Original subtitles

Kirjoita enemm�n ja ajattele v�hemm�n.

Unohda hienoimmat yksityiskohdat ja tee yksikin joutava, turha asia -

vain pelk�n ajatuksen perusteella.

Unohda sanat "seikkailu," "eeppinen," "legenda."

Kiell� ne nykyisest� el�m�st�si.

21 P�IV�� TAIVAAN ALLA

Se ei ala seikkailuna.

Se alkaa riskinottona.

Olin valmistumassa yliopistosta.

Olin mennyt naimisiin ja eronnut,

ja silloin moottoripy�r�ily -

astui t�ysill� el�m��ni.

Olin vain...

En ole...

En halua istuskella t��ll�k��n...

Voi vitsi. En tied�, mit� yrit�n ajaa takaa. Helvetti.

Moottoripy�r�, jota p��osin ajan, on 1977 Ironhead Sportster.

Kukaan ei halua sellaista,

mutta minulla ei ollut muuhunkaan varaa.

Se alkoi kasasta osia.

Minulla ei ollut aavistustakaan sen kokoamisesta.

En ole koskaan hitsannut. En ole k�ytt�nyt sorvia -

tai jyrsint� tai mit��n.

Tavoitteeni oli tehd� niist� osista -

jotain omaa,

enk� halunnut apua kenelt�k��n.

JOHNNY CASHIN PARHAAT

Tom Fuglen sukupolvi -

innosti minua tavassa, jolla rakensin py�r�ni.

En tiennyt sit� silloin.

Rakentaessani py�r��ni -

kukaan ei rakentanut hyvin radikaaleja py�ri�.

Niiss� oli lyhyet etuosat,

pienet Bates-istuimet, ei matkustajan selk�nojaa.

Ne olivat kaupunkipy�ri�.

Olin saanut k�siini etuosan...

Pitk�n etuosan ja kehyksen,

joten p��tin todella irrotella.

L�hdin opiskelemaan kultasep�n ja metallisep�n t�it�.

Opin ty�st�m��n metallia -

ja tekem��n yksityiskohtaisia juttuja.

Siksi halusin sis�llytt�� -

pieni� yksityiskohtia py�r��ni.

Siit� on vuosia. Vuonna 2008 -

aloin rakentaa t�t� py�r��.

Jos rakentaisin sen,

voisin ajaa sill� maailman ymp�ri.

Osaisin korjata itse viat.

"Tiesin sen olevan unelma, ja asetuttuani aloilleni -

tulin taas pian levottomaksi.

Heti istuttuani halusin -

vet�� jalkaani vanhat saappaani, sy�d� likaista ruokaa kapyysist�,

pit�� paitoja ilman kaulusnappeja,

raataa kuin orja, kuolla janoon auringossa,

ty�nt�� kieleni ulos, kirota koiranel�m��ni,

nukahtaa oudoissa kaupungeissa,

maata kurjana, haluta rahaa,

tavat itseni kaltaisen vanhan pummin,

jolla oli toinen jalka haudassa ja joka ei halua jatkaa,

mutta jotenkin viel� potkii -

ja haisee pukilta.

Ei sill� ole v�li�. Sain pureman ikiajoiksi.

Tytt� oli kaunis..."

"Olin sy�nyt makoisan murkinan.

Juomat seurasivat toistaan. Taskuni olivat t�ynn�.

Pienet mekaaniset linnut lauloivat Baari kuhisi,

ja olin pingottanut puomejani hieman liikaa -

sen kirotun, ikuisen vanhan valasaluksen kannella."

Sill� tavalla.

Mutta t�m� on tosi hyv� kirja. Olen lukenut sen 10 kertaa.

Joka tapauksessa...

Moottori on vuoden 67 Shovelheadista.

Olen aina halunnut sen, sill� se on syntym�vuoteni.

En tied�, mist� fiilis johtuu,

mutta py�r�ss� on tietty voimaskaala, joka tuntuu hyv�lt�.

Se ei johdu vauhdista.

Voi ajaa vaikka satasta,

mutta moottori vain tuntuu...

Se on sanoinkuvaamaton tunne. Se vain hyrisee.

Moottorin tuntee toimivan. Akselien tuntee -

py�riv�n allaan.

