Original subtitles

Ehdota tapaamista lauantaiksi, Clara.

Koska juttu voi mennä rumaksi, kaikki voivat sitten levätä sunnuntain.

Paitsi tietysti isäni, jonka täytyy matkata etelään.

- Oletko illalla Pariisissa? - Olen. Juna lähtee 10 minuutin päästä.

Olen kotona kello 18. Soita, jos tulee jotain.

- Selvä. Nähdään myöhemmin. Pärjäile. - Samoin.

- Onko sinulla kännykkäni? - On.

Miten saan sen takaisin?

Nousen pian junaan ja olen Pariisissa kolmen tunnin päästä.

Minä olen Marseillessa 20 minuutin päästä.

- Annanko sen henkilökunnalle? - Älä!

- Löytötavaratoimistoon? - Ei.

- Entä poliisille? - Vielä pahempaa.

Miten tämä sitten hoidetaan?

Tulen ensimmäisellä junalla Pariisiin, mutten tiedä, milloin olen siellä.

Odotan sinua kotona.

Soita puhelimeesi. Jätän sen päälle.

- Mikä osoitteesi on? - Boulevard de Clichy 23.

Nähdään myöhemmin.

Olisi hän voinut kiittää...

Mitä?

Pikajuna 6120-

Marseillesta Pariisin Gare de Lyoniin,

lähtöaika 14.42, saapuu pian raiteelle neljä.

Varokaa lähestyvää junaa.

Niin, Clara?

Sain asian järjestettyä, mutta se on meillä huomenna.

Kuten sanoit, äitisi oli hankala ja etenkin hänen miesystävänsä.

- Heitä piti uhkailla. - Kiitos. Nähdään pian.

Tämä on Avignonin TGV-asema.

Ei jälkeäkään tiestä. Olemme eksyksissä.

Mitä teemme?

Paholainen johdatti meitä ympyrää peltojen poikki.

TEMPTING DEVILS

Haloo?

Minä tässä. Kännykkätyttö.

- Missä olet? - Vastapäisessä baarissa.

Tule tänne sieltä.

Nimeni on Suzy. Sanon sen summeriin ja uudestaan ovellasi.

- Käykö? - Miksi?

Siten on turvallisempaa. Ovea ei kannata avata tuntemattomille.

Hyvä on sitten. Nähdään pian.

Suzy täällä.

Käy sisään.

Sulje ovi perässäni.

Oletpa salaileva.

Salattu numero soittelee sinulle. Oletko pulassa?

- Saanko puhelimeni? - Ole hyvä.

Rauhoitu.

Kiitos.

Juodaan paukku.

Samppanjaa. Minunko kunniakseni?

Olet sen arvoinen.

Sinulla oli pitkä matka tänne.

- Olet kiehtova henkilö. - Olenko?

- Kuka tuo on? - Clara.

Olet hänen kodissaan.

- Asutteko yhdessä? - Asumme.

Olemme läheisiä ystäviä. Istu.

Kiitos puhelimesta.

Miksi ne videot?

Tutkit siis puhelimeni.

En voinut sammuttaa sitä junassa, koska odotin puheluasi.

Siihen soitettiin, mutta viestiä ei jätetty. Sitten tuli tekstiviesti.

Mitä siinä luki?

"Soita minulle. Etkö huomaa, että matelen edessäsi ja olen sekoamassa?"

Se ääliö Olivier.

Sitten painoin väärä painiketta ja näin ensimmäisen videon.

Ja sitten muut.

Tietenkin myös muut.

Järkytyitkö?

En.

Vaivaannuitko?

Olin kiinnostunut.

Kiinnostaako sinua seksi?

Sinun harrastamanasi.

- Miksi teet niitä? - Mitä?

Videoita.

Sinun pitäisi kysyä, kenelle teen niitä.

- Kenelle sitten? - Sulhaselleni. Yhdelle heistä.

Tärkeimmälle.

Näen häntä parin kuukauden välein.

Onko sinulla monta sulhasta?

25 tai 30.

Kuinka vanha tärkein poikaystäväsi on?

Uskoakseni 58-vuotias.

- Onko hän komea? - Mitä se tarkoittaa?

Entä muut?

Muut ovat 40-62-vuotiaita.

Inhoan nuoria miehiä.

Valtaosa haisee yhä äitinsä hameenhelmoilta.

He kiintyvät, eikä heistä pääse eroon. Kamala riesa.

Kuinka vanha isäsi on?

Hän kuoli 57-vuotiaana.

Neljä vuotta sitten.

Pidätkö videoilla seksuaalista yhteyttä yllä, koska näet poikaystävääsi harvoin?

Ei se ole ainoa syy niihin.

Mukana on myös tunteita-

ja kemiaa. Ne voivat olla vahvoja.

Piileskelen julkisilla paikoilla ja lähetän hänelle videot.

Parasta on vastauksen odottaminen.

Välillämme on pitkä matka,

mutta olemme silti eroottisessa yhteydessä.

Keskellä väkijoukkoa, joka ei huomaa mitään.

Tunnetko harvoin vahvoja tunteita?

Seksissä ja rakkaudessa on ylä-ja alamäkensä kuten kaikessa.

Etsimme epätoivoisesti alamäkiä.

Kuka keksii ideat videoihisi?

Se riippuu. Joskus hän ja joskus minä.

Tykkään kokeilla hulluja juttuja-

uusissa, oudoissa ja odottamattomissa tilanteissa.

Esimerkiksi...

Olin esimerkiksi kerran Bois de Vincennesissä.

Ilta alkoi pimetä-

ja rakastelin tuntemattoman miehen kanssa puskien takana.

Siitä käveli ohi ihmisiä.

Kaksi henkilöä pysähtyi. He ilmeisesti kuulivat meidät.

He katsoivat meitä.

Se kiihotti minua hullun lailla.

He eivät sanoneet tai tehneet mitään. He vain kävelivät pois,

mutta mies, jota panin, antoi rahaa ja lähti.

Saatko heiltä rahaa?

Joskus. Spontaanisti.

Joskus pyydän sitä, mutta yleensä se on ilmaista.

- Kuvaatko itse? - Kuvaan.

Mahtaa olla vaikeaa kännykkä kädessä.

