Original subtitles

TOINEN TILAISUUS MUUTTOFIRMA

Hiisi, jarrutko? Haluan vain tietää, minkä äänen kuulen ennen kuolemaani.

Anna olla, Imani. Ei ollut aikaa käydä korjaamolla.

Ja hyvä niin, koska tämä keikka tuli viime hetkellä.

-Ei. Hyvä on olla kuolematta kolarissa. -Emme kuole, joten relaa vähän.

Naurattaako sinua? Pomo, saako uusi kaveri nauraa tuolle?

Herranen aika...

Naurakoon vain, kunhan painaa töitä ja pitää firman paitaa.

-Mitä sanotte? -Että tarvitaan isompi auto.

Tilauksen mukaan täällä asuu yksi ihminen. Ruvetaan hommiin.

-Mahtaako olla pappi? -Mitä?

-Nuo ovat lapsienkeleitä. -Hölmö.

-Niin? -Hyvää huomenta. Hra Mueller?

-Sanokaa Vern. -Selvä, Vern...

-Tulimme auttamaan muutossa. -Hienoa.

Sisään vain.

-Haluatteko ensin katsoa paikat? -Juu...

Imani, näytä Carlokselle rutiinit. Hakekaa laatikot, kuplamuovi ja kärryt.

-Ja paita päälle, Carlos. -Selvä.

Istukaa pois. Saako olla jotain?

Seison mieluummin.

Pidätte kovaa komentoa, hra Schillinger.

Täytyy sanoa, että olen vaikuttunut tavastanne

käsitellä alaisianne.

Niin... Teen vain työtäni, hra Mueller.

Saisinko allekirjoituksen tähän?

-Ota sinä vain rennosti. -Hyvin sinä pärjäät.

Imani, kuule. Olen kiitollinen, että hankit minulle tämän työn.

Katso minua silmiin nyt. Tule.

Sanon aivan tosissani, etten suostu hommiin kummitustalossa.

Mitä sinä naurat? Katso.

Ei täällä tarvitse kummitella, vaikka asukki onkin kryptanvartija.

Ymmärrän viittauksen.

Ei minulle. Yritän olla esikuva tyttärilleni.

Hyvä. Mutta Schillinger ei salli huumeita. Ei tule ongelmia valvojan kanssa.

Teillä on Schillingerin kanssa erikoinen suhde.

Hän on bestikseni.

Tiedät nämä kuviot. Kuka muu antaisi vakipaikan linnakundille?

-Totta. Hän on hyvä tyyppi. -Niin on.

Hän lusi, mutta pääsi kaidalle tielle. Se ei ole helppoa.

Pelkkää ylämäkeä.

Niin. Historia toistaa itseään, ellei sitä estä.

-Tyyliin hänen mottonsa. -Syvällistä. Hienoa.

Toinen tilaisuus on hänelle tärkeä. Hän on "toinen tilaisuus -hemmo".

Ja duuni on ihan kivaa.

Parempaa kuin portsarina. Liikaa tappeluita.

Ei kovin fiksua, koska sen takia jouduin poseen.

Lopeta. Jestas...

Hittolainen! Kuinka saan tuollaisen vyön?

Se pitää ansaita. Aloita kantamalla laatikoita sisään.

Vauhtia nyt. Nämä pitää ansaita.

Minä kyllä otan sen vyön.

Kiitos. Talo on odotettua isompi, mutta huomenna pitäisi olla valmista.

-Ikävä kyllä, se ei kelpaa. -Miksi?

Lupasin uudelle omistajalle olla aamulla poissa.

Teemme parhaamme, mutten voi luvata mitään.

Talo on hyvin suuri, ja meitä on vain kolme.

Puhun nyt suoraan: On oman etunne mukaista

tyhjentää kaksi ensimmäistä kerrosta aamuun mennessä.

Kellarista ja ullakosta ei tarvitse välittää.

Ne minä hoidan itse.

