Original subtitles

DAUGHTERS OF FIRE

Heippa.

Kyltissä lukee Antarktis, 1968. Monta vuotta ennen syntymääni.

Paikka ei juuri ole muuttunut.

Jotkut järjestelmät eivät muutu, vaikka aika muokkaa kaiken.

Sotilasvoimat ja papisto ovat loogikkoja ilman ratkaisuja.

Ne jättävät pysyviä jälkiä.

Ne jakavat samat kehot, vaatteet ja miehet, -

jotka kantavat tarinaa rajoista ja sorrosta.

Mietin naistutkijoita, jotka nousivat täällä maihin 1968.

Missä kunnossa he saapuivat tänne? He uhmasivat aikansa ajatusmallia-

ja elivät tutkijoina.

Olemme heidän lastenlapsia, lastenlastenlapsiaan ja sisariaan.

Heidän taiteensa, kehonsa, maansa ja maisemansa-

valaisivat uusia taivaita kuin kerettiläisten soihdut.

Olemme tulen tyttäret.

Kehojemme esittely ei ole ongelma.

Ongelmana on se, miten kehot tulkitaan ja nähdään kameran edessä.

Olin kaivannut sinua.

- Kaipasit minua. - Pitääkö sinun aina korjata minua?

Olet toivoton.

Rakkaani...? Minun on nälkä.

Lähdetäänkö ulos?

En millään jaksa. Eikö sinulla ole ruokaa?

Anna kun katson.

Älä valita.

Agustina. Olin kuukauden maan äärissä etkä ostanut edes suklaapatukkaa.

Mietin koko kuukauden peppuasi.

Ja maailmaamme, joten suklaata ei ole.

Oli ihanaa olla eristyksissä, mutta se oli toisenlaista kuin luulin.

Olin kuvitellut lunta ja pingviinejä...

Maa olikin musta, sotilaita vilisi ja ruoka oli kamalaa.

Mitä tänne kuuluu?

- Mariana on eronnut. - Oikeasti.

Jo oli aikakin.

Nachista tuli kehonrakennuksen maailmanmestari, ja ikävöin sinua.

Löysin mahtavia kallioita, mutta niiltä voi tehdä vain neljä hyppyä.

Sitten tulee jääkylmä, vaikka olisi kuivapuku.

- Miksi yrität pelotella? - Muuten ei ole hauskaa.

Kauhea mekkala.

- Kuka soittaa? - Mistä miniä tiedän?

Katso.

- Äiti. - Mitä hän haluaa?

Hän haluaa myydä isän Torinon.

Se on älytön auto. Sitä tullaan katsomaan Necocheasta asti.

Isä paransi auton pahan silmän. Enkö ole kertonut?

Hän pani lautasellisen vettä konepellille, ja vesi alkoi kuplia.

Onko autossa silloin paha silmä?

Katselet korealaisia elokuvia muttet tiedä mitään.

Listin äidin, jos hän myy auton. Isä rakastaa sitä.

Lähdetäänkö pelastamaan se? Näkisi lapsuudenkotinikin.

Ja äitisikin.

Huoneeni on sama kuin 20 vuotta sitten.

Näet julisteet, joita katselin kun runkkasin teininä.

Mitä julisteita?

Kerro esimerkki.

Esimerkiksi Diana V: stä, jossa oliot valloittavat Maan.

- Pilailetko? - En.

Siistillä Dianalla oli tiukka univormu ja upeat avaruustissit.

- Minulla ei ole avaruustissejä mutta... - Rintasi ovat kauniit.

Minulla on märkäpuku.

Mitä kalani teki, kun olimme erossa?

Sinun kalasiko? En mitään.

- Olen ylikiltti. - Olet kamala.

Entä sinä? Oletko saanut filmi-ideoita?

Olen. Pornofilmiin.

- Oikeastiko? Eikä? - Kyllä.

Olet tosissasi.

- Hienoa... - Kiihottaako se sinua?

- Ehkä... - Tule tänne.

- Rivoa. - Niin...

- Miten kävi? - Olen jo tottunut.

Kiitos.

Kaksi tequilaa.

Lepakot!

- Lepakko! - Mikä sinua vaivaa?

Mitä täällä tapahtuu? Hinttien pöytä, lepakkoja... Mistä on kyse?

- Mitä sanoit? - Lopeta!

- Etsimme tätä tyttöä. - En tunne.

