Afrikaans
Akan
Albanian
Amharic
Arabic
Armenian
Azerbaijani
Basque
Belarusian
Bemba
Bengali
Bihari
Bosnian
Breton
Bulgarian
Cambodian
Catalan
Cebuano
Cherokee
Chichewa
Chinese (Simplified)
Chinese (Traditional)
Corsican
Croatian
Czech
Danish
English
Esperanto
Estonian
Ewe
Faroese
Filipino
Finnish
French
Frisian
Ga
Galician
Georgian
German
Greek
Guarani
Gujarati
Haitian Creole
Hausa
Hawaiian
Hebrew
Hindi
Hmong
Hungarian
Icelandic
Igbo
Indonesian
Interlingua
Irish
Italian
Japanese
Javanese
Kannada
Kazakh
Kinyarwanda
Kirundi
Kongo
Korean
Krio (Sierra Leone)
Kurdish
Kurdish (Soranî)
Kyrgyz
Laothian
Latin
Latvian
Lingala
Lithuanian
Lozi
Luganda
Luo
Luxembourgish
Macedonian
Malagasy
Malay
Malayalam
Maltese
Maori
Marathi
Mauritian Creole
Moldavian
Mongolian
Myanmar (Burmese)
Montenegrin
Nepali
Nigerian Pidgin
Northern Sotho
Norwegian
Norwegian (Nynorsk)
Occitan
Oriya
Oromo
Pashto
Persian
Polish
Portuguese (Brazil)
Portuguese (Portugal)
Punjabi
Quechua
Romanian
Romansh
Runyakitara
Russian
Samoan
Scots Gaelic
Serbian
Serbo-Croatian
Sesotho
Setswana
Seychellois Creole
Shona
Sindhi
Sinhalese
Slovak
Slovenian
Somali
Spanish
Spanish (Latin American)
Sundanese
Swahili
Swedish
Tajik
Tamil
Tatar
Telugu
Thai
Tigrinya
Tonga
Tshiluba
Tumbuka
Turkish
Turkmen
Twi
Uighur
Ukrainian
Urdu
Uzbek
Vietnamese
Welsh
Wolof
Xhosa
Yiddish
Yoruba
Zulu
Kahdessa päivässä, kiistat saksalaisten vähemmistöjen ihmisoikeuksista,
ja riidat koskien Danzigia ja eristettyä Itä-Preussia, muuttuivat toiseksi maailmansodaksi.
Alusta lähtien siviilit tuntevat hyökkäyksen nahoissaan.
Uhrimäärät lisääntyen, puolalaiset siviilit metsästävät Puolassa vielä olevia saksalaisia, armeijansa tukemana.
Hyökkäyksen alettua, kotietsintöjä tehdään, etnisiä saksalaisia hakataan ja raiskataan, sekä ainakin 5000 murhataan.
Verilöylyt, erityisesti Brombergin kaupungissa, jätetään pois historian kirjoista.
Ne paljastuvat lopulta yhdeksi inhottavimmista rikoksista, mitä siviiliväestölle on tehty.
Mainosta tuotettasi tai br
Danzig 16. syyskuuta 1939
Sotilaana, joka taisteli maailmansodassa ainoastaan länsirintamalla...
minä en joutunut koskaan todistamaan tällaisia tekoja...tuhansia teurastettuja toverikansalaisia...
julmasti teurastettuja naisia ja lapsia...
Lukemattomat saksalaiset sotilaat, jotka kaatuivat, haavoittuivat vihollisen käsissä...
ja jotka murhattiin ja silvottiin eläimellisesti, sekä silmät kaivettiin päästä...
ja pahempaa vielä, Puolan hallitus on avoimesti myöntänyt tämän radiolähetyksessä...
Luftwaffen sotilaat, jotka olivat pakotettuja hyppäämään, tapettiin pelkurimaiseen tyyliin.
Saksan-Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus
Solmiessaan Molotov-Ribbentrop-sopimuksen Neuvostoliiton kanssa, ja tarjoamalla Stalinille Puolan itäosan,
Hitler uskoo, että Venäjän läsnäolo estää Britanniaa ja Ranskaa julistamasta sotaa.
Tämä antaisi Hitlerin suojella saksalaisvähemmistöä, ja samalla vaatia takaisin Versaillesissa menetettyjä alueita.
Vaikka molemmat, Saksa ja Neuvostoliitto hyökkäävät Puolaan, liittoutuneet julistavat sodan vain Saksalle.
17. syyskuuta 1939, Stalin hyökkää Puolaan ja vaatii itäosaa kuten oli sovittu.