-Nelinkertainen maksu. -Se on vähän epätavallista.

-Mutta toki se kelpaa. -Eikö vain?

Kuuntelisitte alaistanne.

Tämä "alainen" suostuu. Entä sinä, Carlos?

Vaimolle kelpaisi raha, mutta huoneita on paljon.

Emmekä tiedä, mitä yläkerrassa on.

En ole varma.

Jaaha.

Tässä on vielä tuhat dollaria.

On erittäin tärkeää saada muutto valmiiksi yöllä.

Schill, suostu nyt.

-Hyvä on, hra Mueller. Sanotaan näin. -Hyvä.

-Laatikoiden pitää olla aamulla autossa. -Ja ovatkin.

Ei ole kenttää.

Talo on hyvin vanha. Pääasiassa kiveä ja tiiltä.

No, sehän selittää.

Voit tekstailla tauoilla, Carlos.

-Menee yöhommiksi. -Siltä näyttää.

Aloitetaan täältä. Paljon huonekaluja. Peitetään ja lastataan.

Vern, kannattaa ehkä astua sivuun.

Täällä alkaa aika meno.

Olen alakerrassa, jos on kysyttävää. Koputatte vain.

Sanokoon vain alaiseksi. Hyvät hillot!

Vain jos olemme ajoissa valmiit.

-Töihin. -Jep.

Mene nyt... Voi saatana!

Kuinka tehdään, kun oviaukko on pieni kuin persereikä?

Tehdään niin, ettei enää sanota noin.

Selvä, anteeksi. Mutta kuinka?

Siirretään tuo tieltä...

Juu, ovi täytyy nostaa saranoiltaan.

Ensin se pitää sulkea.

Ja sitten... Tylppä ruuvari.

Työnnetään terä tuohon.

Ja siinä se. Hoituuko?

Joo. Siinä meni kaksi sekuntia. Korkeintaan kolme.

-Kiva, että teki vaikutuksen. -Olen oikeasti vaikuttunut.

Hymyilitkö oikeasti?

Osaatko hymyillä? Hampaatkin on.

Tässä tulee kaksi kerralla.

Oletko olevinasi vahva?

Pidetäänkö ruokatunti?

Vain 20 minuuttia. Tekemistä riittää.

Jep... Ihan sama.

Mihin törsäätte osuutenne?

-Tyttäreni opintoihin. -Selvä, Oprah.

-Mitä? -Oprah availee koko ajan kouluja.

Oikeasti! Tyttäreni on suvun ensimmäinen, joka menee yliopistoon.

-Se on hieno tavoite. -Kunhan kiusasin.

-Olet hyvä isä. -Teen ainakin parhaani.

Entä sinä, Schill?

No, tärkeintä on korjauttaa jarrut.

Loput laitan takaisin firmaan.

Näpräillään puhelimia hetki, sitten pitää jatkaa.

-Anna olla! -Näinkö oikein?

Näit. Osan voinee poistaa laserilla.

-Olet siis skinhead? -Olin. En ole enää.

Tarvitsin linnassa suojelua.

-Helvetti! Siis oikeasti? -Viha yllytti ja yhdisti.

On tosiaan yllyttänyt.

Mutta en enää usko veljeskunnan vihaan.

Mutta sanot sitä "veljeskunnaksi"!

Kuten sanoin Imanille jo kauan sitten: jos haluat mennä, ymmärrän sen.

-Minä häivyn. -Ei, Los.

En olisi tässä, ellen luottaisi häneen.

Enkä olisi vetänyt sinuakaan tähän.

-Mikset ole peittänyt noita? -Jos rehellisiä ollaan...

Tuntuu, etten ansaitse vapautua niistä. Puhdas iho pitää ansaita.

Niin...

On minullakin jälkeni.

Alkuun myin, sitten aloin käyttää.

Tyttäreni vietiin.

Ja nyt säästän häntä varten.

Ymmärrän.