Kaikki tuntuu hyv�lt�. Tunnen olevani yhteydess� siihen.

Asuin ennen Coloradossa. Vuoristossa.

L�hell� oli moottoripy�r�n�yttely, johon paikalliset kutsuivat minut.

Siihen aikaan minulla oli �lyt�n Knuckle-chopper.

Minulla oli n�yttelyss� tosi kivaa.

Joimme ja pidimme hauskaa.

L�htiess�ni hevib�ndi soitti.

K�ynnistin py�r�ni, ja he huusivat: "Burnout! Burnout! Burnout!"

Tein pikku py�r�hdyksen lattialla -

ja sy�ksyin naapurihuoneeseen melkein osuen ihmisiin.

Ovimikko hypp�si eteeni -

ja ty�nsi minua n�in. K�teni osui kaasuun.

T�rm�sin sein��n. Etup�� oli kaarella kuin jousi.

Se oli n�in kaukana.

Kaikki olivat olleet siell� hyv�� pataa kanssani -

ja halunneet hengailla kanssani, mutta eiv�t en��.

Minut nostettiin niskasta ilmaan,

laseja ly�tiin kasvoilleni.

Yritin saada py�r�n pois sielt�.

T�h�n p�iv��n asti pid�n siit�.

Se oli yksi el�m�ni parhaista p�ivist� ja olen siit� iloinen.

Jos sit� ei voi rakastaa, paskat.

Miksi rakastan pr�tk�ily�?

En luota ihmisiin, jotka eiv�t sy� lihaa.

Muistan istuneeni isovanhempieni auton takapenkill� -

sunnuntaisin...

katsellen ulos ikkunasta -

ja n�hneeni pr�tk�porukoita.

Tiesin, ett� halusin tehd� sit�.

En voi l�hte� kotoa ilman t�t�.

Josh on teurastaja.

Sen tyypin v�lineet olivat upeat.

Haluan itsekin sellaiset.

H�nell� oli t�ydellinen pikku kondomi,

jonka h�n veti kaiken p��lle, ja se pit�� kaiken kuivana.

Joskus haluan vain l�hte�.

Siin� mielentilassa mieli p��st�� irti -

ideoista, ajatuksista, huolista ja kaikesta.

Ja matkalta palatessaan...

VILLIT ENKELIT

...tuntee unohtaneensa ne, tuntee tietynlaisen vapautuksen,

kuin olisi k�ynyt terapiassa.

AMFETAMIINIA

EI BENSAA

He p��ttiv�t Labour Day -viikonlopusta.

K�PEL�STI K�VI

Liput liehuivat p��kadulla -

ja Troy, Kurpius, Ryan ja Gentry -

ajoivat kokoukseen San Franciscossa.

Sin� vuonna Old Lincoln -valtatie t�ytti sata vuotta.

Nelj� miest� kokoontui eri syist�.

Heill� oli tilaisuus tavata legendaarinen Tom Fugle -

Sioux Cityss�, Iowassa.

Nerokas py�r�nrakentaja ja luova mestari,

joka oli pakoillut tapahtumia alusta asti.

Sitten oli my�s aikaraja.

21. syyskuuta, Brooklyn Invitational.

Se oli kaiken kattava yhden illan chopper-n�yttely Brooklynissa.

Kaikki olisivat siell�, joten osallistuminen oli v�ltt�m�t�nt�.

CROWN POINT -RAVINTOLA

Mutta loppupointti oli kiinnostavin.

Kukaan heist� ei ollut ajanut Amerikan halki.

Vanhoissa pr�tkiss� on vain muutaman litran bensatankki,

ei kunnon jousitusta -

ja ne on rakennettu sekalaisista tai vanhoista osista -

yksil�llisill� ruuveilla ja muttereilla.

Ei ole k�yt�nn�llist� ajaa sellaisella yli 160 kilometri� -

saati sitten Kanadan halki.

Mutta jos joku halusi tapahtumaan yht� paljon kuin he,

tekosyiden sarja oli t�ydellinen.

Eilisiltana Gentry l�ysi halkeaman rungossaan,

eik� niin voi aloittaa 5 000 kilometrin matkaa.

V�ist�m�tt� vanhoilla py�rill� ajaessa...

Yksi menee v�kisinkin rikki.

Aina. Ehk� juuri oma py�r�.

