All language subtitles for coalition-capitaltwentyfirst-sd

Viranomaiset
ovat luvanneet muutoksia.

Paine uudistuksiin saa tukea.

Kapitalismin ja kommunismin
ero on niin suuri -

- ett� vain betoni ja piikkilanka...

Haluamme muodostaa
yhteiskunnan toisella tavalla.

It�-Saksan kaduilla -

- ihmiset vaativat
demokraattisia uudistuksia...

Turvallisuuspoliisi
raahasi ihmisi� v�kijoukosta -

- l�i heit� p��h�n
ja heitti heit� kuorma-autoihin.

Synnyin 1971. Olin 18 vuonna 1989,
kun Berliinin muuri murtui.

Kuuntelin radiosta,
kun kommunismi kaatui.

Opiskeluaikoina matkustin
Romaniaan, Unkariin ja Ven�j�lle.

N�in romahduksen seuraukset.

N�in ep�onnistuneen taloudellisen
ja sosiaalisen j�rjestelm�n.

Poliittisen j�rjestelm�n,
joka lupasi vapautuksen -

- mutta toi pelkk�� kurjuutta
ja poliittista taantumusta.

Kun kommunistinen korttitalo kaatui -

- kapitalistien argumentti vahvistui.

Mutta se meni liian pitk�lle.

Usko s��nn�stelem�tt�miin
markkinoihin oli loputon.

Lis�ksi yksityisomistusta
alettiin ihannoida.

Sen seurauksena
ep�tasa-arvo oli nousussa -

- samoin nationalismi
ja ulkomaalaisvastaisuus -

- kuten
ennen ensimm�ist� maailmansotaa.

2000-luku pelottaa minua,
sill� historia viittaa siihen -

- ett� meill� on riski palata
kapitalistiseen j�rjestelm��n -

- joka on kuin 1800-ja 1900-lukujen
ep�tasa-arvoisesta maailmasta.

P��OMA 2000-LUVULLA

P��oma: Ihmisen tai organisaation
rahallinen tai vastaava varallisuus

1700-luvun Euroopassa -

- p��oma keskittyi
pienelle joukolle.

Aristokratia edusti
yht� prosenttia v�est�st�.

Raha rajoitti
sosiaalista liikkuvuutta.

Kova ty� ja koulutus eiv�t
auttaneet yl�sp�in kiipe�misess�.

Usein kirjallisuudessa, elokuvissa
ja popul��rikulttuurissa -

- voi seurata p��oman merkityst�
kautta historian.

Se on paljon synkempi tarina -

- kuin idyllinen marssi
kohti kehityst� ja valoa.

1700-luvulla
k�yhien el�m� oli kurjaa.

Jos k�vi tuuri, oli ehk� palvelija.

Kaikki muut olivat k�dest� suuhun
el�vi� ty�l�isi�, kiertolaisia -

- joita maanomistajat
kohtelivat mielens� mukaan.

Etuja, terveydenhoitoa, koulutusta ja
mit��n muuta ei tietenk��n ollut.

K�yhyys oli kuolemanrangaistus.

Keskim��r�inen elinajanodote
1700-luvulla oli 17 vuotta.

P��oma oli tuolloin rahaa,
lainoja ja maanomistusta.

Linnoituksessa istuva mies ker�si
veroja omilta maaty�l�isilt��n.

Tied�mme erilaisista elokuvista,
milt� se n�ytti.

Minulla on tuskin varaa parfyymiin.

Onko Roulet maksanut vuokransa?

- Roulet kuoli viime viikolla.
- Maksamatta vuokraansa.

- Mihin h�n kuoli?
- N�lk��n.

N�lk� on maalaisille nautintoa.

Gabelle, teh�n olette humanit��ri.
Pid�tte ihmisi� yht� arvokkaina.

Se on kovin naiivia.

Perint� oli rikkaille pakkomielle.
Vanhin poika peri p��oman.

H�n sai kaiken: rahat, talon, maat.

Se teki h�nest� eritt�in
vaikutusvaltaisen vain syntym�ll�.

N�ill� ensimm�isill� pojilla
oli my�s suuri poliittinen valta.

Moni heist� oli kansanedustajia,
eliitti�.

Sen seurauksena he halusivat
suojella tulojaan ja maailmaansa.

Heille ei tullut mieleenk��n,
ett� k�yh�t ansaitsivat -

- vaurauden uudelleenjaon.
He vastustivat vahvasti verotusta.

N�in aristokratia toimi paitsi
Britanniassa, kaikkialla Euroopassa.

Tavoite oli
s�ilytt�� aristokraattien valta.

Thomas Pikettyn esimerkit Austenista
ja Balzacista ovat kuvaavia.

Jane Austenin kirjat
py�riv�t rahan ymp�rill�.