Pitää treenata. Aikaa on vain kaksi tuntia, sitten tulee kylmä.

Olen mestari.

Puku on Australiasta. Se lämmittää ja on kevyt. Sikakallis.

Pissaaminen on hankalaa mutta...

- Et siis ole nähnyt tätä tyttöä. - En.

Kuulin baaritappelusta. Juhlin tyttöystäväni kotiintuloa.

Juhlimme, kun ne tyypit tulivat. Puolustin vain itseäni.

Olen vahva urheilija, mutta tyttöni on heikko ja melkein pyörtyi.

Sitten kuulin mätkintää. Jotkut blondit ulkomaalaiset puolustivat itseään.

Se on tavallista Euroopassa. Olen matkustanut kilpauimarina.

Esimerkiksi Saksassa kaikki harrastavat aikidoa.

Se on itsepuolustuslaji, jossa voi mennä käsi poikki.

Pärjäisittekö vain yhdellä kädellä? Pidelkää näitä? Säästän aikaa.

Eikö ole kylmä?

Kas noin. Kiitos ja nähdään!

Miten kertoisin pornosta?

Lasken kehoni tarinaan, joka saa avata kitansa.

Tarina sammuttaa ahneutensa tuomittuun kehooni.

Jotain lumoavaa on nautinnossa, jota ei voi antaa takaisin.

Hukkaamme itsemme tuntikausiksi rakkaidemme sylissä.

Annamme ihon maiseman huimata meitä.

Haluan menettää järkeni. Haluan menettää kaiken.

Pillustani saa tulla antelias ja halukas reikä.

Miten sen esittäisi pornoelokuvassa?

Jos se on totta, nautinnollista, saatavilla olevaa ja ajallista.

Onko se enää pornoa?

Vai onko vain kehon esineellistäminen pornoa?

Onko elokuva pornoa, jos kehot ovat yhä subjektiivisia?

Lähdimme villiin jahtiin. Etsimme kehoa ja tarinaa yhtä aikaa.

Etsin eksyneenä ja kaikkien unohtamana.

Äkkiä nyt.

Kyllä, veimme sillä lapset kouluun Caleta Valdésiin.

Sitten tänne rakennettiin koulu, ja se jäi turhaksi.

Jos se on seissyt koko talven, -

osat ovat voineet kärsiä säistä, kuten laturin hihna.

Olette pitäneet siitä huolta, mutta jakohihnan kunto...

Uuden hihnan hinta pitää vähentää hinnasta.-Paljonko?

Kuvaat paljon karahkoja pornoa varten. Naisyleisö nukahtaa.

- Älä aliarvioi seuraajiani. - Vaihdetaan, jos sinua väsyttää.

Tykkään käsitellä isoja juttuja.

Voin kuvitella. Niin minäkin, kuten tyttöäni.

Jaksan kyllä, kiitos.

Onko meillä suunnitelma vai ratkaiseeko sattuma?

Mietimme Madrynia. Ensin käymme Caletassa lapsuudenystäväni luona.

Loberíastako?-En ole nähnyt häntä sen jälkeen, kun he muuttivat pois.

Miten tiedät, että hän on Loberíasta? Kertoiko hän partiolaisajoista?

- Kuulemma tapaat myös anoppisi. - Ihan hätäännyin.

Meidän anoppimme.

Siirrättekö kameraa? Se näkyy kuvassa.

- Taisin mokata. - Ei hätää.

- Mikkiliitäntä on rikki. - Minut olisit haukkunut lyttyyn.

Totta kai olisin. Pane se pois päältä.

Ei...

- Ei, Agustina. Punainen nappi. - Noin.

Kiitos.

Hän tuntuu osaavan kaiken.

Osaako hän kaiken?

- Lopeta, Agustina. Tärisen. - Anteeksi.

- Kauanko olette olleet yhdessä? - Kolme vuotta.

Neljä.

Sinun pitää nukkua.

Aja sinä.

- Olenko nyt kuski? - Sanoit, että tykkäät ajaa.

Pitäisin joskus suuni.

- Osaan sitoa hellän suukapulan. - Voin kuvitella.

En koskaan palannut kylään.

Kaikki on ennallaan kuten lapsena.

Nyt haluan pelastaa isän auton. Ostajia olisi Necocheassa asti.

- Sen Torinonko, jossa oli paha silmä? - Isän rakkaassa.

Vieläkö Madrynissa järjestetään sukelluskilpailuja?

