Original subtitles

Viranomaiset ovat luvanneet muutoksia.

Paine uudistuksiin saa tukea.

Kapitalismin ja kommunismin ero on niin suuri -

- ett� vain betoni ja piikkilanka...

Haluamme muodostaa yhteiskunnan toisella tavalla.

It�-Saksan kaduilla -

- ihmiset vaativat demokraattisia uudistuksia...

Turvallisuuspoliisi raahasi ihmisi� v�kijoukosta -

- l�i heit� p��h�n ja heitti heit� kuorma-autoihin.

Synnyin 1971. Olin 18 vuonna 1989, kun Berliinin muuri murtui.

Kuuntelin radiosta, kun kommunismi kaatui.

Opiskeluaikoina matkustin Romaniaan, Unkariin ja Ven�j�lle.

N�in romahduksen seuraukset.

N�in ep�onnistuneen taloudellisen ja sosiaalisen j�rjestelm�n.

Poliittisen j�rjestelm�n, joka lupasi vapautuksen -

- mutta toi pelkk�� kurjuutta ja poliittista taantumusta.

Kun kommunistinen korttitalo kaatui -

- kapitalistien argumentti vahvistui.

Mutta se meni liian pitk�lle.

Usko s��nn�stelem�tt�miin markkinoihin oli loputon.

Lis�ksi yksityisomistusta alettiin ihannoida.

Sen seurauksena ep�tasa-arvo oli nousussa -

- samoin nationalismi ja ulkomaalaisvastaisuus -

- kuten ennen ensimm�ist� maailmansotaa.

2000-luku pelottaa minua, sill� historia viittaa siihen -

- ett� meill� on riski palata kapitalistiseen j�rjestelm��n -

- joka on kuin 1800-ja 1900-lukujen ep�tasa-arvoisesta maailmasta.

P��OMA 2000-LUVULLA

P��oma: Ihmisen tai organisaation rahallinen tai vastaava varallisuus

1700-luvun Euroopassa -

- p��oma keskittyi pienelle joukolle.

Aristokratia edusti yht� prosenttia v�est�st�.

Raha rajoitti sosiaalista liikkuvuutta.

Kova ty� ja koulutus eiv�t auttaneet yl�sp�in kiipe�misess�.

Usein kirjallisuudessa, elokuvissa ja popul��rikulttuurissa -

- voi seurata p��oman merkityst� kautta historian.

Se on paljon synkempi tarina -

- kuin idyllinen marssi kohti kehityst� ja valoa.

1700-luvulla k�yhien el�m� oli kurjaa.

Jos k�vi tuuri, oli ehk� palvelija.

Kaikki muut olivat k�dest� suuhun el�vi� ty�l�isi�, kiertolaisia -

- joita maanomistajat kohtelivat mielens� mukaan.

Etuja, terveydenhoitoa, koulutusta ja mit��n muuta ei tietenk��n ollut.

K�yhyys oli kuolemanrangaistus.

Keskim��r�inen elinajanodote 1700-luvulla oli 17 vuotta.

P��oma oli tuolloin rahaa, lainoja ja maanomistusta.

Linnoituksessa istuva mies ker�si veroja omilta maaty�l�isilt��n.

Tied�mme erilaisista elokuvista, milt� se n�ytti.

Minulla on tuskin varaa parfyymiin.

Onko Roulet maksanut vuokransa?

- Roulet kuoli viime viikolla. - Maksamatta vuokraansa.

- Mihin h�n kuoli? - N�lk��n.

N�lk� on maalaisille nautintoa.

Gabelle, teh�n olette humanit��ri. Pid�tte ihmisi� yht� arvokkaina.

Se on kovin naiivia.

Perint� oli rikkaille pakkomielle. Vanhin poika peri p��oman.

H�n sai kaiken: rahat, talon, maat.

Se teki h�nest� eritt�in vaikutusvaltaisen vain syntym�ll�.

N�ill� ensimm�isill� pojilla oli my�s suuri poliittinen valta.

Moni heist� oli kansanedustajia, eliitti�.

Sen seurauksena he halusivat suojella tulojaan ja maailmaansa.

Heille ei tullut mieleenk��n, ett� k�yh�t ansaitsivat -

- vaurauden uudelleenjaon. He vastustivat vahvasti verotusta.

N�in aristokratia toimi paitsi Britanniassa, kaikkialla Euroopassa.

Tavoite oli s�ilytt�� aristokraattien valta.

Thomas Pikettyn esimerkit Austenista ja Balzacista ovat kuvaavia.

Jane Austenin kirjat py�riv�t rahan ymp�rill�.

Rahaa ei ole ansaittu ty�nteolla -

- vaan se on peritty maana.

Ylpeyden ja ennakkoluulon herra Darcylla on valtavat maat.

H�nen ei tarvitse edes olla paikalla. Maa tuo h�nelle rahaa.

Kiitos, ett� tulitte.

- H�n n�ytt�� onnettomalta. - Mutta h�n ei tosiaan ole k�yh�.

H�n saa 10 000 vuodessa ja omistaa puolet Derbyshiresta.

Onnettoman puolikkaanko?

Austen loi fantasian, jossa nokkeluudella sai osan vauraudesta.

Mutta todellisuudessa Darcy ei olisi ikin� ottanut Lizzie Benneti� -

- jolla ei ollut penni�k��n rahaa.

H�n naisi perij�tt�ren, mahdollisesti jopa serkun -

- luodakseen viel� suuremman varallisuuden.

Raha nai rahaa. Rakkaus ei liittynyt siihen mitenk��n.

Nyt on n�ht�viss� l�hes paluu 1700-luvulle.

Britanniassa peritty varallisuus on taas kaikki kaikessa.

Nyky��n yksi prosentti v�est�st� omistaa 70 prosenttia maasta.

Meill� on aina ollut eliitti, joka luo etuoikeutensa uudestaan -

- ja monopolisoi talous-, sosiaali-ja kulttuurip��omaa.

Eliitti pysyy vallassa ja siirt�� etuoikeudet seuraavalle polvelle -

- my�s muokkaamalla ajattelutapaamme.

Ekonomistit sanovat, ett� k�yhyys on erinomainen motivaattori -

- kehitykselle ja keksinn�ille.

Ajatellaan, ett� kilpailu saa ihmiset yritt�m��n kovemmin.

Ongelma on se, ett� ��rimm�inen ep�tasa-arvo -

- lis�� taloudellista, sosiaalista ja poliittista stressi�.

Jos eliitti suojelee rivej��n niin lujasti -

- ettei kukaan muu p��se nousemaan, seurauksena on t�ysi vallankumous.

El�m� 1700-luvulla ei ollut staattista.

Uudet poliittiset suunnat vaativat samoja oikeuksia kaikille -

- ja perittyjen etujen lopettamista.

Ranskan vallankumouksen motto oli vapaus, veljeys ja tasa-arvo.

Luvassa oli veljeys. Kaikkien tuli olla vapaita.

Mutta pieness� ajassa pankkiirien hallitus -

- alkoi luoda j�lleen eliitti�.

Ennen taistelimme vapaudesta Nyky��n taistelemme leiv�st�

Tasa-arvossa on se hassu puoli Ett� kuolema tuo sen kaikille

Ottakaa paikkanne, ottakaa riski Vive la France, vive la France

Ranskan vallankumous perustui osittain tekopyhyyteen.

Visio tasa-arvosta oli parhaimmillaan optimistinen ja hieman naiivi -

- ja pahimmillaan hieman kyyninen.

Uskottelimme, ett� tasa-arvo tapahtuisi -

- itsest��n ja spontaanisti, v�h�n kuin sadussa.

Todellisuudessa se vaatii poliittisia instituutioita -

- koulutusta, terveydenhoitoa, joukkoliikennett� -

- ja verotusta, joka t�ht�� suurituloisiin.

Mutta n�it� ei ollut Ranskan vallankumouksen aikaan.

1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun teollisuusvallankumouksessa -

- k�sin tehty ty� vaihtui koneelliseksi.

Koneet alkoivat tehd� villaa, puuvillaa ja erilaisia hy�dykkeit�.

Ne tekev�t tuotteita nopeammin ja yhten�ist�v�t ne.

Se lis�� tuottoa.

