Original subtitles

Subtitles by sub.Trader subscene.com

Pois tieltä!

Liikettä!

Jatka vain!

Älä pysähdy. Jatka matkaa.

Vauhtia.

Liikettä nyt, pojat. Vainaja se vain on.

Yksikkö 27.

Miksi kuvaat meitä? Tämä ei ole mikään näytös.

Kamera pois.

Mitä tuo söpöliini tuolla tekee?

Mistä me sinut poimimme?

Onko hän niitä yökerhon retaleita?

Heidät veimme asemalle. Ehkä tuo nukkui.

Sori, minun vikani.

Häntä tässä viimeksi kaivataan. Ulos sieltä.

-Ala tulla. -Käänny.

Kädet.

Onnenpäiväsi. Olet vapaa.

Mennään.

Ole jatkossa kunnolla.

Reittisi on päivitetty.

Ole tarkkaavainen ja seuraa ohjeita.

PÄIVÄÄ AIEMMIN

Onneksi olkoon. Pääsit toimiston riveihin.

Siinä on haittapuolensa. Et voi mennä ulkomaille vähään aikaan.

Olen valmis, Anton Vladimirovitsh.

Hyvää illanjatkoa.

Mennään.

Ole valmiina. Hän tulee.

Valmiina ollaan.

Sivuuta itsepäisyyteni ja vikani, äläkä odota pahaa.

Kokoa itsesi, mutta älä ammu minua heränneessä vihassasi,

sillä pyrin vain todistamaan rakkauteni itsepintaisuuden hyveen.

Miksi olet itsepintainen, Kirill?

Se on vain sanontatapa, Anna, vertauskuva.

-Vertauskuva? -Niin.

Koko elämäsi on sanontatapa.

Tai päättymätön harjoitus.

-Mitä nuo ovat? -Hetkinen vain.

Unelmasi käyvät toteen. Aurinko ja lämmin meri.

Kuvittele meidät nauttimassa auringosta.

Syömme appelsiineja ja mandariineja. Sinulle. Hyvää syntymäpäivää.

Hyvää syntymäpäivää?

Se oli eilen.

Unohdit. Taas.

Niin, äiti? Haloo?

-Hei, Kotja. -Hei.

-Hei, Anna. -Kyllä.

-Riittää jo. -En voi puhua nyt. Soitan myöhemmin.

Pidä tämä. Sinä luot uusia maailmoja, mutta minä en kuulu niihin.

Anna minun olla. Minulla on uusi työ ja uusi poikaystävä.

Anna.

Ystävät! Tämä ei ole pelkkä sopimus, vaan uuden studiomme alku.

"Pilvilinna" ei ole pelkkä peli, vaan mestariteos.

Onneksi olkoon, ystävät.

Siinä hän on!

Kirill, veljeni. Uusien maailmojen luoja. Riisu takki.

-Missä olet ollut? -Liity juhliin.

Annetaan sinulle juotavaa. Tule.

Sinulle ja uudelle alulle. Hip hurraa!

Meille! Kaikille!

-Haluan kilistää neron kanssa. -Pidetään yhteyttä.

-Haluan yhteiskuvan Instagramiin. -Olemme samaa tiimiä.

Katso minua.

Ystäväni. Älä unohda, että Kalifornian toimiston tarjous on voimassa.

Kerro, jos muutat mielesi.

Selvä. Pidän sitä suuressa arvossa.

-Suokaa anteeksi. -Kippis.

Terveydeksi.

Lupasin artikkelin ja kansikuvan.

Riittää jo. Silmäsi punoittavat, ja sinun pitää herätä seitsemältä.

Mikä sinua vaivaa?

-Kirill, haluaisin kysyä jotain. -Kiitos.

-Voisitko... -Kirill Danilovitsh, hei.

Pelissäsi, tai missä vain muussa...

Minulla oli epäilykseni, mutta nyt uskon sinuun. Onnittelut.

Tai keiju.

-Kiitoksia. -Mennään.

Älä unohda syödä.

-Rakkauteni hyvettä. -Miksi itsepäisyys, Kirill?

-Arvaa, mitä luulen. -No?

Anna on erilainen.

Hän on uranainen. Kiipijä.

Ette sovi yhteen.

Ette enää edisty. Pitää päivittää.

Mennään kotiin. Pitää ulkoiluttaa koira.

Kaikki tapahtuu syystä maailmoista parhaimmassakin.

Cashew.

Mennään ulos.

Cashew.

Missä olet?

Cashew.

Kuka sinä olet?

Entä sinä?

Minäkö? Satun asumaan täällä.

-Missä luulet minun asuvan? -Missä vain, muttet täällä.

Soitan poliisille. Alan kirkua.

Maksimov Kirill Danilovitsh, osoite Galushkina 246. Onko näin?

-Hänellä on kaksi lippua. -Ne ovat minun.

Katsotaan.

En ole lähdössä hänen tai kenenkään muun kanssa.

En ole nähnyt tuota naista ennen.

Selvä.

Mennään sisään. Ovi auki.

Tulkaa sisään.

Nyt en ymmärrä.

Mitä?

Reppuni on poissa. Se on poissa.

Tässä ei ole mitään järkeä.

Siis oikeasti. Huonekaluja ei ollut vielä hetki sitten.

-Onko tullut juotua? -Miksi kysyt? En tajua tätä.

-Onko asunto sinun? -On se minun, mutta...

Mitä tämä on?

Menkää tuonne katsomaan. Tulkaa kaikki.

Minulla oli aivan toiset huonekalut ja tapetit.

-Eikö ollutkin? -Tapetit sinulla oli. Totta.

-Milloin olit täällä viimeksi? -Aamulla.

Ihan kuin siinä TV-ohjelmassa, jossa koko talo rempataan päivässä.

Olet rakennuksilla. Ehtisitkö tehdä tämän päivässä?

Teoriassa kyllä. Jos ostaa hyvää maalia ja liimaa.

Käytännössä en.

Todistajat, kertoisitteko, kuka täällä asuu?

Kirill on asunut täällä kolme vuotta. Hän peri asunnon isoäidiltään.

Se on totta. Naista emme ole ennen nähneet.

Se on totta.

Miksi he eivät tunne sinua, jos kerran asut täällä?

En minäkään tunne heitä. Meillä on omat elämämme.

