Original subtitles

ACHOURA ON USKONNOLLINEN JUHLA MAROKOSSA

LAPSET ROISKIVAT TOISIAAN VEDELLÄ JA KOKOONTUVAT NUOTIOLLE

JUHLAA SANOTAAN MYÖS "LASTEN YÖKSI".

KAUAN SITTTEN MAROKOSSA

En uskalla viipyä kauan, hän voi huomata minun lähteneen.

Vihaan häntä. Hänellä ei ole oikeutta kohdella sinua noin.

Vihaan minäkin, mutta hän on mieheni ja elättää perheeni.

En anna hänen enää tehdä sinulle pahaa.

Jospa karkaamme?

-Minne muka? -En tiedä, vaikka kaupunkiin.

Ja...

Ja minä haluaisin mieheksesi.

Tein tämän pillin sinulle. Puhalla siihen aina minua ajatellessasi.

Sitten puhaltaisin koko ajan.

Bashira!

Bashira!

Bashira!

Bashira!

Bashira!

Bashira!

Bashira!

Kun löydän sinut, silvon sinut palasiksi.

Herää. Ole kiltti.

Herää. Katso minua.

Herää nyt.

Avaa silmät.

NYKYAIKA

Äiti.

Herää, äiti.

-Mitä nyt? -Pitää mennä, olemme myöhässä.

Miksi annoit minun nukkua pommiin?

Haloo?

Miten sinulla menee, Stephen?

Ihan hyvin.

Minä nukuin pommiin, voinko soittaa lounaalla?

Tuletteko illalla näyttelyn avajaisiin?

-Totta kai tulen. -Entä Ali?

En tiedä, odota.

Youssef! Menisitkö jo hissiin?

Pitää mennä, soitan sitten.

-Selvä. -Kuullaan.

Youssef!

Kuinka oikein voit? Tule lähemmäs.

Tule.

Kuinka voit? Tule lähemmäs.

Tule.

Tuntisitko hänet, jos näytän sinulle kuvia?

Minä haluan auttaa sinua.

Kerro.

Mies, jolla oli suuret, mustat silmät. Suuret, mustat silmät.

Suuret ja mustat silmät.

Suuret ja mustat silmät!

Hänen silmänsä...

Olet katsonut näitä kuvia nyt jo vuorokauden.

-Etsin yksityiskohtia. He salaavat jotain. -Ali.

Puhun nyt ystävänä, en pomonasi.

Mene kotiin. Ole lapsesi kanssa.

Tuhlaat aikaa, juttu on jo hylätty.

Se on minun vikani. Pelastin yhden lapsen, mutta saatoin samalla muita pulaan.

Olisin toiminut aivan samoin.

Pidä tämä päivä vapaata.

Anna minä jatkan.

Hyvä on.

Mutta sen verran varoitan: älä ole täällä enää palatessani.

...mustat! Hänen silmänsä olivat suuret ja mustat!

Suuret ja mustat silmät! Suuret ja mustat silmät!

Hei!

Haluatko leikkiä?

Mitä sinä täällä teet?

Sinä et täältä lähde.

Isä!

-Mitä kuuluu? Miten koulussa? -Ihan kivaa.

Jäätkö tänne illaksi?

Ei hätää, haen vain vähän tavaroita.

Olisit soittanut ensin.

-Sinäkin asut täällä. -Youssef!

-Ei äiti saa noin sanoa. -Älä puhu äidillesi noin.

Hän on lehmä!

Kyllä hän tuosta toipuu.

Onko minunkin reilua rangaista häntä?

Hän on sinunkin poikasi.

Tuletko Stephenin avajaisiin?

Tule hänen vuokseen.

Haluan kertoa teille erään asian.

Vuosikaudet näin samaa unta.

Unessa olen lapsi.

Ja makaan sängyssäni... yksin.

Valveilla, mutten voi tehdä mitään.

En saa silmiä kiinni, tuijotan vain kattoa.

Pelottava mies lähestyy minua.

Hän tuijottaa minua...

...ja kuristaa sitten.

Hänen sormensa murskaavat kurkkuni.

Sitten herään.

Ja saman tien

olen unohtanut, miltä hän näyttää.

Hän on pelkkä varjo, painajainen.

Minusta tuntuu vieläkin,

kuin kuolisin.

Eräänä päivänä päätin kohdata miehen.

Ja kun hän sinä yönä kuristi minua, minä katsoin häntä silmiin.

Hänellä oli suuret silmät.

Yönmustat.

Hän oli outoudessaan hypnoottinen.

Kaunein koskaan näkemäni olento.

Tajusin menettäneeni lapsuuden viattomuuteni.