P��oma ei ole en�� jotain kiinte��, maata -

- tai edes kyky lainata rahaa muille.

Ihmiset tajusivat vihdoin pystyv�ns� laajentamaan tehdastaan -

- myym�ll� tavaraa, pit�m�ll� tuotot -

- ja sijoittamalla ne tehtaan laajentamiseen.

Sit� moderni kapitalismi antaa meid�n tehd�.

P��omasta tulee jotain, jota voi jatkuvasti laajentaa.

Mutta palkkojen ja tuottavuuden v�linen kuilu oli suuri -

- ja feodaaliset ty�voimaperinteet olivat pitk��n kuvioissa.

Britanniassa oli laitonta sanoutua irti ty�paikasta ilman lupaa.

Sit� k�ytettiin aktiivisesti 1800-luvun puoliv�liss� -

- kapitalismin huipulla Englannissa, maailman edistyneimm�ss� maassa -

- jossa ty�l�isi� pantiin vankilaan ja hakattiin -

- koska lakkoilu oli laitonta.

Her�si ajatus paeta vanhasta maailmasta -

- ja perustaa uusi, tasa-arvoisempi yhteiskunta.

Kun uusi maailma eli Uusi-Seelanti, Australia ja Kanada perustettiin -

- perustajat olivat pakolaisia, jotka pakenivat Euroopasta -

- aikana, jolloin kapitalismi oli todella saamassa jalansijaa.

Siksi monet n�ist� ihmisist� halusivat p��st� pois maasta.

He halusivat tasa-arvoisemman yhteiskunnan.

Luokkayhteiskunnasta haluttiin pois -

- mutta se tehtiin vapaamuotoisesti. Se ei ollut poliittinen liike.

Varakkaat alkoivat hallita heti alusta asti.

Valkoiselle miehelle 1800-luvulla -

- Australia ja USA olivat parhaat paikat menn�.

Maata riitti.

Ainoa ongelma oli ty�voiman mobilisointi.

Perheellinen pienviljelij� pystyi mobilisoimaan vain omat lapsensa.

Mutta orjien omistaja saattoi menn� New Orleansiin, ottaa lainan -

- ostaa sill� orjia New Orleansin orjamarkkinoilta -

- ja vied� heid�t Alabamaan ja alkaa raivata maata ja viljell� puuvillaa.

Voitoilla pystyi ostamaan lis�� orjia ja lis�� maata.

Orjatalous oli n�in my�s osa omaisuuden kertymisen kierrett�.

Mutta orjien omistajilla ei ollut pelk�st��n ty�voimaa.

Heill� oli my�s p��sy p��omaan -

- koska orjat toimivat takuina.

Jos harkitsee lainan antamista jollekulle -

- ja h�n voi antaa takuiksi joko orjia tai maata -

- orjat olivat parempia, koska heit� oli helpompi siirt�� ja myyd�.

1800-luku oli sit� aikaa -

- jolloin ty�njako, ep�tasa-arvo ja valtasuhteet m��riteltiin.

Ensin orjien avulla ja sitten v�kivaltaisen kolonialismin.

On vaikea sanoa, mik� osa Euroopan maiden nykyisist� rikkauksista -

- on per�isin siirtomaa-ajalta -

- mutta teollisuusvallankumoukseen menness� saavutettu etu -

- oli selv�sti yhteydess� sotaherruuteen.

Vuosien 1870 ja 1914 v�liss� -

- Iso-Britannia ja Ranska, kaksi suurta siirtomaavaltaa -

- omistivat niin suuren osan muusta maailmasta -

- ja saivat siksi niin paljon voittoa, korkoja, osinkoja ja vuokria -

- ett� niill� oli varaa jatkaa sijoittamista muissa maissa.

Muu maailma oli niiden palveluksessa.

Tuotantoa ei kannata lis�t�, jos kukaan ei osta tuotteita -

- joten muoti vauhditti teollisuusvallankumousta.

1800-luvulla muoti ylsi jo ty�v�enluokkiinkin.

Jopa ty�l�isnaiset yrittiv�t pysy� muodin mukana.

"Et voi laittaa tuota. Se on viime kaudelta."

Se oli 1500-ja 1600-luvuilla k�sitt�m�t�nt�.

Silloin ajateltiin, ett� se toimii yh�.

Nopeimmin kasvanut teollisuudenala 1800-luvulla oli joulu.

1700-ja 1600-luvuilla joulua ei vietetty kovin kummoisesti.

Silloin juotiin yst�vien ja suvun kesken -

- mutta lahjoja annettiin korkeintaan uutenavuotena.

1850-luvulle menness� meill� oli joulukarkit, -kortit ja joulukuusi.

Ihmiset meniv�t vararikkoon saadakseen joulun -

- ja valmistajat tarttuivat siihen keinona saada paljon rahaa.

Uudet teknologiat, rautatie, s�hke, massatuotanto, suuryritykset -

- innovaatiot ja perinteinen tuotanto lis�siv�t ep�tasa-arvoa.

Se oli valtavien konfliktien aikaa.

Silloin k�ytiin avointa sotaa Coloradon kaivoksissa -

- lakkoilijoiden ja kapitalistien palkkaamien miliisien v�lill�.

Yhdysvaltain armeijaa k�ytettiin lakkojen lopettamiseen.

Samoin nyky��n on meneill��n talouden siirto...

...kaupan ja teknologian osalta -

- joilla on samat mahdollisuudet luoda monopoleja.

Se on j�lleen luomassa pient�, eritt�in varakasta luokkaa.

- 43 miljoonaa. - 75 miljoonaa.

107 miljoonaa. Myyty.

Vuoden 1914 tienoilla Pariisin kaltaisessa kaupungissa -

- yksi prosentti v�est�st� omisti 70 prosenttia varallisuudesta.

Kaksi kolmannesta v�est�st� kuoli ilman mit��n varallisuutta.

Nationalismi ja kilpailu Euroopan maiden v�lill� ovat nousussa.

Se johtuu osittain vahvoista sosiaalisista j�nnitteist� -

- jotka johtuvat pys�htyneest� elintasosta ja ep�tasa-arvosta.

Kilpailu maiden v�lill�, nationalismi -

- on usein eliitin keino saada kansa unohtamaan luokkakonfliktit -

- ja keskittym��n sen sijaan kansalliseen identiteettiin.

Kaikki se johti ensimm�isen maailmansodan puhkeamiseen -

- kes�ll� 1914.

Berliiniss� saksalaiset tiet�v�t, ett� kunnian hetki on k�sill�.

Euroopassa oli k�ynniss� kulttuurinen militarismi.

Maat kilpailivat kesken��n sek� alueista ett� kauppareiteist�.

Sotaherra kiert�� v�sym�tt� joukkojaan.

Brittil�isell� imperiumilla oli nelj�nnes maailman v�est�st�.

Muut maat halusivat osansa kakusta, etenkin Saksa.

Moni uusista kapitalisteista ajatteli yh� feodaalisesti.

Etenkin Saksassa oli junkereita, suuria teollisuusmiehi� -

- joiden mielest� mik��n ei voita kunnon tappelua.

Britit ja liittoutuneet uskoivat Saksan valloituksen -

- olevan ohi muutamassa kuukaudessa.

Mutta se jatkuikin vuosia ja tuhosi molempien v�est�n.

Ensimm�inen maailmansota oli taistelu p��omasta.

Sit� seurasi valtava taloudellinen romahdus.

Siit� syntyi uusi ajatus, l�hinn� hallituksen vararikon takia -

- ett� verot voivatkin olla hyv� asia -

- ja ett� ainoa tapa saada rahaa on verottaa aristokratiaa.

Ty�v�enluokalla ja keskiluokalla ei ollut en�� mit��n verotettavaa.

Siin� oli n�ht�viss� aristokratian vallan lopun alku.

1920-luvulla n�htiin my�s naisten ja ty�v�enluokan vallan kasvu.

Molemmat sanoivat hallitukselle:

"Me taistelimme ja uhrauduimme. Antakaa jotain takaisin."

Yht�kki� koko ajatus siit�, ett� ty�v�enluokka ja naiset -

- joutuvat siet�m��n yhteiskunnan oloja, kumottiin t�ysin.

Seuratkaa v�kijoukkoja ihmeiden kaupunkiin, intohimon kaupunkiin.

