Afrikaans
Akan
Albanian
Amharic
Arabic
Armenian
Azerbaijani
Basque
Belarusian
Bemba
Bengali
Bihari
Bosnian
Breton
Bulgarian
Cambodian
Catalan
Cebuano
Cherokee
Chichewa
Chinese (Simplified)
Chinese (Traditional)
Corsican
Croatian
Czech
Danish
Dutch
Esperanto
Estonian
Ewe
Faroese
Filipino
Finnish
French
Frisian
Ga
Galician
Georgian
German
Greek
Guarani
Gujarati
Haitian Creole
Hausa
Hawaiian
Hebrew
Hindi
Hmong
Hungarian
Icelandic
Igbo
Indonesian
Interlingua
Irish
Italian
Japanese
Javanese
Kannada
Kazakh
Kinyarwanda
Kirundi
Kongo
Korean
Krio (Sierra Leone)
Kurdish
Kurdish (Soranî)
Kyrgyz
Laothian
Latin
Latvian
Lingala
Lithuanian
Lozi
Luganda
Luo
Luxembourgish
Macedonian
Malagasy
Malay
Malayalam
Maltese
Maori
Marathi
Mauritian Creole
Moldavian
Mongolian
Myanmar (Burmese)
Montenegrin
Nepali
Nigerian Pidgin
Northern Sotho
Norwegian
Norwegian (Nynorsk)
Occitan
Oriya
Oromo
Pashto
Persian
Polish
Portuguese (Brazil)
Portuguese (Portugal)
Punjabi
Quechua
Romanian
Romansh
Runyakitara
Russian
Samoan
Scots Gaelic
Serbian
Serbo-Croatian
Sesotho
Setswana
Seychellois Creole
Shona
Sindhi
Sinhalese
Slovak
Slovenian
Somali
Spanish
Spanish (Latin American)
Sundanese
Swahili
Swedish
Tajik
Tamil
Tatar
Telugu
Thai
Tigrinya
Tonga
Tshiluba
Tumbuka
Turkish
Turkmen
Twi
Uighur
Ukrainian
Urdu
Uzbek
Vietnamese
Welsh
Wolof
Xhosa
Yiddish
Yoruba
Zulu
.
.
(Tykkien jylinää etäältä.)
Suatanan sotahullu.
Käännös oikeaan päin!
Kas, kas, perkele. Saatanan perkeleen helvetti.
Konekiväärikomppania!
Lepo!
Joukkueenjohtajat.
Kuuleks sie, mitä noi puhuu?
Pataljoona siirtyy autokuljetuksin toiseen paikkaan -
ja sen takia luovutetaan ylimääräiset varusteet pois.
Reppuun toinen alusvaatekerta, jalkarätit ja mantteli.
Niin, ja aseet tietysti.
Loput varastoon, Hietanen valvoo. Koittakaahan pitää kiirutta.
Mihin täst sit ollenka lähretän? Vissi helvetti asti?
Pankaahan rähinä päälle.
Saatte nährä, että tulee kahina.
Se yks kohjo lähtee Saksasta ja meirän nilkit perässä.
-Piäsisköhän naapurin tyttöö koittaan?
Herrat pelkävä, et Venäjä tule tän. -Mitä se täällä tekee?
Ei se kenenkään kimppuun ole käyny. Saksmanneja täällä jo on.
Vanhala.
Mää taas kuulin hevosmiehilt, et me jouduta Helsinkki varuskunnaks.
Tulee joka miehel pussihousutki.
Simmottii mää kuulin.
Huomio! -Jatkakaa, jatkakaa.
Tiedättekös te pojat, mitä partiolaisen vyöhön on kirjotettu?
"Ole valmis." -Herra kapteeni. Mihin tulee olla valmis?
Ei suinkaan sotaan? -Sota on kaukana Balkanilla.
-Se on nykyään kova kulkemaan. Salamasota ku on.
-Soditaan sitten vaan. -Sojitaan, sojitaan.
Kerran ruvetaan, ni mennähän pitkälle. -Sillä lailla.
Mitä saa olla?
-Mitä se tyttö Rahikaiselle möis näin viimesenä iltana?
Kahvia nyt tietysti ja rinkilän. -Tänään myydään kanttiini tyhjäksi.