Saanko kysyä tuosta tatskasta?

-Mutta ole rehellinen. -Jep.

Miksi se on niin surkea?

Sen hakkasi skinari, jolla oli pahanhajuinen hengitys ja huono neula.

Entä sinä, Imani? Haluatko avautua?

En minä.

Me tässä jo avauduimme. Sinun vuorosi.

Kiva. Ei.

-Eikö? -En häpeä taustaani.

Ne tyypit kerjäsivät selkäsaunaa. Olen zen.

-Olet sataprosenttisesti zen. -Kaksisataa.

Haistakaa paska.

Nyt on palattava hommiin. Tekemistä riittää.

-Eka päiväni sujuu hyvin. -Jep, raskaan työn raataja.

Totta.

-On melkein keskiyö. -Olemme ihan aikataulussa.

Valtava paikka.

Aloitan kylppäristä. Carlos ottaa kirjaston ja Imani lastenhuoneen.

-Lastenhuoneen? -Lapset ovat 80-vuotiaita.

-Katson pikaisesti alakerran tilanteen. -Hei, tarvitsetko apua?

En, katson vain. Ruvetkaa hommiin.

Voinko auttaa, hra Schillinger?

-Tämäkö on suljettu kellari? -Niin. Minä hoidan sen.

Teitä ei täällä tarvita.

-Oliko muuta? -Ei, huomasin vain tuon lukon.

-Jaa. -Vaakunan. Lukko on aika vanha.

Niin. Onko vaakuna tuttu?

-Näyttää tutulta. Saksalainenko? -Oikein hyvä.

-Oletteko nähnyt sen ennen? -En ole ihan varma.

Jokin siinä herätti huomionne.

Olen ehkä nähnyt sen, mutta en saa mieleeni, missä.

Vaikuttavaa. Hyvin harva tunnistaisi sen.

Vanhan saksalaisen lukon.

-Oletteko keräilijä? -En.

Vai niin. Missähän olette sen nähnyt?

-Oliko muuta? -Ei. Palaan tästä töihin.

Hyvä.

Sanokaa vain, jos on vielä kysyttävää.

Tunnustan, että olen yhtäkkiä yhtä utelias kuin te.

Tämä on karmivaa.

Carlos! Tässä huoneessa menee puoli tuntia, ehkä kolme varttia.

Kaikki ei ole kilpailua, Imani.

Mutta päihitän sinut silti.

Sehän nähdään.

Ei tämä kummitustalo ole.

Vanhuksen omia juttuja vain.

-Kirjalaatikko. -Santa María, Madre de Dios!

-Minä vain. -Sori vaan, pomo.

Tämä talo ja Vern... Käy hermoille.

-Siihen lienee syytäkin. -Tuo kuulostaa painajaiselta.

Jos jokin tuntuu oudolta, niin kerro minulle.

Olen nähnyt täällä tuhat outoa juttua. Ja kerron kyllä.

Olet ahkeroinut, mutta koetetaan vielä kiristää tahtia.

Haluan päästä täältä pois.

-Asia selvä. -No niin...

Ja käytä kirjoihin pienempiä laatikoita.

Kirjat ovat painavia, usko pois.

Selvä.

Ja paskat.

Pieniä kirjoja isoon laatikkoon.

Ja yksi iso kirja.

Sillä lailla.

Mitä helvettiä?

Hemmetti! Oletko kuullut sähkökirjoista?

Miksi ne ovat saksaksi?

Pomo! Tule tänne, Schill!

Pomo, tämä sinun täytyy nähdä!

Pomo! Tule, Schill!

Outoa kamaa. Käskit kertoa.

Äkkiä nyt!

-Mitä nyt? -Käskit kertoa oudoista jutuista.

Tässä.

Tyypillä riittää näitä. Kaikkialla.

Mitä helvettiä? Älä hiivi noin!

-Kuinka kuiskaat kovempaa kuin huudat? -Tämä ei tunnu hyvältä.