Panen sen maahan.

Eikö kuvaaminen haittaa kumppaneitasi?

Heillä on liian kiire laueta. Katso nyt. He kiirehtivät aina.

Eikä heitä tunnista tässä valossa.

Kenen kanssa kuvaat videoita?

Kenen vain.

En tapaa heitä enää koskaan.

Miksi kerrot minulle kaiken tämän, vaikka olemme tunteneet vasta tunnin?

En tiedä.

Tai tiedänpäs.

Kyllä minä tiedän.

En tunne sinua, ja se vaivaa minua.

Ehkä vaarantunne tekee sen.

Kuka sinulle on vaaraksi? Minäkö?

Yritätkö iskeä minua?

Järkytän sinua.

Tule perässä.

Miten saat noin kauniita kuvia seksistä?

Ensin kuvaan kaiken.

Etenkin tytöt ovat nättejä juuri ennen laukeamista ja sen aikana.

Sitten editoin kuvat tietokoneella. Voin näyttää.

Mutten lähetä kuvia puhelimella tai netin kautta.

Kai tiedät, että sinua on helppo vakoilla ja satuttaa.

Et taida välittää. Hyvä on.

Mutta ehkä poikaystäväsi välittää.

Ei hänkään välitä.

Neuvoisin silti olemaan varovainen.

Se pilaisi hauskuuden.

Haluan kuvata videon kanssasi.

Katso. Pidä sitä.

Haluan rakastella sinua.

Haluan, että pidät minua sylissäsi.

Olet sekopää.

Väitätkö, ettet pidä yllätyksistä?

Tule.

Nopeammin.

Nopeammin.

Pidätkö tästä?

Haluan, että sinäkin nautit.

Tule.

- Hyväilen sinua. - Tee se.

Kovempaa.

Clara.

Ota puhelin-

ja kuvaa meitä.

Nopeammin.

Tule tänne.

Pitäisikö minun maksaa sinulle?

Mikä sinua vaivaa?

Samppanjaa?

- Ota jääkaapista pullo. - Lasit ovat kaapissa.

Mitä teet työksesi, Suzy?

Sitä sun tätä.

Olen enemmän tai vähemmän journalisti.

Kirjoitan teatterista ja yritän harjoittaa sitä myös.

- Kirjoittajana vai näyttelijänä? - Molempia.

- Saatko siitä elantosi? - En. Tilanne on mutkikas.

Suzy, avaa. Tiedän, että olet siellä.

- Kuka tuo on? - Olivier. Hän lähetti sen viestin.

- Odottakaa. - Suzy. Haluan jutella.

Avaa ovi!

Avaa, piru vie.

Ole varovainen.

Puhu minulle, Suzy.

Puhu minulle, tai jatkan ammuskelua kuistilla.

Miksi nait kaikkia paitsi minua?

Teen mitä lystää. Älä häiritse meitä.

Miksi torjut minut?

Pidit minua komeana, ja minähän olen sitä.

Miksi torjut minut? Minulla on rahaakin. Vannon sen.

Paskanmarjat. Olet naurettava. Häivy.

Mitä haluat? Pitäisikö minun hakata ovea tuntikausia?

Teen sen. Hakkaan naapureidenkin ovia.

Siitä vain. Eipähän meidän tarvitse soittaa poliisia.

Päästäkää minut sisään.

Mene pois.

- Hän on hullu. - Eikä.

Tule alas, Suzy.

Tule alas, tai tapan sinut.

Varoitan sinua. Ammun itseni.

Hän aikoo nukkua ulkona.

Minun on nälkä. Syödäänkö?

Kas näin.

Anna lautasesi, Suzy.

Camille.

Kiitos.

Mitä teet työksesi?

Camille on koko elämäni.

Tapasimme sattumalta. Hän oli puolikuolleena ravintolan vessassa.

Säälittävä näky.

Puhunko liian suoraan?

Et. Tottahan tuo on.

Kun toin hänet tänne, hän pelkäsi kaikkea. Ihmisiä, katuja, tiettyjä paikkoja.

Alun perin hänen piti jäädä vain hetkeksi,

mutta hän ei kestänyt vastuuta. Hän oli kuin lapsi.

En voinut jättää häntä.

Joten hän jäi.

Ja autan häntä kaikin tavoin.

Hän ei ole kuitenkaan vielä täysin toipunut.

Minulle sanottiin, että toipuminen vaatisi kovan järkytyksen tai aikaa.

Toivon, että järkytys auttaa. Se on nopeampi.

- Maksat siis kaiken? - En kaikkea, mutta monia asioita.

Haluan, että rahoistani on hyötyä muille.

Oletko kiintynyt häneen?

Tietysti. Hyvin kiintynyt.

Mutta lähden parannuttuani, ja sinä joudut kärsimään.

Kyse ei ole minusta. Vain sinä olet tärkeä.

Jos selviät kaikesta ja muutut aikuiseksi,

lähdet tietysti.

Ja sisimmässäni olen onnellinen puolestasi.

Miten ansaitset rahaa?

Sävellän pop-musiikkia.

Muutama on ollut jopa hitti.

- Voitko näyttää? - Jos vain haluat.

Lisäksi isäni omistaa kampaamoketjun Englannissa.

Äitini kuoli kauan sitten, ja isälläni on liikaa rahaa käytettäväksi itseensä.

Sain häneltä pienen asunnon yläkerrasta ja tämän. Sisustuksineen päivineen.

Entä sinä? Elätkö vain Claran siivellä?

Isäni omistaa psykiatrisen klinikan etelässä.

Äitini on myös psykiatri.

Saan häneltä rahaa.

Hyvin vähän, kylläkin, eikä isänikään auta kovin paljoa.

Haluan pärjätä omillani.

Mutten sovi mihinkään ammattiin.

Eihän sinullakaan ole oikeaa työtä.

Se, että heräisin joka aamu päästäkseni töihin markettiin tai toimistoon-

surkealla palkalla...

Ei onnistu.

Minun täytyy tehdä valintoja,

kun olen vanhempi, mutta toistaiseksi olen vapaa.

Alku sekin.

Aloin hiljan käydä terapiassa. Siitä on apua.

Mikset huoli Olivieria?

- Ei hän ruma ole. - En todellakaan.