-Teen epäsäännöllistä työtä. -Kas tässä.

No, poistu asunnosta.

Koirani otan mukaan. Tule, Cashew.

-Se on minun koirani. -Se ei tunne sinua.

-Mitä hän on... -Anna olla, Kirill Danilovitsh.

Minne minä menen?

Kotja. Anteeksi myöhäinen ajankohta, mutta minulle tapahtui jotain outoa.

Kerron, kun näemme. Tarvitsen neuvoa.

Olut?

Minulla on todistus omistusoikeudesta. Velkoja ei ole.

Ei lainaa tai oikeuden määräyksiä.

Olen maksanut kaikki verot. Äitini hoitaa ne.

Hyvä niin.

Typeriä huijareita.

Törsäsivät paljon rahaa remonttiin, mutta minä otan asunnon takaisin.

Kello on 10 aamulla 10. marraskuuta,

ja olemme matkalla kunnanvirastoon.

Voitto on meidän. Vihollinen kukistuu!

-Hurraa! -Niin, äiti?

Huomenta. Mikäs tässä.

Ole hiljaa. En minä pommiin nukkunut.

-Sinua ei löydy tietokannasta. -Miten niin? Olin siellä eilen.

En tiedä, missä eilen olit.

-Tämä on pilaa. -Ei se ole.

Se on valtion rekisterissä. Etkö näe omistajan nimeä?

Ivanovna, Renata Ivanovna.

Sinua ei ole missään rekisterissä.

Milloin tulit Moskovaan?

Katsokaa tätä. Mies pyyhitään pois omasta elämästään.

Eilen hän oli olemassa, mutta huomenna häntä ei muista kukaan.

Väisty, Tarantino.

En voi auttaa sinua. Nimeäsi ei ole rekisterissä.

En ymmärrä. Kaikki paperit olivat kunnossa.

Näytin heille passini. Oli rekisterinumerokin.

Uskomatonta. Heillä on rajaton valta.

Kerroitko tästä vanhemmillesi?

En tietenkään. Hoidan tämän itse.

Selvä.

Tanja, tämä on viimeinen.

Hei, Tanja.

-Hei, kuinka voin auttaa? -Vai kuinka?

-Onko pomo paikalla? -Andrei Viktorovitsh?

Hetkinen.

Vierailija?

Hyvä on.

Pomo, voidaanko jutella?

Voitko siirtää rahat etuajassa?

Mitkä rahat?

"Pilvilinnasta".

Jouduin ikävään kiipeliin, mutta järjestän sen kyllä.

Minä joudun kiipeleihin koko ajan.

Kaikki ovat ikäviä, ja vaativat aina rahaa.

Mutta en tule pyytämään sinulta rahaa.

Mutta minä olen nero. Luoja. Uusien maailmojen arkkitehti.

Ja kuka hitto oikeastaan olet?

Olen kuvastoryhmän johtaja Kirill Maksimov. Haluatko käyntikorttini?

Luova lähestymistapa. Kuka kertoi sinulle työpaikasta?

Mitä tarkoitat?

Tässä sähköpostini. Lähetä CV ja portfolio.

Loistava idea. Näkemiin.

-Näkemiin. -Tanja, etkö muka tunne minua?

-Tapasimmeko yökerho Saigonissa? -Mitä sinä puhut?

Hemmetti.

Anna kännykkäsi.

-Kahdeksan, nolla... -Mitä pelleilet? Puhelin tänne!

Meillä oli eilen juhlat. Otimme yhteiskuvia.

-Anna se... -Katsotaanpa. Tule.

Anna puhelimeni takaisin. Ole kiltti.

Tässä sen pitäisi olla. Ei tuo.

Etkö näe, ettei sinua ole niissä.

En ymmärrä.

-Mitä tämä on? -Anna puhelin tänne.

-Anna puhelin. Vartijat! -Missä kuvat ovat?

-Mitä tämä on? -Kohta läväytän!

Missä kuvat ovat, Tanja? Miksi poistit ne?

-Hän on sekaisin. -Mitä tämä on?

-Onko tämä jotain pilaa? -Häivy täältä.

Tämä ei ole hauskaa.

Teettekö minusta pilaa? Ääliön.

-Unohdetaan koko juttu. Kuka sen teki? -Mitä hän haluaa?

-Andrei? Ljoka, mies miehelle. -Hän tietää nimemme.

Ljoka.

Oletko kunnossa?

Kotja.

Senkin petturi! Vedit roolisi hyvin.

Kuka muu sen olisi tehnyt? Tiedät salasanani ja osoitteeni.

Ja luurangot kaapissa. Onko Anna tässä mukana?

Kiitos vain, ystävä. Voisin tappaa sinut.

Tässä on.

-Ota pois. Enempää rahaa ei ole. -Ei ole hauskaa.

Onko tämä markkinointikikka? Huijaat ystävää saadaksesi alennuksen?

En ymmärrä.

Usko pois, enempää ei ole. En soita poliisia. Ota nämä.

-Ota autoni. -Sinäkö tämän järjestit?

Heitetään Kirill kadulle. Miksikäs ei? Pidetään hauskaa hänen kustannuksellaan.

Kuka on Kirill? En ymmärrä.

Haista paska.

Hei, isä. Tässä Kirill. Niin, poikasi.

Hei, isä.

Hei, poika. Tulen ihan kohta. Ja siihen vielä.

Kiitoksia.

Isä. Isä.

Kaikki hyvin? Puhutko minulle?

Puhuimme puoli tuntia sitten puhelimessa. Vilkutitkin minulle.

Ei. En minä sinua tunne.

Olen poikasi Kirill.

Kuulkaapa, nuori mies. Minulla ei ole poikaa.

-Tämä on aika huonoa pilaa. -Isä.

Isä.

Äiti, tässä Kirill.

Soitin väärään...

Olit oikeassa. Anteeksi.

Niin, nuori mies?

-Renata, soitanko poliisille? -Ei hätää, Galina.

Hän on vanha ystävä. Tule sisään.

Mitä odotat minun sanovan?

Totuuden.

Totuus on, että olet koditon.

Teitkö tämän saadaksesi asunnon? Eihän tämä ole edes keskustaa.

Ei, Kirill. Kyse on sinusta.