Seuratkaa v�kijoukkoja ja hankkikaa rahaa. Tienatkaa kunnolla.

20-luku oli ehk� j�rjet�nt� ylt�kyll�isyytt�.

Osakkeet l�htiv�t nousuun, mutta niihin sijoitettiin silti -

- koska Wall Streetin taikaan uskotaan aina.

Meill� on t�ss� maassa myytti -

- ett� Wall Streetin etu on kansan etu, mutta se ei ole totta.

Moni pankki myi tuotteita, jotka ne tiesiv�t huonoiksi.

H�m�r�t pankkiirit tekiv�t h�m�ri� kauppoja.

S��d�ksi� ei juuri ollut. P��oma oli vapaata.

1920-luvun kupla oli kuin monet muutkin kuplat. Se oli euforiaa.

Osakkeet nousivat, ja niill� sai lainaa, jolla ostettiin osakkeita.

Kurssit nousivat entisest��n, ja kaikki olivat innoissaan.

Samaan aikaan ty�markkinoilla oli menossa valtava murros.

Moni rikastui, mutta moni oli my�s pohjalla. V�liss� ei niink��n.

Kuilua yritettiin kursia umpeen luotolla.

Luottokierre sy�tti kuplaa -

- joka puhkesi, kuten kuplat aina.

Sill� kertaa moni pankkiiri joutui vankilaan -

- ja s��d�ksiss� tehtiin muutoksia.

Etenkin Glass-Steagallin laki, joka vahvisti pankkij�rjestelm�� -

- kunnes se kumottiin vuonna 1999.

Talouskriisin j�lkeen moni maa p��tyi kauppasotaan.

Tariffit johtivat lumipalloefektiin, joka lis�si k�rsimyst� kaikkialla.

Se edesauttoi suuren laman syntymist�.

Jos luette John Steinbeckin Vihan hedelm�t -

- ymm�rr�tte, mink� shokin talouden t�ydellinen romahdus aiheutti.

Minun k�skettiin ajaa teid�t pois.

Omalta maaltaniko?

Ei se minun vikani ole.

Kenen sitten?

Maan omistaa Shawneen maa-ja karjayritys.

- Kuka se on? - Ei kukaan. Se on yritys.

Kai siell� joku johtaja on, joka tiet��, mit� haulikolla tehd��n?

H�n on pelkk� johtaja, joka tottelee it�rannikon k�skyj�.

- Kenet me sitten ammumme? - En osaa sanoa.

Jos osaisin, kertoisin. En edes tied�, ket� syytt��.

Minua ei kukaan aja pois omalta maaltani!

Isois�ni vei t�m�n maan 70 vuotta sitten.

Is�ni syntyi t��ll�. Me kaikki synnyimme t��ll�. Osa kuolikin.

Pankit kaatuivat yksi kerrallaan. Kaikki menettiv�t s��st�ns�.

Sen vuoksi kysynt� muualla laski -

- mik� johti konkursseihin ja ty�tt�myyteen.

TY�T�N MIK� TAHANSA TY� KELPAA

1930-luvun suuri kriisi aiheutti niin suuren trauman -

- ett� kansa ja poliitikot -

- syyttiv�t siit� kapitalismia.

Yhdysvaltain k�rsimys oli kasvanut absoluuttiseksi k�yhyydeksi.

Sen seurauksena oltiin valmiita rankkoihin poliittisiin ratkaisuihin.

T�m� maa vaatii tekoja nyt heti.

Hintojen s��tely, suuret muutokset ty�voimakustannuksissa -

- ja kaikki Rooseveltin toimet olivat amerikkalaisille aivan uutta.

Se johti valtavaan infrastruktuurin rakentamiseen ja uudelleenjakoon.

Kommunistisen vaihtoehdon olemassaolo s�ikytti kapitalisteja -

- ajattelemaan, ett� jos edes osaan tasa-arvokysymyksist� ei puututa -

- he h�vi�v�t idealismisodan.

Roosevelt lainasi osan New Dealin ideoista -

- kuten valtion vahvan osallistumisen talouteen ja s��d�kset.

Ymm�rrettiin, ett� jos valtio ei yrit� lis�t� ty�paikkoja -

- ja est�� ihmisi� kuolemasta n�lk��n, vakautta ei ole.

Wall Streetin romahdus loi k�yhyytt� USA:ssa ja Britanniassa -

- mutta sen vaikutus Saksassa oli valtava, sill� Saksa oli jo k�yh�.

Se joutui maksamaan ensimm�isen maailmansodan j�lkeen korvauksia.

Se aiheutti Weimarin tasavallassa valtavan inflaation.

Pahimmillaan tynnyrillinenk��n seteleit� ei riitt�nyt leip��n.

Sen voi liitt�� suoraan fasismin nousuun ja k�yhyyteen Euroopassa.

On ymm�rrett�v�n houkuttelevaa, kun Adolf Hitler tulee ja sanoo:

"Teen Saksasta j�lleen suuren ja mahtavan."

Oikeasti h�n sanoo, ett� Saksa on k�yh� Ison-Britannian -

- Amerikan ja Euroopan takia.

N�m� poljetut ihmiset ovat avoimia fasismille -

- rasismille, eksklusionismille ja muiden maiden valloittamiselle.

Ei en�� luokkajakoja!

Meist� tulee yksi kansa!

Ja te, nuoreni, olette t�m� kansa.

Yksi monista amerikkalaisista lentokonetehtaista.

Yksi pommikone ja tuhansia matkalla.

Kuoleman enkeli.

Lamasta p��stiin muuttamalla talous toiseksi maailmansodaksi.

Sen laajuus oli jotain ennenn�kem�t�nt�.

Kaikkien maiden hallitukset ottivat tuotannon haltuunsa.

Se oli teollisuussota, joten tuotanto oli se, jonka ehdoilla -

- sota voitettaisiin tai h�vitt�isiin.

Ty�v�enliike sai paljon poliittista valtaa.

Jos tuotti jotain sotaa varten, t�ytyi tunnustaa ammattiliitto.

Kaiken sen maksaminen vaati verojen korottamista.

T�m� aikakausi oli feodalismin loppu.

Sill� saatiin vihdoin aristokratian vaikutus pois teollisuusmaista.

Sotia itsess��n k�ytet��n tuhoamaan p��omaa.

Ensin tuhotaan kokonaiset kaupungit pommituksilla.

Mutta siin� menee kuitenkin vain kolmannes p��omasta.

Mist� loput kaksi kolmannesta tulevat?

Kolmannes tulee inflaatiosta, joka tuhoaa julkisen velan -

- joka annettiin kansalaisille sodan rahoittamiseksi.

Toinen kolmannes koostuu uusista s��nn�ist� -

- kuten vuokras��nn�stely, kansallistaminen ja s��d�kset.

Mutta p��oman romahdus ei ole v�ltt�m�tt� huono asia -

- sill� yhteiskunnan valtasuhteet ovat muuttuneet.

Kaikki ovat kuoleman edess� samanarvoiset.

Sodat, kuolema ja ep�toivo -

- ovat hetki�, jolloin tajuamme, ett� olemme kaikki ihmisi�.

T�m� uusi poliittinen konteksti johti lopulta -

- valistukseen ja tasa-arvoon, joka julistettiin 1700-luvulla.

Sosiaalinen ilmapiiri oli aivan erilainen 2. maailmansodan j�lkeen.

Asennemuutos oli suurempi kuin koskaan.

On kyll� erilaista kuin ennen.

Saamme sairaus-ja ty�tt�myyskorvausta, el�kett� -

- ty�tapaturmakorvausta, leskenel�kett�, �itiysrahaa...

Luotiin sosiaalietuusj�rjestelm�. Tuli sairaus-ja lomakorvaukset.

Britanniassa luotiin ilmainen terveydenhuolto koko el�m�n ajaksi.

Teollisuus kansallistettiin -

- ja perint�j� ja omaisuutta alettiin verottaa.

Ihan hyvin se toimii.

Televisio viihdelupauksineen on osa rauhansopimusta.

Siin� yhdistyv�t yksityinen kiihoke ja julkinen palvelu.

My�s 50-luvun Amerikassa rajoitettiin p��omaa.

Vuokria s��nn�steltiin ja maanomistajia rajoitettiin.