Ennemmin kuolen.

Minun täytyy kai lähteä.

Minne?

En tiedä. Katsotaan vain, että se friikki on häipynyt.

Sanoin, että tunnen hänet. Hän viettää yön tuolla.

Tule tänne, Suzy.

Tule alas.

- Jumalauta. - Kaikki hyvin. Rauhoitu.

Päästä irti.

- Mitä sitten vaikka huudan? - Mene kotiin. Häiritset kaikkia.

Rauhoitu nyt.

Tule alas, Suzy!

Poliisi saapuu 10 minuutissa, jos hän kutsui heidät.

Hän joutuu putkaan.

Tule, Suzy. Nukut täällä.

- Oletko varma? - Olen.

Menet toiseen asuntooni 5. kerrokseen.

Saata hänet sinne, Camille.

Ilmoita Tontonille myös.

Tonton on 76-vuotias setäni, joka asuu täällä.

Hän on mukava, mutta vähän hullu.

Jos hän vaivaa sinua filosofioillaan, aja hänet matkoihinsa.

Ei häntä haittaa. Hän on kuin vanha kylänviisain.

Tonton? Camille tässä. Lähetämme sinulle vieraan.

- Minne menet? - Tapaamaan friikkiä.

Hän ei saa jäädä kiinni aseen kanssa.

Pidät vanhoista, mutta Tonton on 76.

Se ei nouse enää.

- Miten voit olla varma? - Hän kertoi. Hei sitten.

Et voi jäädä tähän.

Voinhan. En liiku, ennen kuin hän tulee tänne.

Ei hän tule. Hän pakeni takakujan kautta.

Paskapuhetta.

Laitteeni mukaan hän on tuon pirun rakennuksen 5. kerroksessa.

- Ammun, jos hän ei tule ulos. - Anna tänne se.

- Poliisi on tulossa. - Mitä sitten? Ammun heidätkin.

Tulkoot.

En olisi uskonut, että sinusta on hyötyä.

Helvetti.

Taksi.

Nojaa minuun.

Iltaa.

- Minne? - Helvettiin.

Missä se on?

Rue de Poitier 234.

Rue de Poitier 234:ään, kiitos.

Kylpyhuone.

Hei, Tonton.

Tässä on Suzy. Hän jää yöksi.

Tervetuloa.

Älä minusta välitä. Olen pelkkä haamu.

Hyvää yötä.

Hän ei tiedä, miten oikeassa on.

Tässä on keittiö.

Ja makuuhuone.

Täällä on kaikki tarvitsemasi, jos haluat siistiytyä.

Pyjama, kylpytakki...

Hienoa.

- Kiitos ja hauskaa iltaa. - Sitä samaa.

Tulehan.

Se on auki. Asunnon avaimet ovat taskussani.

Mene makuulle.

Olen onneton.

Haluan kuolla.

Tiedän.

Kuka sinä olet?

Clara.

Tiedän, missä Suzy on, mutta meidän on odotettava huomiseen.

En voi. En kestä elää ilman häntä.

Kyllä kestät. Mutta jos kuolet, et näe häntä enää.

Rakastan häntä kamalasti.

Hän ei tajua, että olemme sielunkumppaneita. Se tappaa minut.

Kuka sinä olet?

Sanoin jo. Olen Clara.

Lupaatko, että näen hänet huomenna?

Näen hänet huomenna...

Nuku hyvin.

Krishna:

"Itkette niiden puolesta, jotka eivät kaipaa itkua.

Valaistunut ei sure eläviä eikä kuolleita."

Krishna:

"Meitä ei koskaan ollutkaan. Sinua, minua tai kuninkaita.

Eikä kukaan meistä lakkaa enää olemasta."

Krishna:

"Yhtä lailla kuin sielu käy läpi lapsuuden, nuoruuden ja vanhuuden,

se käy läpi myös ruumiiden vaihtumisen.

Jälleensyntynyt sielu karistaa vanhan ruumiin ja vaihtaa sen uuteen-

kuten ihminen vaihtaa vanhat vaatteensa uusiin."

Voi paska.

Jos synnymme uudestaan,

olen jälleen kerran jumissa sen ääliön Olivierin kanssa.

Kuka sinä olet?

Mikset jätä minua kuolemaan?

Lopeta jo.

Oletko riisunut minut?

Näkyykö täällä muita?

Tutustuin Suzyyn vasta eilen.

Miten tapasitte?

Tulin kotiin, ja hän oli sängyssä ystäväni kanssa.

Menin mukaan.

Oletko lesbo?

En.

Pidän kaikista tilanteista, kun ihmiset ovat kauniita.

Vaikka he olisivat tyhmiä.

Pelastin sinut asesyytteeltä.

Olisit joutunut vankilaan.

Heitin aseesi katuojaan.

- Mikä on tilanteesi? - Ei mikään.

Kaikki ovat merkityksettömiä.

- Jopa sinä. - Koska olen täällä?

Koska haluan kadota.

Nyt halveksin sinua, koska en voi ampua itseäni.

- Etkö näe, että kärsin? - Minä autan sinua.

Vain kuolema voi vapauttaa minut.

- Sinut täytyy irrottaa Suzysta. - En pysty irrottautumaan.

Keskity johonkin muuhun.

Keskity kunnolla-

ja ajattele vain sitä.

Mitä?

Tänään minua.

Mahdotonta.

Ei ole. Opastan sinua.

Katso ensin kasvojani.

Hiuksiani.

Silmiäni.

Älä kysele itseltäsi mitään.

Älä kysy itseltäsi, olenko kaunis.

Katso vain minua.

Katso minua kokonaisuutena.

Pidätkö kaulastani?

Hiuksistani?

Niskastani?

Silmistäni?

Rinnoistani?

Vyötäröstäni?

Reisistäni?

Keskity siihen kohtaan kehoani, josta pidät eniten.

En pidä mistään.

Yritä edes.

Ehkä hiuksistasi.

Ja silmistäsi.

Ehkä myös reisistäsi.

Keskity silmiini.

Älä katso mitään muuta.

Keskity vain ja ainoastaan silmiini.

Pienikin asia voi kasvaa, jos käsi antaa sille elämän.

- Häiritseekö katseeni? - Minun on vain kylmä.