Sinulla ei ole papereita tai työsuhdetta.

Ei vanhempia, ystäviä tai tyttöystävää.

Sinulla ei ole mitään.

Ei edes koiraa.

Älä leiki kanssani. Kuka tämän takana on ja miksi? Olen tosissani.

Katsotko toimintaleffoja?

Rakastan tätä kohtausta.

Senkin lehmä. Mitä helvettiä?

Nyt olet valmis.

Lopeta.

-Auttakaa! -Typerys.

-Tee se. -Oletko hullu?

-Hän tappaa minut! -Päästä irti!

Tee se.

Sinä teit sen.

Apua!

Mitä helvettiä?

Apua!

-Hän teki sen itse. Soita ambulanssi. -Selvä.

Reittisi on päivitetty. Ole tarkkaavainen ja seuraa ohjeita.

Olet perillä. Olet saapunut määränpäähäsi.

Terve. Sait postia.

-Minäkö? -Niin.

-Hyvää huomenta. -Kuinka sinä...

Älä pelkää, olen elossa. Herää.

Hengitä.

Lue posti.

Epäilyni olivat perusteettomia. Torni pitää sinusta.

Nimi alle.

Kaikkea hyvää.

Muistan tämän kuvion, mutten pidä siitä.

Kaipaatko kämppääsi?

-Mitä eilen tapahtui? -Sinä synnyit uudestaan.

Nyt sinun on asuttava täällä.

Valitsit hyvän oven. Kaikkien tunnettujen maailmojen vieraanvaraisimman.

Ihmisille sanomme sen nimeksi Kimgim.

-Sinä halusit avata sen. -En halunnut.

Etkö? Kaikki ovat tervetulleita tänne.

Paikka on täynnä rakkautta, ja sitä sinulta puuttuu.

Minulta puuttuu elämä, jonka minulta varastit.

Älä ole niin dramaattinen. Vaihda vaatteet.

Niissä on vielä vertani.

Sinulla on kaikki tarvitsemasi.

Voit toivoa ihan mitä vain. Torni on sinun, ja se pitää sinusta.

Se toteuttaa kaikki unelmasi.

-Se on tyhjä. -Kokeile.

Hölmö.

Sillä lailla.

Tämä on maailmojen solmukohta.

-Miksi olen täällä? -Sinä olet tullimies.

Lue sääntökirja.

En halua. Lähden kotiin.

Siitä vain. Löydät kyllä työpaikan,

vuokra-asunnon ja uuden elämän.

Mutta se ei johda minnekään.

Yhteiskunnan silmissä olet murhaaja.

Hyvä näin. Palaan asiaan.

Teimme oikean valinnan. Kyllä.

Kimgim. Kyllä, kuraattori.

Haloo, onko Konstantin? Olen Kirill Maksimov.

Sain numerosi Bit and Byte Studiolta.

Haluaisin näyttää töitäni. Kiinnostaisiko nähdä?

Haloo? Kuuluuko?

Voimme tavata.

Kolmen ruplan paikassa. Missä se on?

Hyvä, selvä.

Löydän sinut.

"Tullikäsikirja."

Tulliverot, veroasteikot, vientikelpoiset tuotteet,

tuotteet, joita ei saa viedä.

Konstantin.

Kirill.

-Terve. -Minä se tässä, hyvä herra.

Ei olla muodollisia.

Miksi tapaamme täällä?

-Oletko nähnyt kolmen ruplan seteliä? -En.

Siinä on kuva Kremlistä otettuna juuri tästä paikasta.

Ihastuin kuviisi. Ne tekivät vaikutuksen.

Haluaisin nähdä alkuperäiset, mikäli mahdollista.

-Onko sinulla aikaa? -Paljonkin.

-Mennään. Se ei ole kaukana. -Selvä.

Onko tämä totta? Vaikea uskoa.

Saisinko jotain juotavaa?

Mitä haluat?

-Saanko valita? -Tietenkin.

Hetkinen vain.

Chateau Mouton-Rothschild 1941?

Maailman kallein viini.

Ihanko totta? Chateau Mouton-Rothschild. Se maksaa 100 000 dollaria.

-Niinkö? -Kyllä. Sinä olet valittu.

-Olet hyvä. -Kunpa tietäisin miksi.

En ole hakenut tähän hommaan.

Voiko tornisi taikoa meille ruokaa?

Läpikulkumatkalla, terve.

Minulla on 40 reniumharkkoa ja viisi kiloa kuivattua kerosiinia.

Katsotaan.

Se tekee 265 Kimgimin ruplaa.

-Voiko maksaa kortilla? -Voi.

Sulje laukku.

Anteeksi. Ota tämä.

-Kiitos. -Ei mitään.

Anteeksi, ole hyvä.

Miksi jäisimme tänne? Mennään kävelylle.

-Ei se käy. -Etkö ole utelias?

En voi lähteä tornista. Tämä on tullitoimisto.

En tunne vielä kaikkia yksityiskohtia.

Niinkö? Katsotaan.

-Mikä on "junecork"? -Se on kasvi.

Sen mehua käytetään voitelemaan höyrykoneiden mäntiä ja sylintereitä.

Kun se altistetaan alfasäteille, kitkaan hukkaantuva energia säästyy.

Tiesinkö tosiaan tuon?

Pidä tätä.

-Hei. -Hei.

-Saammeko tulla sisään? -Tulkaa vain.

-Menossa Kimgimiin? -Onko muita vaihtoehtoja?

-Tunnetteko säännöt? -Älä pelkää.

Suoraan läpi.

Riittää jo.

-Mikä on vierailunne tarkoitus? -Turismi.

Ja illallinen Valkoisen ruusun kanssa.

Saanko?

-Hei, Anna. -Kotja. Mitä sinä täällä?

Tulin katsomaan ystävää.

Kiva, kun on tuollaisia ystäviä.

Luitko kohdan rikkomuksista? Suosittelen.

Ulkona on kylmä.

No?

Ensin ajellaan kaupungilla.

-Mikä ihana yllätys. -Mennään.

Valmista.

Odottakaa, seis.

Tämä on minulta. Tai siis tullilta.

Kiitos.

-Pehmeä. -Aja.

-Valkoinen ruusu. -Aivan.

Kunpa olisi välineitä mukana. Kuten lämpömittari tai ilmapuntari.