P��oma ei saanut riehua vapaasti ja lis��nty�. Se piti kesytt��.

T�m� on t�ysveristen maa.

Ajateltiin, ett� p��oman t�ytyy auttaa ihmisi�.

Ajatus siit�, ett� rikkaiden vapaa p��oma on kansan etu -

- kyseenalaistettiin koko maailmassa.

50-luvulla ajateltiin, ett� kaikki voivat saada varallisuutta.

Heti 2. maailmansodan j�lkeen syntyneill� oli el�m� -

- jota edelt�v�t sukupolvet eiv�t pystyneet edes kuvittelemaan.

Ensimm�ist� kertaa kova ty� ja opinnot saattoivat auttaa huipulle.

P�iv��, rouva Thatcher. K�yk�� istumaan.

Is�ni lopetti koulun 12-tai 13-vuotiaana.

H�nell� ei ollut mahdollisuuksia jatko-opintoihin kuten meill�.

Vanhemmat yritt�v�t aina -

- antaa lapsilleen mahdollisuuksia, joita heill� ei ollut.

Haluaisitteko naisp��ministerin?

Riippuu siit�, kuka se on.

En usko, ett� minun elinaikanani n�hd��n naisp��ministeri�.

Thatcher edustaa uskomatonta sosiaalista liikkuvuutta.

H�n oli tavallisen kauppiaan tyt�r pohjoisesta. H�n k�vi Oxfordia.

H�nest� tuli ensimm�inen naisp��ministeri sek� rikas.

Sosiaalinen liikkuvuus oli uudessa yhteiskunnassa mahdollista.

Keskiluokka ja alempi keskiluokka s�nt�siv�t valta-asemiin.

Jos katsotaan ep�tasa-arvon kehityst� 1900-luvulla -

- huomattavin muutos on vahvassa keskiluokassa.

Vuoteen 1914 asti keskiluokkaa ei ollut olemassa.

Se oli l�hes yht� k�yh� kuin k�yhimm�t.

Sotaa seuraavat 30 vuotta, joiden aikana talous l�hti nousuun -

- olivat ostovoiman lis��ntymisen aikaa -

- etenkin pienituloisten ja keskiluokan osalta.

He pystyiv�t lis��m��n kulutusta ja parantamaan elintasoaan -

- sek� s��st�m��n omaan taloon ja lis��m��n p��omaa.

Keitti� tulee t�h�n, jotta n�emme lasten leikkiv�n pihalla.

Lasten? Montako haluat? Toivottavasti enint��n kuusi.

He eiv�t ole hyvin rikkaita eiv�tk� t�ysin k�yhi� -

- mutta heill� on silti kansallista p��omaa.

Viime vuosikymmenin� keskiluokan varallisuus on laskenut -

- voimakkaasti USA:ssa ja v�hemm�n voimakkaasti Euroopassa.

Olemme selv�sti l�hteneet eri suuntaan -

- mik� voi olla huolestuttavaa, jos ajatellaan 2000-lukua.

Yksi suurimmista haasteista on keskiluokan kutistuminen -

- ja riski sen muuttumisesta k�yh�ksi keskiluokaksi kuten ennen.

Toista maailmansotaa seuranneet vuosikymmenet olivat merkitt�vi�.

Sotaponnistuksista syntyi suuri sosiaalinen konsensus.

Meill� oli solidaarisuutta -

- mutta se perustui kerrostuneiseen yhteiskuntaan.

Muitakin ep�tasa-arvon muotoja oli olemassa.

Se alkoi muuttua 60-luvulla kansalaisoikeusliikkeen my�t� -

- ja muiden sit� seuranneiden sosiaalisten liikkeiden my�t�.

MARSSIMME SELMAN KANSSA!

Mustat eiv�t edelleenk��n ole vapaita.

Minusta on poliittisesti t�rke��, ett� keskiluokka on laaja.

Modernisaatioteorian mukaan kun tulot nousevat, syntyy keskiluokka.

Se on paremmin koulutettu ja haluaa siksi osallistua enemm�n.

Sitten kaikki purkautui 70-luvulla.

Katsotte NBC:n iltauutisia keskiviikkona 17. lokakuuta.

Iltaa. L�hi-id�n sota vaikuttaa nyt koko maailmaan.

�ljyntuottajamaat tekiv�t �ljyst� poliittisen aseen.

Kuwaitissa ilmoitettiin, ett� �ljyn hinta nousee.

Siit� ��nestettiin y�ll�. Se kest��, kunnes Israel vet�ytyy.

�ljykriisi iski kaikkiin teollisiin maihin. �ljy� k�ytettiin kaikkeen.

Bensattomat sunnuntait alkavat ensi kuussa.

Ulkomaisen �ljyn hinta nousi 3:sta 12:een dollariin.

�ljyn hinnan nelinkertaistuminen -

- johti hintojen nousuun, mutta palkat eiv�t pysyneet per�ss�.

Liitot alkoivat vaatia korkeampia palkkoja hintojen nousun takia -

- jolloin firmat nostivat hintoja entisest��n palkkojen takia.

Siit� syntyi hinta-ja palkkakierre -

- ja seurasi korkean inflaation ja matalan kasvun aikakausi.

Sit� sanotaan stagflaatioksi.

Globalisaatio oli alkamassa. Kehittyv�t markkinat olivat tulossa.

Eurooppa oli taas jaloillaan, ja Saksa alkoi taas tuottaa.

Globaali kuva muuttui. USA:n p��oma ei hallinnut en��.

1970-luvulla n�htiin my�s -

- hyvin erist�ytynyt tapa ajatella tasetta.

Kuluja leikattiin. Ty�voima n�htiin kuluina, ei voimavarana.

Ty�ntekij�ihin ei panostettu. Palkkoja ei nostettu.

Siit� alkoi synty� iso X, jossa Wall Street kulki eri suuntaan.

Saksa ja Japani l�htiv�t toiselle tielle.

Ty�ntekij�t istuivat yritysten hallituksissa ja saivat osallistua.

Se toi suuren edun. Asiantuntijuuden hy�dynt�minen -

- lis�si tehokkuutta ja toi markkinaosuuden USA:n yrityksilt�.

Kun se alkoi, USA ei ollut varautunut.

Pienet autot tulivat meren yli muuttamaan maan ostotottumuksia.

Hieno auto. Mik� sen nimi on?

- Isuzu. - Terveydeksi.

Tiet� halkovat, syd�nt� tykytt�v�t, hyrr��v�t...

Cadillac, Subaru!

Reagan presidentiksi.

Japanin autontuotanto on l�hes kaksinkertainen USA: han verrattuna.

Olimme ennen maailman suurin autojen valmistaja.

Se ei pid� en�� paikkaansa.

Joka maa haluaa kertoa, miksi se on muita rikkaampi -

- tai miksi se on k�yhtynyt.

Sit� tarinaa Reagan ja Thatcher kertoivat kansoilleen.

Kiitos paljon.

Voiko kukaan katsoa v�hentynytt� valtaamme maailmassa ja sanoa:

"Otetaan toiset nelj� vuotta t�t�"?

Ei!

Jos olette menett�neet toivonne, me palautamme sen -

- ja otamme mukaan ristiretkelle, jolla teemme Amerikasta taas suuren.

USA:ssa koettiin, ett� Saksa oli saavuttamassa sen -

- samoin Japani. N�m� olivat maat, jotka h�visiv�t sodan.

Reagan ja jossain m��rin Thatcher k�yttiv�t sit� sanoakseen:

"N�m� maat saavuttavat meit�. Jonkin on muututtava. Mink�?"

"T�m� johtuu New Dealin hyvinvointivaltiomallista."

"Se on tehnyt meist� heikon."

"Meid�n on palattava 1800-luvun myyttikapitalismiin" -

- "jotta saamme voimamme takaisin."

Sielt� tulee p��ministerin Rover rouva Thatcher kyydiss��n.

Margaret Thatcher, ruokakauppiaan tyt�r -

- opiskeli etuoikeutettujen kanssa Oxfordin yliopistossa.

Meill� on ty�t� teht�v�n�.

Lis�t�ksemme omaisuuden arvoa, jotta voimme lis�t� investointeja -

- ja vapauttaa p��oman -

- ty�voiman valta oli tukahdutettava.