Näytät kivalta.

Tämä oli mukavaa, mutta mieleni palaa häneen.

Kyllä se ajan myötä menee ohi.

"Huomenta.

En tiennyt, juotko kahvia vai teetä, joten keitin molempia.

Ostin myös läheisistä kaupoista kaikkea mahdollista, josta voisit pitää.

Nauti aamiaisesta. Näemme ehkä myöhemmin. Tonton."

Miten ystävällistä.

Tonton-herra?

Huomenta.

- Nukuitko hyvin? - Nukuin.

Kiitos aamiaisesta.

Taidat todella pitää joogasta?

- Se auttaa pääsemään pois maailmasta. - Mitä tarkoitat?

Kun ihminen vanhenee,

hän tajuaa olevansa jumissa kiintymysten ja kärsimyksen pyörässä.

Olemme kaikki samassa veneessä.

Olen liian keskittynyt itseeni.

Kaikki hengellinen on lähes samantekevää minulle.

Pidän liikaa paheista.

Pahimmat syntiset ovat lähinnä Jumalaa.

Minä yritän irrottautua maailmasta.

Vetäydyn kuoreeni kuin etana.

Auttaako se?

Minä meditoin.

Tiedätkö, mitä se tarkoittaa?

Siinä lakataan ajattelemasta.

Joskus onnistun siinä.

Pysyn liikkumatta-

ja keskityn tähän kohtaan kulmakarvojen välissä.

Joskus kompastun tyhjyyteen ja hiljaisuuteen.

Mutta maan päälle palaaminen on tuskallista.

Syöhän nyt. Sinun pitää syödä.

Sinulla on rankka päivä edessä.

Miten voit...

Haloo?

Tonton?

Olen sekoamassa.

Kiitos.

Mitä teet elämässäsi? Muuta kuin itket Suzyn perään.

En mitään.

- Mistä saat elantosi? - En mistään.

- Kirjoitin Libérationille freelancerina. - Tapasitko hänet siellä?

Tapasin. Minun piti kirjoittaa kirja teatterista, mutta luovuin siitä.

Nyt olen velkaa joka puolelle ja otin lainan asuntoa vastaan.

Vaihtoehtoni ovat varkaus, uhkapeli tai pankkiryöstö.

Valitse mieleisesi.

Katselet tulevaa pummia.

Eikö olekin hienoa?

Mistä kirjasi kertoi?

Ranskalaisen ja laajemmin eurooppalaisen teatterin historiasta.

Prologina oli äänielokuvan vaikutus teatterinäyttelemiseen.

Aloititko kirjan?

Aloitin.

Näytä se.

Tuota...

Se on jossain pöydälläni. Käy katsomassa.

Nyt liikettä niveliin.

Nouse ylös, hae käsikirjoituksesi ja näytä se minulle. Vauhtia.

- Ihan tosi? - Ala mennä.

En tiedä...

Tässä.

Olet kirjoittanut paljon.

Älä näe vaivaa. Se on paska.

Eihän ole.

En yleensä imartele ihmisiä,

mutta voin sanoa,

että pidän lukemastani tähän mennessä.

Eli jatka työtäsi ja kirjoita kaunis ja fiksu kirja.

Se on vaikeaa, mutta minä autan.

Miten muka?

Olen paikalla, kun on tarvis.

Tao tämä kalloosi:

kirjoitat hyvin ja tekstisi on mielenkiintoista.

Vannon kautta kiven ja kannon.

Kanssani olet jo helvetissä.

Haloo?

Selvä, Camille.

Tulen heti.

Minun pitää mennä. Ryhdy töihin.

Palaan ihan pian.

Niin?

Camille tässä. Mitä sinulle kuuluu?

Hyvää.

Voitko tulla alakertaan?

Voin. Otan vain kahvia ja tavarani, niin voin lähteä.

Tule sellaisena kuin olet. Se on nopeampaa.

Voit jäädä tänne niin pitkäksi aikaa kuin haluat.

Eikö sitä pitäisi kysyä Claralta?

- Tämä on Herran talo. Tule pian. - Tulossa jo.

Kiitos.

Luulin tulleeni hulluksi.

Tontonin takiako? Hän aiheuttaa hallusinaatioita.

Olemme tottuneet siihen.

Tarvitsen apuasi.

Totta kai.

Edessä on vaikea tapaaminen. Etenkin minulle.

Millainen tapaaminen?

Selvitän tilit äitini, hänen miehensä, isäni ja itseni välillä.

Tule.

Oletko kunnossa?

Esitys voi alkaa hetkenä minä hyvänsä.

- Mitä teemme? - Jääkää tänne.

Odotamme keittiössä.

Kaikki järjestyy kyllä.

Tästä se lähtee. Astun areenalle.

Käykää sisään.

Seuratkaa minua.

Ovatko kaikki jo paikalla?

- Hän on päättänyt julistaa sodan. - Ja sen hän saa.

Olen pahoillani.

- Et tiennyt. - Olisi pitänyt.

Mikset kertonut?

Kaikki järjestyy kyllä.

Minulla on ystävät rinnallani.

Soita, jos sinun on paha olla.

Auttakaa minua.

Sinun täytyy ihan ensin kertoa, mitä tapahtui. Se helpottaa.

En tiedä, mistä alkaa.

Ei sen väliä. Puhu vain.

Hyvä on.

Tästä lähtee.

Isäni on pyörittänyt psykiatrista vastaanottoa 40 vuoden ajan.

Siellä hän tapasi äitini,

joka on myös psykiatri.

He saivat lapsen, minut,

mutta eivät koskaan eläneet yhdessä.

Äidillä on vastaanotto isossa asunnossaan.

- Vartuitko siellä? - Vartuin.

Mikseivät he eläneet yhdessä?

Isällä on paljon lapsia.

Hän taitaa olla aika outo.

Ette ymmärtäisi.

Se oli 1970-lukua.

Suuren vapautumisen aikakautta.

Isä ja hänen seuraajansa eivät nähneet laeissa järkeä.

Niistä oli hyötyä vain idiooteille.

He luulivat olevansa muiden yläpuolella.

He edistivät ehdotonta seksuaalista vapautta kaikkialla ja koko ajan.