Rahaa ei ole ansaittu ty�nteolla -

- vaan se on peritty maana.

Ylpeyden ja ennakkoluulon
herra Darcylla on valtavat maat.

H�nen ei tarvitse edes olla
paikalla. Maa tuo h�nelle rahaa.

Kiitos, ett� tulitte.

- H�n n�ytt�� onnettomalta.
- Mutta h�n ei tosiaan ole k�yh�.

H�n saa 10 000 vuodessa
ja omistaa puolet Derbyshiresta.

Onnettoman puolikkaanko?

Austen loi fantasian, jossa
nokkeluudella sai osan vauraudesta.

Mutta todellisuudessa Darcy ei olisi
ikin� ottanut Lizzie Benneti� -

- jolla ei ollut penni�k��n rahaa.

H�n naisi perij�tt�ren,
mahdollisesti jopa serkun -

- luodakseen
viel� suuremman varallisuuden.

Raha nai rahaa. Rakkaus
ei liittynyt siihen mitenk��n.

Nyt on n�ht�viss�
l�hes paluu 1700-luvulle.

Britanniassa peritty varallisuus
on taas kaikki kaikessa.

Nyky��n yksi prosentti v�est�st�
omistaa 70 prosenttia maasta.

Meill� on aina ollut eliitti,
joka luo etuoikeutensa uudestaan -

- ja monopolisoi talous-,
sosiaali-ja kulttuurip��omaa.

Eliitti pysyy vallassa ja siirt��
etuoikeudet seuraavalle polvelle -

- my�s
muokkaamalla ajattelutapaamme.

Ekonomistit sanovat, ett� k�yhyys
on erinomainen motivaattori -

- kehitykselle ja keksinn�ille.

Ajatellaan, ett� kilpailu
saa ihmiset yritt�m��n kovemmin.

Ongelma on se,
ett� ��rimm�inen ep�tasa-arvo -

- lis�� taloudellista,
sosiaalista ja poliittista stressi�.

Jos eliitti
suojelee rivej��n niin lujasti -

- ettei kukaan muu p��se nousemaan,
seurauksena on t�ysi vallankumous.

El�m� 1700-luvulla
ei ollut staattista.

Uudet poliittiset suunnat
vaativat samoja oikeuksia kaikille -

- ja perittyjen etujen lopettamista.

Ranskan vallankumouksen motto
oli vapaus, veljeys ja tasa-arvo.

Luvassa oli veljeys.
Kaikkien tuli olla vapaita.

Mutta pieness� ajassa
pankkiirien hallitus -

- alkoi luoda j�lleen eliitti�.

Ennen taistelimme vapaudesta
Nyky��n taistelemme leiv�st�

Tasa-arvossa on se hassu puoli
Ett� kuolema tuo sen kaikille

Ottakaa paikkanne, ottakaa riski
Vive la France, vive la France

Ranskan vallankumous
perustui osittain tekopyhyyteen.

Visio tasa-arvosta oli parhaimmillaan
optimistinen ja hieman naiivi -

- ja pahimmillaan hieman kyyninen.

Uskottelimme,
ett� tasa-arvo tapahtuisi -

- itsest��n ja spontaanisti,
v�h�n kuin sadussa.

Todellisuudessa
se vaatii poliittisia instituutioita -

- koulutusta,
terveydenhoitoa, joukkoliikennett� -

- ja verotusta,
joka t�ht�� suurituloisiin.

Mutta n�it� ei ollut
Ranskan vallankumouksen aikaan.

1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun
teollisuusvallankumouksessa -

- k�sin tehty ty�
vaihtui koneelliseksi.

Koneet alkoivat tehd� villaa,
puuvillaa ja erilaisia hy�dykkeit�.

Ne tekev�t tuotteita nopeammin
ja yhten�ist�v�t ne.

Se lis�� tuottoa.

P��oma ei ole en��
jotain kiinte��, maata -

- tai edes kyky lainata rahaa muille.

Ihmiset tajusivat vihdoin
pystyv�ns� laajentamaan tehdastaan -

- myym�ll� tavaraa,
pit�m�ll� tuotot -

- ja sijoittamalla ne
tehtaan laajentamiseen.

Sit� moderni kapitalismi
antaa meid�n tehd�.

P��omasta tulee jotain,
jota voi jatkuvasti laajentaa.

Mutta palkkojen ja tuottavuuden
v�linen kuilu oli suuri -

- ja feodaaliset ty�voimaperinteet
olivat pitk��n kuvioissa.

Britanniassa oli laitonta sanoutua
irti ty�paikasta ilman lupaa.

Sit� k�ytettiin aktiivisesti
1800-luvun puoliv�liss� -

- kapitalismin huipulla Englannissa,
maailman edistyneimm�ss� maassa -

- jossa ty�l�isi�
pantiin vankilaan ja hakattiin -

- koska lakkoilu oli laitonta.