Voisimme ottaa näytteitä lumesta. Ei kenttää.

Mennään.

-Luoja, tapa minut nyt. -Mitä nyt?

Tämä on kolmen ruplan kohta.

-Olemmeko Moskovassa? -Olemme.

-Hei. -Hei.

-Onko tämä toinen vuosisata? -Kuinka niin? Samaa aikaa.

Sama Moskova, mutta toisessa maailmassa.

-Otetaan kuva. -Selvä.

No niin.

He eivät tunne öljyä tai kaasua.

Tämä maailma ei kärsinyt sodista tai vallankumouksista,

ja se on vieläkin imperiumi.

Ja sitä paitsi, tämä on vieraanvaraisin tunnetuista maailmoista.

Siinä se on. Mennään.

Tämä on jonkinlaista steampunktodellisuutta. Katso.

Entä jos alkaisimme hyödyntää kaasua? Olisimme rikkaita.

Mennään nyt jo.

Tämä on Valkoinen ruusu.

Onko täällä ketään?

Katso tätä.

Se taitaa olla elossa.

Oletko kunnossa?

-Mitä? -Se olet sinä.

Tuo olisi voinut tappaa meidät, mutta sinä pelastit meidät.

Teit kaiken kolmessa sekunnissa.

-Minne sen lähetit? -Kunpa tietäisin.

En kuule, mitä sanot.

-Hän haluaa vettä. -Vettä?

Tässä. Juo.

Varovasti.

Kaulasi on...

Olen pahoillani.

En voinut suojella sinua iskulta.

Olen nähnyt paljon 160 elinvuotenani.

Sinä selvisit kovasta koettelemuksesta.

En ole sinun kaltaistasi kohdannut.

-Miksi he halusivat tappaa sinut? -Tappaa? Testata vain.

Minä vastustin sitä. Miksi tehdä se hotellissani?

Niinpä he kostivat.

Kuka halusi testata?

-Onko inspektioryhmä tarkastanut sinut? -Ei. Mikä on inspektioryhmä?

Hei.

Puhutaan siitä myöhemmin.

-Sinä haavoituit. -En edes huomannut.

Mitka ja Lisa!

-Taas piilossa? -Olen pahoillani.

-Voinko auttaa? -Anteeksi. Se oli liian pelottavaa.

-Kiitos. -Olen Konstantin.

Se tarkoittaa muinaiskreikaksi peräänantamatonta. Mutta sano vain Kotja.

Riisu vaatteesi. Ne ovat veressä.

Tätä on tapahtunut aika säännöllisesti nyt.

Alan jo tottua.

-Mitä? -Se on pelkkä naarmu.

Olet pian kuin uusi.

Mitä lähempänä virkamies on erinomaisuuttaan,

sitä nopeammin hän toipuu juotuaan vettä.

-Mikä sinun virkasi on? -Pysyä täällä Valkoisessa ruusussa.

Oletko tosiaan 160-vuotias?

Olen 27. Minut värvättiin 27-vuotiaana,

ja olen siis aina saman ikäinen, aivan kuten sinä. Kylpysi odottaa.

Vaatteesi ovat kuin uudet.

Ok, kiitos.

Muistan ensimmäiset päiväni täällä.

Olin yksin ja peloissani.

Pian sinä omistat koko tämän maailman.

Entä jos pidin edellisestä elämästäni?

-En pyytänyt tätä. -En minäkään.

Mutta nyt elän täydellistä elämää.

Varmaankin.

Mutta miten sinun täydellinen maailmasi liittyy minuun?

Kaikilla meillä on tehtävämme. Kuraattorit valvovat meitä.

Kun meidät katsottiin valmiiksi, meille määrättiin virkamme.

Minun tehtäväni on siis pysyä tornissa?

Älä aliarvioi rooliasi.

Uusien maailmojen avaaminen on tärkeää ja kunniakasta.

Mutta miksi piti menettää kaikki?

Kyse on armosta.

Sinut häivytettiin läheistesi elämästä.

Sinä et kuole, mutta he kuolevat.

Älä huoli. Unohdat heidät pian.

Muodonmuutoksesi on jo alkanut.

Et ole enää ihminen. Katso.

Sinun on hallittava energiaasi.

Älä pelkää. Vastusta sitä.

Vastusta.

Tee se.

Noin.

Tuntuu oudolta.

Tee se.

Nyt olet voittamaton.

Et ikinä sairastu.

Olet lähes kuolematon.

Rosa Davidovna.

Vieraat.

-Rosa. -Onpa hauska tavata.

-Näytät upealta. -Olkaa kuin kotonanne.

Katsotaan paikkoja. Kiitos.

Tässä muuten viimeisin alaisemme.

Nimi on Kirill. Hänen tullitoimistonsa on vanhalla laiturilla.

Oikein kätevää, vai mitä.

Me olemmekin jo tavanneet.

Unohdin mainita, että nimeni on Anton, ja tämä on ystäväni Anna.

Torni on lähellä meidän toimipaikkaamme.

Oletteko Kremlin palveluksessa?

Emme kaukana sieltä.

Tulen pian käymään.

Toivottavasti matka ei ollut epämukava.

-Kiitos. -Tässä ruokalista.

-Vesi huuhtoo kaiken pois. -Näyttää herkulliselta.

Loistava illallinen.

Saisimmeko hieman vettä?

Tietenkin.

TOINEN PÄIVÄ

Hei. Miten menee?

Alat tuntea olosi kotoisaksi.

Mitä haluat?

Allekirjoita tämä.

Et enää kuulu minun maailmaani, mutta pidän yhteyttä teidänlaisiinne.

Velvollisuuteni on pitää sinua silmällä.

Tämä on normikäytäntö.

Ellet riko sääntöjä, ei ole mitään pelättävää.

Äläkä koskaan mene Arkaniin.

Olisit voinut vastata nopeammin. Inspektioryhmä.

-Hei. -Dima.

Olen Kirill.

Anteeksi, missä hän on?

Kaikki näyttää hyvältä. Tullitoimisto on auki.

Ei muodollisuuksia. Pelkkä normaalitarkastus.

-Onko kaikki hyvin? -Kyllä.

Toimimmeko käytännön mukaan?

-Kuten tavallista. -Hienoa.