-Siinä se on. Sota siitä tulloo, sen merkit on ilimassa.
-Tokko myö noita kauniita silmiä suahaan ennää kattella.
-Tehkäähän kauppanne, että muutkin saavat.
-Herra luutnantti, kunhan jouvutaan. -Liikutas koipiasi.
Anna mulle yks kaffe.
Ei tullu siit flikast teijä laste äittii. Täyty ol knapei kaulukses.
Kunhan housun kauluksen alla ois jottai. -Isot puheet Rahikaisella.
Jos henkis selvitään, vien sun meidän kulmal sonniks.
Mitenköhän tässä oikein käy? -Kannatan röyhkeätä hyökkäystä.
Oikeus on aina seurannut voittajan miekkaa.
Tappion kärsineet on väärässä.
-Kai voin jättää perheen paikalleen? -Parasta on.
Emme me tule takaperin niin kuin viime kerralla.
Mukana ollaan ja rattailla pysytään, piru vieköön.
Tulkaas hakemaan.
Siinä on Rahikaisen akan pojan vehkeet.
Salol saappaat ja heti. Kapun määräys.
Ei täs ehri saappahia jakamaan. -Ei jumalauta.
Mää en lakkaa ihmettelemäst, kui mies pitää romun takanas.
Jokku rakastava nätei flikoi, mut kui helveti taval rätei?
Mää olen mahrottoma hämmästyny, niinku klavul päähä lyöty.
On maailma kummas jamas. Ota kaikki!
Viekää, mitä kukin vain haluaa.
Ei oo kannuksia, jota helistää, mutta parahia jaetahan.
En mää kaipaa kilinöi, mutta Salol mää otan saappaat.
Sit mennään.
Mäkilä, hei. Älä menetä toivorikkauttas.
Kyl rätei ja lumpui piisaa. No ni!
Vanhala.
Rahikainen. -Sihvonen.
-Määttä.
Minulla tulee ikävä.
-Tulen takaisin.
-Varmasti? -No varmasti, jos odotat.
-Odotan. -Odotatko?
-Odotan.
Komennuskunnasta, laivasta tai lipusta, johon kuulun, en luovu -
vaan niin kauan kuin minussa voimaa on, -
sitä vakavasti seuraan ja suojelen aina viimeiseen veripisaraan asti.
Jumala ompi linnamme -
ja vahva turva aivan
On miekkamme ja kilpemme -
ajalla vaaran, vaivan
Se vanha vainooja, -
kavala, kauhea -
on kiivas, kiukkuinen -
ja julma, hirmuinen
Vain Herra hänet voittaa
On turha oma voimamme...
Komea on alku. Komea on, sano.
Ensimmäinen puolijoukkue tähän autoon, toinen seuraavaan.
Ensimmäinen ja kolmas ryhmä! Lavalle, mars!
Toinen ja neljäs ryhmä odottavat seuraavaa vapaata ajoneuvoa.
Kaikkii saatanii sit on. -Miten mie istun repulle?
Ei jumalauta. -Varo nyt vähän.
Väistä vähän.
Viimeinen tervehdys sul, paloaukio!
Jää hyväst iänkaikkisest, sinä hienimijä!
Ole ain hyvi kusine paikka kaikil seuraavil alokkail!
Kansalaiset.
Rauhaa rakastava kansamme, -
joka toista vuotta on jännittänyt kaikki voimansa äärimmilleen -
rakentaakseen maansa jälleen kukoistukseen sodan jäljiltä, -
on taas joutunut raa'an hyökkäyksen kohteeksi.
Jälleen kerran on sama vihollinen, -
joka runsaan puolen vuosituhannen kuluessa, lyhyin väliajoin, -
on yhteensä noin sata vuotta, hävittäen, murskaten ja murhaten -
käynyt sotia pientä kansaamme vastaan, -
tunkeutunut alueellemme -
surmaten lentoaseillaan rauhallisia kansalaisia, -
pääasiallisesti vanhuksia, naisia ja lapsia -
ja tuhoten rauhallisten kansalaisten omaisuutta.
Tuossa noin.
Suo.
Siinä kastetaan Koskelan joukkue.
Koskela tukee kolmatta kiväärikomppaniaa.