Tai yst�v�n.

Mutta jollekin koituu ongelmia, tai itselle kaikki ongelmat.

Brandon, yksi parhaista hitsaajista Mississipin t�ll� puolen,

sanoi korjaavansa sit� l�pi y�n.

Ja niin h�n tekikin.

Kaikessa loistossaan Lincoln on vanhin Amerikan halki kulkeva tie.

Ensimm�inen polku, joka yhdisti Yhdysvallat -

lyhyimm�ll� ja k�yt�nn�llisimm�ll� tavalla.

Se alkoi Times Squarelta ja p��ttyi San Franciscoon.

He ajaisivat enimm�kseen sit� pitkin.

Ensin se oli kuin verisuoni -

joka pumppasi rajatonta vaurautta kaupunkeihin ja kyliin -

varrellaan.

Se sai rakastetun lempinimen "Amerikan p��katu."

Yksin�inen valtatie alkoi valtavana, muuttumattomana tien� -

paikassa, josta se alkujaan alkoi.

200 kilometri� bensa-asemien v�lill� -

tyhjent�v�ll� osuudella matkaa.

Seikkailu odottaa polttavan kuumalla asvalttikaistaleella -

jolla bensa varmasti loppuu.

Tarpeeksi n�lk�iset riskinottajat -

ovat ne, jotka osaavat el�� t�ytt� el�m��.

Vain Amerikka pitkine teineen ja liian korkeine odotuksineen -

voi antaa meille t�llaisia luusereita.

Useimmat ihmiset eiv�t tied� sellaisesta el�m�ntavasta.

Tai ehk� tiet�v�t, mutta sit� on vaikea arvata.

Se irtosi lopulta, mutta mutteri pysyi, sill� sill� ei ollut paikkaa.

Se on ollut tuossa vuosia.

Koskemattomana.

Vanhoilla py�rill� ajaminen on osa haastetta.

Ne on pidett�v� k�ynniss�.

Ja usein niiden menness� rikki -

niist� syntyykin jotain parasta.

Chopperin osa yht�l�� liittyy -

siihen, miten yst�vyyssuhteet kehittyv�t tai sortuvat tien p��ll�.

Bonnevillest� he kaartoivat pohjoiseen, Utahiin.

Jos tulee n�in l�helle, on pakko tehd� pyhiinvaellusmatka.

Arvonsa tunteva pr�tk�ilij� k�y Bonnevilless�.

Suola-aavikoiden aerodynamiikka -

saa py�r�n myyttiseen vauhtiin.

Kansainv�linen vauhtirata

Mutta ei t�n��n.

Bonneville oli veden peitossa.

Pysyk�� s�ngyss� hetki.

Otan teist� kuvan.

T�llaisella matkalla tutustuu v�kisinkin.

Mutta vain yhten� tai kahtena p�iv�n� -

tuntee olonsa t�ydelliseksi.

T�m� oli yksi niist�.

El�mme valtiossa, jossa kaikki haluavat vastauksia.

Palava mies, joogaleirit,

maksamattomat harjoittelupaikat, digitaaliset puhdistukset,

jatkuva p��sy rajattomaan, nopeaan kybermaailmaan -

t�ynn� ilmaista pornoa ja sanakirjoja.

Joskus paras vastaus on vain tulla paikalle...

v�litt�m�tt� siit�, miten kauan matka kest��...

tiet�en, ett� pystyi l�htem��n.

El�m�ni el�� sis�ll�ni.

Sen oppii ajassaan vanhalla Harleylla Amerikan halki.

Choppereilla ajaminen ei ole moottoriturpia varten.

Se on jatkuvaa mielen ja ruumiin itsekuria.

Taiteilija. J�ykk�selk�inen marjanpoimija.

Aseenkantaja, humalainen sotasankari.

Rakentaja. Ketju ketjua vasten.

Hitsattua tuulta ja ilotulituksia.

Taustar�j�hdys raamatullisten vetokoirien vaahtoavalle joukolle.

Suola sokaisee.

Tulit sielt�. Onko kaikki hyvin?

T�m� on j�rjet�nt�. Voi luoja.

Siihen voi panna paperiliittimen ja taittaa sitten t�m�n p��lle -

kunnes n�kee kipin�n.