Jokainen uusi virkamies avaa uuden mahdollisuuden kansalle.

Me toimimme ryhmänä.

Pitää mennä Kimgimiin.

-Siitä vain. -Minulla on tapaaminen.

Mitä odotat? Sinä avaat ovet.

-Pyydän anteeksi. -Näkemiin. Oli hauska tavata.

-Mikä tuo on? -Tuo tuolla? Ranta.

Niinkö?

Avasit toisen oven. Olet hyvä.

Älä luota muihin.

Vain omaan väkeesi.

Sanotaan niin. Montako virkailijaa meitä on?

Moskovassa yli sata. Ja vain yhdeksän Kimgimissä.

Enempää ei tarvita.

Hyvinvointi vaatii julmuutta.

-Mikä tuo on? -Lahja sinulle.

-Mikä on vastalahja? -Ei sitä ole. Pelkkä nyanssi.

Olet tornin teräsmies.

Mutta mitä kauemmas kuljet, sitä heikommaksi käyt.

Missä raja kulkee?

Riippuu monista tekijöistä. Tällä hetkellä 15 kilometriä.

-Montako? -15.

Se on tulokkaan ulommainen raja.

Mutta sinä avasit kaksi ovea.

Me sanomme sitä lieaksi.

Lieaksi? Entä jos lähden Moskovasta?

Milloin viimeksi lähdit?

Onko sillä väliä? Entä jos haluaisin.

Älä edes yritä. Kuolet.

Tuolla on monia maailmoja. Avaa ovet ja matkusta.

Lieassa?

Minä vastustin Valkoisen ruusun taistelutestiäsi.

Mutta kuraattori vaati.

Kuka kuraattori on?

Mennään.

Rosa järjestää sinulle juhlat huomenna. Se on pikku perinteemme.

Sisäpiirille.

Tapaat uusia ihmisiä. He pitävät sinusta.

En ole pitänyt lomaa kahteen viikkoon.

Katso, kuinka hän tuhosi itsensä.

Hän vetää synteettisiä huumeita.

Mitä helvettiä. Minä en sitä enää tekisi.

Älkää.

Viekää minut lähemmäs keskustaa.

-Mitä hän sanoo? -Haluaa keskustaan.

Soitammeko sinulle ambulanssin?

-Ei, kyllä minä pärjään. -Siitä sitten vain.

-Kiitoksia. -Säikäytit pahasti.

-Hei, Daniel Sergejevitsh. -Iltaa.

-Kuka siellä, Daniel? -En tiedä.

Nina Dmitrijevna, Onnittelut tiedekunnan puolesta.

-Lempikukkiani. -Eivät he ennen ole antaneet lahjoja.

Mistä he tiesivät?

-Tarvitsen vettä. -Toki. Kiitos.

Mikä nimesi on?

-Saisinko lisää? -Miksi vettä? Olisi teetäkin.

Kirill. Sain tohtorintutkinnon professori Koganilta, etäopiskelijana.

Kauniita.

-Saisinko lisää vettä? -Tietenkin.

Autan kattamaan pöydän.

Tässä vettä.

Hän antoi lempikuppini. Palaan pian.

Oli päänsärkyä ja ajattelin ottaa pillerin, mutta se meni ohi.

Olen muuten lukenut kirjojanne. Pidän siitä keskiajasta kertovasta.

"Venäjän keskiaika"? Kiitos.

Mitä opiskelet?

Minusta historioitsijat aliarvioivat sattuman vaikutusta historiaan.

Entä jos Sofia olisi voittanut Pietari Suuren?

Tai jos Leninin lapsenlikka olisi kuristanut hänet kehdossa?

Kiintoisaa. Siis todella.

Minäkin harrastin vaihtoehtoista historiaa.

Lue tämä, kun on aikaa.

Kiitos.

Olisiko hyvä idea kilistää hurmaavan vieraamme kanssa?

Olemme olleet yhdessä 25 vuotta.

Hän ei antanut valinnanvaraa.

Hän karkotti kaikki poikaystäväni.

-Taistelit siis Ninan suosiosta? -Koko ylipoistoa vastaan.

Koska tutkimme historian dynamiikkaa...

Maailmassa on kaksi liikkeellepanevaa voimaa.

Taistelu vallasta ja taistelu naisista. Tänään kunnioitamme naisia.

Täytyy tunnustaa, että olen ollut onnekas. Löysin oman naiseni

ja voitin hänen sydämensä.

Toivon sinulle samaa.

Hyvää iltaa. Toivottavasti emme häiritse.

-Ette. -Anna.

Anton Vladimirovitsh lupasi näyttää jotain uutta.

Hyvä niin. Pitäkää hauskaa.

Sisään vain.

Ei voi olla totta.

-Kuin toteutunut unelma. -Ihanaa.

Anton tulee pian.

Mitä nyt?

-Mitä tämä on? -Noudatamme sääntöjä.

Anna koko nimesi, ikäsi, asemasi ja työpaikkasi.

Anton Beletski, 37, virkamies.

-Aviosääty? -Eronnut.

Missä tapasit matkatoverisi?

Hänenkö takiaan tämän teet?

Tutkimme taustasi. Hän on meikäläisiä. Se on totuus.

Onko sinulla suhde?

-Miksi kysyt, tullivirkailija? -Vastaa kysymykseen.

Mitä tunnet häntä kohtaan?

En mitään.

Toistaiseksi.

Hei!

Tule tänne. Parempaa kuin mikään.

-Kop, kop. -Sinä.

Varasitko ajan?

Totuuden nimissä haluan kutsua sinut ulos.

Mutta haluan olla rehellinen.

En voi viedä sinua Pietariin viikonlopuksi.

En voi lähteä tornista.

En voi esitellä sinua ystävilleni,

koska minut on poistettu heidän muistoistaan.

Vaikka se olisikin ihanaa.

Voimme katsoa sitä toisesta näkökulmasta. Kuten...

Anna, minä avasin muut ovet, koska ajattelin sinua.

Etkö ymmärrä?

Kirill...

Tunsimmeko toisemme?

Tunsimme.

Tiesin sen.

Kirill.

Terve.

Anna minä puhun heille hetken.

Kotja, voidaanko puhua?

Voitko poiketa huomenna? Olisi treffit.

Rosa Davidovna, he tulevat.

