Original subtitles

Asummeko Pariisin-matkalla hotellissa?

Tapaammeko Pascalin ja Fabiennen? - Iris...

Minun on saatava tämä valmiiksi näyttelyä varten.

Haluan eväsretkelle puistoon, jossa on sarkofagi ja obeliski.

Menen uimaan.

Senkin nassukka.

Ei saa pelotella. - Tein oman ennätykseni.

Bruno ja Marius. - Enchanté.

Tuliko valmista?

Aivan upea.

Miksi kirjoitat tauluihisi nimen Morgan Jansson?

Miesten tauluista maksetaan enemmän.

Minä käytän omaa nimeäni. En tykkää valehtelusta. - Hyvä.

Vaatteet päälle. Nyt lähdetään.

Tulettehan syntymäpäivilleni? - Ilman muuta.

Onneksi olkoon, Iris.

Eläköön hän, eläköön hän.

Eläköön hän satavuotiaaksi.

Kyllä hän elääkin, kyllä hän elääkin.

Kyllä hän elääkin satavuotiaaksi.

Nelinkertainen hurraa-huuto Irikselle.

Sain tämän isältäsi.

Annan sen nyt sinulle.

Paljon onnea, nassukka.

Miekka oli isälläsi mukana, kun hän hiihti Grönlannin halki -

ja taisteli jääkarhujen kanssa.

Se suojelee kaikelta pahalta. - Kiitos.

Voilà. Le gâteau, s'il vous plaît.

Ottakaa kakkua.

Madame halusi ehdottomasti mukaan juhliisi.

Onpas se tykästynyt. - Hauskaa.

Enchanté.

Haluaako Madame kakkua? - Pieni pala riittää vähäruokaiselle.

Tuo piski kuolee vielä läskimyrkytykseen.

Lahja.

Voilà.

Illan kuningattarelle meiltä kolmelta.

Kiitos. Käytän tätä Pariisissa.

Lähdemme huomenna. - Vapise, Pariisi!

Olet herttainen, kun sinua lapsettaa, Marius.

Sinusta tulee kuuluisa, Ester.

Siis Morgan Janssonista.

Kaikkihan näkevät, että olet nainen.

Morgan on kiireinen ja lähettää Pariisiin vaimonsa.

Bruno. Kiitos että pidätte huolta Iriksestä, kun olen poissa kotoa.

Yöpuulle. - Nyt on syntymäpäiväni.

Sinun pitäisi kertoa, ettei Iris pääse Pariisiin. - Huomenna.

Sitä ollaan niin prinsessaa.

Ihastuttava. Ostan sen.

Isä olisi antanut valvoa.

Vaikea kuolleista on tietää.

Tyttökulta.

Haluatko lukea minulle lehteä?

Voisit opetella lukemaan itse.

"Sisäasiainministeriössä..."

Eikö ole mitään hauskempaa?

"Tukholman lapsensurmaaja." - Luetaan se.

"Sisäkkö Vendela Karlsson -

surmasi huhtikuussa aviottoman lapsensa.

Hän hukuttautui mereen, -

ja ruumis ajautui rantaan saippuatehtaan lähellä."

Voihan pentele. - Surmasi lapsensa.

Äiti ei aina voi pitää lastaan, -

jos ei ole miestä ja täytyy tienata rahaa.

Miksi äiti hukuttautui mereen?

Ymmärrät kai, ettei äiti jaksa elää, -

jos oma pienokainen on mennyt Kuoleman saarelle.

Kuoleman saarelle.

Se kohoaa keskellä merta.

Siellä Kuolema tanssii pitkässä kaavussaan, -

kaivaa vainajia säkeistä ja komentaa ne säntillisiin riveihin.

Irvistävä kallo paljaana -

Kuolema raapii pääkoppaansa pitkillä kynsillä.

Miksei sinua nukuta? Minunkin pitäisi päästä yöpuulle.

Arvaa mitä, Selma.

Onpa hurja kuva.

Tappoikohan oma äiti tämän pikkulapsen?

En usko.

Nyt on aika käydä nukkumaan.

Hyvää yötä, isä.