Lakkasin näkemästä unia.

Ja aloin maalata.

Mutta älkää säikähtäkö, ystävät. Tämä ei ole lainkaan niin pelottavaa.

Ja jos näkemämme teitä pelottaa, te petätte itseänne.

Hirviö...

Hirviö on yhteiskuntamme peilikuva.

Heitä on meidän keskuudessamme.

Siksi lakkaan vaikenemasta.

Jaan painajaiseni kanssanne voidakseni paremmin kohdata sen.

Mutta en voi tehdä sitä yksin.

Tarvitsen apuasi, Nadia.

Tiedän, kuka ryösti Samirin mukaansa.

Sinun on aika kohdata hirviösi, Nadia. Aika muistaa.

Onpa kiva, että tulit, Nadia.

Me näimme jotain erikoista, Nadia! Se ei ollut lihaa ja verta.

20 VUOTTA SITTEN

-Minun vuoroni! -Meillä on yksi, sinä heitit jo viisi.

Isä osti sen!

-Saavatko tytöt tehdä mitä huvittaa? -Hemmoteltu lapsi.

RAKASTAN SINUA, ALI

Mitä, haluatko ottaa kuvan?

Ali! Katso.

Ali! Katso.

Koppakuoriainen pullossa. Uskomatonta.

Arvaa, mikä sen nimi on. "Ali".

Kuoleekohan se, jos panen sinne paukkupommin?

Tuo on inhottavaa. Päästä se ulos.

Onpa hieno. Mistä löysit sen?

Tuolta, siellä niitä riittää.

Mitä? Kävitkö Ranskalaisella talolla?

-Mitä siitä? -Etkö ole kuullut?

Isä kertoi siitä kauhutarinoita.

Maissipellon toisella puolella on vanha talo nimeltä Ranskalainen talo.

Tulkaa äkkiä.

Talon rakensivat ranskalaissotilaat, joiden sanottiin tehneen hirveyksiä.

Eräänä päivänä he näkivät oudon näyn, kuin jonkinlaisen paholaisen.

Se alkoi syödä täkäläisiä lapsia.

Kerran näin jotain outoa.

Kävin täällä lomilla isän kanssa.

Heti pellon nähdessäni muistin tarinan talosta.

-Mitä tapahtui? -Isä tuli hakemaan minut.

Ei hän tietenkään mitään nähnyt, minä vain.

En tiedä varmasti, oliko se totta vai kuvittelinko vain.

Yrität vain pelotella meitä.

Voi se niinkin olla.

Etsin vain palloani.

Miksi olet ketjuissa?

Olen Hakim. Muistatko minut?

Mene pois, pakene!

Sinä sitten pidät kusen hajusta?

Se puuttuva on Hakim Lahlou. 11-vuotias, ainoa poika.

Hänet nähtiin viimeksi täällä leikkimässä.

-Täällä kuulemma asusteli joku vanhus. -Vanhus?

Ei hän täällä yksin asunut.

Majd! Katso tätä.

Mitä tämä on?

Näyttää tutulta.

Seuraamme kadonneiden lasten tilannetta.

Heistä yksi on Hakim Lahlou.

Aloitamme maanlaajuiset toimet,

ja pyydämme kaikkia pitämään silmällä lapsiaan.

Varsinkin Achouran aikaan tämä on erittäin tärkeää.

Ihan hullun kuuloista. Vai mitä?

No, pikkumies. Sänkyyn siitä. Heti.

Odota, en saanut linnaani valmiiksi.

-Odottakoon huomiseen. -Ei, se on tärkeää.

Kun linna on valmis, se suojelee minua hirviöltä.

Vai hirviöltä suojelee? Katso nyt minua.

-Sinä olet suurin hirviöni. -Älä!

No niin.

Mitä nyt?

TV:ssä puhuttiin jostain kamalasta lapsia sieppaavasta tyypistä.

Ei sinua kukaan meiltä vie.

Entä jos hirviö on sängyn alla?

-Luoja, mitä se oli? -Mikä?

Minä olen hirviösi. Ja minulla on nälkä. Mitä minä tänään söisin?

Anis-masu, onpa hyvää.

Ja posket vielä herkullisemmat! Ja nenu!

-Hyvää yötä, nuku hyvin. -Entä jos kaapissa on hirviö?

No, katsotaan.

Katso nyt, tyhjä on.

Sillä lailla.

Nuku hyvin, kulta. Äiti rakastaa sinua.

Kuka siellä?

-Kuka se oli? -Olisit avannut itse.

Soita poliisi. Heti.

Niin?

Jaaha.

Tulen heti.

Ali, mitä nyt?

Sama tapaus vieläkin?