Her�si ajatus
paeta vanhasta maailmasta -

- ja perustaa uusi,
tasa-arvoisempi yhteiskunta.

Kun uusi maailma eli Uusi-Seelanti,
Australia ja Kanada perustettiin -

- perustajat olivat pakolaisia,
jotka pakenivat Euroopasta -

- aikana, jolloin kapitalismi
oli todella saamassa jalansijaa.

Siksi monet n�ist� ihmisist�
halusivat p��st� pois maasta.

He halusivat
tasa-arvoisemman yhteiskunnan.

Luokkayhteiskunnasta haluttiin pois -

- mutta se tehtiin vapaamuotoisesti.
Se ei ollut poliittinen liike.

Varakkaat alkoivat hallita
heti alusta asti.

Valkoiselle miehelle 1800-luvulla -

- Australia ja USA
olivat parhaat paikat menn�.

Maata riitti.

Ainoa ongelma
oli ty�voiman mobilisointi.

Perheellinen pienviljelij� pystyi
mobilisoimaan vain omat lapsensa.

Mutta orjien omistaja saattoi menn�
New Orleansiin, ottaa lainan -

- ostaa sill� orjia
New Orleansin orjamarkkinoilta -

- ja vied� heid�t Alabamaan ja alkaa
raivata maata ja viljell� puuvillaa.

Voitoilla pystyi ostamaan
lis�� orjia ja lis�� maata.

Orjatalous oli n�in my�s osa
omaisuuden kertymisen kierrett�.

Mutta orjien omistajilla
ei ollut pelk�st��n ty�voimaa.

Heill� oli my�s p��sy p��omaan -

- koska orjat toimivat takuina.

Jos harkitsee
lainan antamista jollekulle -

- ja h�n voi antaa takuiksi
joko orjia tai maata -

- orjat olivat parempia, koska heit�
oli helpompi siirt�� ja myyd�.

1800-luku oli sit� aikaa -

- jolloin ty�njako, ep�tasa-arvo
ja valtasuhteet m��riteltiin.

Ensin orjien avulla ja
sitten v�kivaltaisen kolonialismin.

On vaikea sanoa, mik� osa Euroopan
maiden nykyisist� rikkauksista -

- on per�isin siirtomaa-ajalta -

- mutta teollisuusvallankumoukseen
menness� saavutettu etu -

- oli selv�sti yhteydess�
sotaherruuteen.

Vuosien 1870 ja 1914 v�liss� -

- Iso-Britannia ja Ranska,
kaksi suurta siirtomaavaltaa -

- omistivat
niin suuren osan muusta maailmasta -

- ja saivat siksi niin paljon voittoa,
korkoja, osinkoja ja vuokria -

- ett� niill� oli varaa jatkaa
sijoittamista muissa maissa.

Muu maailma
oli niiden palveluksessa.

Tuotantoa ei kannata lis�t�,
jos kukaan ei osta tuotteita -

- joten muoti vauhditti
teollisuusvallankumousta.

1800-luvulla
muoti ylsi jo ty�v�enluokkiinkin.

Jopa ty�l�isnaiset
yrittiv�t pysy� muodin mukana.

"Et voi laittaa tuota.
Se on viime kaudelta."

Se oli 1500-ja 1600-luvuilla
k�sitt�m�t�nt�.

Silloin ajateltiin,
ett� se toimii yh�.

Nopeimmin kasvanut teollisuudenala
1800-luvulla oli joulu.

1700-ja 1600-luvuilla
joulua ei vietetty kovin kummoisesti.

Silloin juotiin
yst�vien ja suvun kesken -

- mutta lahjoja annettiin
korkeintaan uutenavuotena.

1850-luvulle menness� meill� oli
joulukarkit, -kortit ja joulukuusi.

Ihmiset meniv�t vararikkoon
saadakseen joulun -

- ja valmistajat tarttuivat siihen
keinona saada paljon rahaa.

Uudet teknologiat, rautatie, s�hke,
massatuotanto, suuryritykset -

- innovaatiot ja perinteinen tuotanto
lis�siv�t ep�tasa-arvoa.

Se oli valtavien konfliktien aikaa.

Silloin k�ytiin avointa sotaa
Coloradon kaivoksissa -

- lakkoilijoiden ja kapitalistien
palkkaamien miliisien v�lill�.

Yhdysvaltain armeijaa
k�ytettiin lakkojen lopettamiseen.

Samoin nyky��n
on meneill��n talouden siirto...

...kaupan ja teknologian osalta -

- joilla on samat mahdollisuudet
luoda monopoleja.