Lisa.

Kirill. Rakas vieraamme saapui.

Tuoretta. Suoraan puusta.

Anna, minä näytän naistenhuoneen. Siellä on upea peili.

Miksi toit hänet tänne? Tulen mustasukkaiseksi.

Tosi hauskaa.

Mikset voi jättää menneisyyttäsi taakse?

-Hän ei ole menneisyyttäni, siinä kaikki. -Mennään.

Rakkaat ystävät, esittelen nyt uuden kollegamme.

Hän johtaa Moskavan 12. tullitoimistoa. Kirill Maksimov.

-Maailmassasi käytetään tylsiä vaatteita. -Pelkkää harmaata.

-Ihanko totta? -Kyllä.

Ei mitään tyylikästä?

Pitäisi nauttia. Rakastua.

Sinä pidät Anton Vladimirovitshista. Vai mitä?

Me kaipasimme koruja.

Kirill on muuten virkamies.

Haluan juoda neron kanssa maljan.

Selvä.

Kippis.

-Pidätkö modernista taiteesta? -Taidan pitää.

-Käy taidegalleriassani. -Selvä.

Haluan antiikkiesineitä. Puhutaan siitä myöhemmin.

-Menevätkö teikäläiset naimisiin? -En ole kuullut moisesta.

Olemme kuolemattomia. Jos viettäisi satoja, tuhansia vuosia

saman miehen kanssa, se kävisi voimille.

Ja virkamiehet eivät saa lapsia.

-Rosa. -Etkö tiennyt sitä?

Kokki tarvitsee sinua.

Anteeksi.

Järkyttikö hän sinua?

Onko totta, että virkamiehet eivät saa lapsia?

On. Me emme ole ihmisiä.

-Lisa, oletko nähnyt Annaa? -En.

Kirill! Mikä isännimesi on?

Danilovitsh. Kirill Danilovitsh.

Missä toimistosi on?

-Bolotnaja-aukiolla. Sillan luona. -Ravintolani on Tshistoprudnin vieressä.

Olet aina tervetullut. Kaikki tuntevat Rogowin.

Tule kernaasti käymään. Tarjoan sieniä ja kalapiirasta.

Odotan vierailuasi. Sinua.

-Feliks. -Kirill.

Minäkin olin mestari.

Avasin neljä ovea ensiviikolla. 28 ensimmäisessä kuussa.

Luulit olevasi parempi, nero. He vain panivat sinut syrjään.

Olen tuntenut oloni tyhjäksi pari vuotta. En piittaa siitä.

Tullivirkailijaa ajaa hänen sisäiset lahjansa.

Tunteet, ajatukset ja halut.

Tulee avaus, ja kaksi ovea avautuu tuosta vain.

Kaikki ylistävät. Olet tähti.

Uusia maailmoja arvostetaan.

Minä avasin 28.

Vain sillä on merkitystä.

Kukaan ei koskaan mene sinne.

Kuka niitä maailmoja haluaa?

Kai ne ovat Arkanin takia.

-Kaikki puhuvat Arkanista. -Mutta kukaan ei ole käynyt siellä.

Sitä pidetään taruna. Voitko...

Eikä sinne pääse.

Mutta minä uskon, että Arkan on olemassa, ja hallitsee toisia maailmoja.

Kuinka Arkan voisi hallita kaikkea suljettujen ovien takaa?

Sen tekevät kuraattorit. Kaikilla meillä on oma.

Mutta heitä et halua tavata.

Voitko hylätä roolisi?

Voit vapautua lieasta.

Mutta useimmat sen tehneet

kadottavat itsensä.

Joissakin maailmoissa on kapinallisten leirejä.

Tämäkin keskustelu voisi johtaa yhdelle niistä.

Kuin yrittäisimme vapautua.

Yritämmekö?

Pelata?

Hän kuuluu tänne.

Mutta sinä et.

Pitäisikö lähteä?

Se olisi sopivaa.

Kas tässä.

Mistä kuraattorin tunnistaa?

Pojat, miksi noin vakavana?

Selitän hänelle pelin sääntöjä.

Feliks, älä ole itsekäs. Kaikki haluavat tavata Kirillin.

Oli hauska tavata.

Tulkaa, kaikki.

Olet siistein tapaamani tullivirkailija.

Missä Anna?

Kirill...

Hän tietää, ettei kuulu tänne.

Kirill, omistan "Uusia kasvoja" -lehden. Haluamme sinut kanteen.

-Haluaisimme kuvan. -Selvä.

Äkkiä sitten.

Riittää jo.

Kirill, odotan seuraavaa tapaamistamme.

Kiitos.

Katso.

Kiitos drinkistä.

Pitää tehdä jotain.

Se on jo tekeillä.

Anna!

Odota!

Odota!

Älä mene. On liian myöhäistä.

Anna minun mennä. Ole kiltti.

Hyvä on.

Iltaa.

Anton Vladimirovitsh pyysi viemään sinut kotiin.

-Sinä. -Iltaa.

Katsoin kansiosi.

Näen, että olet hyvä ihminen ja palat asiallesi.

-Minkä kansion? -Lainasin sen Renatalta.

Hän ei voinut kieltäytyä sääntöjemme vuoksi.

Muutut viikon sisään, ja olen jo nähnyt muodonmuutoksen.

Mutta vielä on aikaa tehdä jotain.

-Peruuttaa parkkipaikka? -Älä pilaile.

Avaa ovi Arkaniin.

Minne te minua viette?

Haluan kotiin.

-Se ei siis ole tarua? -Ei tosiaan.

Viimeisenä 60 vuotena kukaan ei ole osannut avata ovea Arkaniin.

Ainoa käytettävissä oleva portaali on Orenburgissa neuvostoajalta.

Hrushtshov uskoi oikeiston haluavan voittavan Arkanin, ja toimi sen mukaan.

Anteeksi.

Kirill, odota. Tämä on tärkeää.

Palaan pian.

PUHELU HYLÄTTY

Anteeksi.

Niinpä he pudottivat atomipommin.

Portaali sulkeutui jättäen jälkeensä vain aukon.

Operaatio arkistoitiin nimellä "Trotskin harjoitusmanööveri".

Kaikki dokumentit julistettiin salaisiksi.

Pysäytä auto. Haluan pois.