Lammio miehineen tulee tänne oikealle laidalle -
tukemaan siltä suunnalta.
Saattaa jalat kastua.
Jo on pyssyjä nuo. Naapuria viedään tukka suorassa.
-Pieniä ne on silakat joulukaloiks. Kuulaa on tuollakin puolella.
Eikä kaikki ole niin menossa kuin puhutaan. -En tiiä.
Pohjanmaan poikia on sidottu puuhun, ettei lähtis ennen aikojaan.
(Tykkien jylinää.)
Herätys, poja. Se on alkanu.
Pitäkää kiirutta nyt.
Tykillä ampuvat.
Kauaksi tähtää vielä. Ei eres vihellys kuulu.
-Kanuunat laulaa.
Jaa-a, me menemme kolmannen komppanian mukaan.
Ei siinä oikeastansa muuta ole, mutta rauhallisesti se on otettava.
Tähtäin vyön kohdalle, se on paras.
Muistettava, ettei ne ihmisiä kummempia ole.
Lyijyä ne tottelee niin kuin kaikki muutkin.
No ni, ei kun liikkeelle.
Autio lupasi minulle kaksi kivääreistäsi. -Tiedän.
Panehan, Ville, peli soimaan täydeltä laidalta.
Paikan päällä nähdään.
Jaaha, pojat.
Ollaan hiljaa, saadaan jänis.
Hietanen, mitäs miehiä nämä olivatkaan?
Jalon KK:n miehiä, herra kapteeni. -Oikein. Sillä tavalla.
Jahas, kohta mennään.
Herra kapteeni, miehet valmiina. -Hyvä. Ollaan hiljaa.
Kas, perkeleen oksat.
(Sarjatulta kaukaa.)
Siellä jo miestä kylmenee.
Vauhtia. Jo veissaava kanuuna siel lauluas.
Kariluoto.
Tykistö ampuu iskun kakkosen eteen.
Heti sen loputtua lähdetään ilman eri käskyä.
Älä anna pysähtyä.
Missään tapauksessa ei saa jäädä tuleen makaamaan.
Onnea matkaan.
Tulta!
Kakkonen hyökkää!
Neljäs, eteenpäin!
-Eteenpäin!
Neljäs, eteenpäin!
Ei saa jäädä tuleen makaamaan!
Eteenpäin! -Eteenpäin!
Ei saa pysähtyä.
Kiväärit asemaan. -Asemaan!
Eteenpäin! -Eteenpäin, eteenpäin.
Eteenpäin!
Tulta munille! -Tulta munille!
Piiska, perkele!
Lisää vöitä!
Saatanan tonttu, minä sotken sut suohon.
Tankki se on.
-Epäillä tuota soppii. -Aina epäillä sopii.
Tankki se on siitä huolimatta.
Kas, kas, että tulee marjaa.
On niin hyvin kukassa, että.
Mikäs...?
Mikäs täällä on?
Eijei, pojat, kyllä te nyt olette erehtyneet.
Ei sotaa näin käydä.
Siellä on naapurissa jo pojat asemissa.
Mennäänpäs mokoman suon yli, että heilahtaa.
Koitetaanhan uudelleen, vänrikki.
Kyllä se lähtee.
Hakkaa päälle, Pohjan poika!
Liikkeelle!
No niin, liikkeelle sieltä!
Hakkaa päälle, Pohjan poika!
Hakkaa pääl--
Lääkintämies! Lääkintämies!
Hakkaa päälle, Pohjan poika! -Neljäs eteenpäin!
Aaaa!
Aaaa!
Eikä yht ryssä nurin. Ei yht ainoa, mää kattosin ku tultti.
Jatketaan eteenpäin!
-On täällä ainakin yksi kyrmyllään.
Ei ne taida paljon kaverista välittää. Siihen on jätetty ryömiin.
Jumalauta.
Halloo. Sanohan, onko siellä ryssän helevetissä kylymä.
Mitä siel o?
Näytä. Nämä ne on miun. -Näytä.
Mikä tämä o? "Konek konek".
Mikä perkele toi tattari liuhuparta oikke ol? -Leninhän se on.
-Nii on vinosilmä, että näkkee keskiviikkona molemmat sunnuntait.
Poja hei, vähä laventelmoussee teille, -
kun te haisette ku mun turkkulaisen isoäitin...