- Halusin kilpailla mutta... - Lähde mukaan. Meillä on mahtava auto.

- Oikein mukava. Onko sinulla puku? - Se on rikki.

Voin vilkaista sitä. Olen loistava paikkaaja.

- Tai sitten lainaat vanhaa pukuani. - Kiitos.

Se voi olla vähän tiukka. Sinusta on kehittynyt roteva.

- Muistatko miten hoikka olin? - Totta kai.

Ja valkoiset haalarisi ja tikkujalkasi.

Muistatko, kun löysimme viinipullon ja tanssimme kanalassa?

Kanat pelkäsivät, ja lauloimme Kissiä.

Kiitos!

Jatkan merkintöjä, vaikka en ole kirjoittanut 1. Kohtausta.

Taidan kirjoittaa elokuvan. Kuka voi kirjoittaa tällä tavalla?

Kuka voi kirjoittaa matkalla, jos elokuva on aina matka?

Pitäisi hypätä kyydistä, juosta alamäkeen ja kirjoittaa:

1. Kohtaus:

Carmen patikoi järvellä.

Järvi kimaltelee, ja sen pinta on koskematon.

Kamera kohoaa, ja maasta tulee vankka kappale.

Maisema on eroottinen, seksuaalinen, villi ja hellä.

Maisemasta tulee haavoittunut eläin silmille, jotka ahmivat ne.

Carmen istuutuu kivelle.

Maaperä ei erotu, ei ole jalansijaa, ja menemme lähemmäs kehoa.

Jahtaamme viimeistä hengenvetoa, joka muistuttaa ensimmäistä.

Yhteinen ilma tekee meistä inhimillisiä.

Kommentti hahmosta: Francisca.

Hän haluaa olla tarkkailtu.

Hänen kehonsa kouristelee, kun hän tuntee katseen.

Ensimmäinen katse oli äidin, joka tarkkaili häntä, -

kun bideen vesi hakkasi Franciscan raikasta vulvaa.

Siro keho tärisi joka kerta, kun suihku osui koskemattomaan pilluun.

Karvattomaan pilluun. Sileään ja terveeseen. Se oli täynnä juonia.

Sitten hän tunsi äitinsä tunkeilevan katseen.

Toffeenväriset silmät täyttivät hänet kauhulla.

Jonkinlaisen huudahdus sai äidin avaamaan oven, -

ja Francisca pyörtyi klitoris auki kuin kukka.

Sitten tulivat järjestelmän kahleet, äidin saarnaat ja isän vaatimukset.

Nautinto eristettiin lopullisesti tai siitä tuli mahdottomuus.

Toffeenväriset silmät syöpyivät muistiin.

Elämä, seksi... Järjetön jahti sen katseen löytämiseksi.

Kiellettyjä ovat katseet, jotka näkevät perverssiä oudossa hellyydessä.

Tällä viikolla kirjoitin ainakin kohtauksen. Kohtaus viikossa, -

niin käsikirjoitus on valmis 600 viikossa.

- Näitkö unta? - Missä muut ovat?

Lähistöllä.

Miksi piti tulla tätä kautta, Viole? En tykkää tästä yhtään.

Joudumme kauemmas merestä.

Teitä se ei haittaa, mutta minulle se on fyysinen juttu.

Kuivun, kun olen kaukana vedestä. Sieluani myöten.

Kuivun, jos olen kolme neljä päivää ilman merta tai jokea. Hilseilen.

Muistatko Córdoban? Paska paikka. Aavikolla.

Aiotko rakastua häneenkin?

Rakkauden reviiristä.

Odysseia leviää kuin uuden mantereen kartoitus.

Pitää opetella kaikki, jopa keksiä uusia mittauslaitteita.

Keksiä uusia verbejä, joilla puhua löydöistä.

Huomio roolihahmoista: Rosario ja Sofía.

He rakastavat toisiaan raa'asti. Raivosta tuli heille syy.

Vaikka he ehkä eivät voisi jättää sitä.

Romanttisen rakkauden idea sisältää väkivaltaa.

Se rikkoutuu, kun sitä tavoittelee. He tietävät sen.

He asuttivat sen kaikella voimallaan, myös raivossaan, -

ja he runtelivat tuhoon asti.

Nyt he ovat toisenlaisia.

Rosario nauttii vain masturboinnista Hän ei kestä muiden energiaa.