Osaatko tehdä näin?

Se tuupertui ihan yhtäkkiä kadulle yöllä.

Milloin lähdemme?

Madame kuoli.

Viime yönä. - Se tuhkattiin.

Tuhkaus tarkoittaa, että... - Ruumis poltetaan.

Tuhkat laitetaan purkkiin, jota sanotaan... - Uurnaksi.

Madame sai kouristuksen ja kuoli saman tien.

Sirottelemme tuhkat mereen. - Nytkö?

Noin neljän viikon kuluttua. Järjestelyihin menee aikansa.

Lind esittää harpulla uuden sävellyksen.

Teetämme Lontoossa vaatteet ja kampaukset. - Lontoossako?

Teidän piti vahtia Iristä. - Miksi?

Nyt tuli ylivoimainen este. - Koiran hautajaisetko?

Et ole koiraihminen. - Etkä sinä pidä lupaustasi.

Minähän lähden mukaan Pariisiin. - Et lähde.

Avaan näyttelyn ja tapaan tärkeitä ihmisiä. - Olen minäkin tärkeä.

Saat tuliaisen. Mitä toivot? - En halua mitään tuliaista.

Kaksi tuliaista sitten.

Olen poissa vain kuukauden. - En halua enää nähdä sinua.

Junani lähtee pian, Selma.

Pidätkö huolta Iriksestä? - En jouda.

Siskoni synnyttää, ja lupasin auttaa kotiaskareissa.

Ei kai synnytys kuukautta kestä? - Hänellä on lapsia ja keuhkotauti.

Se voi tarttua Irikseen. - Vie sitten Eliaksen luo.

Eliaksenko luo? - Sano, että olen sairaana.

Sano vaikka, että poden vaikeaa vähäverisyyttä.

Miksi helkkarissa? - Minun on lähdettävä Pariisiin.

Kerro, että lähetän rahaa.

Palaan kyllä pian, nassukka.

Äiti!

Kyllä se siitä, kun pääset saareen ja raittiiseen ilmaan.

Onko säkeissä kuolleita lapsia? - Mitä sinä höpötät?

Lapsia jotka Kuolema komentaa säntillisiin riveihin.

Postia niissä säkeissä on.

Postivenettä kipparoi enosi Elias.

Mikä eno?

Eikö äiti ole kertonut?

Ester ja minä synnyimme saaristossa.

Lähdimme Tukholmaan sisäköiksi.

Äiti ei ole sisäkkö. - Ei tietenkään enää.

Äitisi on pärjännyt elämässä hyvin.

Hän on topakka, niin kuin sinäkin.

Vauhtia, jos kyytiin mielit. - Ei tyttöä tähän voi jättää.

Paina kalloosi, ettet kestä viinaa.

Elias. Näinkö saaristolaiset käyttäytyvät mantereella?

Nyt en kyllä ymmärrä. Palaatko kotiin, Selma?

Tässä on sisarentyttäresi Iris.

Onko Esterillä lapsi? - Iris tulee toviksi teille.

Saat vihdoin lapsen. Onnittelut. - Painu hakemaan postit, ketale.

Ei käy, Selma. Jolandan takia.

Juttu on nyt niin, että Ester on sairastunut.

Tämä kyyti lähtee nyt.

Esterin on lähdettävä matkalle. - Mille ihmeen matkalle?

Voi hyvin, tyttökulta.

Yksikään äiti ei jaksa elää, -

jos oma pienokainen on mennyt Kuoleman saarelle.

Äitini ei ehdi hukuttautua.

Tekö hallitsette Kuoleman saarta?

Vai pitääkö Kuoleman saari otteessaan minua?

Onpa hurmaava lapsi... - Anteeksi, postimestari. Hän on Tukholmasta.

Saaren nimi on sitten Eckerö, eikä mikään muu.

Ei kai nyt taas.

Tässä on eukkoni Jolanda.

Esterin tyttö.

Hän asuu meillä tovin.

Jolanda.

Tulkaa Samuelin luo.

Tulkaa tänne.

Mitä äidillesi kuuluu?

Ester siis matkustelee.