Herra luutnantti. -Kariluoto. Se oli reipas alku.
No, miltä se tuntui? -Menihän se, kun alkuun pääsi.
Meinannu saada liikkeelle millään. -Niin.
Kapteeni Kaarna... -Minä kuulin.
Mutta suurkiitos. Sinä selvisit hyvin.
Porukka kasaan ja liikkeelle.
Ei itkua, ei yötäkään...
Halloo. Sanohan, onko siellä ryssän helevetissä kylymä.
Kylymä...
(Sirkka:) Nyt on meidän aikamme. Suomen aika.
Vaatia takaisin, minkä menetti.
Se on meidän oikeutemme.
Eikö olekin?
Tauko.
Hajaantukaa!
Hajaantukaa!
Hajaantukaa! -Älkää jääkö tielle makaamaan!
Hajaantukaa!
Ettekö kuule käskyä?
Pitää vähitellen alkaa tehdä niin kuin sanotaan.
Se olisi voinut osua kohdalle. -Jatketaan.
Uraliin, pojat, niin että nuppi tutisee!
-Liikkeelle!
Jos mää olisi ollu Jumala, mää en olis tehny koko tähtii.
Jos mää voisin, hajottasin ne.
Mitä semmosil ollenka tekee olemas, ku ei mittään tee?
Ei niitä Jumala tehny ole, se on semmosta puhetta vaan.
Ei ihmistäkään luotu ole. Meressä se on syntyny.
Hiiltä ihmisessä on ja muita aineita.
Yksinkertaista jymäytetään, että se olis nöyrä kapitalistille.
Hiiltä?
Meressä?
Hiiltä? Lahtinen, hei. Sää puhu iha pehmossi.
Kui ihmine on voinu syntty meres? Puol minutti upoksis, ni henk loppu.
Kyllä sitä upoksissa voi olla, jos on kirukset. -Kirukset?
Lihaa ja luut ihminen on.
Ihminen oli alkujansa kala.
Kala? -Kyllä sen on tunnustanu kapitalistinenki tiedemies.
Ei jumalaut. Kala.
Vanhala, mää ole ahvena. Mää ole hiilest tehty ahvena.
Ahvena, niin.
Luonto se on, joka luo. Kaikenlaista kyllä koohotetaan.
Herra tietää, mitä laulua laulaa, kun rahapussista on kysymys.
Sitte taas lähretään, mutta annas olla kuinka käy.
Saas nährä. Kyllä sitä riittää äijiä meittiäki vastaa.
-Mutta Suomen sotilas vastaa kymmentä ryssää. -Kyllä kai.
Mutta mitäs sitte tehrää, ku tulee se yhrestoista?
Ryömien eteenpäin, saatana! Pojat, helvetti! Nyt eteenpäin sieltä!
Lehto! Kivääri asemaan!
Äkkiä, perkele!
Ryömien eteenpäin!
Eteenpäin!
Saatana! Tyynelä!
Lääkintämies! Eteenpäin nyt, pojat!
Koko patteri, ampukaa kolme kertaa, maalit 1 ja 2.
-Monta miestä on kaatunu, paras ryhmänjohtaja meni just.
-Koko pataljoona on kiinni jo.
Jos menet läpi, tämä on sinun päiväsi. En säästä sanojani.
-Teen minkä voin, kunhan saan miehet liikkeelle.
Neljäs, eteenpäin! -Eteenpäin!
Eteenpäin, neljäs!
Anna olla! Suotta tapatat itsesi.
Jos pääsis yksi mies lähelle kasapanoksen kanssa.
Minä koitan. -Minä menen.
Minun tehtävä tämä on.
Jonkun pitää saada miehet liikkeelle, ja se on sinun tehtävä.
Lehto! Kun minä menen, kukon täytyy laulaa koko ajan. -Selvä.
Lehto... -Ottakaa pois se!
-Suojatkaa Koskelaa!
(Huuto venäjäksi.)
Se perääntyy!
Ensimmäinen ryhmä... Viirilä.
1. ja 2. ryhmä, oikealle! 3. ja 4. ryhmä vasemmalle!
Mäntynen!
Mäntynen.
(Huutoja.)
Viirilä.
Se oli temppu!