Hän on äärimmäisen herkkä ja voi heittäytyä vain ollessaan yksin.

Mielellään täysin yksin.

Seksi Sofian kanssa loppui kauan sitten. Ensin Sofia hämmentyi.

Sitten hän tunsi uutta vapautta.

Hän ei voi tyydyttää hullua himoaan, ja hän kokee kaiken lihastensa, -

hajuaistinsa ja rajojensa äärirajoilla.

Onko rajaa olemassa? Mikä se on? Mielihyvän huippuko?

Huippu on alku ja tuhoaa myytit nautinnottomasta kehosta.

Emme olleet kohteita tai uhreja, sillä ei ollut uhrilahjaa tai saajaa.

Nautintoa ja onnea ei ole suljettu pois kosmisesta järjestyksestä.

Ne eivät kuulu ylempiin lakeihin.

Laiminlyöntiä ei ole ilman palvontaa, kuvia tai esitystapaa.

Onko tämä uuden ajan alku?

Miten kansa syntyy? Vai onko kansa patriarkaalinen idea?

On syntynyt kansa, joka etsii historiaa kosketuksen, ei perinnön kautta.

Terve.

Hassua törmätä täällä juoksijaan.

Olet rohkea.

Hei. Sinulla on kaunis aksentti.

Tulin pyörällä Saltasta. Viime reissu oli pohjoiseen.

- Pääsin Tapuscoon. - Uskomatonta.

- Oletko juoksija? - Harrastuksena vain.

Äännät R:n ihanasti. Oikeastaan avovesiuinti on juttuni.

- Olen voittanut pari mitalia. - Uitko näillä main?

- Tosi kylmää. - Minulla on loistava märkäpuku.

- Kiipeilen myös. - Niin minäkin.

Vihdoinkin. Luulin, ettet pysähdy koskaan.

Sano jotain, missä on R.

Nimeni on Rubí. Olen roteva.

Hurmaava.

Retkeilijä.

Romanttinen.

- Aivan ihanaa. Uudelleen! - Olen Rubí.

Romanttinen.

Hurmaava.

Retkeilijä.

Pissattaa.

En pysty. Jännittää.

Ei onnistu.

- Minulta tulee paljon. - En pysty.

Olimme lapsuudenystäviä. Hän luki opettajaksi, -

muutti maalle ja nai kamalan miehen.

- Ovatko he eronneet? - eivät. Ystäväni on katolinen.

Hän potee syyllisyyttä, koska ei saa lapsia.

- Miksei hän lähde? - Älä nyt ota sitä itseesi.

Mies alistaa häntä. Hän ei saa tehdä mitään.

Hän ahdistuu hulluksi, koska ei voi antaa miehelle lasta.

- Hänet täytyy saada pois sieltä. - Ei. Miehen pitää häipyä kylästä.

Ystäväsi voi jäädä kouluunsa.

Annetaan miehelle köniin.

Mies palaisi ja tappaisi vaimonsa. Et ajattele eteenpäin.

Siinä suuri strategi... Miten mies saadaan pois?

- Mikä Floran kylän nimi on? - Rey Muerto.

Etkö olekaan lopettanut?

En. En vain polta kotona.

Poltan kotimatkalla koulusta.

Mies antaa kyydin aamuisin.

Kävellen kotimatka on neljä kilometriä.

Tykkään siitä. Sytytän tupakan jos toisenkin. Pohdin ja poltan.

Se on omaa aikaani. Pidän siitä.

Olet sitkeä. Poltat neljän kilometrin matkan.

Kestävyyttä minulla riittää.

Mutta olen niin väsynyt.

Entä jos lähtisit?

Madrynissa olisi kulkue. Ystävä lainaa meille puvut.

En minä voi.

Joskus kylä on minulle liikaa, ja minä pakenen.

Liikun ja pahat ajatukset haihtuvat.

Olisihan se hienoa.

Arvaa mitä haluaisin.

Että se mies vain katoaisi maan päältä.

Joskus kuvittelen, miten hän kolaroi traktorin kanssa...

Tai puimurin.

Kuvittelen hänen telotun ruumiinsa.

Hautajaiset.

Ja minä itken.

Tunnen helpotusta... mutta myös syyllisyyttä.

- Etkö halua lapsia? - En takuulla.

Poltetaanko vielä yksi? Leikitään, että olet kävelyllä.

Sinä. Nelinkontin tähän.