Jos vaikka vaihtaa osia ja haluaa tiet��, toimiiko magneetto.

Joskus ne vain alkavat kipin�id�.

Gentry valitsee sanansa tarkasti.

Jos ei kysy oikeaa kysymyst� oikeaan aikaan, h�nen ei kuule puhuvan.

H�n pakkaa yht� minimaalisesti.

Yksi paita.

Yksi paita 5 000 kilsan matkalle.

Gentry...

Gentry ei kest� kymment� minuuttia,

jos h�nell� on n�lk�.

Jos matkustaa h�nen kanssaan ja h�nelle tulee n�lk�,

h�n vain l�htee hakemaan ruokaa.

H�net l�yt�� jostain kahvilasta.

Hors d'oeuvre.

Tuolla h�n on. Ahmatti.

-Tulen heti. -Joo.

-Saanko maistaa? -H�net diskataan.

-Ihanko totta? -DQ.

Muista, et saa l�hte� ulos etk� vessaan.

Olen t�ynn�.

Nauti. Onnea matkaan.

Kiinni veti.

Vau!

-Romua. -Elukka.

-El�intyyliin. -Suosikkini.

Olen �im�n k�ken�. Ja sanaton.

H�n n�ytt�� kiusaantuneelta.

Nen�si on muuttumassa punaiseksi.

Pit�� jatkaa.

-Olet tosi l�hell�. -Katso tuota.

Vain 65 ranskalaista j�ljell� -

ja 100 gramman hampurilaista. Ja hapan limppu.

En saa sit� edes hyv��n kohtaan sy�d�.

Olet niin sitoutunut.

Jokainen suupala on kaksi pihvi� -

jotka painavat 100 g.

Kuka haluaa daiquirin? Hauskaa syntym�p�iv��.

MOTELLI

MOTELLI

Kaikkien pr�tk�ilij�iden haamu el�� t��ll�.

Syd�met ly�v�t ja s�rkyv�t yhtaikaa.

Heit� odottaa l�yt�v�ns� kaikkialta.

Askelten alla, kuiskauksina rotkoissa,

vet�m�ss� hyl�tty� baaria kohti.

Kangastus kuohuvasta oluesta hiekkapaperikielell�.

Strippiklubin Jennieit�, jotka muistavat metelin.

Valinta ei ole koskaan helppo.

Maan halki ajaminen on kuin vuoristorataa.

Sit� on kuin taivaassa, ja seuraavassa hetkess� ei tied�,

jaksaako jatkaa.

Mutta sit� vain jatkaa.

Se on sen kauneus.

Se tekee siit� j�nnitt�v��.

Se maa...

aina tarpeeksi pitk��n pys�htyess� my�nt�m��n aitouden.

Mutta maa on suuri -

ja edess� on uusia, outoja juttuja.

Helvetti!

Olen valmis aavekaupunkeihin,

huumeriippuvaisiin ja autiomaaekologeihin.

Bensa-aseman mummoihin, 10 koiran taloihin -

ja grillattuun juustoon joka kaupungissa.

Gettysburgissa katsot villihevosten laukkaavan taivaalla.

Ampiaisluoti kuoli iskussa -

kasvoihin alam�ess� -

Sierran l�ntisell� reunalla.

T��lt� silm�t etsiv�t kilometrien p��h�n bensa-aseman muotoja.

Jos menett�� tilaisuutensa, voi k�yd� kalpaten.

Maa vy�ryy p��ttym�tt�m�n�, kun lehm�t piiskaavat -

kovan maan v�ri�.

Pitki� teit�, kaupunkeja -

eik� paljon muuta nautittavaa.

Jos t�h�n maahan ei suhtaudu vakavasti,

her�� jonain aamuna ja aja 1 000 km Wyomingin poikki -

piiskaavassa tuulessa ja sateessa.

Ruohotasankojen sivutuulet ovat vaarallisia.

Sit� liikkuu niiden mukana.

Sade on asia erikseen.

Se voi nielaista preerialla el�v�n�, jos ei ole varovainen.

Se on kylmemp�� kylmyytt� kuin mik��n koskaan kokemasi.

Kun se tunkeutuu vaatekerrosten l�pi ja imeytyy nahkaan -

iskien luodinkovana,

on pahinta ymm�rt��, ettei kuivu p�iv�kausiin.