Se oli temppu!
Jatketaan eteenpäin! -Eteenpäin, pojat.
-Eipähän jäädä nyt evakuoimaan.
Mennään eteenpäin.
Riitaoja, saatana.
Tänne nyt sieltä. Mitä irvistelet? Hä?
-En irvistele, herra alikersantti.
-Luuletko sinä, että herroittelemalla selviät?
-Pelottaa, herra alikersantti. -Älä poraa, saatana.
Tuot tienvarresta kaksi patruunalaatikkoa.
Etkä jää sinne piileskeleen.
Verinen päivä, poja.
Kuis se oikei menee se laulu?
"Ihanainen päivä ol loppunu Lapual -
ja von Tööpel ratsasti aukkoja katsellen."
Hiljaa, peltoaukea eres.
Älkää ampuko vielä.
Levy pyörimään, pojat.
Valse triste.
Tulta!
Pysähdys! -Pysähdys!
Wou! -Aaa!
Hyvä pojat!
Matalana!
Saksalaisten eteneminen on ollut yllättävän nopeaa.
Edes suurimmat toiveajattelijat eivät olisi voineet toivoa näin paljon.
-Saksan sotajohdolla on eräs kultainen perinne.
Se ei toivo, se laskee.
-Takavarikoituja ryssän aseita. Otetaan potretti.
Sinne kranaatinheittäjän... Juu, just sinne.
Ja vähän hymyä saa laittaa mukaan.
Kiitos.
Noin, hyvä.
"Ei paha ole kenkään ihminen, vaan toinen on heikompi toista."
"Paljon hyvää on rinnassa jokaisen, vaikk' ei aina esille loista."
Jahas.
Oletteko saaneet ruokaa? -Kyllä ollahan, herra majuri.
-Jaaha. Onkos pojilla tupakkaa? -Kyllä on, herra majuri.
Mahorkkasätki me kääritään, herra majuri. -Vai niin. Miltäs se maistuu?
Kessult, herra majuri. Kessult kessu maistuva.
Niinpä tietysti.
Kahtokkee noita lantioita.
Mutta Rahikainen kipristellöö iliman. Väärin on ajatus sekkii.
Mie jos oisin kenraali, ni tyttötalon järjestäisin noista. -Tyttötalon? Just.
Valmistautukee.
Mihi? -Lähtöön, lähtöön. -Mihin me mennään?
No hyökkeemään, hyökkeemään. Vai kotiisko aioit?
-On se nyt perkele.
-Ollaanko me Suomen ainut pataljoona? -Reput selkään, poja.
Taas Suomen karhu elämöi, se nosti kämmentäs ja löi.
Me ole Suomen ihmeteltävi sankarpoikki.
Laului on luvattu tehr jälkkentulevaisil.
Kannatta marssi vaik iänkaikkisuutte asti.
Sie se olet puuttees, natsan puuttees.
Mie en ole natsan puuttees, muussa puutteessa kylläkin.
Muussa puutteessa kylläkin.
Kahtokee. Mie löysin perunoita.
Perunoi? Mää en tiä, mikä mies sä oikestas olekka.
Sää ole niinku vesivelli sukas.
Vaihtakaa kantajia. -Vanhala. -Minä kannoin äsken pirempään.
-Älkää, saatana, aina narisko. Tänne se jalusta.
Otetaas tauko.
Kauanko herrat luulee korpisoturin keikkuvan näillä annoksilla?
-Ei ne mitään luule, ne tietävät. Ne on laskeneet kalorit.
Valitapa nälkääs, ni sulle lyörään eteesi rätinki, -
jolla toristetaan, ettei voi olla nälkä.
Lehto. Eks sää tiärä, et se on kielletty?
Niin on tappaminenkin.
Missää mää en ol nähny tommotti ahmatei.
Hei, poja.
Mä en usko kalorioihin enkä muuhunka yliluonnolliseen, -
mut yhren asian mää tiärän.
Lahtise mielest kaloriat on kapitalistin keksintö.
Kapitalistist mää en tiä sanoo mittä.
Jos meidän äijä kuolee ennen mun, mää saan 9,5 hehtaarii... (Kolinaa.)
Tuolla juoksee, tuolla juoksee!
Rukiver!
Stoi!