Tänne hän ei ole enää eksynyt liki yhdeksään vuoteen.

Selman mukaan Ester tienaa hyvin.

Hän maalaa lehmistä tauluja ja on päässyt vihreälle oksalle.

Mitä hän nyt on keksinyt?

Äiti on laitettu purkkiin.

Mitä? - Sitä sanotaan uurnaksi.

Kuolleet laitetaan joskus sellaisiin.

Selma sanoi, että äitisi on matkalla. - Kuoleman saarella.

Vai niin. - Äiti sai kouristuksen ja kuoli saman tien.

Missä isäsi on?

Hän sai surmansa tutkimusretkellä.

Jääkarhu söi.

Mitä oikein teet? - Harjaan hampaat.

Miksi? - Isältä opittu tapa.

Mokoma ei voi olla hyväksi.

Jolanda on vähän sairastellut. Hyvä jos autat kotiaskareissa.

Tulehan syömään, Jolanda. Ei olo muuten parane.

Sisään, ketale.

Eikö tytöille maistu?

Onko puurossa jotain vikaa?

Saan yleensä kaakaota ja briosseja.

Niitä ei nyt satu olemaan.

Tänään on pyykkipäivä. Voisit auttaa Jolandaa.

Totta kai. Kerro vain, missä pesula on.

Jolanda.

Kapteenin rouva jäi leskeksi ja joutuu pyykkäämään itse.

Kuulin, että teillä kyläillään.

Helena Jansson.

Tervehtikää kunnolla.

Saat ikäisesi kaverin, Sofia. - En perusta lasten seurasta.

Kenenkäs tyttö tämä on? - Esterin. Nimeltään Iris.

Vai että Esterin tyttö?

Hieno vieras.

Onko Ester palannut kotiin? - Hän on kuollut.

Miten niin?

Hän halusikin aina erottua. Ei kelvannut sama kuin muille.

Eikö sinulla ole isää?

Tuo on vähän pöpi.

Nimeni on Erik. - Iris.

"Iris..."

Onko sinulla nälkä?

Halvatun emakko.

Se on rusentanut porsaat hengiltä. Milläs talvi nyt eletään?

Yksi on vielä elossa.

Älä sure, pikku Siri.

Aika käydä nukkumaan.

Vietkö porsaan ulos? - Se haluaa viereeni.

Porsaat eivät nuku tuvassa. - Olen nyt sen emo.

Ei täällä muutkaan pidä lemmikkiporsaita sängyssä.

Koko kylähän meille nauraa.

Vain tänä yönä sitten.

Äiti.

Vihaan sinua!

Iris. - Vihaan sinua!

Iris.

Vihaan häntä.

Äiti.

Mitä kello on, herra leijona? - Ottakaa kolme jättiaskelta.

Yksi, kaksi, kolme.

Mitä kello on, herra leijona? - Ruoka-aika!

Siri!

Pois ohrapelloltani, äpärä.

Painu kotiin siitä!

Kapteeni kylvi ohran ennen kuolemaansa.

Leski vahtii sitä kuin silmäteräänsä.

Mikä äpärä on?

Se on ruma sana ja tarkoittaa lasta, jolla ei ole isää.

Onhan minulla isä.

Älä välitä. Moinen nimittely ei ole säällistä.

Talvella pitää kiristää vyötä.

Porsaista kun ei heru tuloja.

Liekö meillä varaa tupakkiin ja lemmikkiporsaaseen.

Voin auttaa tienaamaan rahaa maalaamalla tauluja.

Saat opetella tekemään oikeita töitä.

Postiveneessä olisi käyttöä raittiille gastille.

Kari edessä! Pysyttele paapuurin puolella.

Kaikki on hyvin, kunhan ei puomi kalahda kalloon.

Niin äitisi aina sanoi.

Se nainen osasi purjehtia. Levätköön rauhassa.

En jaksa enää. - Voi tyttö pieni.

Sinun on opittava pärjäämään. - Pärjäänhän minä jo.

Toisten pelloilla ei säntäillä, sängyssä ei pidetä elikoita, -

eikä puhuta potaskaa.

Käännä vähän tyyrpuuriin.