Periaatteessa kieltäminen oli silloin kiellettyä.

Elin sitä lapsuusaikani.

Se oli hienoa. Ainakin aluksi.

Puhut tästä ensimmäisen kerran.

Jatka vain.

Minulla on hämärä muistikuva-

maaseudulla olleesta syrjäisen järven rannasta.

Äiti oli siellä noin kymmenen ystävänsä kanssa. Poikia ja tyttöjä.

Kaikki olivat alasti.

Myös isä oli siellä.

Olitko ainoa lapsi heidän joukossaan?

- Olin. - Mitä teit siellä?

En tiedä.

Mitä he tekivät?

Kaikki olivat toistensa sisässä.

- Äitisi ja isäsikö? - Ei.

Isä oli kauempana kahden tytön kanssa.

Entä äitisi?

Hän oli ihmiskasassa.

- Oliko tuleva isäpuolesi paikalla? - He eivät olleet tavanneet vielä.

Mitä sinä teit?

En muista.

Leikittiinkö sinulla?

Koskettiinko sinuun?

En tiedä.

Muistan vain erektiossa olleet penikset.

Valtavat penikset, jotka olivat yhtä aikaa pelottavia ja kiehtovia.

Saatoin koskea tai suudella yhtä niistä.

Miten pärjäsit koulussa?

En tiedä sitäkään.

Muistan vain, että lensin säännöllisesti ulos luokasta ja näpistelin.

Alkuun jäin kiinni, mutta opin paremmaksi.

- Varastitko äidiltäsi? - Se alkoi vasta jälkeenpäin.

Minkä jälkeen?

Aluksi hänen kanssaan nukkui välillä nuori mies.

En pitänyt hänestä.

Hän tuli huoneeseeni, kun äidillä oli terapiaistunto.

Hän pakotti minut riisuutumaan ja nuoli minua.

Mitä?

Halveksuin häntä ja vihaan häntä yhä.

Muistan jopa, että välillä hän satutti minua kovasti.

Etkö kertonut äidillesi?

En pariin kolmeen vuoteen.

Sitten hän ja äiti erosivat ja hän lähti.

Myöhemmin hän palasi ja asettui taloksi äidin sänkyyn.

Ja alkoi tehdä minulle asioita säännöllisesti.

Siinä vaiheessa kerroin äidilleni.

Miten kävi?

Hän ei uskonut minua.

Kerroin asiasta yhä uudestaan.

Puolen vuoden jälkeen he menivät naimisiin.

Oliko hän tapaamisessa?

Onko hän isäpuolesi?

Miksi tapaaminen?

Kerron myöhemmin.

Elit siis heidän kanssaan silti?

En elänyt.

Äiti osti minulle yksiön.

Olin 13-vuotias, mutta näytin vanhemmalta.

En mennyt enää kouluun. Opettajat olivat kyllästyneet minuun eivätkä välittäneet.

Kävin yökerhoissa ja käytin huumeita.

Piilouduin usein lähelle äitini kotia ja odotin, että he lähtevät pois.

Minulla oli avaimet, joten pääsin sisään varkaisiin.

Tiesin, missä äiti piti rahojaan. Paikka oli aina sama.

Potilaat maksoivat käteisellä, joten sitä oli aina.

Varastitko paljon?

Annoin rahaa muille ja pidin hauskaa.

Eikö hän huomannut?

Ei hän ainakaan sanonut mitään.

Siksikö halusit tavata kaikki?

Anna minun kertoa tarina loppuun.

Minusta tuli huora. Korkeatasoinen huora.

Miten vanha olit?

14,5-vuotias.

Olin nätti.

Minut vietiin hienoihin juhliin vanhempien tyttöjen kanssa.

Tyttöjä käytettiin julmasti hyväksi, mutta he saivat siitä hyvät rahat.

Aamulla heidän piti soittaa toimistolle, joka oli palkannut meidät.

Vain todistaakseen, että ovat elossa.

Entä sinä? Satutettiinko sinua?

Kerran minut kutsuttiin isoon asuntoon, jossa oli monta kerrosta.

Yhdessä isossa huoneessa oli allas, jonka seinät olivat läpinäkyvät.

Olin vetänyt paljon kokaiinia ja muutakin.

Minut pantiin veteen ja käteni ja jalkani sidottiin.

Sitten vedenpintaa nostettiin, kunnes pystyin hädin tuskin hengittämään.

Ihmiset kerääntyivät läpinäkyvien seinien taakse ja jäivät odottamaan.

He eivät joutuneet odottamaan kauan. Pian altaaseen vapautettiin käärmeitä.

Ne kiusasivat minua.

Kun yritin huutaa, sain vettä henkeeni.

Yksi käärme yritti päästä suuhuni. Se nauratti kaikkia.

Sitten sukelluspukuun pukeutunut mies otti yhden käärmeistä käteensä.

Hänen toisessa kädessään oli suppilo.

Hän avasi pimppini sen avulla ja tunki käärmeen sisääni.

Yleisö ulvoi naurusta,

kun vääntelehdin ja tuijotin kauhun vallassa.

Se kiihotti heitä.

Vähitellen kaikki alkoivat panna joka puolella.

Minut vapautettiin, kun kaikki olivat nukahtaneet.

Pukeuduin.

Kun olin lähdössä,

joku sanoi: "Nähdään ensi kerralla."

Soitin toimistolle.

He olivat ottaneet 20 prosentin siivunsa,

ja minulle jäi 100 000 euroa käteistä. Lähdin sieltä.

Niinkö paljon? En usko.

Muista, että olin alaikäinen.

Paikalla oli julkkiksia, poliitikoita ja gangstereita.

He maksoivat, että pysyisin hiljaa.

Ja uhkasivat varmuuden vuoksi kostolla.

Yksi minua vanhempi ystäväni kesti vain kolme kertaa.

Hän kuoli neljännellä kerralla.

Mihin?

Yliannostukseen. Virallisesti.

Jatka vain.

Tämä voi pelastaa sinut.

Kun pääsin ulos, aamu sarasti jo.

Olin sairas kuin mikä. Kaaduin katuojaan.

Joku nosti minut ylös ja varasti samalla rahani.

Minut passitettiin sairaalaan ja pakkopaitaan.