Silläaikaa, Hitler tarjoaa Puolan armeijan komentajalle kolmeen kertaan mahdollisuutta ehdottomaan antautumiseen.
Puola hylkää kaikki ehdotukset ja Saksan hyökkäys alkaa.
Varsova antautuu 24 tunnissa, menettäen yhteensä 40,000 kuollutta tai haavoittunutta.
Sota Puolassa kestää vain 29 päivää.
Hitler ei halunnut yleistä sotaa, mitä hän halusi, ja minä en epäile tätä yhtään, hän halusi sodan tuhotakseen Puolan.
Siihen hän oli valmistautunut.
Hetken aikaa hän oli järkyttynyt huomattuaan, että hän saattoi joutua sotaan Britannian ja Ranskan kanssa,
koska se ei ollut koskaan hänen suunnitelmansa.
Hän oli aina pitänyt Britanniaa luonnollisena liittolaisenaan. Mutta, lopulta hän hyväksyi asian.
Katso, minulla on Natsi-Neuvostoliitto-sopimus, mikä takaa, että tämä ei kehity yleiseksi sodaksi.
Kykenen lyömään Puolan kolmessa viikossa, minkä hän suunnilleen tekikin. Sen jälkeen, länsi ei tulisi aloittamaan sotaa.
Toukokuu 1940
Yrittäessään estää Saksaa vaatimasta takaisin Versaillesin rauhassa menettämiä alueitaan, Britannia ja Ranska kieltäytyvät kaikista rauhantarjouksista.
Todellisuudessa, ne ovat huolissaan Saksan nopeasta taloudellisesta kasvusta, eivätkä enää aikoneet katsoa sivusta Saksan kehittymistä.
Panoksena ovat sekä Brittiläinen että Ranskalainen imperiumi, brittien yksinään hallitessa yli 480 miljoonaa ihmistä.
10. toukokuuta 1940 - Ranskan joukkojen mobilisoituessa ja uusien brittijoukkojen saapuessa mantereelle päivittäin,
Saksalla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin hyökätä.
Britannian vallanpitäjät syrjäyttävät pääministeri Neville Chamberlainin ja hänen tilalleen valitaan Winston Churchill.
Samana päivänä Hitler hyökkää Belgian kautta Ranskaan.
Britannian ja Ranskan armeijoista ei ole vastusta Saksan uudelle sotakoneelle.
1. maailmansodan juoksuhautasota ei tule kysymykseen, kun salamasota osoittautuu taas murskaavaksi taktiikaksi.
Muutamassa viikossa, saksalaiset ottavat haltuunsa elintärkeät alueet ja resurssit, ja lopulta saartavat liittoutuneet ansaan Ranskan rannikolle.
Heidän selkänsä Englannin kanaalia vasten, kummatkin maailman johtavat siirtomaa-armeijat kokevat täydellisen tappion.
Hitler viivyttää hyökkäystä kaksi päivää, antaen briteille aikaa vetäytymiseen Dunkerquen sataman kautta.
Vaikka useimmat historioitsijat näkevät tämän rauhan eleenä, jotkut väittävät yhä sen olleen sotilaallinen kömmähdys.
Nöyryytettynä, Brittiläinen Imperiumi joutuu turvautumaan siiviilipurjealuksiin ja kalastusaluksiin, laivatakseen joukkonsa takaisin Englannin kanaalin yli.
Kaiken raskaan tykistön, tankit ja panssaroidut ajoneuvot Ranskan rannikolle menettäneenä,
he ovat menettäneet voimansa, mutta tulevat etsimään muita keinoja jatkaakseen sotaa.
Kuudessa viikossa Saksan salamasota kukistaa Ranskan.
Pariisi on Hitlerin.
Hitler antaa ranskalaisten viranomaisten antautua Compiègnessä, samassa junavaunussa,
missä saksalaiset pakotettiin pyytämään aselepoa ensimmäisessä maailmansodassa.
Vaunu No. 2149D rullattiin pois suojarakennuksestaan, täsmälleen samalle paikalle missä se oli 11. marraskuuta 1919.
Ranska pyysi Hitleriltä aselepoa.
Vähän ennen klo 3, iltapäivällä 21. kesäkuuta 1940, hän saapui Compiègnen metsään.
Hitler itse otti tuolin missä Marsalkka Foch oli istunut. Ranskalainen delegaatio Kenraali Huntzigerin johtamana seurasi perässä.
Kun Ranskan delegaatio astui vaunuun, Hitler sai nauttia uransa huipusta täysin siemauksin.