Loppu tulee, jos upotat veneen.

Osaan minä uida. - Niin, sinä ehkä.

Me saaristolaiset ei uida. Se on raukkojen touhua.

Tyyrpuuriin!

Onnittelut ensimmäisestä karilleajosta.

Yhtä pahuksen itsepäinen kuin Ester.

Nyt possu kotiin tai meistä tulee yleinen naurunaihe.

- Rauhoitu.

Iris se hyysää possuaan. Tuppaa pierulta haisemaan.

Juokse leikkimään.

Miksi kuskaat mukana porsasta? - En ole koiraihminen.

Tule, Sofia.

Täten julistan suuriruhtinaskunnan juhannuksenvieton alkaneeksi.

Nelinkertainen hurraa-huuto.

Viis siitä mitä muut ajattelevat. Nyt tanssitaan.

Lapsellista. Meillä on paljon kivempaa.

Lopettakaa! Siellä on syvää.

Sofia!

Veneelle, Iris!

Sietäisitte saada selkäänne, kun lähditte veneellä.

Älä virnistele siinä, Albert. Sama koskee Erikiä.

Noin isoilla pojilla pitäisi jo olla järkeä päässä.

Sofia ei sitten lähde enää soutamaan.

Makaisit merenpohjassa, jos Iris ei olisi tullut hätiin.

Hieno nuotio.

Viime vuonna oli kunnon kokko.

Ihan hieno tuo minusta on. - Sitten et ole kokkoa nähnytkään.

Rivieralla ei ollut viime vuonna kokkoja.

"Rivijeeralla?" - Ranskassa.

Älä valehtele. - En minä valehtele.

Rivijeera possuineen. - Älä viitsi, Albert.

Tule.

Opetatko minua uimaan?

Menetkö Erikin kanssa naimisiin?

En oikein tiedä.

En kyllä voi valita Albertiakaan. Hän on veljeni. - Helppo valinta.

Kultaomena on löydettävä, ennen kuin kello tulee 12.

Muuten noita syö pienimmän pikkuveljen.

Eihän tämä ole omenapuu. - Leikitään, että on.

Ikään kuin teatterissa siis.

Tässä on nyt omena.

Taisin löytää sen kultaomenan.

Kumpikin on opettanut toiselle jotain. - Me ollaan nyt sisaria.

Uskallatko tehdä jotain kiellettyä? - Uskallan.

Tule aamulla laiturille.

Minne te menette? - Ei kuulu sinulle.

Kantelen, että menette Lökskäriin.

Tämä paikka kuului isälleni. Äiti ei anna meidän käydä täällä.

Miksei? - Hän panee mökin myyntiin.

Meistä tuli köyhiä, kun isä kuoli.

Täällä on kaikkea sellaista, mitä äiti ei halua kotiin.

"Kapteeni Morganin viskiä."

Isän nimi oli Morgan.

Hän rakensi itse tämän viskipannun, -

viljeli ohraa ja teki siitä kotipolttoista jalojuomaa.

Maistuu maalilta.

Se on viskiä. Eräänlaista ulkomaista viinaa.

Pitikö isäsi viskistä? - Siksi hän hukkuikin.

Isä lähti myrskysäällä tänne tynnyreitä kääntelemään.

Ehkä myrskyn nostatti ilkeä noita.

Hän halusi viskin taikajuomaksi. - Niin.

Missä luuraat, noita?

Vihdoinkin.

Nyt olet kuoleman oma.

Siinä kuvassa on isäni.

Ei, vaan minun isäni, äitini ja minä.

Älä valehtele. Tämä on isäni Morgan Jansson.

Kuka tuo nainen sitten on?

Äitini. - Valehtelet.

Enkä valehtele, äpärä. - Sano vielä kerrankin äpäräksi.

Inhoan sinua. - Ulos isäni talosta.

Meillä taisi olla sama isä.

Nyt me ollaan oikeasti sisaria.

Lökskäriin ei ole mitään asiaa, etkä lähde enää soutamaan.

Sitä paitsi sinun piti vahtia pikkuveljiäsi.

Mitäs tytöt?