Sitten jouduin vieroitukseen.

Kun pääsin pois, poliisi käski katkaista kaikki siteet ja vaihtaa elämäntyyliä.

Sitä sitten yritin tehdä.

Poliisit ja lääkärit ilmoittivat varmasti äidillesi.

Olit alaikäinen.

Äiti kävi silloin tällöin luonani.

Moni psykiatri kieltäytyy-

antamasta neuvoja sosiaalisen integraation suhteen.

He olivat vanhempasi!

Olit heidän tyttärensä.

Mitä sitten?

Sitä paitsi isäni asui 500 kilometrin päässä.

Klinikka ja ulkomailla järjestetyt konferenssit pitivät hänet kiireisenä.

Lopulta selvisin ihan hyvin.

- Miten? - Elin rikkaiden miesten luona.

Upeissa asunnoissa hienoilla alueilla.

Poikaystäväni tienasivat elantonsa huumeiden tukkumyynnillä.

Elin kultaisessa häkissä ja olin koko ajan aineissa.

Tuoko on "ihan hyvin"?

Sitten tapasin Claran.

Hän piilotti minut asuntoonsa.

Kuinka pitkäksi aikaa?

Ei kovin pitkäksi.

Lopulta he unohtivat minut.

Nyt olen vapaa.

Kunhan pysyn kaukana tietyistä paikoista.

Miksi halusit tavata kaikki tänään?

Kuulin, että äidillä on vakava sydänvaiva.

Hän voi kuolla hetkenä minä hyvänsä.

En voi antaa isäpuoleni periä häntä.

Mikset koskaan nostanut syytettä?

En tiedä.

Nyt on liian myöhäistä. Rikokset ovat vanhentuneet.

Siksi haluan kaikkien tietävän. Etenkin isäni.

Jos saat vietyä isäpuoleltasi perinnön, elämäsi muuttuu täysin.

Camille?

Onko olosi parempi?

On.

Puhuminen auttoi.

Kiitos.

Nyt se pitää jättää taa.

Suzy. Kysyit, miten teen seksikuvani.

- Haluatko vielä nähdä? - Haluan.

Pidä häntä sylissäsi, Clara.

Tuota hänelle niin paljon nautintoa kuin vain pystyt.

Kuten minun kanssanikin.

Lopettakaa.

Nyt levitämme trikkikankaan ja aloitatte alusta.

Näytät siltä kuin olisit paennut helvetistä.

Olen onnellinen puolestasi.

Pääsin vasta kiirastuleen asti.

Haloo?

- Veitkö avaimeni? - Vein.

- Selvä. Odotan sinua. Nähdään pian. - Lähden heti.

- Oliko se Olivier? - Oli.

- Hänen pitää lopettaa. - Ei hätää.

Saan hänet unohtamaan sinut.

Hän ei häiritse minua yhtään. Rakastelimme, ja se oli upeaa.

Se teki hänelle hyvää. Hän aloitti työt uudestaan-

ja keskittyy nyt kirjaansa. Hän pääsee pian yli sinusta.

Voit rentoutua.

Nyt menen auttamaan häntä unohtamaan surunsa.

- Nähdään myöhemmin. - Heippa.

Heippa.

Tuletko illalla kotiin?

- En usko. - Selvä. Hei sitten.

Hei.

Pärjäile.

Seuraava vaihe on kuin elokuvista.

Sisään.

Oletko kunnossa?

- Voinko istua viereesi? - Et.

Mikä hätänä?

Olen surullinen. Hyvin surullinen.

Leikitään leikkiä.

Camille yritti juuri parantua puhumalla. Se saattoi auttaa,

joten haluan kokeilla samaa.

Olen psykoterapiassa, ja sinä olet psykiatrini.

Haluatko terapiaan? En ole mikään lääkäri.

Tämä on vain leikkiä.

- Miksi? - Jotta voin-

toistaa menneitä käyttäytymiskaavoja-

ja karkottaa ne tiehensä.

Minä olen potilas. Siirrän tunteeni, eli olen rakastunut sinuun-

ja haluan seksiä kanssasi.

- Minunko kanssani? - Niin.

Sanoin jo, että olen rakastunut sinuun. Yritän kaikin tavoin vietellä sinut.

Voisin naida kanssasi.

Tämänhän piti olla leikkiä.

Tietysti. Mutta sen täytyy näyttää oikealta.

Lopeta jo.

Tiedätkö...

Kerroin kaikille, että olen terapiassa, mutta valehtelen koko ajan.

Lopeta siis valehtelu ja tämä viettelyleikki.

Olet oikeassa.

Mutta palaan tähän myöhemmin.

Nyt minun täytyy yrittää purkaa ajatuksiani.

Ehkä minäkin paranen.

Eli-

istunto on alkanut.

Kuuntele sinä vain.

Huomaan, että olet kovin levoton.

Se johtuu Camillesta. Hänen työnsä ällistyttää minua.

Hän stilisoi alastomia ruumiita ja romanttisia kohtauksia.

Se on tyrmäävää.

Ehkä hän on sen avulla pysynyt hengissä näin kauan.

Mikä mieltäsi painaa näin kovin?

En saa videoistani kauniita.

Saan kaiken näyttämään pahalta ja rumalta.

Kaikki, mitä teen elämässäni...

Oletko kateellinen noin vähästä?

Vai vähästä! Olet typerä.

Olen pelkkä lahjaton luuseri.

Ja sen lisäksi valehtelen.

Se on patologista. Kerroin, että minulla on monta rakastajaa, mutta olen yksin.

Minulla oli kerran yksi oikea rakastaja.

Hän jätti minut.

En pysty kiintymään mieheen.

Tai naiseen.

Minusta on vain niljakkaaseen seksiin.

Pikapanoihin rähjäisissä paikoissa.

Katso tätä.

Kas noin.

Ja tänne se tuli.

Tänne lähetän videoni.

Olen sairas. Täysin hullu. Neuroottinen.

Sanoit aiemmin leikkiväsi. Et menisi loppuun asti.

Menisin. Ehkä.

Leikit tyttöä, joka on siirtänyt tunteensa lääkäriin.

Nymfomaania valtaosin.

Se minä olen.

Sinua kiusannut mies, Olivier,

tuntuu rakastavan sinua aidosti.