Tavoittelemanne henkilö ei ole tavoitettavissa. Yrittäkää myöhemmin.

-Arkan? -Se on tämän maailman tarkka sijainti,

mutta noin 30 vuotta meitä edellä.

Voimme käyttää sitä luonnoksena omalle maailmallemme.

Voimme oppia heidän virheistään välttääksemme konfliktit ja katastrofit.

Kirill, voit tehdä omasta maailmastamme lopullisen luonnoksen. Eikö se ole hienoa?

En kai voi avata maailmoita noin van?

Miksi olet niin varma siitä?

Etkö voi yrittää?

Hyvä on, minä yritän.

Anteeksi vain.

Voisitko pysäyttää auton?

Ole hiljaa.

Käyttäjä ei ole tavoitettavissa. Soita myöhemmin uudelleen.

Huomenna kotona

EI TAVOITETTAVISSA

Emme juuri nyt saa yhteyttä. Soittakaa myöhemmin.

Saatte pian ruumiinosan. Käden, jossa on yksikkö.

Arkeologit löysivät sen äskettäin Kanjonimaailmasta.

Se on jossain Novosibirskissa.

Katsoimme kaiken. Voit rauhassa sanoa, että se oli avaruusolioiden työtä.

-Anna Nasalla rauha. -Mitä pitäisi tehdä?

-Voitko edes estää törmäyksen? -En.

-Pelastaa ihmiset? -Ei onnistu.

Puhelimeen ei saada yhteyttä...

Ja vielä yksi asia. Anna on kadonnut.

-Miten niin kadonnut? -Hän oli uhka.

Sinä ylität valtuutesi. Et omista minua.

Olet virkailijani. Me autoimme sinua tekemään urasi.

Ei aiheuteta toisillemme ongelmia. Pane nimesi papereihin.

Avaimet. Nyt.

Testaamme varusteita. Etäisyys 15 kilometriä.

Perääntykää.

Nyt sinä autat minua.

-Onko selvä? -Vettä.

Nyökkää, jos tajuat.

Vettä.

Missä Anna?

Missä Anna?

Ei tässä huoneessa.

Hei, iso poika.

Hei, naapuri. Olen Vasilisa.

Ja minä olen Kirill.

Olen pahoillani. Ajattelin vain...

-Mitä te teette? -Rautakilpeä juuriemme suojaksi.

Nyt voit ottaa sen.

-Keiltä? -Keiltäkö? Viholliselta.

Sinä et ole heikäläisiä.

Sinä olet vieras.

Katso tätä. Teen sen lahjaksi sinulle.

Toveri Vasilisa, sinun puumerkkisi.

No?

Kuiskauksilla manaan voiman esiin joka päivä.

Ja niin kauan kuin elän, on vesi luonani.

-Mikä sukunimesi on? -Maksimov.

Kirill Maksimov, olkoon tämä näin, eikä mitenkään muuten.

Hyväksyykö se sinut?

Kokeile.

Silloin sanoma ei ole totta.

Sinua pidetään erityisenä.

-Eikö ole muuta keinoa? -Ei.

Selvä.

Hyvin meni.

Ryyppy sen päälle.

No, juodaan.

-Tiedätkö siitepölyn? -Sitä on kaikkialla.

Virkamiehet eivät siitä piittaa.

Mutta se tekee ihmiset zombeiksi.

Miksi he jäävät, jos vointi on niin huono?

Se on alkujaankin huono.

Kun he sisäistävät sen, he rakastavat sitä.

Siitepöly tekee onnelliseksi.

Minä pidän terveysparantolaa. Jos joku sanoo jotain pahaa

tai sanoo jotain väärää, mikä rikkoo yhteisösääntöjämme,

hänet lähetetään minun luokseni.

Onko se erikoisleiri? Gulag?

Ei sitä tarvita. Älä halveksi meitä. Kansa on onnellinen.

Minä en ole hyvä luomaan maailmoita. Yksi on tulikuuma,

toinen jääkylmä, ja siellä säilytän vihannekset.

En minä muuta tarvitse.

Nirvanani ei ole eläville. Se on vankila.

Siksi kukan ei käy luonani.

On pidettävä keho ja sielu nuorena.

Sinä olet hyvä, Kirill.

Kunpa vain et olisi noin nuori.

En aio vietellä sinua. Vielä.

Toveri Vasilisa, tulokkaita. Heidät pitää merkitä.

-Hoidetaan se äkkiä. Montako? -Seitsemän.

-Siinä. -Olisi kysymys.

-Palaan pian. -Katsokaa paperini.

Tämä on hirvittävä väärinkäsitys. Auttakaa minua.

-Päästä irti. -Aloillasi.

-Älä liiku. -Älkää liikkuko.

-Minne matka? -Aloillasi.

Mikä sinä olet?

Kääntykää.

-Jatketaan hetken päästä. -Pankaa liikettä.

-Menkää. -Olisi kysymys. Oikeasti.

Olisi kysymys.

Kuule, naapuri.

Puhuisitko kansankokoukselle?

Haluan esitellä sinut kansalle.

Jopa kaali tarvitsee juotavaa.

Juodaan siis.

Mennään sitten kokoukseen.

Toverit.

Taas yksi päivä

ilontäyteistä työtä on tullut päätökseensä.

Tunnemme kunniaa ja ylpeyttä täytettyämme velvollisuutemme.

Hurraa, toverit!

Tänään meillä on erityisvieras, toveri Kirill.

Hän kertoo meille, kuinka hyvä nirvana on,

ja kuinka kamalia ovat muut maailmat.

Sinun vuorosi, toveri Kirill.

Rakkaat ystävät.

Toverit.

Toverit.

Tässä onnen ja ilon maailmassa

te unohdatte menneet.

Ette enää muista menneitä. Ainoastaan paremman huomisen.

Hurraa, toverit!

Tulkaa lähemmäs. Vielä lähemmäs.

Älkää pelätkö.

Te astutte uudelle tielle, eivätkä vaarat teitä pelota.

Hurraa, toverit!

Kuka antoi teille pääsyn tähän maailmaan?

Oletteko kysyneet sitä itseltänne?

Tässä hän on.

Sankarimme ja tämän maailman äiti.

Kantakaamme häntä kunniakulkueessa.

Tehdään se.