TY�V�ENPUOLUE EI TOIMI

T�ss� on osa kahden viikon roskia, jotka ovat kaatopaikan ulkopuolella.

Se on ollut suljettuna kaksi viikkoa roskakuskien lakon takia.

Opettajien ammattiliitto vaatii palkkoja.

33000 oppilasta on poissa koulusta Lontoon Haringeyssa.

Perutut leikkaukset n�kyv�t tyhjin� vuoteina.

T�ytyy muistaa, ett� lakot olivat silloin ongelmallisia.

Kansa ei pit�nyt siit�, miten osa ammattiliitoista k�ytt�ytyi.

Keit�n kaiken, koska viem�rity�ntekij�t ovat lakossa.

Vesi on saastunutta, ja siit� voi saada lavantaudin. Eik� voikin?

Ty�voiman vallalle p��omaa vastaan oli teht�v� jotain -

- eik� se ole helppoa.

Hallitus on siirt�nyt valtion rajoja taaksep�in ja siirt�� yh�.

Miljoonat ovat jo ostaneet osakkeita -

- British Gasista, British Airwaysista ja maamme lentokentist�.

Lento 307 on peruttu toistaiseksi.

Vihamielisyys ammattiliittoja kohtaan alkoi 80-luvulla.

Se tiivistyi, kun Reagan irtisanoi lennonjohtajat.

Niille, jotka eiv�t tulleet aamulla t�ihin:

Jos ette tule t�ihin 48 tunnin sis�ll�, ty�suhteenne puretaan.

Ei muuta.

Se oli ik��n kuin vihre� valo koko teollisuudenalalle.

Presidentti Reagan on alkanut irtisanoa lakkoilijoita.

Hallitus sanoi olevansa valmis toimimaan ilman heit�.

Viisi ammattiliiton johtajaa on vangittu.

On t�rke�� ymm�rt��, ett� ep�tasa-arvo on lis��ntynyt -

- koska niist� rahoista, joita taloudessa syntyy -

- ty�l�iset saavat yh� pienemm�n osan. Palkkojen osuus v�henee.

Tuottomarginaali eli se, mink� p��oman omistajat saavat -

- kasvaa.

Siin� on pohjimmillaan kyse vallasta.

Kiitos t�st� tilaisuudesta, herra Cromwell.

Sallitte Teldar Paperin suurimman osakkaan puhua.

Amerikasta on tullut toisen luokan valta.

Vapaiden markkinoiden aikoina, kun maamme oli teollisuusmahti -

- osakkaita kohtaan oli vastuu.

Carnegiet ja Mellonit, imperiumin rakentajat, pitiv�t siit� huolen -

- koska kyseess� olivat heid�n rahansa.

Tarkoitan sit�, ett� paremman sanan puutteessa ahneus -

- on hyv�ksi. Ahneus on oikein. Ahneus toimii.

Ahneus, sanokaa minun sanoneen -

- pelastaa paitsi Teldar Paperin, my�s yrityksen nimelt� USA.

Kiitos paljon.

Kun Gordon Gekko piti "ahneus on hyv�st�" -puheensa -

- sen oli tarkoitus olla protesti j�rjestelm�� vastaan.

Mutta kulttuuri oli muuttunut niin paljon -

- ett� joillekin vastavalmistuneille, jotka hakivat t�it� pankeista -

- siit� tuli lupa tavoitella rikkauksia.

Juppien aika alkoi.

Oli hienoa olla yritt�j� ja ratsastaa t�ll� aallonharjalla.

Korkean verotuksen ja varallisuuden jaon vaatiminen oli vanhanaikaista.

Pankkipalvelujen s��d�ksi� alettiin purkaa dramaattisesti.

Pankkiirien palkat nousivat -

- ja markkinavoimien vapautuminen teki kapitalisteista rikkaita.

Reaganin ja Thatcherin kauden suuret uudistukset -

- laskivat rikkaiden verotusta -

- ja siit� odotettiin valumaefekti�, jota ei kuitenkaan tullut.

Oli heti selv��, ett� t�llainen politiikka lis�� ep�tasa-arvoa.

Lupaus oli se, ett� piirakka olisi isompi.

Luvassa oli pienempi prosenttiosuus isommasta piirakasta -

- mik� johtaisi suurempaan palaan.

Tietyss� mieless� ei siis ollut yll�tys -

- ett� ep�tasa-arvo lis��ntyi.

Mutta se lis��ntyi paljon odotettua enemm�n.

Kun katsomme lukuja, n�emme sen hyvin selv�sti.

Alimmat 90 prosenttia olivat l�hes pys�htyneet.

Suurin osa kasvusta oli mennyt ylimm�lle 10 prosentille.

Tyypillisen amerikkalaisen talouden mediaanitulo -

- oli suurin piirtein sama kuin 25 vuotta aiemmin.

Todelliset palkat inflaatioon suhteutettuna -

- olivat 60 vuoden takaisella tasolla.

Elinajanodote oli laskenut.

N�ist� n�ki, ett� talous ei ollut amerikkalaisille eduksi.

1990-luvulla amerikkalaiset pankit veiv�t amerikkalaista kapitalismia -

- Eurooppaan ja Aasiaan.

Kaikille kaupattiin meid�n versiotamme -

- s��d�stelem�tt�m�st�, vapaasta valumaefektikapitalismista.

El�m� tuntui paranevan 1990-luvulla.

J�rjestelm�n globalisaatio -

- laski tavaroiden hintaa tavallisille ihmisille. Sen p��lle tuli luotto.

Kun luottobuumi k�ynnistyi, tavalliset ihmiset saivat luottoa.

Yht�kki� jopa k�yh�t ihmiset saivat luottoa.

- Voit hakea... - ...puhelimessa.

Samoin ne, joilla oli surkea luottohistoria.

T�ysin v��r�t ihmiset saivat asuntolainaa.

Investointipankit loivat yh� eksoottisempia luottojohdannaisia -

- joilla huonot luotot kursittiin kokoon ja niiden huonous k�tkettiin.

Se piti j�rjestelm�n k�ynniss�, kunnes se romahti vuonna 2008.

Wall Streetill� on paniikki. Miten t�ss� n�in k�vi?

22 prosenttia asunnonomistajista ei pysty maksamaan lainojaan.

Amerikkalainen unelma on uhattuna.

...korkeammat korot...

Katsotaanpa. Viimeinen lyhennys.

37 prosentin korko per minuutti, sopimuksen ymm�rt�m�tt�myys...

T�ss� on uusi kuukausier�nne.

Kun annoit minulle rahat, sanoit, ett� maksan vasta tulevaisuudessa.

T�m� ei ole tulevaisuutta! T�m� on nyt!

Rauhoittukaa. T�m� maa pit�� huolta keskiluokasta.

PAKKOHUUTOKAUPPA T�N��N

�l� ole vihainen pankeille. Annoimme johtajalle potkut.

H�n sai tuskin 50 miljoonaa.

Pankit eiv�t uskalla lainata toisilleen rahaa.

- Luottomarkkinat ovat j��tyneet. - Pelko kasvaa.

Oli pelko, joka oli mielest�ni perusteltu -

- ett� luoton saatavuus katoaa, samoin mahdollisuus tehd� siirtoja -

- nostaa k�teist� tai k�ytt�� luotto-tai pankkikorttia.

Pahimmat viikot sitten vuoden 1929 romahduksen.

- Dow Jones putosi... - Japani laski l�hes 10 prosenttia.

Britannian hallitus syytti USA:n pankkiireja.

Kun se alkoi purkautua, tuli huoli siit�, miten laajalle se levi��.

Olemmeko taas suuren laman partaalla?

Amerikan veronmaksajat kuulivat, ett� heid�n rahansa muodostavat...

- ...ison tukipaketin. - Se ei saa ep�onnistua.

Pankeille lainattiin 7,7 biljoonaa dollaria.

Markkinat vahvistuivat.

Uutinen nosti kurssia l�hes 60 prosenttia.

- Hongkong yli 8 prosenttia... - Kurssit nousivat 15 prosenttia.

Firmat tulivat ja sanoivat:

"Antakaa 700 miljardia, tai kaikki rakastamanne muuttuu paskaksi."