Arvaa mitä, äiti. Isä oli Iriksenkin isä.

Se on hoksattu ajat sitten. Tytössä on ihan samaa näköä.

Nyt kotiin.

Kotiin siitä. - Vai sillä lailla.

Voi, nassukka. Oletko maannut täällä koko päivän ilman ruokaa?

Suo anteeksi, Siri.

Olen huono äiti.

Olet aika nuori äidiksi.

Juttu on niin, että Siri viihtyy parhaiten oman emonsa luona.

Oli emo sitten hyvä tai huono.

Siri on kasvanut ja osaa jo vähän pitää puoliaan.

Minne matka? - Vien ruustinnalle puhtaat pyykit.

Turha luulo, torpparin likka.

Arvaa, kauanko kesti pestä nuo. - Siankusella varmaan kauan.

Varo sanojasi.

Minulla ei sitten ole muita siskoja kuin Sofia.

Häivy täältä.

Eliaksella on uusi gasti. - Opetan tyttöä liikkumaan vesillä.

Nuori neiti ottaa ympäristön haltuun.

Pahuksen riiviöt kävivät ilman lupaa Lökskärissä.

Siellä pilaantuu roppakaupalla hyvää viskiä. - Arvokas satsi.

Kai kapteenin rouva tietää, mitä tekee.

Se nainen kaataa kaiken menemään mieluummin kuin antaa muille.

Hän ei ole järin iloinen ihminen. - Ainaista surua ja kurjuutta.

Sitä on herätty. Viinahammastako kolottaa?

En koske enää viinaan. - Hyvä. Kaikki veneeseen.

En nyt kyllä tajua. Äitisi oli kova purjehtimaan.

Veneessä istutaan.

Miksei veneessä saa seistä?

Puomi voi kalahtaa kalloon. - Aivan.

Taas vei viina miehen. Painu hakemaan postit.

Mitä pitää tehdä ennen vesille lähtöä? - Tarkistaa tuulen suunta.

Tule.

Sinusta ei ole ikinä mihinkään.

Sydämeni on raskas. - Ei tässä sureminen auta.

Meille nauretaan.

Nyt saa riittää, Samuel.

Hiljaa siinä. - Haluan töräyttää.

Haluan töräyttää.

Yrittäisit edes.

Elias ja Jolanda. Minulla on ollut Pariisissa menestyksekäs näyttely, -

josta Iris on varmasti kertonutkin.

Lähetän teille nämä rahat kuluihin.

Olen tulossa hakemaan tyttöni. Mukava tavata teidät.

Mikä se on? Kirjeitä ei saa lukea. - Tämä on minulle.

Näytähän.

Näytä.

Voin ohjata sillä aikaa, kun lepäät.

Suoraan eteenpäin vain.

Ei noin kovaa.

Tässä kirjeesi.

Taisikin olla kunnon tälli.

Sainko kirjeen? - Eilen.

Sinullehan sen piti olla.

Lue sinä, kun osaat.

"Korvaus menetetyistä porsaista."

"Porsasvakuutusosakeyhtiö."

Julmetusti rahaa.

Voidaan ostaa talveksi jauhoja, sokeria ja vaikka lypsylehmä.

En ole kuunaan kuullutkaan Porsasvakuutusosakeyhtiöstä.

Isossa maailmassa on vaikka mitä, mistä et ole kuullut, Jolanda.

Näitä asioita ei voi eikä tarvitsekaan ymmärtää.

Iris.

Tulehan tänne.

Kiitos että toit meidät eilen kotiin.

Olet yhtä reipas kuin äitisi.

Tytöstä tulee elävästi mieleen Ester.

Souda, souda kalastamaan, suuren saaliin nappaamaan.

Löytyykö yhtään? - Ei.

En jaksa enää kitkeä.

Rikkaruohojako talvella syödään, jos ei tule satoa?

Miksi Albert sai lähteä?

Albert kitki osuutensa ja pääsi lepäämään.

Voinko auttaa? - Sepä ystävällistä, Iris.

Meidän pitää lähteä Lökskäriin.

En voi. - Asutaan siellä vähän aikaa.