Saatat myös rakastaa häntä, muttet myönnä sitä.

Satunnainen seksi on tapasi paeta.

Usein, mutta pienellä riskillä.

Pelkäät pieleen menevää romanssia.

- Se tekee sinusta onnettoman. - Nytkö luet ajatuksia?

Sinua voi lukea kuin avointa kirjaa.

Olet syvästi kateellinen Camillelle siitä, miten hän osaa tehdä seksistä kaunista.

Olet kateellinen myös Claralle, ja häpeät sitä.

Auta minua.

Älä häpeä noin kovasti.

Minäkin olen kokenut kateutta.

Sinäkö?

Muutama vuosi sitten koin monta iskua yhtä aikaa.

Ensin luulin olevani Ranskan paras sähköinsinööri.

Eikä.

Kyllä vain.

Joku muu sai tittelin.

Pettymys oli kivulias.

Huomasin olevani turhamaisempi kuin luulin.

Olin kateellinen kilpailijoilleni.

Samoihin aikoihin vaimoni kuoli. Rakastin häntä kovasti-

ja olin hyvin kiintynyt häneen.

Minä ja kriisini tappoivat hänet.

Päädyin psykiatriseen sairaalaan.

Jouduin syömään paljon lääkkeitä.

Pääsin ulos joogaopettajakaverini neuvojen ansiosta.

Korvasin lääkkeet rentoutusharjoituksilla.

Siinä vaiheessa sillä ei ollut väliä.

Tunsin, että olin ennen sitä-

tuntenut vetoa ja sitonut itseni illuusioihin-

ja jahdannut muiden lailla tuulenpesiä.

Yritin lopettaa ajattelemisen.

En pystynyt.

Sitä kesti vuosia.

Lopulta olin antaa periksi.

Pystyit silti jatkamaan. Mitä sait siitä?

Yhtenä päivänä tunsin jotakin kipinän kaltaista.

Huomasin yhdistyväni toiseen maailmaan.

Tähän maailmaan palaaminen oli tuskallista.

Ikävä kyllä en ikinä enää päässyt siihen tilaan.

En aina tajua, mitä sanot, mutta voisitko auttaa minua kärsimään vähemmän?

Etsi kärsimyksesi lähde.

Se on ajatuksessa "minä".

Isäsi, äitisi, veljesi-

ja ehkä jopa lapsesi.

Kysy, keitä he ovat.

Huomaat, että ihmiset tanssivat sätkynukkien tavoin-

hullujen "minä ja minun" - ajatustensa perässä.

Kaikki se plus universumi.

Ne kaikki ovat sisälläsi, ja niiden olemassaolo on riippuvainen "minusta".

Onko "minä" olemassa syvässä unessa?

Etsi sen alkulähde.

Jos pääset siitä ajatuksesta, pääset tuskasta.

- Vaikka sitten irrottautuisin kaikesta? - Tietysti.

Mutta jos irrottaudun kaikesta, jään yksin.

Sehän siinä on pelottavaa.

Et ole enää sama ihminen.

Ja siihen päästäksesi sinun on jatkettava.

Katso minua. Tee noin toiste, niin hakkaan sinut.

- Luuletko pystyväsi siihen? - Varmasti.

Olet paskakasa, mutta muutut vielä.

Nouse ylös, pukeudu ja laita meille ruokaa.

Saat luvan pestä kaiken tämän.

En osaa käyttää tätä.

Pelleiletkö sinä?

En.

- Oliko sinulla kotiapulainen? - Oli. En maksanut hänelle, ja hän lähti.

Ymmärrettävää.

Hyvä on. Minä pyykkään.

Mutta katso mallia, koska tämä ei toistu.

Hyvä on.

Töihin siitä.

Vauhtia.

- Anteeksi... - Älä vastaa. Teet töitä.

Hyvä on sitten. Otan vain pienen paukun...

Jos sinua janottaa, juo vettä.

Hyvä on.

Aloita hengitysharjoituksilla.

Niiden avulla löydät rauhan-

ja saat hallintaan kehosi sekä ajatuksesi.

Levitä vähän jalkoja.

Ojenna kätesi-

ja käännä kämmenet kohti kattoa.

Hengitä hitaasti.

Muutama lyöntivirhe pitää korjata, mutta tämä ei ole hassumpi.

Kiitos.

Kuuntele tätä.

Sarah Bernhardtin ääni, kun hän esitti Faidraa.

Mitä mieltä olet?

Rehellisestikö?

Kuulostaa vähän naurettavalta.

Mutta hän sai omana aikanaan ihmiset sekoamaan lahjakkuudestaan.

Hänen mukaansa on nimetty teattereita. Muun muassa Châtelete Ranskassa.

Amerikkalainen elokuva teki pian äänielokuvien yleistyttyä-

näyttelemisestä luonnollisempaa.

Näyttelijöiden piti ennen huutaa, jotta ääni kantaisi mikrofoniin asti.

Teknologia auttoi luonnollisuudessa.

Tässä on toinen näyttelijä.

Mitä mieltä olet?

Ei yhtä naurettava,

mutta silti hän laulaa ennemmin kuin puhuu.

Se oli ideaali vielä 1950-luvulla.

Hänet tuntenut näyttelijä kertoi,

ettei tämä yksi aikansa kuuluisimmista tragedianäyttelijöistä-

ymmärtänyt Racinen säkeitä, joita lausui.

Yleisö ei välittänyt tai huomannut. Häntä pidettiin silti loistavana.

Tämä osoittaa, että makumme muovautuu ympäröivän maailman mukaan-

ja kehittyy varttuessamme.

Tästä tulee mahtava.

Pyydä kustantajaa jakamaan kirjan mukana CD:tä, jossa on mukana ääninäytteet.

Loistava idea.

Tyypillinen nainen.

Heti kun alan keskittyä ja palaan töihin, pilaat vauhtini.

- Lähden, jos haluat. - En halua. Jää siihen.

On mukavaa, kun olet vierelläni.

Hei, Camille.

Etkö edes suutele minua enää?

Minne menet?

Olivierin luo.

- Tulin vain käymään. Palaan pian. - Hänen kanssaanko?

Niin.

Oletko rakastunut häneen?

