi.

Tämä on valtava takaisku kaikille asianosaisille.

Varsinkin niille, jotka omistivat sille vuosia elämästään.

Yksi heistä on astronomi John Trauger.

Ensimmäisissä kuvissa tähdellä oli terävä ydin, kuten odotimmekin-

-mutta sillä oli myös helma, mitä emme odottaneet.

Hubblen peilissä on paha vika.

Peilin reunoille osuvat säteet kohdistuvat eri paikkaan-

-kuin keskelle osuvat.

Siksi kuvat ovat epätarkkoja.

Teleskooppi on lähes hyödytön.

27. kesäkuuta 1990 huonot uutiset kerrotaan maailmalle.

Jos vika on niin tyypillinen, miksei sitä huomattu maassa?

Ensimmäiseksi ajattelin sitä, ettemme saaneet tehdä viimeisiä mittauksia.

Se tuli kalliiksi.

Yhtäkkiä aloimme muistella menneitä.

Varoitimme heitä kyllä, että lopputestit pitää tehdä.

Miten saatoin olla niin tyhmä?

Minä olin tiimin johtaja.

Teimme kamalan virheen, jonka tajusin vasta jälkikäteen.

Kritisointi ei todellakaan paranna työsuoritusta.

Olisi epärehellistä sanoa, että tiedemiehet ovat tyytyväisiä.

Olemme kaikki turhautuneita.

Meistä tuntuu, ettei kameralla saa tehtyä kunnollista tutkimusta.

Siinä kaikki.

Omistin elämäni projektille. Se oli aivan musertavaa.

Kaksi kuukautta aiemmin olin ollut onneni kukkuloilla.

Hubblesta tuli ison mittakaavan epäonnistumisen symboli.

Se oli melkoinen takaisku, ja se vaati veronsa.

Jopa Barbara Mikulski kääntyy teleskooppia ja rakentajia vastaan.

Heillä oli 10 vuotta aikaa rakentamiseen.

He käyttivät siihen 2,8 miljardia dollaria.

Nyt käy ilmi, että teleskoopilla on kaihi.

Hän huusi vihaisena ja laittoi sormensa rintaani vasten.

"Charlie, tämä sotku on saatava katoamaan."

"Unohdamme koko painajaisen."

Hubblen kannatus hiipuu.

Näyttää siltä, että unelma avaruusteleskoopista on haudattu.

Vuonna 1990 Hubble-teleskooppi on kriisin keskellä.

Astronomi Chris Burrowsilla on tärkeä rooli peilin vian paikantamisessa.

Se oli intensiivistä.

Saatoin viettää päiviä toimistolla.

Lopulta tiedoista selvisi, mikä peilissä oli vialla.

Kaari heitti reunasta parilla sentin miljoonasosalla-

-minkä vuoksi valonsäteet hajaantuivat.

Nyt pitää keksiä, miten vika korjataan.

Keksimme noin 46 erilaista ideaa vian korjaamiseksi.

Jotkut hulluista ideoista olivat minun.

Ehdotin korjaimen asentamista teleskoopin eteen.

Joku ehdotti, että astronautit kiipeäisivät laitteen sisään-

-ja yrittäisivät peittää pääpeilin jollakin.

Ideoita oli monia.

Hubblessa on 5 tärkeää laitetta-

-joilla on pääsy peilin vialliseen kuvaan.

Yksi niistä on WFPC-kamera.

Sen kuvien pitäisi olla upeimpia universumista koskaan otettuja.

Vaihdettavaksi suunnitellun kameran seuraajaa rakennetaan jo.

Se päätetään asentaa paikoilleen-

-Hubblen korjaamiseksi järjestetyn huoltolennon aikana.

Meidän piti rakentaa kamera, joka oli samalla lailla viallinen kuin Hubble.

Kameran optisessa järjestelmässä on neljä pientä peiliä.

Jos peilit kaartuvat vastakkaiseen suuntaan-

-kuvasta tulee täydellinen.