Se on j�lleen luomassa pient�,
eritt�in varakasta luokkaa.

- 43 miljoonaa.
- 75 miljoonaa.

107 miljoonaa. Myyty.

Vuoden 1914 tienoilla
Pariisin kaltaisessa kaupungissa -

- yksi prosentti v�est�st�
omisti 70 prosenttia varallisuudesta.

Kaksi kolmannesta v�est�st�
kuoli ilman mit��n varallisuutta.

Nationalismi ja kilpailu Euroopan
maiden v�lill� ovat nousussa.

Se johtuu osittain vahvoista
sosiaalisista j�nnitteist� -

- jotka johtuvat pys�htyneest�
elintasosta ja ep�tasa-arvosta.

Kilpailu maiden v�lill�,
nationalismi -

- on usein eliitin keino saada kansa
unohtamaan luokkakonfliktit -

- ja keskittym��n sen sijaan
kansalliseen identiteettiin.

Kaikki se johti ensimm�isen
maailmansodan puhkeamiseen -

- kes�ll� 1914.

Berliiniss� saksalaiset tiet�v�t,
ett� kunnian hetki on k�sill�.

Euroopassa oli k�ynniss�
kulttuurinen militarismi.

Maat kilpailivat kesken��n sek�
alueista ett� kauppareiteist�.

Sotaherra
kiert�� v�sym�tt� joukkojaan.

Brittil�isell� imperiumilla
oli nelj�nnes maailman v�est�st�.

Muut maat halusivat osansa kakusta,
etenkin Saksa.

Moni uusista kapitalisteista
ajatteli yh� feodaalisesti.

Etenkin Saksassa oli junkereita,
suuria teollisuusmiehi� -

- joiden mielest�
mik��n ei voita kunnon tappelua.

Britit ja liittoutuneet
uskoivat Saksan valloituksen -

- olevan ohi muutamassa kuukaudessa.

Mutta se jatkuikin vuosia
ja tuhosi molempien v�est�n.

Ensimm�inen maailmansota
oli taistelu p��omasta.

Sit� seurasi
valtava taloudellinen romahdus.

Siit� syntyi uusi ajatus, l�hinn�
hallituksen vararikon takia -

- ett� verot
voivatkin olla hyv� asia -

- ja ett� ainoa tapa saada rahaa
on verottaa aristokratiaa.

Ty�v�enluokalla ja keskiluokalla ei
ollut en�� mit��n verotettavaa.

Siin� oli n�ht�viss�
aristokratian vallan lopun alku.

1920-luvulla n�htiin my�s naisten
ja ty�v�enluokan vallan kasvu.

Molemmat sanoivat hallitukselle:

"Me taistelimme ja uhrauduimme.
Antakaa jotain takaisin."

Yht�kki� koko ajatus siit�,
ett� ty�v�enluokka ja naiset -

- joutuvat siet�m��n yhteiskunnan
oloja, kumottiin t�ysin.

Seuratkaa v�kijoukkoja ihmeiden
kaupunkiin, intohimon kaupunkiin.

Seuratkaa v�kijoukkoja ja hankkikaa
rahaa. Tienatkaa kunnolla.

20-luku oli ehk�
j�rjet�nt� ylt�kyll�isyytt�.

Osakkeet l�htiv�t nousuun,
mutta niihin sijoitettiin silti -

- koska Wall Streetin taikaan
uskotaan aina.

Meill� on t�ss� maassa myytti -

- ett� Wall Streetin etu on
kansan etu, mutta se ei ole totta.

Moni pankki myi tuotteita,
jotka ne tiesiv�t huonoiksi.

H�m�r�t pankkiirit
tekiv�t h�m�ri� kauppoja.

S��d�ksi� ei juuri ollut.
P��oma oli vapaata.

1920-luvun kupla oli kuin monet
muutkin kuplat. Se oli euforiaa.

Osakkeet nousivat, ja niill� sai
lainaa, jolla ostettiin osakkeita.

Kurssit nousivat entisest��n,
ja kaikki olivat innoissaan.

Samaan aikaan ty�markkinoilla
oli menossa valtava murros.

Moni rikastui, mutta moni oli my�s
pohjalla. V�liss� ei niink��n.

Kuilua yritettiin
kursia umpeen luotolla.

Luottokierre sy�tti kuplaa -

- joka puhkesi, kuten kuplat aina.

Sill� kertaa
moni pankkiiri joutui vankilaan -

- ja s��d�ksiss� tehtiin muutoksia.

Etenkin Glass-Steagallin laki,
joka vahvisti pankkij�rjestelm�� -

- kunnes se kumottiin vuonna 1999.

Talouskriisin j�lkeen
moni maa p��tyi kauppasotaan.

Tariffit johtivat lumipalloefektiin,
joka lis�si k�rsimyst� kaikkialla.