Pit�� riisuutua alasti jossain Cheyenne-kolikkopesulassa.

Kuivatella miten pystyy.

Saappaat ovat j�yk�t ja m�r�t.

Takki ja hanskat muuttuvat irvist�viksi pedoiksi.

Kyp�r� j��tyy kalloon periaatteesta.

Amerikkalaisille se on luonnotonta.

T�llainen ep�mukavuuden taso kuoli kauan sitten.

Aurinko ei laskenut Nebraskassa.

Taivas muuttui pilvien takana ja tie pysyi hetken suorana.

Ryan ja Gentry p��tyiv�t vanhalle Lincoln-valtatielle.

He s�iv�t keilahallissa kaupungissa nimelt� Chappell.

Troy ja Kurpius pysyiv�t osavaltioiden v�lisell� tiell� -

ja p��siv�t Woodysiin 2 h aiemmin.

Erkaneminen on osa peli�.

Onnellinen, muinainen h�mmennys,

ei hajuakaan siit�, minne menee.

Kun ajaa tarpeeksi kauan, ajatukset alkavat py�ri� ympyr��.

Sit� uskoo olevansa yksin.

Vaikka yst�vi� on kaikkialla.

Pit�� pys�hty� niin pitk�ksi aikaa, ett� tiet��, miss� on.

Meid�t pys�ytettiin. Mike, Jason ajoi ensimm�isen�.

Bensatankki r�misee tyhjentyess��n.

Pankkitili ja puhelimen akku ovat aina tyhji�.

Ja niiden loppuessa joku pys�htyy auttamaan.

Pit�� menn� rikki.

Parhaat jutut alkavat muukalaisista, jotka p��tyv�t outoihin paikkoihin.

Alkuper�iset lainsuojattomat pr�tk�ilij�t olivat uhka -

valtavirtamedian mukaan.

Tied�tte ne jutut.

�ljyn peitt�mi� villej�, jotka valtasivat p��katumme -

esikaupungin maailmanlopun ukkosruoskalla.

He raiskasivat vaimomme,

tatuoivat tytt�remme,

kusivat nurmikollemme ja saastuttivat leikkikent�t marihuanan savulla.

Koulusta pois j��neit� pummeja,

veteraaneja, arvaamattomia alisuoriutujia.

Amerikan sensuroimattomat, kovarintaiset rippeet.

Legendat ovat enimm�kseen hautoja varten.

Outo, pahamaineinen lista ihmisist�,

jotka antoivat maailmalle jotain muistamisen arvoista.

Kuka tiet��, miten siit� p��tet��n?

Mutta muutamat el�v�t ansaitsevat sen tittelin.

Yksi heist� on Tom Fugle.

Katsokaa.

N�en nyt, miksi halusit...

Et luultavasti tunne h�nt�, eik� sinun pit�isik��n.

Hemmetti. Ei kukaan tunne.

Mutta olet n�hnyt h�net kaikkialla. Tai ainakin kuullut.

Kaikki ter�srunkoiset Harleyt,

joiden ��ni on �rjynyt p�iv�lliskeskustelusi yli,

kiit�nyt ohi vauhdikkaana kuin Technicolor-v�l�hdys -

mittatilausty�n� maalattuna -

kuin kuluneen menneisyyden aave.

Se on Fuglen k�sialaa.

Revin istuimen.

Viisi vuotta sitten -

kukaan ei tiennyt h�nest�.

-Kokeile istuinta. -Mukavan matala.

Joo. Kiva.

-T�h? -Se on kiva.

-Tykk��tk� siit�? -Joo.

Mukavan matala.

Joo. Voin nousta hieman.

-T�h�n n�in. -Aivan.

Ja sitten...

H�n alkoi ilmesty� paikkoihin.

Moottoripy�r�n�yttelyihin.

Mittatilaus-choppereiden kummiset� -

ilmestyi vuoien poissaolon j�lkeen.

Tarinat alkoivat heti liikkua.

H�n rakensi kerran moottoripy�r�� kellarissaan 3 p�iv�� putkeen.

Saatuaan sen valmiiksi h�n tajusi olevansa maan alla,

eik� saanut py�r�� yl�s kadulle.