Muut laitteet tarvitsevat omat ratkaisunsa.

Insinöörit suunnittelevat peilejä, jotka korjaavat pääpeilin kuvaa.

Ongelmana on niiden sovittaminen teleskooppiin.

Hubble koostuu moduuleista.

Kameran voi poistaa ja korvata puhelinkopin kokoisella laatikolla-

-josta avautuu mekaanisesti periskoopin tapainen uloke-

-joka korjaa valonsäteen-

-ennen kuin se menee kameroihin ja spektrografeihin.

Korjauspeilien asemointi oli hankalaa.

Mietimme koko ajan, korjaammeko sen täysin pieleen.

Odotukset kasvavat-

-eikä kyse ole enää vain teleskoopin korjaamisesta.

NASAlle Hubble oli merkittävä muutenkin kuin tähtitieteen kannalta.

Sanottiin, että kyse ei ole vain Hubblen tulevaisuudesta-

-vaan ehkä koko sukkulaohjelman, jopa koko avaruusjärjestön.

Paineet olivat siis lievästi sanottuna korkeat.

Astronauttiryhmä alkaa harjoitella korjausten tekemistä.

Story Musgrave värvätään ensimmäisenä.

Työskenneltyään Hubblen parissa 18 vuotta hän on pätevin tehtävään.

Minä sain hyötykuorman vastuulleni. Työtä ja suunnittelemista riitti.

Pistimme töpinäksi ja teimme, mitä täytyi.

Ryhmäni oli loistava.

En ole ikinä tehnyt töitä sellaisen ryhmän kanssa.

Väkeä oli urakoitsijoilta, yliopistoilta, NASAn päämajasta.

Kaikki halusivat lunastaa odotukset.

Lopulta 2.12.1993-

-avaruussukkula Endeavour on valmis laukaisuun.

Se vie uuden kameran ja muita laitteita, jotka asennetaan Hubbleen.

Se oli kuin aamunkoitto. Koko taivaanranta valaistui.

Hetki tuntui upealta pimeydessä ihmisten ympäröimänä.

Tunteet myllersivät.

Koko ura oli kiinni siitä lennosta Storyn ja muiden kanssa.

Kaikki olivat laittaneet itsensä likoon sen teleskoopin vuoksi.

Laukaisun katseleminen oli voimakas kokemus.

Viimein lähetimme sukkulan matkaan. Pidimme peukut ja varpaat pystyssä.

90 minuuttia myöhemmin aamu alkoi sarastaa.

Hubble näytti taivaalla yhtä kirkkaalta kuin Mars toisinaan.

Se oli mykistävä näky.

Aivan sen takana oli toinen tähti, se oli sukkula.

Se otti jo Hubblea kiinni.

Se oli taianomaista.

Näin sen ensi kertaa 10 000 kilometrin päässä.

Se oli hätkähdyttävä hetki.

18 vuoden jälkeen siinä se viimein oli.

Se on tosi iso.

Endeavour lähestyy Hubblea-

-ja miehistö ottaa teleskoopista kiinni robottikäsivarrella.

Houston, Endeavourilla on vahva ote avaruusteleskoopista.

Selvä. Täällä ollaan yhtä hymyä.

Se on melkoinen näky.

Se oli ensimmäinen huoltolentomme.

Vaikka saisimme vain kameran asennettua, se olisi jo jotain.

Kiinnityttyään Hubbleen astronautit uskaltautuvat avaruuteen-

-ja aloittavat teleskoopin uuden kameran asennuksen.

Edessä on erittäin herkkä pickoff-peili.

Jos hanska koskee peiliin, se on pilalla.

Silloin kuvista ei tule mitään.

Peilissä on kaksi pienen pientä moottoria. Ne ohjaavat peiliä.

Niitä ei parane kolhaista.

Tarkistitko, että koneisto on viritetty, Strory?

Tein sen juuri.

Tunnit kuluivat, ja kaikki sujui kuten pitikin.

Ajattelin, että tämän täytyy olla unta.