Tämä paikka ja asiakas...

Mitä haluat tehdä?

Olisi ehkä paras lähteä.

Haluan hilloni. Ymmärrän kyllä, mutta rahat tulevat tarpeeseen.

Hyvä on. Kampataan tämä yhdessä. Painetaan täysillä.

Oikeastiko? Vern on näitä tyyppejä, joiden lastenrattaissa on tekovauva.

Olkoon rattaissa mikä vain, kunhan maksaa hyvin.

-Tehdään tämä loppuun ja mennään. -Niin, Carlos.

Ei tunnu hyvältä, mutta ei ole syytä soittaa poliiseja.

-En kyllä tiedä. -Mieti nyt.

-Onko hän vaarallinen vai vain outo? -Sairas se on.

Totta, enkä halua asettaa teitä vaaralle alttiiksi.

Voit aivan hyvin lähteä. Mutta kannattaisi ottaa ne rahat.

Ukko on satavuotias. Meitä on kolme. Ei mitään hätää.

Mitä sanot?

Opiskelu ei ole halpaa.

Hyvä on. Hoidetaan tämä alta pois.

Raha saa minut tekemään hulluja.

Kiva eka päivä töissä.

Ruuvari.

Helvetti!

Mitä löysit?

-Älä. -Se on vain matkalaukku.

Mutta pieni.

Luoja...

Odota. Sanoit, että saan päättää. Nyt päätän.

Mennään. Älä avaa sitä.

Syntymätodistuksia.

-Kaksoset? -Näytähän.

50 ihmishammasta!

Ei voi olla totta. Ei ekana työpäivänä.

-Nämä ovat 2. maailmansodasta. -Sanoin, että hän on sata.

-Mitä helvettiä? -Hiljaa.

Tulee yläkerrasta.

Ukko kielsi menemästä ullakolle.

Eiköhän nyt mennä vain.

-Mitähän tuolla on? -Hirviöitä.

Katsokaa ympärillenne.

-Lapsia. -Niin.

-Pitää soittaa poliisit. -Totta.

Imani, mene ulos soittamaan. Carlos, sinä tulet mukaan.

Kyllä tämä tästä.

-Lukossa. Imani, anna ruuvarisi. -Minä hoidan.

Se meni kätsästi.

Hitto!

Nyt riittää minulle. Menen ulos hakemaan kenttää.

Hetki, anna taskulamppu.

Carlos, sinä pidät vahtia. Mene piiloon, jos kuulet jotain.

Vern?

Luoja...

Hei Schill!

Täältä on päästävä.

Schill! Schill!

Schill!

Schill! Apua!

Luoja!

-Oletko kunnossa? -En.

-Mikä mesta tämä on? -En tiedä.

Kyllä tiedät. Tiesit alusta asti, että täällä ei ole kaikki kohdallaan.

-Tiedät enemmän kuin kerrot. -Pelkkiä arvauksia.

No kerro.

Holokaustikokeita. Kuoleman enkeli.

-Mitä sinä puhut? -Josef Mengele oli "Kuoleman enkeli".

Natsilääkäri, joka teki juutalaisilla kokeita keskitysleireillä.

Geenijuttuja. Hänellä oli pakkomielteenä...

Mikä?

-Pakkomielteenä kaksoset. -Helvetti. Kaksoset?

Onko Vern siis sukua hänelle?

Tai sitten hän vain kopioi niitä kokeita. En tiedä.

Voi jestas.

Kuka tuolla on?

ASIANTUNTIJAT VAHVISTIVAT BRASILIAN RUUMIIN JOSEF MENGELEKSI

Anteeksi huono valmistautumiseni. Kaikki oli jo ehditty pakata.

Yleensä olen paljon ammattimaisempi.

Ei, älä! Älä tee tätä!

Minä kyllä palkkasin teidät vain muuttamaan.

Mutta kun ette noudattaneet ohjeitani,

jotka olivat erittäin selkeät,

tästä tuli välttämätöntä.