Ei tietoa, pidätetty ei ole aiemmin tunnettu.

Kiitos.

Ei ole sanonut sanakaan pidätyksen jälkeen. Ei nimeä, ei henkkareita.

Varsinainen aave.

-Onko todistajia? -Ei, paitsi vanhemmat.

He puhuivat vanhasta miehestä, joka katosi myös. Lapsesta emme tiedä.

Vanhemmat ovat murtuneita.

Ai, olin unohtaa.

Löysimme tämän häneltä. Outoa, että kaulakorussa on nimesi.

Nouse.

Katso minua.

Katso!

Kuka olet?

Kuka olet?

Samir?

Samir?

Ali?

Ali!

Ali...

Stephen?

Muistoja.

Mitä sinulle tapahtui?

Hoida minut pois täältä.

Missä on mies, joka sinut sieppasi, Samir? Hänen touhunsa on estettävä.

Ei.

Minun vikani.

Ei. Kuuntele nyt. Et sinä ole hän.

Minä autan sinua, mutta ensin on pelastettava lapset.

Minun on hänet pysäytettävä.

Ei hän sinulle pahaa tee, lupaan sen.

Bougatate!

"Bougatate"?

Sekö on hänen nimensä? Niinkö?

Hänet on saatavat kiinni. Heti.

Minä otan hänet kiinni, lupaan sen. Ja sinä pääset pois täältä.

Muistoja...

Samir...

Samir...

Samir!

-Hei, kuka sinä olet? -Olen Bashira.

-Mitä sinä täällä? -Eksyin.

Oletko yksin?

Tule, niin tapaat ystäväni. He ovat mukavia.

Missä oikein olit? Etsimme kaikkialta.

Etsimme maissipellolta, josta kerroit.

-Kuka olet? -Hänen nimensä on Bashira.

Bashira, tässä veljeni Ali. Ja Stephen ja Nadia.

-Olemme täällä lomalla. -Tule leikkimään kanssamme.

Ystäväni talossa maissipellon toisella puolella tarvitsee apua.

Ranskalaisessa talossako?

Onhan häntä autettava.

Emme tunne häntä. Kysytään vanhemmilta.

Tulkaa jo!

Miksi olet täällä?

Halusin tavata ja pyytää anteeksi eilistä.

-Kuuntelitko yhtään? -En.

-Etkö halua kuulla asiaani? -Vartija varoitti meitä.

Hän käski unohtaa kaiken.

Nyt en ymmärrä. Et ole ainoa uhriksi joutunut.

Kyse ei ole siitä.

Minäkin tunsin syyllisyyttä Samirista. Mutta olimme lapsia, emme voineet mitään.

Ali oli tukenani. Sinä häivyit.

Miten niin? Olin 12, en voinut mitään.

Jäin sen jälkeen yksin, teillä oli toisenne. Olette unohtaneet kaiken.

Emme ole unohtaneet, että perverssi kävi päällemme.

Ei hän ollut perverssi, se ei ollut edes inhimillistä.

Sinun on aika hankkia apua ja varttua aikuiseksi.

-Etkö siis muista mitään? -Muista, että olin rakastanut sinuun.

Olit rakastunut minuun?

Me kolme teimme sopimuksen. Ajatus oli sinun.

Vannoimme, ettemme koskaan unohda sitä.

Ymmärsin varhain, että minun pitää maalata.

Jotta en unohtaisi.

Kuka sanoi, että haluan muistaa?

Stephen?

Pojat?

Missä olette?

Päästä irti.

Ali!

Juokse äkkiä pakoon!

Äkkiä nyt!

-Niin? -Ali?

Minä muistan... Muistan kaiken.

-Mitä tarkoitat? -Kuinka Samir siepattiin.

Ja että olit aina tukenani.

Niin muistan minäkin.

-Opettaja! -Hetkinen.

-Miksi olet vielä täällä? -Odotan isää.

-On pakko mennä vessaan. -Hetki vain.

-Tule hakemaan minut koululta. -Minä tulen.

Hyvä, heippa.

-Odotathan tässä. Älä mene. -Kyllä minä odotan.

Achouran iloisena yönä Kaikavat lasten ilonhuudot

Hän horroksestaan herää Ja ruokahaluaan kerää

Heidän ilonsa on ravintoaan Nuo lapset hän hengiltä haluaa

Iloiset lasten naurut Jahtiin lähtee Bougatate

-Tulepa jo, Zineb. -Tullaan.

Pois!

Tänne!

Portaat!

-Aloillasi! -Ali!

Liikkumatta!

Aloillasi.

Odota tässä.

Odota, Samir.

-Mitä sinä teet? -En ehdi selittää.