Kauan ennen politiikkaan tuloaan, hän oli vannonut olevansa lepäämättä, ennenkuin marraskuun 1918 häpeä oli pyyhitty pois.
Nyt hän oli sen tehnyt. Hänen elämänsä suurin unelma, hän sanoi, oli toteutunut.
1940 Berliini
Berliinissä hänet otettiin vastaan kukilla ja juhlallisuuksilla. Hitlerin voittoisa paluu Berliiniin oli täynnä kunnioitusta ja ihailua.
Kirkon kellot soivat kaiken päivää, ja koko maa oli täynnä juhlatunnelmaa.
Tunsin Hitlerin olevan Korkeimman lähettämä superihminen, ihmisen ja Jumalan väliltä.
Hän oli mies, kuka oli pyyhkinyt pois ensimmäisen maailmansodan nöyryytyksen.
Samana päivänä valtiopäivillä pitämässään puheessa, Hitler esitti Britannialle taas yhden rauhantarjouksen.
Lontoo, Englanti
Salaiset hallituksen dokumentit paljastavat Brittien vastaanottaneen yli kaksi tusinaa rauhantarjousta vuosien 1939 ja 1941 välillä,
huolimatta heidän epätoivoisesta sotilaallisesta tilanteestaan Dunkerquen evakuoinnin jälkeen.
Pääministeri Winston Churchilliä ei kuitenkaan kiinnostanut niistä yksikään.
Ollessaan tietoinen, ettei Britannia kyennyt yksin voittamaan Saksaa, hän tulisi tekemään kaikkensa saadakseen USA:n mukaan sotaan.
Se tulisi kuitenkin tarkoittamaan Brittiläisen Imperiumin hajoamista.
1940 Britannia
Saksa oli ehdottomasti sodan kurssin määräävässä asemassa.
Ainoa mikä meidän pitäisi enää voittaa, me uskoimme, oli Britannia.
Saksalainen hävittäjä-ässä, Adolf Galland, ajatteli myös taistelun Britanniasta olevan etusijalla,
mutta hänen tavatessaan Hitlerin, hän saa tietää Fuhrerin olevan toista mieltä.
Kerroin hänelle aikamme koittavan,
ja voisimme pommittaa Lontoota, ja estää englantilaisten hävittäjien nousun ilmaan.
Hän sanoi, "Ei, ei, ei, lopeta tämä. En pidä tästä. En todellakaan halua taistella Englantia vastaan."
"Englantilaiset ihmiset ovat niin samanlaisia kuin saksalaiset, ja kunnioitan suuresti englantilaisia, heidän rakennettuaan imperiumin,"
"joten sinun täytyy ymmärtää, olen pakotettu taistelemaan englantilaisia vastaan, enkä pidä siitä."
Luulen ettei hänellä itsellään ollut toiveena hyökätä Britanniaan, koska kaiken aikaa,
kuten nyt tiedämme, hän halusi jo kuumeisesti kääntyä itään, Ranskan kukistumisen jälkeen.
Mutta Göring väitti kykenevänsä lyömään Britannian, pelkästään ilmavoimien, Luftwaffen avulla. Joten, hän antoi hänen yrittää.
Alussa Hitler oli vaatinut, että vain sotilaskohteita pommitetaan.
Kuitenkin, 4. syyskuuta 1940, hän selitti puheessaan valtiopäiville miksi, kuukausia jatkuneiden,
brittien siviileihin kohdistuneiden pommitusten jälkeen, hänellä ei enää ollut muuta vaihtoehtoa kuin vastata samalla tavalla.
"Kun saksalaiset koneet lensivät Englannin yllä päivästä toiseen, ei yksikään englantilainen onnistunut ylittämään Pohjanmerta päivänvalossa."
"Siksi he tulivat öisin pudottamaan pomminsa, tiedätte hyvin, sokeasti siviiliasumusten, maatilojen ja kylien päälle."
"Missä tahansa he näkivät valoa, he pudottivat pommin."
"En vastannut pommituksiin kolmeen kuukauteen, koska luulin heidän lopulta lopettavan tämän hulluuden."
"Mr.Churchill tulkitsi sen merkiksi heikkoudestamme."
"Ymmärrätte varmasti, että nyt vastaamme heille yöstä toiseen, kiihtyvällä tahdilla."
Tue meitä ja ryhdy VIP jäseneksi poistaaksesi kaikki mainokset www.OpenSubtitles.org
Can't find what you're looking for?
Get subtitles in any language from opensubtitles.com, and translate them here.