Se taitaa olla paikoillaan.

Voinko päästää irti?

Voit.

Kun uusi kamera on asennettu-

-on optisen korjauslaitteen vuoro.

Kaikkien muiden Hubblen laitteiden toiminta riippuu siitä.

Äkkiä ruudulla näkyi laite, jota olimme työstäneet pitkään.

Kaikki riippui astronauteista.

- 42 minuuttia. - Jestas sentään.

Mietin, millaisia ihmisiä olemme, kun osaamme rakentaa tällaisia laitteita-

-jotka lentävät halki avaruuden.

Silti ne ovat vain pieniä robotteja, jotka tekevät työn puolestamme.

Irrotus onnistui.

Olette todella näyttäneet-

-että NASA pystyy täyttämään lupauksensa.

- Arvostamme teitä. - Kiitos.

Olen surullinen siitä, että satelliittini on poissa.

Siitä on 18 vuotta, se on poissa.

Onko tehtävä onnistunut? Ryhmän on odotettava ensimmäisiä kuvia.

18.12.1993 ryhmä astronomeja kokoontuu katsomaan-

-toimiiko Hubble ja onko NASAn maine pelastettu.

Minä, Chris Burrows ja kymmenkunta muuta oli paikalla-

-kun ensimmäinen kuva tuli Maahan.

Kamera kuvasi alaa, jossa oli paljon tähtiä.

Minusta se sopi hyvin optiikan testaamiseen.

Mietimme, että jos se ei toimisi-

-olisimme mennyttä. Joutuisimme muuttamaan maasta.

Mitä tekisimme? Mihin menisimme? Meidän oli pakko onnistua.

Kun kuva tuli ruudulle-

-ja näimme kirkkaan kuvan tähdestä-

-tiesimme onnistuneemme.

Hei! Siinä se on.

Kun loput alueesta tuli näkyviin, ja näimme yhä himmeämpiä kohteita-

-ja ruutu täyttyi tähdistä, kaikki riehaantuivat.

Kaikki alkoivat spontaanisti hurrata.

Samppanjapullot poksahtelivat. Tiesimme korjanneemme sen.

On ehkä aikaista onnitella, mutta kättelen silti.

NASA haluaa jakaa uutiset maailman kanssa-

-ja järjestää pian lehdistötilaisuuden.

Hubblen ongelmat ovat ohi.

Tämä tähden kuva on otettu-

-uudella himmeiden kohteiden kameralla.

Jokaisen valopisteen takana olisi uusi tarina-

-joka veisi tutkijat sinne, mihin yksikään ihminen ei voi mennä-

-mutta se sitkeä teleskooppi voi.

Nämä kuvat ovat konkreettisia todisteita siitä-

-että Hubble on korjattu-

-ja että NASA on korjannut puutteet, joista nämä ongelmat syntyivät.

Kun ongelmat ovat takana, astronomit alkavat jonottaa katseluaikaa-

-ihmiskunnan uudesta ikkunasta universumiin.

Hubblen ensimmäinen iso onnistuminen tulee sattumalta-

-kun sillä havaitaan Jupiteria lähestyvä komeetta.

Hubble seurasi tapahtumaa eturivistä.

Kesti viikon, että kaikki komeetan osat putosivat planeetalle.

Joka päivä Hubble lähetti uusia kuvia.

Katsokaa.

Ne olivat upeita.

Uskomatonta.

Se yksi tapahtuma teki Hubblesta tähtitieteen edelläkävijän.

Parempaa ei olisi voinut toivoa.

Astronomi Jeff Hester nappaa myös kuvan, joka koskettaa meitä kaikkia.

Kuvassa on kaasusta ja pölystä muodostuva tähtisumu.

Kuvasimme kohdetta nimeltä Kotkasumu.

Siellä muodostuu uusia tähtiä.

Saimme kuvan, ja se oli suurenmoinen.

Hieman myöhemmin olin Baltimoressa lehdistötilaisuudessa.