Auttakaa!

Ei, seinät ovat terästä. Ystäväsi eivät kuule.

Mitä helvettiä horiset? Carlo! Schill! Apua!

Minua on aina kiehtonut okulaarialue,

ja leikkauksessa jonka nyt suoritan,

poimin sinulta toisen silmän.

Sairas kusipää! Ei!

En voi päästää sinua ja ystäviäsi pois talosta.

Jotta kaikki ei valu täysin hukkaan,

pidän sinusta oikein hyvää huolta.

Se on lapsi.

Hei...

Älä pelkää. Emme tee pahaa.

Ei hätää. Tulimme auttamaan.

Carlos, meidän pitää auttaa häntä.

Hei, mikä nimesi on?

Onko sinulla se tussi?

Tässä on...

Anne.

Hei. Minä olen Al ja tämä on Carlos.

Anne. Onko täällä ketään muuta?

Missä?

-Carlos! Schill! -Voi ei...

-Pääset osaksi elämäntyötäni. -Mitä työtä?

Moni kulttuuri on ymmärtänyt, mikä voima silmässä on.

Minua kiehtoo eräs heimo Afrikassa.

He söivät silmiä saadakseen elinvoimaa.

Mutta olen huomannut, että näköhermon entsyymi

pitää nielemisen sijaan laittaa suoneen, jotta elinikä pidentyy.

Ei...

Olen tehnyt kokeita vuosikymmenien ajan ja tullut siihen tulokseen,

että koehenkilön, eli tässä tapauksessa sinun,

on oltava elossa, jotta näköhermo erittää entsyymiä.

Missä ystäväni ovat?

-Missä he ovat? -Tulevat pian, lupaan sen.

Ei... Älä!

Ole kiltti!

Älä tee sitä!

Haista paska!

Tämä käy äkkiä.

-Schill, mikä tuo on? -Meidän täytyy auttaa heitä.

Carlos, katso minua.

Heidät on vietävä autoon. Ota taskulamppu.

Anne, annan sinulle paitani.

Ei hätää, sain otteen.

Kaikki järjestyy.

Tulet vain mukaan.

Hitto. Täytyy löytää toinen ovi.

-Entä Imani? -Ensin on löydettävä ovi.

Ikkuna tai takaovi.

Anne?

Jumalauta!

Tapasitte siis Annan ja Sarahin.

Hra Schillinger, päästäkääpä tyttöni.

Kusipää. Näinkö teet lapsille?

-Minä tapan sinut. -Jaaha...

Jos haluat laskea keskustelun tälle tasolle,

minä sopeudun siihen.

-Carlos... -Minä tapan sinut!

-Ole tyttöjen luona. -Hän ei ole kuollut, hra Schillinger.

Pitää ottaa vielä toinen silmä. Hänen on oltava elossa.

Hän voi kokea suunnatonta pelkoa.

Heidän on tultava laboratoriooni. Muuten kaikki on turhaa.

-He tarvitsevat hoitoa. -Minun hoitoani!

He ovat lapsia, eivät koe-eläimiä!

-He ovat meidän laisiamme. -Nein! Eivät ole.

Ei, Schill!

Älä kuole...

Ei hätää. Sidotaan se jollain.

Verenvuoto pitää pysäyttää.

Anna, mies tuskin vastaa toiveitasi.

Anne...

Anne, minne sinä menet?

Tiesinhän minä...

Hengitä. Keskity. Hengitä hitaasti.

-En pysty. -Mihin?

Tiesin, että tilinteon hetki tulisi.

Ei, Schill...

En pärjää ilman sinua. Älä kuole.

-Ole kiltti. -Auta tyttöjä.

Älä kuole, Schill.

Haista paska, sairas kusipää!

Viimein paljastitte oikean karvanne, hra Schillinger.

Anne ja Sarah, menkää piiloon.

En voi edes soittaa...