Tom otti v�h�n dynamiittia,

r�j�ytti tiiliin rei�n,

kaivoi rampin ja ty�nsi sen ulos.

Tomin maine pr�tk�ilij�iden keskuudessa -

alkoi onnekkaasta auton�yttelyst� Kansas Cityss�.

Oli vuosi 1963 ja Fugle tuli sinne.

N�yttelyss� h�n tapasi nuoren pr�tk�ilij�n esittelem�ss� t�it��n.

T�m� oli David Mann,

ja he yst�vystyiv�t nopeasti ja hyvin.

Mann liittyi Tomin klubiin, El Forasteroon,

ja perusti Kansas Cityn kaupan.

Fugle mainosti Mannin uniikkia tyyli� -

yst�villeen chopper-lehdiss�.

He tilasivat Mannin nyky��n pahamaineiset maalaukset,

jotka hehkuttivat py�r�kulttuuria.

Useimmat tiet�v�t,

ett� monet kalliit taulut -

saivat innoitteen Mannin viikon- lopuista Tomin ja muiden kanssa.

Fugle ja Mann olivat aikansa hienoja taiteilijoita.

Mannin t�it� on kankaalla,

Tomin erikoisina kehyksin� ja nahkat�in�.

H�n vangitsi maalauksiinsa -

sen totuuden, ett� jos py�ri� rakennetaan tai ajetaan,

kaikki ovat kokeneet pienen hetken -

muistista, kuten tyyppi, joka ottaa tankkiaan kiinni.

H�n valmistelee autoansa,

tankki on valmiina, h�n katsoo sit� -

ja se alkaa kaatua.

H�n huutaa: "Ei!"

H�n vangitsee -

juuri sen hetken, kun mies yritt�� ottaa tankkia kiinni -

sen pudotessa lattialle.

Sellaiset jutut...

H�n oli niist� kiinnostunut ja n�ki ne yksityiskohdat.

Sitten h�n v�litti ne kankaalle.

10 minuuttia Tomin seurassa, ja alkaa uskoa asiaan.

Enimm�kseen siksi, ettei Tom tunne ket��n Sioux Cityn ulkopuolelta,

ymm�rr�mme, miss� h�n on ollut.

-Kurvasitko koskaan py�r�ll�si? -'66 elokuuhun '67.

Kuvasitko?

-Vai... -Ehk� v�h�n.

Ei uskoisi h�nen johtaneen keskil�nnen lainsuojattomia.

Mutta h�n johti.

Niin...

Niit� tarinoita liikkuu.

Ne ovat uskomattomia.

Kunnioituksesta muita kohtaan emme jaa niit�.

Ymm�rsin Tomista ensiksi sen,

ett� rakentamani moottoripy�r� -

oli samanlainen kuin h�nell� ja h�nen yst�vill��n ennen.

Kaikki istuimet...

Ne on suunniteltu -

ensin mukaviksi, sitten vasta cooleiksi.

Tom tekee coolin n�k�isi� juttuja.

Tom, jos maali levi�� py�r��si, haluatko, ett� siirr�n sen?

Voisitko?

Joo.

N�ytt�� autolta.

T�m� on Dave Mann.

Ai, kirjeet.

Vai niin...

"Dave Mann, Independence, Missouri."

"Hei, Tom. P��simme kotiin."

"Sinun ja Tinyn py�r�t ovat �rjympi� kuin Graycatin."

H�n sanoo: "Onko t�m� paras setti itsemurhakytkimeeni?"

"Onko parempia ideoita?"

Loistavaa.

Kaikista n�kemist�mme h�n on nelj�ss�.

N�m� ovat vuosilta '68... '67, '68 ja '69.

H�n on... He puhuvat...

H�nt� kehutaan.

Kauppaan tullessaan h�n pyysi l�j�� Ed Roth -chopper-lehti�.

H�n ei sanonut olevansa niiss�.

Ajan viel� kolme kertaa.

Ja sitten uudelleen.

Tom on yksi luojista, keksij�ist�,

joka oli mukana alusta asti, joka aloitti koko jutun -

yst�viens� kanssa.

On tosi coolia, ett� viime vuosina -

h�n on voinut n�ytt�yty�.

H�n on pian 75-vuotias -

ja innokkaampi kuin koskaan.

Olin punainen.

Olin kerran n�in vihre�.