Ei me voida asua kahdestaan Lökskärissä. - Pakkasin eväät.

Nämä nauriit tarvitaan talven varalle.

Rahalla saa ruokaa, jauhoja, sokeria ja vaikka lypsylehmän.

Ei meillä ole rahaa.

Käydään kauppaa. Lökskärissä on roppakaupalla hyvää viskiä.

Viski maistuu maalilta. - Myydään se postimestarille.

Nyt on kiire.

Tynnyreitä on käänneltävä, jotta viskistä tulee jalojuomaa.

Asiat on nyt eri mallilla. Jolanda oikein säikähti.

Onko postimestari kuullut, että Elias on rikastunut?

Ei siitä melua kannata pitää.

Mistä Elias on rikkautensa saanut?

Porsasvakuutusosakeyhtiö maksaa hyvät korvaukset.

Porsasvakuutusosakeyhtiö...

Joku on keksinyt oivan pilan.

Maksavat näköjään Ranskan frangeilla.

Onko se jotain hienoa?

Ymmärrät kai, että tämä on pilaa.

Iris huijasi. Mitään porsasvakuutusyhtiötä ei ole.

Saat luvan selittää, Iris.

Iris! Auta armias, kun tulet kotiin.

Minne luulette menevänne? - Nyt ei ole aikaa lapsellisuuksiin.

Me määrätään nyt. Naurismaalle siitä.

Me käydään kauppaa ja myydään viski postimestarille.

Meillä on kiire kääntelemään tynnyreitä.

Kenen idea? - Äitisi.

Miksei äiti pyytänyt minua? - Kitkit jo mallikkaasti.

Me lähdetään katsomaan, että homma hoituu oikein.

Lopettakaa tuo sähellys. Ei siitä mitään tule.

Hyvä että täällä on pari riskiä miestä.

Vieritetään tynnyrit rantaan, -

niin postimestari voi nostaa ne suoraan veneeseen.

Kaljaasi toi jonkun naisen.

Kenet?

- Kuninkaallisen nimeltä Ester Mattsson. Taisin rakastua.

Ester on kuollut. - Elossahan tuo on.

Panen nokkosmuhennokseen voita. Oli porsasvakuutusta tai ei.

Ester.

Mitä on tapahtunut? - Miten niin?

Porsasvakuutusosakeyhtiö huijasi heiltä tukun rahaa.

Tarjolla on vain nokkosmuhennosta, kun ei osattu varautua vieraisiin.

Missä Iris on? - Ulkona. Tulee varmaan pian.

Mitä tulee, kun lasketaan yhteen Albert, Sofia ja Erik?

Mitä? - Summa olet sinä.

Miten ihmeessä?

Kun lasketaan yhteen sinut, Sofia ja Albert...

Summa olet sinä. - Sinä.

Kohta on lähdettävä kotiin. - Taidan jäädä tänne.

Miksi? - Vahdin tynnyreitä.

Kuolet nälkään, jos jäät tänne.

Kauanko olet täällä? - Niin kauan, että postimestari hakee tynnyrit.

Eihän me tiedetä, haluaako hän ostaa niitä.

Totta kai haluaa, jos äiti panee ne myyntiin.

Äiti ei tiedä, että me ollaan täällä. - Mitä?

Me...

Iris.

Miksette lähteneet? - Ei me voida jättää sinua.

Miksette?

Me saadaan muuten selkään.

Eikä me haluta jättää sinua.

Mikset halua kotiin? Onko jotain tapahtunut?

Hölmö Iris, satuilit kaiken.

No, ainakin oli ihan kivaa.

Onko kiva vierittää tynnyrit takaisin?

Jäädään yöksi ja viedään tynnyrit takaisin aamulla.

Tyttö koputti linnan oveen kolme kertaa.

Kolmannella kerralla...

Maahan ilmestyi kuoppa, -

ja vainaja tuijotti haudasta silmäkuopat tyhjinä.

Haamuja ei ole olemassa. - Onhan.

Jospa onkin?

Oletteko kuulleet tarinan lapsensurmaajasta?

Koko konkkaronkka on taatusti Lökskärissä.