Luoja!

Tänne et taidakaan päästä.

Et taida päästä sisään!

Etsikää kaksoset.

Valitsit todella kehnon piilopaikan.

Tässä huoneessa päätän epäonnistuneet kokeet.

Zyklon B.

Siinä kestää vain hetki.

Anne, apua!

Sääli, että tässä piti käydä näin.

Olisin mieluusti käyttänyt teitä kaikkia työssäni.

Auf Wiedersehen.

Minä kuolin... Tiedän kuolleeni.

Kuinka?

Herätin sinut henkiin.

Hänen avullaan.

Miksi?

Olen lääkäri ja tutkija. Tämä on elämäntyöni.

Mikset antanut minun kuolla?

-Minä ansaitsin sen. -Ansaitsit? Et suinkaan.

Enää ei tarvitse salailla. Hetkemme on koittanut, ystäväni.

Tiedän, kuka olet.

Tiedän kyllä. Olet piileskellyt,

mutta nyt olet omiesi parissa.

En ole lainkaan sinunlaisesi.

Tatuointisi kertovat muuta.

Ne ovat vankilasta. Sen ne vain kertovat.

Ei. Nämä eivät ole kannattajien merkkejä. Ne kertovat sinun olleen johtaja.

Minulla on näet väkeä siellä. Yhteisiä ystäviä.

-Keitä luulet tuntevasi? -Walter Adelberg.

Klaus Vogel ja veljensä Friedrich. Simon Haas. Pitääkö jatkaa?

Ei ole sattumaa, että olet täällä.

Valitsin työhön oikean miehen.

Kuka sinä olet?

Kuka oikeasti olet?

Olen tohtori Josef Mengele.

Se ei ole mahdollista.

Se on täysin mahdotonta!

-Miten? -Minähän näytin.

Samalla tavalla kuin itse huijasit kuolemaa.

Se on mahdotonta.

Se on kehittämäni seerumi.

Keräsin sitä sopivista kohteista.

Tässä tapauksessa se oli mustan alaisesi silmämuna.

-Imanin? -Schill...!

-Jätkä on ihan kipeä! -Imani, olet elossa.

-Oletko kunnossa? -On vain yksi vitun silmä.

En tosiaan ole kunnossa. Tämä on ihan sairasta.

Kuka tämä sekopää on?

Ystäväsi tietää enemmän kuin myöntää.

-Kerro totuus. -Imani, älä kuuntele häntä.

-Mitä hän horisee, Schill? -Tiedätkö tämän tatuoinnin merkityksen?

Kotka rinnassa? Mitä se kertoo sitä kantavasta miehestä?

Tiedän ihan kaiken. Linnassa tekee tyhmiä juttuja pysyäkseen hengissä.

Uskot hänen siis ottaneen sen vankilassa?

Hiljaa! Tunnet minut, Imani. Älä kuuntele häntä.

Niin tunnen.

Oletko huomannut, kuinka virheetön ja ammattimainen tatuointi on?

Ei samanlainen tuherrus kuin muut.

Minulle samaa paskaa kaikki.

Albertilla oli tämä kauan ennen vankilaan joutumista.

Mitä hän puhuu, Schill?

Hän ei löytänyt veljeskuntaa vankilassa. Hän oli jo aktiivi.

Tatuointi kertoo, että hän oli hyvinkin korkea-arvoinen.

Schill, nyt ihan oikeasti. Miksi hän puhuu sinusta paskaa?

Koska se on totta.

Ei... Ei voi olla!

-Imani! -Ei se voi olla totta.

Mehän olimme ystäviä. Sanoit, että ne ovat linnajuttuja.

-Me olemme ystäviä. -Emme ole, muuten et olisi valehdellut.

En minä valehdellut.

Tajuan kyllä, Schill.

Syyllisyys painaa, ja Imani helpottaa oloasi. Haista sinä paska.

Olin ainoa, joka antoi sinulle tilaisuuden.