Rukiver!
Katsokaahan, ettei sillä ole kavereita. Tutkikaa taskut.
Heikot ne näyttää olevan suurvallankin vehkeet.
-Tavaritsia, tavaritsia. Onko muita?
Ponimai?
Olis vielä räjäyttäny meittin ja ittensä.
Ei tämä ole sen lajin miehiä.
Näkeehän tuon päältäpäin.
Vanja-poika, rastui.
On vietävä komentopaikalle. Kuka lähtee? -Minä lähden.
Laputapa tuonne päin. No niin.
Sinne vaan.
Mene, mene. Sinne vaan.
Siinä on.
Vie kotias.
Mene, mene.
Mitä se teki? -Kuoli.
Yrittikö se karkuun? -Yritti.
Ei se ollut sen lajin miehiä. -Piruko niitä lajittelemaan.
Sää ampusi sen takkaa päi. Se mihinkä karata yrittäny.
Parempi takaa ku edestä. Älä poraa, saatana.
Ampuka mun puolestani. En mää ol sotatuomari.
Se mies pelkäs vaa iha tarpeeks.
Sen yhren ryssän takia poraamahan ruveta.
Jaaha. Jatketaas matkaa.
Montako päivää marssi kestää? -Jalkaväki on tottunut.
Suomen sotilas marssii vaikka viikon.
Pois tieltä!
Älkää koskeko autoon!
Pöly mosurin silmille vaan, perkele.
Bensapulasta tietookaan, kun herrat ajelee kenttähuoransa kanssa.
Tämäkin joukkue katsoo kunnolla.
Siinä menee suomalainen sotilasosasto. Ottakaa mallia.
-Sysäsivät tuon perkeleen kuovin komppaniapäälliköks.
-Jos tuo joskus linjalle ilmestyy, ni jos ei eestäpäin satu, ni takkaa.
Konekiväärikomppania ylittää vanhan rajan -
ja valmistautuu tukemaan kiväärikomppanioiden toimintaa.
Jaaha.
Pojat, vanha raja.
Venäjällä ollahan.
Nyt juur, täl hetkel Hietasen poika astus ulkomail.
Tähän loppu meitin oikeutemme. Tästä lähtien ollaan rosvoretkellä.
-Myö ollaan rosvoja, kun ylitetään raja.
Toiset vaan turvallisuutta varjelee, kun rajoja siirtelevät.
Mää marssin läpi Karjalan laulumaitten.
Eiks tääl päin lauleskella itkuvirssi? -Ois syytä meitinkin laulaa itkuvirttä.
Nyt se vasta panee hanttiin, kun mentiin sen omalle puolelle.
Menkkä. Ei me heti linjaan jouruta.
Suur-Suomee sitä tehrään.
Päät on lämpösenä niin että sahanpuru höyryää.
-Suhna tekee suurvaltaa.
-Sanovat, että kolme viikkoa, ni päästähän heinähän.
Pojat! Kuka halluu?
Kuka halluu? Jalluu.
Kiitoksia.
(Hihittää.)
Näin lauloi kerran musta Saara, -
pien neekerlapsi hyvillään...
Yhen kyttyrän mie teurastin, keskellä päivää pusikossa.
Hättäinen tuo oli pelliin.
Mut tiiätkös sie, mitkä nämä on?
-Oot varastanu jostain narulta. -Haistahan. Vieläkö muistat?
Tuo kohta, se on ollu lähellä mualiman napaa.
Voi, voi sitä. Silu, silu kissua.
-Pane ne helvettiin ja pidä turpas kiinni.
-Elä, elä, veikkonen, kyl sie pääset vielä täyttään naista.
Ota nää, ennen ku mie pussaan niitä.
Kuovi tulee.
-Vääpeli jakaa päivärahat, joten joka mies pysyy majoitusalueella.
Tukat leikataan ja parrat ajetaan.
Tämä ei ole mikään Rajamäen rykmentti.
Sotatilanne ei anna vapauksia kurin suhteen.
Toivon, että kaikki käsittävät tarkoitukseni.
Toimikaa.
-Ja kuovi menee. -Kuulit vissii kaik nämä ihmeellise asia.
Mää toivo, et te ymmärrät, mitä ne tarkottava.
Saksan mallia se tarkottaa.