Ed Weiler oli siellä, ja vedin hänet sivummalle.

Hän vei minut käytävään näyttääkseen jotain.

Sanoin: "Ed, haluatko nähdä seuraavan lehdistötiedotteesi?"

Näytin kuvan Kotkasumusta.

Kuvassa näkyi värikäs, kaasumainen tähtisumu.

Kaikki, jotka sen näkivät, hämmästyivät.

Olemme saaneet ehkä upeimman kuvan-

-jonka Hubble on ottanut.

En ollut varautunut kuvan saamaan vastaanottoon.

Jokainen värikuvia painava lehti laittoi sen etusivulle.

Se kuva kosketti ihmisiä ennennäkemättömällä tavalla.

Kuva alkoi elää omaa elämäänsä.

Huvittavin muisto, joka minulla on niiltä ajoilta, on stringit-

-joissa on kuva Luomisen pilareista.

Kuva ilmestyi joka paikkaan.

Hubble tuottaa yhä lisää upeita kuvia.

Häikäiseviä galakseja, räjähtäviä tähtiä-

-ja valtavia tähtisumuja. Kuvat ovat ennätyksellisen yksityiskohtaisia.

Yhdessä vuodessa Hubble mullisti käsityksemme kosmoksesta.

Minunlaisilleni tutkijoille se oli kaikkein paras palkinto.

Olin odottanut pitkään näkeväni tällaisia kuvia.

Yksi Hubblen hienoimmista kuvista syntyi ajatuksesta-

-suunnata teleskooppi tyhjältä näyttävään kohtaan-

-kymmenen päivän ajaksi joululoman aikana 1995.

Se etsi valoa himmeistä kohteista, joita tuolla alueella voisi lymyillä.

Kaikkien ihmeeksi lähes kaikki löydetyt kohteet-

-ovat uusia galakseja, tuhansittain.

Jokaisessa on ehkä sata miljardia tähteä-

-ja ne ovat kaikki pienellä taivaan alueella, jota luultiin tyhjäksi.

Se on uraauurtava voitto Hubblelle.

Tämä on vasta alkua.

Hubblea on tarkoitus jatkuvasti kehittää-

-jotta se näkisi yhä tarkemmin yhä kauemmas menneisyyteen.

Seuraavien 20 vuoden aikana tehtäisiin vielä kolme huoltolentoa.

Aina kun astronautit menivät huoltamaan Hubblea-

-he asensivat uusia laitteita ja kameroita-

-ja paransivat sitä entisestään. Siksi Hubble on niin mahtava.

28 Hubblen luona käynyttä astronauttia-

-ovat pidentäneet teleskoopin käyttöikää.

Heidän joukossaan on John Grunsfeld.

Hubble on antanut meille ainutlaatuisen näkymän universumiin.

Tarinasta tekee vielä hienomman se-

-että me korjasimme sen, ihmiset kävelivät avaruudessa.

2000-luvulle tultaessa digitaalinen kamerateknologia-

-kuroo kiinni Hubblen peilin tarkkuutta.

On uuden päivityksen aika.

Teleskoopista tehdään tehokkaampi kuin koskaan ennen.

Oli aika asentaa uusi kamera, WFC3, jota olin myös kehittämässä.

Halusimme saada sen paikoilleen.

Sen aika oli tullut.

Columbia, Houston. Yhteystarkistus.

Helmikuussa 2003 avaruussukkula Columbia on palaamassa Maahan-

-kun katastrofi iskee taas.

Columbia täällä, Houston.

Columbian lämpöeristeet ovat vioittuneet lähdössä-

-ja se hajoaa palatessaan ilmakehään.

Lukitkaa ovet.

NASA peruu Hubblen huoltolennon.

Koska astronauttien turvallisuus saattoi olla vaarassa-

-Sean O'Keefe, silloinen NASAn pääjohtaja, peruutti tehtävän.

Olin hämmästynyt. Olin korjannut teleskooppia kahdesti henkeni uhalla.