Mitä sinä teet, sekopää?

Vietät kuulemma aikaa vieraiden lepakoiden kanssa.

Tarkoitatko meitä?

Miksi laukut? Et kai lähde heidän mukaansa?

- Lähdetään. - Laukut eivät ole minulle.

Sinä lähdet.

Minäkö lähden? Heittävätkö poikatytöt minut ulos?

Eivät. Minä haluan, että lähdet.

Mitä sinä höpiset? Tule tänne.

Etkö tajua, mitä hän haluaa? Tässä.

Maksatteko, jotta tyydytän teidät?

Saat ruokaa ja katon pään päälle, kunnes löydät töitä.

Lippu on jo maksettu. Ystävämme pitävät sinua silmällä.

Kuuntele, paskiainen.

Luuletko, että pelkään sinua ja ystäviäsi?

Kuvaatteko videoita yhdessä?

Sinä olet tuossa. Lyhyet bermudasortsit ja kapeat kintut.

Siksikö olette lesboja?

Nyt tulee kyttä.

Hetkinen. Sinäkö tuossa olet? Missä opit tappelemaan noin?

- Lopeta. Tapat tuon kaverin. - Verikö tökkii? Tytöt ovat tottuneita.

Haluamme nähdä mestarin livenä. Tapelkaa.

Ei ole tarpeen. Junasi tulee.

- Hauskaa matkaa. - Häivy.

- Häivy, Roli. - Tossua toisen eteen.

- Mene jo. - Häivy.

- Antaa heittää jo. - Lopettakaa, horot.

- Ota romusi ja häivy! - Paskiaiset.

- Ripeästi. - Lisää vauhtia.

- En lyö naisia. - Hyvästi, pelkuri. Häivy.

Saatte kyllä vielä nähdä. Pelkäisinkö sinua?

- Antaa heittää, paskiainen! - Lähden jotten tapa teitä!

- Tuki turpasi ja häivy! - Ala vetää.

Se siitä.

- Hengitä. Se on ohi. - Kiitos.

- Se on ohi. - Pärjäsit tosi hyvin.

Carmen kirjoittaa runoa.

Minä, jolla oli paskaasi kädessäni

Tunsin kehosi tärisevän päälläni

Hyväilin märkää ja haileaa ihoasi, kunnes en tuntenut omaani

Imin huuliani monta päivää ja yritin pyydystää makusi rippeet

Annoin sinulle lihakseni, jotka antoivat sinulle ilmani ja maani

Maistoin lihasi hampaissani

Löysin olemukseni jäykistyneen pillusi tulvasta

Hukkasin itseni jalkojesi väliin. Sammutin kieleni tulen kyynelilläsi

Järsin pupillejasi, jotka maistuivat kuumalta vereltä

Tunsin luidesi avautuvan nyrkkini alla

Kadotin käteni kehosi pehmeyteen

Verelläni pesin pois kaiken patriarkaalisen tajunnastasi

Minusta tuli vesi, lätäkkö, joki ja valtameri kehosi yllä

Kunnes en enää ollut itseni

Lopulta en ollut enää tämän maan asukas

Lopulta en ollut enää köyden osa vaan katkera kivi

Hiekka, kuollut aines

Lannoite taivaan valon alla, haaskaeläinten ravintoa

Suolet muuttuvat auringoksi tuhkaksi, joka haisee sinulta ja minulta

Yksi ja sama haju, yksi ainoa rakkaus, yhdessä

En enää ole itseni, joka olin ennen sinua

Syleilen koko olemustasi orastavassa etäisyydessä ja sanon, rakkaani

Että kaipuusi ei tunnu kipuna

Sillä vetesi juoksee veressäni, ja suonissani virtaa vetesi

Sillä olet ääneni, kieleni ja jalkani, jotka juoksevat ja toisensa löytävät

Vaikka kehomme eivät kohtaisi tai näkisi, ne on jo maahan peitetty

Carmen jatkoi raskaan melankolian kirjoittamista:

Tuntui raskaalta jättää Francisca. Kirjoitin tämän runon ja tajusin, -

että hyvästit kutsuvat paikalle kaikki entiset rakastajat.

He ilmestyivät paikalle kuin raivoisa salajuoni menetystä vastaan.

He kirjoittivat asioita, jotka eivät kuvaa heitä.

Jokainen piste, pilkku ja rivinvaihto nostaa esiin uutta.