Olitko smurffi?

Smurffi, joo.

Siihen aikaan -

heit� vihattiin sen takia.

Onko minulla vaihtoehtoja?

Joo...

Jo vain.

Tykk��n k�yd� n�yttelyiss� -

ja esitell� py�r��ni ja muuta.

En v�lit�, menenk� t�nne vai en.

Tykk��n silti esitell� sit�.

Miten perustit klubin? Olitko yksin?

En. Min� ja Tiny.

H�n asui lapsena naapurissani.

H�n oli 13.

Min� olin 11.

Meill� oli polkupy�r�kerho.

Me vain...

Meill� oli surkeaa.

Ja...

K�vimme paikoissa -

ja katselimme chopper-jengi�.

Ei meid�n ollut tarkoitus perustaa klubia.

Pidimme vain ik�v��.

Mutta me emme... Te...

Olette todenn�k�isesti minua vanhempia.

Tunnen oloni 57-vuotiaaksi.

En tietenk��n n�yt� silt�,

mutta silt� minusta tuntuu.

Tied�tk�?

Lapsena kasvaessani -

halusin olla cowboy,

ratsastaa kaupungista toiseen,

pit�� hauskaa,

ja vaikka se ei ole aivan sama juttu,

hevosten sijaan -

ostin moottoripy�r�n, ajelin sill�,

tapasimme ihmisi�,

ja sit� me teimme tai min� tein.

En halunnut el�� sill� tavalla.

Se oli esitt�mist�.

Mit� enemm�n sit� ajattelee, sen siistimp�� se on.

Aloitit tietynlaisen perinteen.

Kiit�minen pitkin aavikkoa puolialastomana.

Kanjonissa v��nteletii tomumyrsky.

Vuorten linnut v�l�htelev�t safiireina yl�puolella.

Biisoni nostaa painavaa otsaansa laidunmaaltaan.

Se katsoo outoa petoa silmiin.

Silm�nr�p�yksess� olen poissa, ja sen tie on taas tyhj�.

En tarkoita, ett� pr�tk�ll� kokee korkeimman el�m�nmuodon.

Todellisuudessa sit� tarttuu v�riseviin sarviin -

omaa kuolemantuomiotaan -

ja ratsastaa sen sel�ss� v�ist�m�tt�m��n loppuun.

Maissia, maissia, maissia,

tuskin yht��n preeriaa.

Rekkakuskeja v�sytt�� -

ja tienvarren peuroista tulee y�ll� rohkeampia.

On vaikea sanoa, milloin lakkasimme v�litt�m�st� -

maasta kokonaisuutena.

Kuusi Coors Lightin mainosnarttua -

valmistautui t�ihin ja kysyin:

"Tarvitsetteko rahaa?"

"Hyp�tk�� mukaan!"

Per�vaunussa oli kuusi tytt��...

Py�r�ll�ni olin min� kolmen tyt�n kanssa -

ja per�vaunussa oli nelj�.

Pys�hdyimme helvetin Broken Spokeen -

kaljalle, ja h�n kyseli: "Kuis huiskii?"

Kaikki tyt�t vain...

Wakow voisi olla...

Ja autolla ajo.

Menoksi heti.

Sit� on Sunset Boulevardilla -

ja pit�� l�hte� tosi nopeasti.

Pikku wakow ja heipat.

Kiitos, ett� kuuntelitte, W-A-K-O-W,

Wakow-radio.

Wakowkity Radio.

En ymm�rr�.

Kokeilen my�hemmin uudelleen.

Troyn rengas puhkesi. Se oli tosi pelottavaa.

H�nt� kohti tuli rekka,

h�n k��nsi ja oli v�h�ll� menett�� hallinnan.

Palasia irtoili.

Tuntui silt�, kuin joku olisi vet�nyt akselista. Se vain puhkesi.

Py�r� meni t�ll� tavalla.

H�nen jalkansa savusivat, sill� h�n yritti pys�ytt�� sen.

-Ne savusivat. -Niink�?

Saappaistasi nousi savua.

Niist� tuprusi savua.

Pys�hdyimme. H�n oli kauhuissaan.

Nostimme sen kivelle.

T�ss� on pieni tahra. Se nipisti v�h�n t�st�.