Ja vastineeksi n�ist� rahoista, jotka eiv�t mitenk��n ole lunnaat -

- amerikkalaiset omistavat nyt paskaa.

Romahdusta ei tapahtunut. J�rjestelm� s�ilyi -

- ja mahdollisuus uudistaa sit� kunnolla pantiin syrj��n.

Osakekurssit laskivat rajusti ja sitten nousivat rajusti.

Lis�ksi varakkaat ihmiset ovat mukana osakemarkkinoilla.

He pitiv�t ty�paikkansa ja bonuksensa.

Heid�n yrityksens� eiv�t k�rsineet.

He tienasivat enemm�n osakkeiden arvonnousun ja osinkojen avulla.

Bloomberg arvioi, ett� pankit tienasivat t�ll� 13 miljardia.

Kasvua oli 39 prosenttia.

17 suurta pankkia antoi johtajilleen 1,6 miljardin dollarin bonukset.

Wall Street ja sen n�kemykset olivat saaneet vallan.

Se oli hiljainen vallankaappaus.

Demokratiat ylip��ns� ovat alttiita joutua eliitin sieppaamiksi.

Elleiv�t muut yhteiskuntaluokat uudista sit� v�lill� -

- demokratia jatkaa t�t� suuntaa -

- jossa valta ja varallisuus ovat yh� keskittyneemm�t.

Kaikkialla maailmassa on oligarkkeja, jotka ostavat poliittista valtaa.

N�M� VAALIT EIV�T OLE MYYT�V�N�

Kun p��oma keskittyy liian vahvasti -

- se johtaa liialliseen vaikutukseen tiedotusv�lineiss� -

- ja niiden poliittisten kampanjoiden ja puolueiden rahoitukseen -

- jotka tukevat niit� parhaiten.

"Yksi dollari, yksi ��ni" -

- on t�ysin vastoin demokratian "yksi ihminen, yksi ��ni" -periaatetta.

Rationaalisesti ajateltuna mit� enemm�n ihmisell� on -

- sit� enemm�n h�n olisi valmis jakamaan sen -

- mutta tutkimukset eiv�t viittaa t�h�n suuntaan.

Toimme laboratorioon vieraita kaksi kerrallaan.

Kolikko m��r�si, kummasta tuli rikas ja kummasta k�yh�.

Rikas pelaaja sai tuplasti enemm�n rahaa.

H�n sai heitt�� molempia noppia, joten h�n liikkui nopeammin.

Aina kulkiessaan l�ht�ruudun kautta h�n sai 200 dollaria.

K�yh� sai vain 100 dollaria.

Ep�tasa-arvo oli pelaajille selv� l�hes alusta asti.

Dynamiikka alkoi erottua muutamassa minuutissa.

- Montako viisisatasta sinulla on? - Vain yksi.

Oikeastiko? Minulla on kolme.

Rikas pelaaja alkoi k�ytt�yty� eri tavalla. Heist� tuli dominoivia.

Rikkaat s�iv�t enemm�n raksuja.

Kun he liikkuivat pelilaudalla, he olivat ��nekk��mpi�.

He alkoivat paukuttaa pelilautaa nappulallaan.

Ostan koko laudan.

- He olivat selv�sti t�yke�mpi�. - Sinulla ei ole tuohon varaa.

He alkoivat puhua siit�, miten hyvin heill� menee.

- El�m� on makeaa. - He v�h�tteliv�t muiden ahdinkoa.

Menet�t kohta kaikki rahasi.

- Heilt� puuttui my�t�tuntoa. - Ostan sen.

Tulokset olivat yhtenev�iset satojen pelaajien kesken.

He voittivat pelk�st��n kolikon ansiosta -

- mutta he k�ytt�ytyiv�t kuin ansaitsisivat voittaa.

Tein n�k�j��n hyvi� sijoituksia.

Kysyimme muun muassa: "Miksi voitit pelin?"

Voisi kuvitella, ett� vastaus olisi: "Koska voitin kolikossa."

"Sain tuplasti etuja."

Mutta yksik��n rikkaista pelaajista -

- ei kiitt�nyt menestyksest��n hyv�� onnea -

- jonka avulla h�n sattumanvaraisesti sai peliss� hyv�n l�ht�kohdan.

Ihmiset, jotka tuntevat ansaitsevansa oman menestyksens� -

- ovat alttiimpia asettamaan omat intressins� muiden yl�puolelle -

- ja sabotoimaan muiden hyvinvointia saadakseen itselleen etua.

Se on melko haitallinen sosiaalinen seuraus.

Kyse ei ole rikkaista ihmisist� -

- vaan siit�, ett� kokemus suhteellisesta parempiosaisuudesta -

- tuntuu vaikuttavan kaikkiin samalla tavalla.

Jes! Me voitimme lotossa!

- Hyv�nen aika. Mik� tuo on? - Kultainen puku.

Jouduin tappelemaan t�st� kolmen r�pp�rin kanssa.

Emme ole t�llaisia. Pelk��n, ett� raha muuttaa perhett�mme.

Toivoin, ett� olisit hiljaa.

Kun saamme oikeasti k�yh�t ihmiset tuntemaan itsens� rikkaiksi -

- tulokset ovat j�lleen samat.

Entiset ongelmamme ovat mennytt�. Laskut eiv�t huoleta meit� -

- eik� meid�n tarvitse s��st��. Voimme vain pit�� hauskaa.

Kiinnostaako?

Voi luoja.

T�m� on ihana. Onko se veritimantti?

- Kyll�. Lapset murhasivat toisensa. - Se on ihana.

Kokemus siit�, ett� on muita varakkaampi, muuttuu mieless�mme -

- siihen, ett� olemme muita parempia. Aivot k�sitt�v�t asian niin.

Kun meill� on ihmisi�, jotka ovat aina lent�neet ykk�sluokassa -

- ja el�neet turvallisessa kuplassa -

- ja joilla on huviloita eri maissa, joihin he voivat muuttaa -

- mit� tapahtuu verotukselle?

Suuri osa varallisuudesta siirret��n ulkomaille.

Ihmiset ja yritykset ovat vuosikymmeni� siirt�neet itsens� -

- v�ltty�kseen maksamasta veroja, joista heid�n alaisensa hy�tyv�t.

Kun astut ulos suuresta IT-alan yrityksest� -

- ja kaadut, ly�t p��si ja makaat jalkak�yt�v�ll� verilammikossa -

- sen yrityksen verot eiv�t ole maksaneet ambulanssia, joka tulee.

Se on kapitalismissa uusi systeemi.

Se ei voi jatkua.

Valtion t�ytyy saada -

- verojen kautta osansa rikkaiden tuloista.

EU on m��r�nnyt Irlannin hallituksen -

- ker��m��n l�hes 15 miljardia dollaria veroja Applelta.

15 miljardia on enemm�n kuin Irlannin nelj�n vuoden leikkaukset.

Amazonin verohelpotukset ovat laittomia.

Facebook maksoi v�hemm�n yritysveroa kuin opettaja.

98000 yrityst� ei maksa veroa.

- Rikkaat v�ltt�v�t veroja. - Google, Microsoft, Facebook...

Se toimii paremmin p��omistajille kuin tavallisille ihmisille.

Etenkin suuret teknologiafirmat voivat siirt�� ihmisi� ja rahoja.

Ne lent�v�t 10000 metri� kansallisten ongelmien yl�puolella.

Ne luovat v�hemm�n ty�paikkoja kuin isot teollisuusfirmat ennen -

- mutta tahkovat enemm�n rahaa.

On ironista, ett� kaikki, mik� tekee �lypuhelimesta �lykk��n -

- Internet, GPS, kosketusn�ytt�teknologia -

- luotiin verorahoillamme valtion virastoissa -

- mutta varallisuus ei virtaa takaisin ekosysteemiin.

Irlanti maksaa Google Netherlands Holding BV: lle.

- Johtuuko se verotussyist�? - Uskoakseni kyll�.

Se menee siis Google Holdings Irelandille, joka on Bermudalla?

Siin� tapauksessa voittonne menev�t siis Bermudalle.

Google Alphabet ilmoitti vuonna 2015 -

- saavansa Bermudalla 15,5 miljardin dollarin voitot -

- mutta Bermudalla ei oikeasti tapahdu mit��n.