-Ei tarvitse. -Kannatelkaamme häntä.

Älkää kannatelko. Älkää!

Näpit irti minusta!

Minne matka? Odottakaa!

Hän ei kuulu tänne.

Älkää menkö!

Jatkakaa!

Minne olet menossa?

Tämä maailma kuuluu minulle.

Nämä ovat minun ihmisiäni, ja hänkin on minun.

Ymmärrätkö?

Olet tullivirkailija. Annat ihmisten kulkea maailmojen välillä.

Anna meidän mennä vapaasti.

Hölmö.

Hän kuolee vieroitukseen.

Mutta täällä hän on aina onnellinen.

Ei käy.

Ikävä menettää naapuri.

Itsepä tätä pyysit.

Voiko tämän ratkaista toisin?

En voi päästää sinua. Kuraattorini ei sallisi sitä.

Eikä kuraattoria voi petkuttaa.

Päästä irti!

Lopettakaa!

Jotkin asiat eivät koskaan muutu.

Jos haluaa jotain valmiiksi,

se pitää tehdä itse.

-Kuraattori? -Minä olen.

-Kuraattori Kotja? -Luulin sinun jo tajunneen.

Rangaistus siitä, että yritit päästä lieasta.

Hieno veitsi. Vasilisaltako?

Minullakin on.

Ja tämä on vangin sieppaamisesta.

Sinun täytyy ymmärtää, Kirill,

että pysyt täällä, kunnes vapautan sinut.

Nyt ei enää leikitä. Minä olen nero, sinä olet palvelija.

Missä kulkee raja?

50 metriä.

Annan anteeksi, että kävit kuraattorin päälle.

Vettä.

Tämä on sinun maailmasi.

Voit pian paremmin.

-Vain riikinkukonsulkia tänään. -Valitan, paikka on kiinni.

-Milloin avaatte? -Emme koskaan.

PALAAN VIELÄ, ÄLÄ PELKÄÄ MITÄÄN

Tervetuloa Arkaniin, Kirill Danilovitsh.

-Olemmeko Arkanissa? -Kyllä olemme.

Muuten...

Minä olen Kirill Aleksandrovitsh.

Mennäänkö? Tarjoan oluen.

Liittyykö vierailusi tähän päivämäärään?

-Mikä päivä nyt on? -Tänään on 22. heinäkuuta 1941.

Mitä?

Sanoitko, että nyt on 1941?

Päivä, jona Hitler hyökkäsi Neuvostoliittoon sinun maailmassasi.

Entä sinun maailmassasi?

Hän asuu Wienissä ja maalaa maisemia, koska häntä varoitettiin tulevaisuudesta.

Aika vaikuttavaa.

Onko maailmasi jäljessä omastamme?

Ajallisesti kyllä, mutta kaikin muin tavoin edellä.

Mennään tähän suuntaan.

Odota.

Tänne.

Maista. Rakastan tätä merkkiä. Se on Hang-dynastian resepti.

-Meillä ei ole tämän veroista. -Ettekä tule sitä saamaan.

Oletko sinäkin virkamies?

Enemmänkin. Olemme virkaveljiä. Minäkin hoidin tullitoimistoa.

Johdin Berian ja Stalinin toisiin maailmoihin.

Sinun vuotenasi 1954 Arkanin kommunistipuolue kiellettiin,

ja rajavartiot perustettiin.

Sinun kansasi ei arvostanut sitä, eikä meidän tarvinnut kärsiä sotaa,

koska en päästänyt joukkoja läpi.

Mutta toimistoni tuhottiin.

Atomipommilla.

Tarkoittaako se, että olitte eristyksissä monet vuodet?

Ei. Emme samalla tavalla kuin te.

Arkan loi toisia maailmoja.

Ja Arkan hallitsi niitä.

Me käytimme osaamistamme ja teimme täällä kokeiluja.

Eikä meidän maailmamme ole teille muuta kuin luonnostelma?

Aivan. Luonnostelma.

Kaikki sotanne, epidemianne ja katastrofinne tapahtuvat,

koska haluamme välttää ne täällä.

Todella loistavaa.

Minne kaikki ihmiset menivät?

-He eivät halunneet olla tiellä. -Mikä tarkoittaa?

Emme halua laittomia siirtolaisia.

Kiitos, Kirill Aleksandrovitsh.

Jos menet Wieniin, pyydä Hitleriä pysymään Arkanissa kaukana minun maailmastani.

Minä menen kotiin.

Ei käy. Se ei käy päinsä.

Miten kävely sujui?

-Missä Anna on? -Koeta löytää hänet.

Anna!

Missä hän on?

Lähetin hänet jonnekin.

Minne? Kerro!

Tämä on tullivirkailijan väkivaltaista vastustamista.

Minä tuhoan sinut.

Minä hallitsen tätä tornia nyt.

Mutta et hallitse minua.

Tuo Anna takaisin, niin lähden.

-Ole hieman inhimillinen. -En minä ole inhimillinen.

Kiitos muistutuksesta.

Typerys.

Kuraattori tulee.

Ja vie tämän loppuun.

Niin, äiti?

Ihan hyvin. Entä sinä, oletko kunnossa?

Yritän päästä tästä työtaakasta.

Hyvä, nähdään illalla.

Heippa.

Tulitko tappamaan minut?

Pitäisi tappaa.

Anna se tänne.

En löydä Annaa ilman ovea.

Kuuntele. Portaalit suljetaan.

Maailmat katoavat. Arkan on ulottumattomissa.

Tarvitsen sinua, nero.

Meidänkin maailmamme on uhattuna.

Odota.

Renata lähetti Annan toiseen maailmaan, ja minun on löydettävä hänet.

Haluan oven. Minkä portaalin tahansa.

-Lähden minne vain. Missä ne ovat? -Niitä ei enää ole sinulle.

Uskomatonta.

Sinä olit sentään vaikutusvaltaisin virkailija konsanaan.

Ihan sama.

Etsitään Feliks Sokolnikista.

Ymmärrä nyt. Et voi löytää Annaa pelastamatta tätä maailmaa.

Kotja.

Miksi käytit silmälaseja?

En tiedä. Tytöt tuntuvat tykkäävän.

Mennäänkö?

Subtitles by sub.Trader subscene.com

Suomennos: Sami Siitojoki