Se edesauttoi
suuren laman syntymist�.

Jos luette
John Steinbeckin Vihan hedelm�t -

- ymm�rr�tte, mink� shokin talouden
t�ydellinen romahdus aiheutti.

Minun k�skettiin ajaa teid�t pois.

Omalta maaltaniko?

Ei se minun vikani ole.

Kenen sitten?

Maan omistaa
Shawneen maa-ja karjayritys.

- Kuka se on?
- Ei kukaan. Se on yritys.

Kai siell� joku johtaja on, joka
tiet��, mit� haulikolla tehd��n?

H�n on pelkk� johtaja,
joka tottelee it�rannikon k�skyj�.

- Kenet me sitten ammumme?
- En osaa sanoa.

Jos osaisin, kertoisin.
En edes tied�, ket� syytt��.

Minua ei kukaan aja
pois omalta maaltani!

Isois�ni vei t�m�n maan
70 vuotta sitten.

Is�ni syntyi t��ll�. Me kaikki
synnyimme t��ll�. Osa kuolikin.

Pankit kaatuivat yksi kerrallaan.
Kaikki menettiv�t s��st�ns�.

Sen vuoksi kysynt� muualla laski -

- mik� johti
konkursseihin ja ty�tt�myyteen.

TY�T�N
MIK� TAHANSA TY� KELPAA

1930-luvun suuri kriisi
aiheutti niin suuren trauman -

- ett� kansa ja poliitikot -

- syyttiv�t siit� kapitalismia.

Yhdysvaltain k�rsimys oli kasvanut
absoluuttiseksi k�yhyydeksi.

Sen seurauksena oltiin valmiita
rankkoihin poliittisiin ratkaisuihin.

T�m� maa vaatii tekoja nyt heti.

Hintojen s��tely, suuret muutokset
ty�voimakustannuksissa -

- ja kaikki Rooseveltin toimet
olivat amerikkalaisille aivan uutta.

Se johti valtavaan infrastruktuurin
rakentamiseen ja uudelleenjakoon.

Kommunistisen vaihtoehdon
olemassaolo s�ikytti kapitalisteja -

- ajattelemaan, ett� jos edes osaan
tasa-arvokysymyksist� ei puututa -

- he h�vi�v�t idealismisodan.

Roosevelt lainasi
osan New Dealin ideoista -

- kuten valtion vahvan osallistumisen
talouteen ja s��d�kset.

Ymm�rrettiin, ett� jos valtio
ei yrit� lis�t� ty�paikkoja -

- ja est�� ihmisi� kuolemasta
n�lk��n, vakautta ei ole.

Wall Streetin romahdus loi
k�yhyytt� USA:ssa ja Britanniassa -

- mutta sen vaikutus Saksassa oli
valtava, sill� Saksa oli jo k�yh�.

Se joutui maksamaan ensimm�isen
maailmansodan j�lkeen korvauksia.

Se aiheutti Weimarin tasavallassa
valtavan inflaation.

Pahimmillaan tynnyrillinenk��n
seteleit� ei riitt�nyt leip��n.

Sen voi liitt�� suoraan fasismin
nousuun ja k�yhyyteen Euroopassa.

On ymm�rrett�v�n houkuttelevaa,
kun Adolf Hitler tulee ja sanoo:

"Teen Saksasta
j�lleen suuren ja mahtavan."

Oikeasti h�n sanoo, ett�
Saksa on k�yh� Ison-Britannian -

- Amerikan ja Euroopan takia.

N�m� poljetut ihmiset
ovat avoimia fasismille -

- rasismille, eksklusionismille
ja muiden maiden valloittamiselle.

Ei en�� luokkajakoja!

Meist� tulee yksi kansa!

Ja te, nuoreni, olette t�m� kansa.

Yksi monista
amerikkalaisista lentokonetehtaista.

Yksi pommikone ja tuhansia matkalla.

Kuoleman enkeli.

Lamasta p��stiin muuttamalla
talous toiseksi maailmansodaksi.

Sen laajuus
oli jotain ennenn�kem�t�nt�.

Kaikkien maiden hallitukset
ottivat tuotannon haltuunsa.

Se oli teollisuussota, joten
tuotanto oli se, jonka ehdoilla -

- sota voitettaisiin
tai h�vitt�isiin.

Ty�v�enliike
sai paljon poliittista valtaa.

Jos tuotti jotain sotaa varten,
t�ytyi tunnustaa ammattiliitto.

Kaiken sen maksaminen
vaati verojen korottamista.

T�m� aikakausi
oli feodalismin loppu.

Sill� saatiin vihdoin aristokratian
vaikutus pois teollisuusmaista.

Sotia itsess��n
k�ytet��n tuhoamaan p��omaa.