Violetan pelossaan, Agustinan rohkeudessaan, -

ja Franciscan uskossaan, Sofian henkisyydessään.

Rosarion himossaan, Floran hau- raudessaan, Rubin eroottisuudessaan.

Toinen ääni muistuu mieleen, siirtyy ja muuttuu muiksi ääniksi.

Ovatko kaikki urheilijoita? Paitsi tyttöystäväsi.

Treenaavatko he sinun kanssasi?

- Kaunis tarjoiluastia. - Eikö olekin?

Se on Berliinistä. Se näyttää keramiikalta mutta on emalia.

- Minä teen keramiikkaa. - Ihanko totta? Olet nero.

Ihailen lahjakkaita ihmisiä.

Tyttöni oli surkea kaikissa käytännön aineissa.

Tai oikeastaan kaikissa aineissa. Hän menestyi vain urheilussa.

Kiitos, äiti.

- Teetkö kuppeja vai hahmoja? - Lähinnä keittiövälineitä.

Rakastan keittiötä. Voisin kokata teille sieniä.

Ole kiltti.

Et arvaa miten hyviä niistä tulee, munakoisosta puhumattakaan.

Minä olen kuin isäni. Syön vain grillattua.

Ilmankos isän sydän petti.

- Pidän tulesta. - Niin minäkin.

Pidän savenvalannassa eniten tulesta ja dreijasta.

- Siinä elokuvassa oli dreija. - Aivan, Näkymätön rakkaus.

- Siinä oli haamu ja tyttö. - Demi Moore näytteli tyttöä.

- Muistatko kun näimme sen, äiti? - Muistan.

- Olin tosi pieni. - Niin olit.

Celellä oli videovuokraamo.

Isän mielestä olit liian pieni, ja hän peitti silmäsi.

- Dreijakohtauksen aikanako? - Isä oli joskus hassu.

Hän vain teeskenteli.

- Eikö kappale ollut kaunis? - Mikä sen nimi olikaan...?

- Pidän huoneestasi. - Okei.

Minulla on tavaroita tallessa.

Mitäs täältä löytyy?

Juhlapukuni. Puin tämän, kun voitin ensimmäisen uintimitalin.

Mitä nyt?

Isoäitini oli puoliksi saksalainen ja puoliksi intiaani.

Hän laittaisi tähän sikaakin. En ole syönyt lihaa Juanin kuoltua.

Monta vuotta sitten muutin ohjetta. Käytän tummaa olutta.

Onpa hyvää! Viljeleekö rouva myös?

- Älä ole muodollinen. - Viljeletkö?

Totta kai. Voin esitellä kasvimaan, jos haluat.

Mielelläni.

Viljelen sieniä kanalassa.

- Sienet ovat kauniita. - Tämä ohje kyllä riittää.

Minulla on erityistarjotin korkean hyllyn päällä.

Jotta kukaan ei vahingossa luule minua diileriksi.

Täällä käy nuoria, jotka auttavat viljelyn ja sienten kanssa.

Viljeletkö huumesieniä?

Ei, kasvatan niitä, haluaisin kyllä viljellä niitä.

Suuttuvatko ystäväsi, jos laitamme ruokaan pari sientä?

Haetaan niitä.

Lavalle astuu uusi hahmo, joka muuttaa koko juonen.

Tai pikku tapahtuma kääntää juonen suunnan.

Sitten teksti juuttuu juoneen eikä enää näe kokonaisuutta.

Mutta jos juoni muuttaa rakennetta ja muuttuu kehykseksi, -

saumoiksi, pyörteiksi ja virraksi, voi vain antautua sen maisemalle, -

onnellisen paikan pienille säikeille, kehoille jotka huutavat kuvassa.

Keho on vain nautintoa, ei muuta. Ja lopulta muuttuu pornoksi.

Kohtaus 50:

Uintikilpailu on mahdoton. Harhaoppi virtaa ja muuttuu tarinaksi.

Vedestä kohoaa huokauksia.

Ne ahmivat ilmaa, joka pääsee ensikertaa sadistisiin naiskeuhkoihin.

He ovat velkaa historialle. Ilman valtaa syntyy kapina ja huimaus.

- Tervetuloa. - Kiitos.

Hei, kaunotar.

Tervetuloa. Olkaa kuin kotona.

.:: TWA - Your Source Of Quality! ::. www.nordicB.org

Suomennos: Eerikki Laakso