T�m� on esimerkki siit�, miten valtiot varastavat toisiltaan veroja.

Toinen tapa on varallisuudenhoidon kautta.

Siin� myyd��n peiteyrityksi� ja numeroituja tilej� -

- joita pankkisalaisuus suojaa, rikkaille perheille.

Sit�, mit� ei voi mitata, ei voi verottaa.

Niinp� el�mme tilastollisessa sumussa sen suhteen -

- kenell� on rahaa tai kiinteist�j� New Yorkissa ja Pariisissa.

Kun tarkistamme tietoja, t�rm��mme peiteyhti�ihin.

Veroparatiiseja vastaan taistelu on yksinkertaista.

Tarvitsemme sanktioita veronkierron sallivia alueita kohtaan -

- ja meid�n on muutettava tapa, jolla laskemme veronalaiset voitot.

Esimerkiksi Apple.

Kuvitellaan, ett� Apple teki globaalisti 50 miljardin voitot -

- ja 10 prosenttia sen myynnist� tapahtui Ranskassa.

Ranska ilmoittaisi silloin -

- ett� 10 prosenttia Applen globaalista voitosta, 5 miljardia -

- tulee verottaa Ranskassa.

Systeemin hienous on se, ett� firmat voivat manipuloida voittomaita -

- mutta eiv�t asiakkaidensa sijaintia.

Niiden asiakkaat ovat Ranskassa, Saksassa, Britanniassa, USA:ssa.

Globalisaatio on avannut globaalin yhteiskunnan -

- mutta sen my�t� yritykset voivat my�s siirt�� ty�paikkoja -

- ja tienata sill� paljon rahaa.

Samalla ty�v�enluokka ja keskiluokka, joilla meni hyvin -

- ovat menett�neet el�m�nlaadun ja mahdollisuudet.

Niiden hallitukset ja yritykset -

- ovat tehneet hyvin v�h�n, jos mit��n, puuttuakseen siihen.

USA ja Eurooppa ovat globalisaation vuoksi eritt�in jakautuneet.

Intia, Filippiinit ja Kiina eiv�t ole.

Kiinalaiset uskovat, ett� kova ty� takaa lapsille paremman el�m�n.

Se on luultavasti totta, mutta Yhdysvalloissa se ei en�� ole.

Jos menee Beijingiin, Shenzeniin Shanghaihin tai Guangzhouhun -

- mihin tahansa varakkaaseen kiinalaiseen kaupunkiin...

Tulot ovat Shanghaissa korkeammat kuin Portugalissa.

Siell� tapaa keskiluokkaisia kiinalaisia.

Tarkoitan globaaleja keskiluokkaisia kiinalaisia.

Se on aivan erilainen Kiina kuin se, jonka n�imme 10 vuotta sitten.

Kiina on jo l�hes maailman suurin talous.

Pian se tulee olemaan, mutta se on valtiokapitalistinen.

Valtiokapitalismi tarkoittaa sit�, ett� valtion yritykset -

- ovat talouden t�rkeimpi� tekij�it�.

Ne yritt�v�t tienata rahaa ja rakentaa itse��n -

- ja joskus kilpailla toisiaan vastaan melko kontrolloidusti.

My�s yksityiset, valtion hyv�ksym�t firmat ovat mukana.

Valtio tukee niit� aktiivisesti, ja ne hy�tyv�t siit�.

Sitten on satoja miljoonia k�yhi� ihmisi�.

He haluavat silti valtiokapitalismia -

- kunhan he tienaavat sen verran, ett� lapset p�rj��v�t paremmin.

Keskitulo Kiinassa 1970-luvun lopun j�lkeen -

- on kasvanut noin 800 prosenttia. Se on valtava kasvu.

Mutta rikkaimman 1 prosentin tulot ovat kasvaneet 2000 prosenttia.

Se on siis maa, joka on kasvussa -

- mutta sen kasvu on eritt�in ep�tasa-arvoista.

Kiina osoittaa, mit� vapautettu p��oma tekee tulonjaolle.

P��omaa t�ytyy todella s��dell� paljon tiukemmin kuin muita asioita.

P��omamarkkinoiden vapautuksen -

- ja kaupan, tuotteiden ja palvelujen vapautuksen v�lill� on suuri ero.

Se oli yksi suuren laman t�rkeimmist� opeista.

Moderni kapitalismi on globaalin p��oman vapaata liikkuvuutta.

Taloudellinen systeemi on muuttunut viimeisten 40 vuoden aikana.

Finanssialan osuus taloudesta on kaksinkertaistunut.

Se on luonut hitaampaa kasvua, ei nopeampaa.

Kun Adam Smith, modernin kapitalismin is� -

- ajatteli vapaita markkinoita, -

- h�n eli aivan erilaisessa maailmassa.

Miksen perustaisi firmaa? Tarvitsen vain p��omaa, tukea ja idean.

Pienet ja keskisuuret perheyritykset olivat normi.

Koko kyl�st� ei saa kunnon hattua.

Mik� ettei? Naisten hatut! Oma firmani!

H�n uskoi, ett� markkinat olivat vain v�lik�si.

Niiden piti tallettaa kaikkien s��st�t pankkeihin -

- ja lainata ne sitten l�hikampaajalle.

Se oli er��nlaista pankkialan utopiaa.

Smith ei voisi kuvitellakaan pankkia, joka on liian suuri kaatuakseen -

- tai monikansallista suuryrityst�, joka tekee bisnest� 120 maassa -

- joissa kaikissa on eri s��d�kset. T�m� on aivan eri maailma.

Tilastot osoittavat, ett� vain 15 prosenttia rahasta -

- joka tulee rahoitusyrityksist�, menee tuottaviin lainoihin.

Mihin loput 85 prosenttia menev�t?

Niit� vain siirret��n ymp�riins� t�ss� suljetussa ketjussa.

Se on omaisuutta, jota ostavat ja myyv�t samat ihmiset -

- joiden omaisuus vain kasvaa.

Rikkaiden on helpompaa pit�� varallisuus kaukana riskeist�.

Siit� syntyy uusi sosiaalinen tarina.

On helpompaa rakentaa kiinteist�.

Ehk� osa asunnoista j�� tyhjilleen -

- mutta sen arvo nousee viidess� vuodessa niin paljon -

- ett� firma voi istua varallisuuden p��ll� ja toivoa arvon nousua -

- sen sijaan, ett� yritt�isi tienata ottamalla riskin -

- perustamalla tehtaan tai keksim�ll� jotain uutta.

Jos omistaa talon, sill� tienaa paljon enemm�n kuin ty�nteolla.

Ihmisist� on tullut kiinteist�keinottelijoita.

Se muuttaa koko asuntotilanteen t�ysin.

Lopulta se alkaa jakaa.

Nykyinen l�nnen asuntokriisi vaikuttaa erityisesti nuoriin.

Moni n�kee sen sukupolvien v�lisen� taisteluna.

Suuret ik�luokat hy�tyiv�t talojen ostamisesta, kun ne olivat halpoja -

- ja heill� on siksi mukava pes�muna el�kett� varten.

Nuoret eiv�t pysty edes vuokraamaan halvalla.

Pohjalla olevat ovat vihaisia.

Talot tienaavat enemm�n kuin he, ja he joutuvat vuokraamaan ne.

K�yh�t ja keskiluokkaiset voivat vain toivoa -

- ett� heid�n kotinsa arvo nousee niin paljon -

- ett� se voittaa muut ongelmat, kuten el�kkeen katoamisen -

- ty�tt�myyden tai lasten k�yhyyden.

Nuoret ovat luonnostaan toiveikkaampia -

- mutta tiet�v�t saaneensa huonommat kortit.

Miksi koulutuksen takia joutuu ottamaan 50000 puntaa velkaa?

Moni kokee j��neens� lapseksi.

Miksi fiksu 26-vuotias lankoni joutuu asumaan yh� kotona?

Sit� ihmettelev�t niin h�n kuin appivanhempani.

Olemme sanoneet ihmisille: "Ette ole k�yhi�."

"Olette tulevia miljon��rej�. �lk�� miettik� ep�tasa-arvoa."

"Keskittyk�� vain paiskimaan t�it� ja juoksemaan m�ke� yl�s."

Se on ironista.