Ensin tuhotaan
kokonaiset kaupungit pommituksilla.

Mutta siin� menee kuitenkin
vain kolmannes p��omasta.

Mist�
loput kaksi kolmannesta tulevat?

Kolmannes tulee inflaatiosta,
joka tuhoaa julkisen velan -

- joka annettiin kansalaisille
sodan rahoittamiseksi.

Toinen kolmannes
koostuu uusista s��nn�ist� -

- kuten vuokras��nn�stely,
kansallistaminen ja s��d�kset.

Mutta p��oman romahdus
ei ole v�ltt�m�tt� huono asia -

- sill� yhteiskunnan valtasuhteet
ovat muuttuneet.

Kaikki ovat
kuoleman edess� samanarvoiset.

Sodat, kuolema ja ep�toivo -

- ovat hetki�, jolloin tajuamme,
ett� olemme kaikki ihmisi�.

T�m� uusi poliittinen konteksti
johti lopulta -

- valistukseen ja tasa-arvoon,
joka julistettiin 1700-luvulla.

Sosiaalinen ilmapiiri oli aivan
erilainen 2. maailmansodan j�lkeen.

Asennemuutos
oli suurempi kuin koskaan.

On kyll� erilaista kuin ennen.

Saamme sairaus-ja
ty�tt�myyskorvausta, el�kett� -

- ty�tapaturmakorvausta,
leskenel�kett�, �itiysrahaa...

Luotiin sosiaalietuusj�rjestelm�.
Tuli sairaus-ja lomakorvaukset.

Britanniassa luotiin ilmainen
terveydenhuolto koko el�m�n ajaksi.

Teollisuus kansallistettiin -

- ja perint�j�
ja omaisuutta alettiin verottaa.

Ihan hyvin se toimii.

Televisio viihdelupauksineen
on osa rauhansopimusta.

Siin� yhdistyv�t yksityinen
kiihoke ja julkinen palvelu.

My�s 50-luvun Amerikassa
rajoitettiin p��omaa.

Vuokria s��nn�steltiin
ja maanomistajia rajoitettiin.

P��oma ei saanut riehua vapaasti
ja lis��nty�. Se piti kesytt��.

T�m� on t�ysveristen maa.

Ajateltiin, ett�
p��oman t�ytyy auttaa ihmisi�.

Ajatus siit�, ett� rikkaiden vapaa
p��oma on kansan etu -

- kyseenalaistettiin koko maailmassa.

50-luvulla ajateltiin, ett�
kaikki voivat saada varallisuutta.

Heti 2. maailmansodan j�lkeen
syntyneill� oli el�m� -

- jota edelt�v�t sukupolvet
eiv�t pystyneet edes kuvittelemaan.

Ensimm�ist� kertaa kova ty� ja
opinnot saattoivat auttaa huipulle.

P�iv��, rouva Thatcher.
K�yk�� istumaan.

Is�ni lopetti koulun
12-tai 13-vuotiaana.

H�nell� ei ollut mahdollisuuksia
jatko-opintoihin kuten meill�.

Vanhemmat yritt�v�t aina -

- antaa lapsilleen mahdollisuuksia,
joita heill� ei ollut.

Haluaisitteko naisp��ministerin?

Riippuu siit�, kuka se on.

En usko, ett� minun elinaikanani
n�hd��n naisp��ministeri�.

Thatcher edustaa
uskomatonta sosiaalista liikkuvuutta.

H�n oli tavallisen kauppiaan tyt�r
pohjoisesta. H�n k�vi Oxfordia.

H�nest� tuli ensimm�inen
naisp��ministeri sek� rikas.

Sosiaalinen liikkuvuus oli
uudessa yhteiskunnassa mahdollista.

Keskiluokka ja alempi keskiluokka
s�nt�siv�t valta-asemiin.

Jos katsotaan ep�tasa-arvon
kehityst� 1900-luvulla -

- huomattavin muutos
on vahvassa keskiluokassa.

Vuoteen 1914 asti
keskiluokkaa ei ollut olemassa.

Se oli l�hes yht� k�yh�
kuin k�yhimm�t.

Sotaa seuraavat 30 vuotta,
joiden aikana talous l�hti nousuun -

- olivat
ostovoiman lis��ntymisen aikaa -

- etenkin
pienituloisten ja keskiluokan osalta.

He pystyiv�t lis��m��n kulutusta
ja parantamaan elintasoaan -

- sek� s��st�m��n omaan taloon
ja lis��m��n p��omaa.

Keitti� tulee t�h�n, jotta
n�emme lasten leikkiv�n pihalla.

Lasten? Montako haluat?
Toivottavasti enint��n kuusi.

He eiv�t ole hyvin rikkaita
eiv�tk� t�ysin k�yhi� -

- mutta heill� on
silti kansallista p��omaa.