Vihainen musta nainen, entinen vanki ja työtön. Muistatko?

-Muistatko, kuka olit? -Ai, sinä pelastit minut?

Niinkö meinaat? Haista paska!

Toivottavasti helpotin oloasi, senkin ruikuttava natsipelle.

Haista paska.

Olisit vain pysynyt kuolleena!

Sieltä tulee se viha, jonka tiesin sinussa asuvan.

Jatka vain puhumista. Tapan sinut omakätisesti.

Sidottuna pöytään? Miten?

Jatka vain paskanjauhamista, niin huomaat pian.

Helvetti.

-Olit oikeassa. -Mistä?

Olen kuka olen. Maailma ei anna minun muuttua.

Luin sinusta. Tiedän kokeistasi.

Haluan tietää, kuinka teet sen.

Näytä minulle.

Vetoat turhamaisuuteeni.

Hitler näki juutalaiset loisina,

mutta juutalaiset pitivät itseään valittuina. Ja oikeassa olivat.

Mitä?

Vuosisatojen kuluessa koetut kärsimykset

tekivät heistä kansana vahvemman, ja siksi heidän entsyymeissään on tehoa.

Entä Imani? Miksi käytit häntä seerumiin?

Hänenkin kansansa on saanut kokea samanlaisen trauman.

Heillä on entsyymiä, ja Imani on erinomainen lähde.

-Entä tytöt ullakolla? -Jaa, tytöt...

Jaa-a...

Mitä enemmän he kärsivät, sitä voimakkaampi entsyymi.

Ja sitä kauemmin minä elän.

Talo ja muutto. Ei tälle mitään ostajaa ollut.

Ei.

Liian monta juutalaista on kadonnut.

Ja nyt minua jahdataan. Siksi on pakko vaihtaa paikkaa.

Sain vihjeen. Kuulun veljeskuntaan.

Monta veljeä on nyt korkeilla paikoilla.

Eikö niin, hra Schillinger?

Nyt poimin toisen silmän.

Sitten otan hänet hengiltä. Ja sitten meidän on lähdettävä.

Haluan nähdä, kuinka se tehdään.

Olen heikko ja tarvitsen apuasi. Haluan nähdä, kuinka se tehdään.

Olkoon sitten.

On kai siinä tietynlaista kunniaa.

Käskin jatkaa puhumista!

Kuulin kyllä.

Imani!

Imani...

Siinä sinulle kuoleman enkeliä.

Tämän eteen painettiin töitä.

-Pitää löytää Carlos ja tytöt. -Niin.

Ei, Los!

Väkivalta. Inhoan väkivaltaa.

Nein!

Hän on lapseni. Minä loin hänet.

Täältä on päästävä pois.

Mitä tuo on?

Ei...

Saatana.

Anne?

-Et pärjää luut murskana. -Imani!

Haista vittu, natsisika!

Emme kuole koskaan.

Apua! Auttakaa!

Senkin idiootti.

Typerä ja itsepäinen.

Anna mennä. Mutta et voi tappaa meitä kaikkia.

Olemme jo liian voimakkaita.

-Olet yksi meistä. -En ole.

En minä ole.

Todisteet uskostasi

on etsattu ihoosi.

Vereesi!

Luuletko voivasi tappaa perintömme?

Leikata sen pois? Et sinä voi!

Se on liian suuri leikattavaksi pois.

Luuletko voivasi katkaista vuosikymmenten kehityksen?

Tappaa perintömme?

Anna tulla, saatana!

Iskit minua rintaan neulalla. Miksi?

Jotta voimme elää ja jatkaa taistelua.

Sanoinhan, että hän antaa aina toisen tilaisuuden.

Aivan, Imani.

Olette muuten molemmat henkenne velkaa silmälleni. Olkaa hyvät vain.

Kiitos, Imani. Ellen ole aiemmin kiittänyt.

Suomennos: Sami Siitojoki