-Saat syyn niskoillesi kaikesta. -En voi muutakaan.

-Voin auttaa, ratkaistaan tämä. -Hän on veljeni. Se on Samir.

Anteeksi, Khalid.

Jatka vain.

-Missä isä on? -Hakemassa setääsi.

Onko minulla setä?

Odottakaa.

Nyt kyytiin.

Nadia!

Youssef. Tässä on setäsi Samir.

Hieno poika.

Mitä tämä on? Onko esikoulu suljettu?

Mitä?

Mitä on tapahtunut?

Minä...

Tämä on sinulle. Se oli sinulle.

Halusin sinä päivänä... Antaa sen sinulle.

Nadia, katso.

-Missä me oikein ollaan? -En tiedä, mutta tosi vanha paikka.

Mieletön mesta.

Katso Stephen. Hän näyttää äidiltäsi.

Ei, vaan juuri heränneeltä Nadjalta.

Kuuletteko?

Ystäväni on tuolla vankina.

Tuolla on joku.

Kuka se on?

Onko se Bashiran ystävä?

Minne hän muuten meni?

Onko hän elossa?

Mitä kammottavaa tuossa vatsassa on?

Ei hätää, kaikki hyvin.

Autamme teitä.

Paetkaa, pois...

Paetkaa!

Ovi auki!

Päästäkää ulos!

-Avatkaa! -Stephen!

Samir! Samir!

Mitä sinä hänelle teit?

Samir!

Kun vartutte aikuisiksi unohdatte tämän kaiken.

-Ei! -Samir!

Samir! Samir!

-Samir! -Samir!

Samir!

Samir! Samir!

Tekikö se ukko sinulle jotain?

-Ei, se oli omaa syytäni. -Ei tietenkään ollut.

Kuinka me tapamme sen?

-Nielemällä. -Ei.

-On oltava jokin toinen keino. -Miten me sen keksimme?

Ranskalaisesta talosta.

Achouran ilon yönä Kuuluvat lasten naurut

Hän horroksestaan herää Ja ruokahaluaan kerää

Heidän ilonsa on ravintoaan Nuo lapset hän hengiltä haluaa

Lasten iloiset naurut Jahtiin lähtee Bougatate

Kuten kaikki paholaiset, se kulkee eri kansojen keskuudessa eri nimillä.

Arabeille se on tuhatvuotinen ja paha djinni.

Ja kuten kaikki paholaiset, se tuntee syvää vihaa ihmisiä kohtaan.

Mutta sen on saatava haltuunsa ihminen fyysisen muodon saadakseen.

Se elää lapsista.

Se saa voimansa heidän ilostaan, viattomuudestaan ja puhtaudestaan.

Achoura on täydellinen aika iskeä: "Lasten yö".

Tämä on meidän vikamme.

Me päästimme paholaisen irti siinä talossa.

Se ukko piti sitä aisoissa.

Hän yritti suojella meitä.

Äiti!

Tee se!

Tee se!

Ali! Tule tänne.

Youssef!

Youssef...

Älä pelkää.

Mitä sinä täällä?

Minä kuolen.

Se kuolee.

Samir...

Ei!

Pakoon!

Äiti. Äiti.

Hän horroksestaan herää Ja ruokahaluaan kerää

-Youssef! -Hiljaa, kulta.

Se on elossa. Pitää mennä Ranskalaiseen taloon.

Olemme melkein perillä.

-Se pitää ottaa kiinni. -Lepää nyt vain.

Nadia. Odota.

Nadia!

Youssef? Youssef!

Tänne.

Tästä alas.

Youssef!

Youssef!

Youssef!

Youssef!

Mikä täällä rahisee?

Hän on syönyt heidät.

Hyi hitto.

Syönyt heidät kaikki.

Ali. Ali.

Youssef.

Youssef!

Olen tässä. Kaikki järjestyy kyllä.

Hae Nadia!

Youssef!

Bashira?

Säästä poikani, minä pyydän.

Hän ei ole tehnyt mitään.

Tiedän, ettet ole tuollainen. Se hallitsee sinua.

Tehdään sopimus.

-Mikä sopimus? -Ettei unohdeta Samiria.

En usko ukon puheisiin. Meidän on etsittävä hänet.

Se on totta. Vannon, etten ikinä unohda häntä.

Vannon, etten unohda häntä.

Vannon, etten unohda häntä. Emme koskaan unohda.

-Onko jälkiä Alista? -Tuolla pihalla oli renkaanjäljet.

Ehdimmeköhän saada heidät kiinni?

Kaikkea voi paeta, paitsi menneisyyttään.

Sitä ei koskaan.

Suomennos: Sami Siitojoki