Viime vuosikymmenin� keskiluokan
varallisuus on laskenut -

- voimakkaasti USA:ssa ja v�hemm�n
voimakkaasti Euroopassa.

Olemme selv�sti l�hteneet
eri suuntaan -

- mik� voi olla huolestuttavaa,
jos ajatellaan 2000-lukua.

Yksi suurimmista haasteista
on keskiluokan kutistuminen -

- ja riski sen muuttumisesta
k�yh�ksi keskiluokaksi kuten ennen.

Toista maailmansotaa seuranneet
vuosikymmenet olivat merkitt�vi�.

Sotaponnistuksista
syntyi suuri sosiaalinen konsensus.

Meill� oli solidaarisuutta -

- mutta se perustui
kerrostuneiseen yhteiskuntaan.

Muitakin ep�tasa-arvon muotoja
oli olemassa.

Se alkoi muuttua 60-luvulla
kansalaisoikeusliikkeen my�t� -

- ja muiden sit� seuranneiden
sosiaalisten liikkeiden my�t�.

MARSSIMME SELMAN KANSSA!

Mustat
eiv�t edelleenk��n ole vapaita.

Minusta on poliittisesti t�rke��,
ett� keskiluokka on laaja.

Modernisaatioteorian mukaan kun
tulot nousevat, syntyy keskiluokka.

Se on paremmin koulutettu
ja haluaa siksi osallistua enemm�n.

Sitten kaikki purkautui 70-luvulla.

Katsotte NBC:n iltauutisia
keskiviikkona 17. lokakuuta.

Iltaa. L�hi-id�n sota
vaikuttaa nyt koko maailmaan.

�ljyntuottajamaat tekiv�t
�ljyst� poliittisen aseen.

Kuwaitissa ilmoitettiin,
ett� �ljyn hinta nousee.

Siit� ��nestettiin y�ll�. Se
kest��, kunnes Israel vet�ytyy.

�ljykriisi iski kaikkiin teollisiin
maihin. �ljy� k�ytettiin kaikkeen.

Bensattomat sunnuntait
alkavat ensi kuussa.

Ulkomaisen �ljyn hinta
nousi 3:sta 12:een dollariin.

�ljyn hinnan nelinkertaistuminen -

- johti hintojen nousuun, mutta
palkat eiv�t pysyneet per�ss�.

Liitot alkoivat vaatia korkeampia
palkkoja hintojen nousun takia -

- jolloin firmat nostivat hintoja
entisest��n palkkojen takia.

Siit� syntyi hinta-ja palkkakierre -

- ja seurasi korkean inflaation
ja matalan kasvun aikakausi.

Sit� sanotaan stagflaatioksi.

Globalisaatio oli alkamassa.
Kehittyv�t markkinat olivat tulossa.

Eurooppa oli taas jaloillaan,
ja Saksa alkoi taas tuottaa.

Globaali kuva muuttui.
USA:n p��oma ei hallinnut en��.

1970-luvulla n�htiin my�s -

- hyvin erist�ytynyt tapa
ajatella tasetta.

Kuluja leikattiin. Ty�voima
n�htiin kuluina, ei voimavarana.

Ty�ntekij�ihin ei panostettu.
Palkkoja ei nostettu.

Siit� alkoi synty� iso X,
jossa Wall Street kulki eri suuntaan.

Saksa ja Japani
l�htiv�t toiselle tielle.

Ty�ntekij�t istuivat yritysten
hallituksissa ja saivat osallistua.

Se toi suuren edun.
Asiantuntijuuden hy�dynt�minen -

- lis�si tehokkuutta ja toi
markkinaosuuden USA:n yrityksilt�.

Kun se alkoi,
USA ei ollut varautunut.

Pienet autot tulivat meren yli
muuttamaan maan ostotottumuksia.

Hieno auto. Mik� sen nimi on?

- Isuzu.
- Terveydeksi.

Tiet� halkovat, syd�nt�
tykytt�v�t, hyrr��v�t...

Cadillac, Subaru!

Reagan presidentiksi.

Japanin autontuotanto on l�hes
kaksinkertainen USA: han verrattuna.

Olimme ennen
maailman suurin autojen valmistaja.

Se ei pid� en�� paikkaansa.

Joka maa haluaa kertoa,
miksi se on muita rikkaampi -

- tai miksi se on k�yhtynyt.

Sit� tarinaa Reagan ja Thatcher
kertoivat kansoilleen.

Kiitos paljon.

Voiko kukaan katsoa v�hentynytt�
valtaamme maailmassa ja sanoa:

"Otetaan toiset nelj� vuotta t�t�"?

Ei!