Ruuhi ja Erik ovat kateissa. - Kunpa ei olisi sattunut mitään.

Eivät he keskellä yötä lähde ruuhella soutamaan.

Menen sinne. - Karikosta ei selviä hengissä pimeällä.

Osaan reitin ulkoa.

Kehnosti kävi sille, joka yritti viimeksi.

Lapsensurmaaja huuhtoutui hitaasti Kuoleman saarelle, -

missä oma lapsi odotti.

Lapsi avasi mädän kitansa ja kirkaisi karmaisevasti.

Et saa ottaa venettä. - Pakko mennä. Syy on minun.

Iris on ainoa lapseni. - Ja sinä ainoa sisareni.

Vene lähestyy.

Etkö voi niistää nenääsi?

Vauva ei osaa niistää itse. Vanhempien on tehtävä se.

Kenen äiti tuo on?

Voilà. Le gâteau, s'il vous plaît.

Onko ikävä äitiä? - Kuinka niin?

Oman äidin kuolema otti kai koville. - Kuoli sinultakin isä.

On eri asia jäädä ihan yksin ja kodittomaksi.

Aina sitä jotenkin selviää.

Postimestariko tuo on?

Älä vaivaa sillä päätäsi.

Lapsensurmaaja.

Minä tässä, Iris. - Älä tule lähemmäs.

Nassukka, etkö tunnista äitiäsi? - Tuoko on äitisi?

Ei kuulu sinulle. - Eikä kiinnosta.

Mitä oikein puuhaat?

Menit polttamaan viskinkin.

Miksi valehtelit isästäni?

Olit niin pieni, etten halunnut...

Isä ei ollut mikään sankari vaan merikapteeni.

Sinä olet sankarini, Iris.

Miksi valehtelit?

Pariisi oli suurenmoinen.

Siellä tajuttiin heti, että minä olin maalannut ne taulut.

Signeeraan nyt omalla nimelläni.

Voilà, mademoiselle.

Tämä pienokainen oli meidän Vernerimme. Serkkusi.

Hän olisi täyttänyt yhdeksän sinä päivänä, kun tulit.

Luulin lapsensurmaajan uhriksi.

Verner sairasti kolme päivää.

Kuolema korjaa noin pienen äkkiä.

Äitisi maalasi Verneristä kuvia.

Hän ei pystynyt lopettamaan.

Jos sopii panna näihin nimi. - Toki.

Saat olla ylpeä äidistäsi. Hän on hieno taiteilija.

Äiti välittää vain tauluistaan.

Sofia.

Erik.

Albert.

Isäsi ja minä...

Pidimme toisistamme.

Isällä oli toinen, mieluisampi perhe.

Hän piti sinusta, Iris.

Tahtoi tavatakin.

Halusin odottaa, että kasvat. - Nyt on myöhäistä.

Suo anteeksi.

Miten meni sillä aikaa, kun olin poissa? - Hyvin.

Olet ollut reipas. - On vain pärjättävä.

Olet saanut uusia ystäviä.

Ystäväni inhoavat minua.

Meillä on huomenna lettukestit.

Lettuja, mansikkahilloa, kermaa ja kastanjatahnaa Pariisista.

Tervetuloa, jos pääsette.

Eikö Iris ole kotona?

Anteeksi että valehtelin.

Saat anteeksi.

Käykää pöytään.

Lisää.

Maistuukos tytöille?

Juoskaa.

Pariisi on suurenmoinen kaupunki.

Ihan kuin meillä olisi taas ollut kotona oma lapsi.

Olen samanlainen kuin Morgan. Tykkään kahdesta äidistä.

Postimestari haluaa ehkä nähdä uudet hammasharjamme.

Suoraan Pariisista. - Jaahas.

Jo vain.

Minä teen... - Haluatteko lettuja?

Lettu. - Aika iso.

Sait postia.

Viskivakuutusosakeyhtiöstä.

Korvaus palaneesta viskistä.

Hyvä että pääsin mokomasta riesasta.

Iris ei halua lähteä täältä. - Lapsella on hyvä olla sisaruksia.

Suomennos: Arto Paljakka www.opensubtitles.org Yle