Kenen luvalla te ajelette autossa?
Mitä noissa laatikoissa on?
Keksilöitä ja marmelaatia. -Mistä ne on varastettu?
-Tuolla tien vieressä antoivat. -Valehtelette.
Eikö Lehtokaan tiennyt, ettei marssin aikana poistuta rivistöstä? -Tiesin.
-Mikä röyhkeys. Entä jos annan asianne sotaoikeudelle?
Menetätte sotilasarvonne. Joudutte kuokkimaan suota.
Vai mitä mieltä olette? -Sitä ei kannata minulta kysellä.
Pitäisi se saada selville ominkin neuvoin.
Vänrikki Koskela!
Mitäs?
Rankaisen alikersantti Lehtoa sekä sotamiehiä Määttä ja Rahikainen -
yhden vuorokauden kovennetulla arestilla.
Rangaistus muutetaan kahden tunnin asennossa seisomiseksi -
ja pannaan täytäntöön seuraavan täyden tunnin alkaessa. Onko selvä?
Mikäs siinä.
Koskela, minä en seiso sitä kovennettua.
Selvintä se on, että seisotte. Meinaan se on pienimmän riesan tie.
Tavarat töpinään.
Rahikainen, ala tulla jo. -Tullaan, tullaan.
Aijaijai, kaunis päivä, poja. On se.
Nyt pysyy tili taskussa ainakin pari tuntia kauemmin.
Tämä on hyvä paikka.
Menkkä toho. -Mihin? -Menkkä tonne noi.
Te ole siin juur niinku Golgatal.
Kuka teist on se paatunu ryöväri?
Uskonnos ol semmone luku, -
et toisel puolel oli paatunu ryövär ja toisel puolel kauhiast katuva.
Minua kaduttaa kauhiast. -Älä höpötä. Sää ole paatunu ryöväri.
Määttää kaduttaa. Lehto on Jeesus sitte.
(Lentokone.)
Jos on omia.
Meikäläissi ei lennä noin suuris laivueis.
Ilmavaara! Ilmavaara!
Kohti tuleva. Mennää mettää. -Minä seison kovennettua.
Se menee, joka pelkää. -Mitä järkee täsä on? -Kysy kuovilta.
-Jouan sitä minnäi tässä seisomaa. -Ei jumalaut. -Ei se miust kii oo.
Suojaan!
Jos te ette lähre, niin...
Täsä määkin olen, poja. -Nyt kuoltiin justiinsa!
Älkää liikkuko nyt!
Ai jumalauta!
Joku sai, poja.
Mennään auttamaan.
Mää menen. -Älkää suotta menkö.
Hietanen tekee, mitä on tehtävissä.
Pojat, tulkaas pois sieltä!
Vaan kovin on korkea tuo pilvi, jonka pommi tekköö.
Rykmentti on jo ehtinyt piirtää oman jälkensä -
Suomen sotahistorian kunniaa loistaville sivuille.
Nyt, kun minulla on ensimmäinen tilaisuus nähdä teidät koossa, -
käytän tilaisuutta kiittääkseni teitä jokaista siitä, mitä olette tehneet.
Tällä päivämäärällä on myönnetty vänrikki Koskelalle Vapaudenristi -
sekä alikersanteille Hietanen, Lehto ja Lahtinen -
sekä sotamies Määtälle Vapaudenmitali.
Onnittelut. -Kiitän, herra eversti.
Onnittelut. -Kiitän, herra eversti. -Onnittelut. -Kiitän, herra majuri.
Onnittelut. -Kiitän, herra eversti.
Onnittelut. -Kiitän, herra majuri.
Onnittelut. -Kiitän, herra eversti.
Mä tämmösen takia rupea tappamaan. Enkä mee tapettavaksi.
Ei ne niitä ilman anna, nauhapaloja.
Ei kestä kauaa, ennen ku niistä maksu kynitään.
On se hyvä, et sie sait mitalin. Voit vihdoin saada naista.
-Jos kaipaat sitä, ni tuossa on. Minä en ole kiiltävän perään.
-Elä, elä veikkonen, en ole miekään.
Tekstit: Susanna Kokkola Yle
Can't find what you're looking for?
Get subtitles in any language from opensubtitles.com, and translate them here.