Otin py�r�n -

ja k�vin kaupassa, jonka l�ysimme -

juuri ennen kuin bensani loppui.

Selvisin takaisin.

Siivil�imme bensaa tankkeihin.

Korjattu rengas. Bum, ja matkaan.

Kuka v�litt�� renkaasta?

Joka kerta ajaessani tunnen vaarantavani henkeni.

Olen ollut parissa kolarissa...

Joskus minusta tuntuu...

Haluanko vaarantaa henkeni aina ajaessani py�r�ll�ni?

Ehk� joskus tulen pisteeseen,

jossa se ei ole sen arvoista.

Mielest�ni se on liian vaarallista, mutta...

Gentryn py�r� ei saisi en�� hajota.

Sen piti kest��, jotta he p��sisiv�t New Yorkiin ajoissa.

He raahasivat sen Warrenin korjaamolle -

yhten� iltap�iv�n� poistaakseen naulat arkusta -

ja valmistelemaan sen tielle,

purkamaan sen osiin korjatakseen sen.

Brooklyn Invitationaliin on kolmen p�iv�n ajomatka -

ja olemme kaksi p�iv�� j�ljess�.

Suosiostaan huolimatta tapahtuma -

on hyvin selektiivinen -

ja vieraslista on harvoille ja valituille.

Vain muutama maailman paras kutsutaan esittelem��n py�ri��n.

Jos haluaa n�hd� alan kerman,

standardien sulttaanit, oudoista oudoimmat,

ajaa Brooklyniin, 1 544 kilometri�,

ja matkaa riitt�� yh�.

Milwaukeen satama

PYS�HDY

MARSH - SIKAREITA

Eilen p��timme ajaa Bedfordiin,

ja alkoi tulla tosi kylm�.

Sanoimme, ett� meille riitt��.

Tietenkin sit�...

Kaikki t�m� lis�� vain pient� s�rm��.

Olemme vain 600 kilsan p��ss�.

T�m� on pian valmis.

Hyv� yst�v�ni...

Aina.

N�m� ovat kuumat.

On summittaista...

tullessamme t�t� tiet�...

Ket��n ei ole t��ll�.

Yksi parhaista jutuista.

Oletteko te Kaliforniasta?

-Niink�? -Min� olen.

-Otatko kolme? -Kuin voita vain.

Kuin voita. Vau.

Hei, mit� siell� tapahtuu?

Kuuletko minua?

Troy, sain viestin postimiehelt�.

Luen sen sinulle.

Olet pummi.

Hei. Moro.

Kuin teini-ik�.

Hulluutta y�ll�.

Mit� Amerikka olisikaan ilman n�it� teit�?

Ja muutamia pelottomia,

jotka ovat tarpeeksi villej� ajamaan kunnes luut humisevat.

Nukkumaan kylm�ss� mullassa,

maassa t�ynn� seikkaper�isi� paikkoja -

kosmoksen vaeltelevissa raajoissa.

He ovat joinain p�ivin� hitaita,

ajelehtien l�pi mieliens� sumuisten muistojen -

ja muistavat tekojensa hulluuden.

Mit� valtatiehen tulee, totaalius ei ollut tavoite.

Lincolnissa ei ole kyse siit�.

On lukemattomia variaatioita...

umpikujia ja porsaanreiki�,

umpeen kasvaneita alkuper�isi� reittej�, riidanalaisia oikoteit�.

Niin monia, ett� sit� on l�hes mahdotonta seurata kokonaan.

Lopullinen kunnia on poikkeamisessa.

Pahin mahdollinen tilanne on seurata viivaa kartallaan.

Lincoln-valtatie on todella hillitt�m�n avoin.

NEW YORK CITY - P�IV� 21

BROOKLYN, NY 5 000 KM 21 P�IV�SS�

Pys�hdymme bensa-asemalle -

jossain Nebraskassa,

ja...

siell� oli vanha mies,

joka istui er��n talon kuistilla.

Kysyimme: "Kuinka kaukana seuraava bensa-asema on?"

H�n sanoi: "T�m� tie jatkuu aina Kaliforniaan asti."

"Mutta en ole koskaan ajanut sill�."

Muistan sen, sill� ihmettelin, ettei h�n ollut ajanut sit� tiet�.

Original OPENSUBTITLES.org Release