Jos Hubblea ei huollettaisi, se merkitsisi aikakauden päättymistä.

Ilman uutta huoltolentoa-

-Hubble ei kestä kauan.

Vuonna 2005, kovan julkisen painostuksen keskellä-

-NASA vaihtaa pääjohtajaksi Mike Griffinin.

Mike tuli kertomaan päätöksensä.

Kahden vuoden sisällä hän ilmoittaa päätöksensä teleskoopista.

Haluan ilmoittaa, että aiomme huoltaa Hubblen sukkulalennolla-

-ennen kuin se poistuu käytöstä.

Kysyimme astronauteilta, halusivatko he lähteä-

-ja jokainen mies ja nainen oli valmis matkaan.

He tiesivät, että se oli tärkeää tieteen kannalta-

-ja että Hubblen viimeisestä matkasta tulisi uskomaton.

Kaksi, yksi. Avaruussukkula Atlantis lähtee matkaan.

Vuonna 2009, lähes kolmen vuoden valmistelujen jälkeen-

-John Grunsfeld miehistöineen lähtee kohti Hubblea.

He menevät päivittämään kuuluisan teleskoopin viimeisen kerran.

Avaruuskävelyjä aiotaan tehdä viisi.

Kyseessä on kaikkien aikojen pisin huoltotehtävä avaruudessa.

Se oli kolmas Hubble-lentoni. Oli mukava päästä takaisin.

Näky oli surkea. Eriste kuoriutui, aurinkopaneelit olivat vääntyneet.

Kiertoradan romu oli murjonut sitä. Hubblen loistokkuus oli karissut.

Silti tuntui, että kohtasin vanhan ystävän.

John Grunsfeld ja Drew Feustel asentavat uuden kameran-

-joka tekee Hubblesta paremman kuin koskaan.

Haluan vain sanoa, että tämä on suurenmoista.

Hymy on herkässä.

Ensin on irrotettava pultti, joka pitää vanhaa kameraa paikoillaan.

Se oli helpoin homma koko huollossa-

-mutta pultti ei auennut.

Emme etene toiseen vaiheeseen.

Johnin pitää mennä hakemaan työkaluja.

Näytti siltä, ettemme saisi vanhaa kameraa irti uuden tieltä.

Se tuli yllätyksenä.

Se oli ainoa hetki, kun en viihtynyt avaruudessa.

John meni ilmalukkoon hakemaan säädettävän kiintoavaimen-

-jotta saamme avattua pultin, joka ei tahdo lähteä auki.

Jos pulttia kiertäisi liian kovaa, varsi murtuisi-

-ja vanha kamera jäisi jumiin Hubbleen.

Universumin salat jäisivät paljastumatta.

Saako Drew käyttää kaikkia keinoja pultin avaamiseksi?

Kyllä saa.

Saimme luvan yrittää pultin avaamista kaikin voimin.

Joko se hajoaisi tai aukeaisi.

Jos se hajoaa, vanha kamera jää sisään.

Pitää paikkansa.

Nyt lähtee.

Taisin saada sen irti. Ainakin se kääntyi.

Se toimi, ja voimme jatkaa suunnitellusti.

WFPC2 on irrotettu teleskoopista.

Olin riemuissani, sillä nyt Hubble pääsisi näyttämään parastaan.

Se oli todella innostavaa.

Viiden onnistuneen avaruuskävelyn jälkeen-

-miehistö valmistautuu vapauttamaan Hubblen viimeisen kerran.

Viimeisen avaruuskävelyn aikana katsoin teleskooppia-

-ja jätin sille jäähyväiset ja toivotin hyvää matkaa.

Palasimme sukkulaan ja seuraavana päivänä päästimme Hubblen irti.

Näimme luukun sulkemisen ja laskennan.

Kolme, kaksi, yksi, irrotus.

Sukkula vetäytyi kauemmas-

-ja lähetti Hubblen viimeiselle matkalleen.

Tiesin, että Hubble ei vajonnut vain avaruuteen-

-vaan myös historiankirjoihin ja tieteen oppikirjoihin.