Ep�tasa-arvoisissa yhteiskunnissa on v�hemm�n sosiaalista liikkuvuutta.

Tikkaiden askelmat et��ntyv�t.

Ne, joilla on rahaa, varmistavat pysyv�ns� huipulla.

Se tekee kiipe�misest� muille vaikeampaa.

Se on n�ht�viss� yh� uudestaan.

J�rjestelm� on viallinen. Ihmiset eiv�t ole tyhmi�. He tajuavat sen.

K�yt�nn�ss� talous on yh� tuottavampi -

- mutta voitot menev�t hyvin pienelle osalle ihmisi�.

Ty�paikkojen kasvua on matalapalkka-aloilla -

- jossa ty� ei ole tuottoisaa eik� kiinnostavaa.

Ty�voimamarkkinat muuttuvat.

Ihmiset ty�llist�v�t yh� enemm�n itse itsens�.

Yritykset eiv�t siis maksa en�� lomarahoja eiv�tk� el�kkeit� -

- ja ihmisten on huolehdittava itse itsest��n, jos he sairastuvat -

- tai haluavat pit�� lomaa.

Kun Piketty sanoo, ett� kapitalismin tulevaisuus -

- on eritt�in ep�tasa-arvoinen ja sosiaalisesti liikkumaton -

- se on jo t��ll�.

Amerikka tulee n�kem��n historian suurimman varallisuudenjaon -

- kun toisen maailmansodan j�lkeen tienannut sukupolvi -

- siirt�� varallisuuden lapsilleen.

Seuraava sukupolvi saa noin 12 miljardia dollaria -

- seuraavien 10 -15 vuoden aikana.

Se sijoitetaan niin, ett� se tuottaa lis�� varallisuutta.

On hyvin todenn�k�ist�, ett� perinn�st� tulee 2000-luvulla -

- yht� t�rke� kuin 1800-luvun Englannissa ja Ranskassa.

Perint� sallii pienen osan v�est�� -

- el�� ylellist� el�m�� -

- sill� peritty varallisuus on tuloa.

P��omakorvaus on l�hes aina ollut -

- suurempi kuin talouskasvu.

Jos katsotaan 1700-lukua -

- teollisuusvallankumouden alkuvaiheita, ja vuotta 2018 -

- maailman talous on kasvanut 1,6 prosenttia vuodessa 300 vuodessa.

Se on paljon v�hemm�n kuin p��omakorvaus -

- joka on noin 4 -5 prosenttia.

Onko se katastrofi? Ei v�ltt�m�tt�.

Jos kaikki omistaisivat osan p��omasta -

- ja jos kaikilla olisi oma asunto ja el�kes��st�tili -

- ei olisi paha, ett� p��omakorvaus on kasvua suurempi.

Ongelma on omistajuuden keskittyminen -

- ja sen my�t� vallan keskittyminen yhteiskunnassa.

Se johtaa sosiaalisten hierarkioiden paluuseen -

- ja kasvaviin j�nnitteisiin ty�v�en ja keskiluokan parissa.

Tutkimukset osoittavat, ett� teollisuusmaissa -

- kaksi kolmannesta tulee olemaan k�yhempi kuin vanhempansa.

Se on valtava poliittinen trendi.

Ihmiset kaduilla alkavat saada tarpeekseen.

Hajaantukaa, tai joudumme k�ytt�m��n voimaa!

He ovat saaneet tarpeekseen ep�tasa-arvosta ja toivottomuudesta.

He tarttuvat l�himp��n asiaan, josta voivat pit�� kiinni.

Se on usein heid�n identiteettins�, etnisyytens� ja uskontonsa.

Ja he k�yv�t l�himm�n vihollisen kimppuun.

Maahamme tulee valtavia m��ri� kouluttamatonta ty�voimaa.

He tuovat mukanaan huumeita ja rikoksia. He ovat raiskaajia.

Massamaahanmuuton takana on islam.

Massamaahanmuuton takana on terrorismi.

Mutta se ei auta. Naapurin syytt�minen ei tee rikkaammaksi.

Aina l�ytyy poliitikkoja, joita houkuttaa -

- hy�dynt�� kasvavaa ep�tasa-arvoa.

Se n�htiin ennen vuotta 1914.

Pelk��n 2000-luvun alkua.

Emme pysty s��telem��n kansainv�list� kapitalismia -

- joten emme voi verottaa kunnolla yrityksi� ja biljon��rej�.

Sen sijaan kohdistamme vihamme maahanmuuttajiin.

Se on turvallisempaa.

Mutta ratkaistaaksemme jatkuvan ep�tasa-arvon nousun -

- meid�n on verotettava p��omaa progressiivisesti.

Omistajuus ei my�sk��n voi olla ikuista.

Kun p��oma periytyy ja joka vuosi, kun sen omistaa -

- niiden, jotka omistavat paljon, t�ytyy antaa takaisin -

- 1, 2, 3 prosenttia tai miksei 5 tai 10, jos omistaa miljardeja.

Jos p��oman sijoittaa viisaasti ja tuottoisasti -

- voi jatkaa menestyksek�st� el�m��.

Mutta jos finanssimarkkinat sallivat korkean tuoton tekem�tt� mit��n -

- se t�ytyy murentaa verotuksella.

Niin voimme kontrolloida p��oman keskittymist� -

- ja sit� kautta poliittista valtaa -

- sek� keskiluokan omistajuutta.

TAPAAMME J�LLEEN

Moni ei halua keskustella vahvasta tulo-ja perint�verotuksesta -

- mutta jos emme s��tele kapitalismia t�ll� tavoin -

- sen seuraukset ovat kaikille katastrofaaliset.

Jos ajatellaan pitk�j�nteisesti -

- t�ytyy ajatella hevosia.

Meill� oli ennen paljon hevosia.

Hevoset olivat kriittisi� teollistumiselle ja sitten eiv�t.

Teolliset prosessit ovat paljon hevosia tehokkaampia.

Teknofiileille, jotka sanovat, ett� teknologia on aina luonut t�it� -

- ja luo sen vuoksi jatkossakin, sanon:

"Teknologia on luonut ty�paikkoja" -

- "niin kauan kuin on t�it�, joita ihmiset voivat tehd�."

Mutta kun teknologia alkaa puuttua ihmisten perustoimintaan...

...silloin ihmisist� tulee kuin hevosia.

Se ei tarkoita, ettemme voi en�� el�� mielek�st� el�m�� -

- mutta mallia on muutettava, sill� kapitalismi ei ole en�� ty�vomaa.

Ongelma on, ett� t�m� on tapahtumassa pian.

Kun katsomme autoja, jotka eiv�t tarvitse kuljettajaa...

Kuljetuspalvelut ovat muuten USA:n toiseksi suurin ty�llist�j� -

- kaikissa 50 osavaltiossa. N�m� ty�paikat katoavat 10 vuodessa.

Meid�n on siis puututtava p��omaan -

- koska muuten meill� tulee olemaan hyvin vakavia ongelmia.

J�t�mme teollisen talouden ja siirrymme j�lkiteolliseen talouteen.

Meid�n t�ytyy valita, mihin tulevaisuuteen p��dymme.

Meill� voi olla hyvin ep�tasaisesti jakautunutta varallisuutta.

Robotit voivat tehd� mit� vain -

- mutta vain pieni osa omistaa robotteja.

Niin kuin Elysiumissa: osa asuu ekologisesti suojatuilla alueilla -

- ja loput m�d�ntyneess� sotkussa.

Se on poliittinen ongelma.

Nykyajan haasteet tasa-arvoisen yhteiskunnan luomiseksi -

- ovat tietenkin erilaiset kuin 1900-luvulla.

Haluan korostaa, ett� se ei ole teknisesti mahdotonta.

Se on l�hinn� poliittinen ja �lyllinen haaste.

Hyv� uutinen on se, ett� historia antaa meille syyt� optimismiin.

Jos haluamme yhten�isen, harmonisen yhteiskunnan -

- emme saa antaa ep�tasa-arvon kasvaa liian suureksi.

Kannatan p��oman kontrollia ja kapitalismin ohittamista...

...demokraattisemmilla tavoilla, joihin kaikki voivat osallistua -

- ja jotka sallivat meid�n n�hd� itsemme 2000-luvulla.