Oletko tosissasi?

- Laske se alas ja tule istumaan. - Minun pitää mennä.

En ole nähnyt sinua tällaisena. Kerro.

Olen taivaassa.

Ei.

Näen unta. Molempia yhtä aikaa.

Etkö ole tuntenut näin ennen?

En koskaan.

Etkö ole ennen rakastanut?

En.

Paitsi sinua.

Mutta tunne ei ollut näin vahva.

Hänet on tarkoitettu minulle, vaikka hän ei tiedä sitä vielä.

Tunnen sen sisimmässäni.

Olen onnellinen puolestasi.

Sinullekin käy vielä samoin.

Sitten sinä lähdet.

Minä lähden.

Niinkö?

Heti kun saan työpaikan.

- Minun on aika pärjätä omillani. - Ei ihan vielä.

Ei, muttei siihen kauan mene.

Samaan aikaan olen surullinen, että joudun jättämään sinut.

En silti koskaan unohda, että olen sinulle henkeni velkaa.

Clara?

Taidan rakastaa sinua kovasti.

Minäkin taidan sinua.

Haluan puhua yhdestä asiasta.

Näen joskus outoja unia.

Koetko outoja asioita, kun teet harjoituksia?

Kuten universumista täyttymistä? Sen sellaista.

- Koen. - Pelottaako se sinua?

Joskus.

Mutta nehän ovat vain unia.

Eivät pelkästään.

Saatat koskettaa yliluonnollista.

Ei voi olla totta.

Miksi minä?

Tuuli puhaltaa missä tahtoo.

Haloo.

Oletko lähdössä?

Olen.

Isäni on kuollut.

En saa Claraa kiinni. Puhelin on suljettu.

- Onko hän soittanut sinulle? - Ei.

Kerro hänelle, kun hän palaa.

- Viivytkö kauan? - En tiedä varmaksi.

Onko äitisi siellä?

Hän on joutunut sairaalaan.

Hän sai aivohalvauksen.

Tapaan siskoni notaarin luona.

Kerron sitten kun palaan.

Muista ilmoittaa Claralle.

Toivottavasti näemme pian.

Kirjasi on melkein valmis, joten joudun lähtemään kotiin.

Mitä murjotat? Tulen mukaan.

Tiedät kai, että Suzy asuu siellä?

Hän ei siedä sinua.

Voin heittää hänet ulos, mutten haluaisi.

Miksi pakottaisit hänet lähtemään? En välitä hänestä.

Haluan olla vain sinun kanssasi.

Jos emme voi asua siellä, voimme käydä vain joka toinen päivä.

Tämä täytyy selvittää kertaheitolla.

Niin?

Hei, Suzy. Clara tässä.

- Mitä sinulle ja Tontonille kuuluu? - Hyvää.

- Camillen isä kuoli. - Mitä?

Niin. Camille lähti etelään.

Hän pyysi kertomaan sinulle.

Hyvä on. Tulen heti.

Olivier tulee mukaani. Olemme nyt yhdessä.

- Pitäisikö minun lähteä? - Ei.

Hän ei häiritse sinua. Hän on päässyt yli.

Toivon, että olet onnellinen ja tulette toimeen.

Ei hätää. En vihaa häntä enää.

Hän on saanut etumaksun, ja kirja on lähes valmis.

- Älä rakastu häneen nyt. - En rakastu.

Nähdään pian.

Nähdään.

Näytät kamalan vakavalta.

Se johtuu Olivierista. Hän on matkalla tänne.

Vihaatko häntä yhä?

En.

Ärsyttääkö se sinua?

Hän on Claran kanssa nyt.

Hän on päässyt minusta yli. Onneksi.

Oletko varma?

Sano sinä. Mitä minun pitäisi tehdä?

Kuuntele sydäntäsi.

Et voi toimia sitä vastaan.

Mikä hätänä?

Minä...

Pelottaako sinua?

Hänen kohtaamisensa.

- Olen täällä sinun kanssasi. - Anteeksi. En odottanut tätä.

Älä taannu takaisin lapseksi.

Hei.

Onko Camille palannut?

Hautajaisjärjestelyt vievät aikaa. Hän on yrittänyt soittaa sinulle.

Kai hän silti palaa?

En tiedä.

Mennäänkö?

Muutan takaisin kotiin.

Rakastamme toisiamme-

ja olemme yhdessä.

Asumme hänen asunnossaan ja täällä.

Voit jäädä tänne niin pitkäksi aikaa kuin haluat.

Anteeksi.

Mikä sinun on?

- Vaivaako sinua nähdä hänet taas? - Vaivaa.

Etkö rakasta minua enää?

Yhtä paljon kuin ennenkin.

Mutta rakastat myös häntä.

Niin.

Rakastat meitä molempia.

Niin.

Hän sanoo rakastavansa sinua yhä.

Pystyttekö tulemaan toimeen?

Minäkin taidan rakastaa häntä.

Mitä me nyt teemme?

- Haloo. - Clara?

Niin, Camille. Miten siellä sujuu?

Isä jätti testamentissaan klinikan minulle ja siskopuolilleni.

Johdan sitä nyt.

Miten onnistut siinä?

Et tunne psykiatriaa.

Johdan vain liiketoimintoja alkuun.

Olen myös viettänyt paljon aikaa psykiatrisissa sairaaloissa.

Molemmat vanhempani olivat psykiatreja. Minulla on siis kokemusta.

Isäni avustaja auttaa myös.

Jäät siis sinne?

Tulen pian hakemaan tavarani.

Kai näemme yhä toisiamme?

Pelkäänpä, että harvoin.

Onko kaikki välillämme ohi?

Rakastan sinua aina.

Missä oletkin ja mitä teetkin.

Vain eri lailla kuin ennen.

Rakastamme toisiamme kaukaa.

Miten kotona sujuu?

Hyvin.

Minun pitää nyt lopettaa.

- Rakkaita terveisiä kaikille. - Sanotaan.

Rakkautta sinnekin.

No?

Camille lähetti tämän.

Kuten tämänkin.

Mahtaako meidän kolmen juttu kestää?

Kaikki on hyvin nyt.

- Jatkukoon se siis. - Hyvin kauan.

Tekstitys: Miia Mattila