Mikä upea matka.

Kiitos, senaattori Mikulski. Atlantis, jatkamme viestintää.

Olimme riemuissamme, sillä olimme saavuttaneet kaikki tavoitteemme.

Palautimme Hubblen kiertoradalle parempana kuin se oli koskaan ollut.

Kun paras Hubblen kameroista on asennettu-

-on aika katsoa, mihin teleskooppi pystyy.

25 ensimmäisen vuotensa aikana-

-Hubble on ottanut ihmiskunnan merkittävimpiin lukeutuvia valokuvia.

Niiden joukossa ovat Deep Field -kuvat-

-joissa pieneltä alueelta tulee esiin uusia kaukaisia galakseja.

Nyt Hubble suuntaa uuden tehokkaamman kameransa-

-samaan kohtaan uudelleen.

Mitä muuta pimeydessä mahtaa lymytä?

Kuva paljastaa 5 000 uutta aiemmin tuntematonta galaksia.

Osa niistä on yli 13 miljardin valovuoden päässä.

Tämä kuva on Hubble Extreme Deep Field.

Se on syvin kuvamme maailmankaikkeudesta tähän asti.

Ensin silmään pistää pikselöinti ja kohina.

Teleskooppi toimii kykyjensä rajoilla.

Sitten ovat nämä upeat, kirkkaasti erottuvat galaksit.

Charlie Pellerin katsoo kuvaa ensimmäistä kertaa-

-NASAn Goddard Space Flight Centerissä.

Alue, jota luulimme tyhjäksi, onkin täynnä muinaisia galakseja-

-joiden valo tulee miljardien vuosien takaa. Kerrassaan hämmästyttävää.

Tällä yhdellä otoksella-

-Hubble paljastaa, miten valtava maailmankaikkeus todella on.

Se on yksi mieltä avartavimmista kuvista, joka on koskaan otettu.

Extreme Deep Field on todiste kosmoksen äärettömästä laajuudesta.

Se on rajaton, sillä ei ole reunoja.

Se on melko nöyräksi tekevä ajatus ihmiselle.

Ajatelkaa nyt.

Se valo lähti matkaan miljardeja vuosia sitten.

Nyt me olemme nähneet sen.

Universumi on laajentunut satoja kertoja yhden havainnon myötä.

Minulle se oli todiste, että rakentamamme teleskooppi-

-on parempi kuin yksikään maan päällä olevista.

Yli 25 vuotta Hubble on vanginnut maailman huomion.

Siitä on tullut kaikkien aikojen rakastetuin tutkimusväline.

Ei tarvitse tietää mitään tähtitieteestä tai astrofysiikasta-

-voidakseen ihailla Hubblen kuvien kauneutta.

Hubblen ottamat kuvat-

-saavat minut haukkomaan henkeäni lähes joka kerta.

25 vuotta myöhemmin tuo teleskooppi hämmästyttää meitä yhä.

Nämä kuvat muistetaan-

-ja niitä arvostetaan hyvin pitkälle tulevaisuuteen.

Ne edustavat sitä, mihin parhaimmillaan pystyimme-

-nähdäksemme avaruuteen.

Hubblen saavutukset ovat niiden tutkijoiden ja insinöörien ansiota-

-jotka toteuttivat ihmiskunnan haaveen avaruusteleskoopista.

Monelle heistä Hubble on heidän uljain saavutuksensa.

Se on koko elämäni. Rakensin Hubblen peiliä.

Juuri nyt se on ylpein saavutus elämässäni.

Hubble nousi vaikeuksien kautta voittoon.

Se ei toiminut, kukaan ei uskonut siihen. Sitten se korjattiin-

-ja siitä tuli NASAn menestyksekkäin tiedeprojekti.

Upea menestystarina.

Olemme ylpeitä lopputuloksesta.

Toivotamme onnea ja turvallista matkaa kotiin.

Suomennos: Hanna Niemi www.sdimedia.com