Jos olette menett�neet toivonne,
me palautamme sen -

- ja otamme mukaan ristiretkelle,
jolla teemme Amerikasta taas suuren.

USA:ssa koettiin,
ett� Saksa oli saavuttamassa sen -

- samoin Japani. N�m� olivat maat,
jotka h�visiv�t sodan.

Reagan ja jossain m��rin Thatcher
k�yttiv�t sit� sanoakseen:

"N�m� maat saavuttavat meit�.
Jonkin on muututtava. Mink�?"

"T�m� johtuu New Dealin
hyvinvointivaltiomallista."

"Se on tehnyt meist� heikon."

"Meid�n on palattava
1800-luvun myyttikapitalismiin" -

- "jotta saamme voimamme takaisin."

Sielt� tulee p��ministerin Rover
rouva Thatcher kyydiss��n.

Margaret Thatcher,
ruokakauppiaan tyt�r -

- opiskeli etuoikeutettujen kanssa
Oxfordin yliopistossa.

Meill� on ty�t� teht�v�n�.

Lis�t�ksemme omaisuuden arvoa,
jotta voimme lis�t� investointeja -

- ja vapauttaa p��oman -

- ty�voiman valta oli tukahdutettava.

TY�V�ENPUOLUE EI TOIMI

T�ss� on osa kahden viikon roskia,
jotka ovat kaatopaikan ulkopuolella.

Se on ollut suljettuna kaksi viikkoa
roskakuskien lakon takia.

Opettajien ammattiliitto
vaatii palkkoja.

33000 oppilasta on poissa koulusta
Lontoon Haringeyssa.

Perutut leikkaukset
n�kyv�t tyhjin� vuoteina.

T�ytyy muistaa, ett�
lakot olivat silloin ongelmallisia.

Kansa ei pit�nyt siit�, miten
osa ammattiliitoista k�ytt�ytyi.

Keit�n kaiken, koska
viem�rity�ntekij�t ovat lakossa.

Vesi on saastunutta, ja siit� voi
saada lavantaudin. Eik� voikin?

Ty�voiman vallalle p��omaa vastaan
oli teht�v� jotain -

- eik� se ole helppoa.

Hallitus on siirt�nyt valtion rajoja
taaksep�in ja siirt�� yh�.

Miljoonat ovat jo ostaneet osakkeita -

- British Gasista, British Airwaysista
ja maamme lentokentist�.

Lento 307 on peruttu toistaiseksi.

Vihamielisyys ammattiliittoja kohtaan
alkoi 80-luvulla.

Se tiivistyi,
kun Reagan irtisanoi lennonjohtajat.

Niille,
jotka eiv�t tulleet aamulla t�ihin:

Jos ette tule t�ihin 48 tunnin
sis�ll�, ty�suhteenne puretaan.

Ei muuta.

Se oli ik��n kuin vihre� valo
koko teollisuudenalalle.

Presidentti Reagan
on alkanut irtisanoa lakkoilijoita.

Hallitus sanoi olevansa
valmis toimimaan ilman heit�.

Viisi ammattiliiton johtajaa
on vangittu.

On t�rke�� ymm�rt��,
ett� ep�tasa-arvo on lis��ntynyt -

- koska niist� rahoista,
joita taloudessa syntyy -

- ty�l�iset saavat yh� pienemm�n
osan. Palkkojen osuus v�henee.

Tuottomarginaali eli se,
mink� p��oman omistajat saavat -

- kasvaa.

Siin� on
pohjimmillaan kyse vallasta.

Kiitos t�st� tilaisuudesta,
herra Cromwell.

Sallitte Teldar Paperin
suurimman osakkaan puhua.

Amerikasta
on tullut toisen luokan valta.

Vapaiden markkinoiden aikoina,
kun maamme oli teollisuusmahti -

- osakkaita kohtaan oli vastuu.

Carnegiet ja Mellonit, imperiumin
rakentajat, pitiv�t siit� huolen -

- koska kyseess�
olivat heid�n rahansa.

Tarkoitan sit�, ett� paremman sanan
puutteessa ahneus -

- on hyv�ksi.
Ahneus on oikein. Ahneus toimii.

Ahneus, sanokaa minun sanoneen -

- pelastaa paitsi Teldar Paperin,
my�s yrityksen nimelt� USA.

Kiitos paljon.

Kun Gordon Gekko piti
"ahneus on hyv�st�" -puheensa -

- sen oli tarkoitus olla
protesti j�rjestelm�� vastaan.

Mutta kulttuuri
oli muuttunut niin paljon -

- ett� joillekin vastavalmistuneille,
jotka hakivat t�it� pankeista -

- siit� tuli lupa
tavoitella rikkauksia.

Juppien aika alkoi.

Oli hienoa olla yritt�j�
ja ratsastaa t�ll� aallonharjalla.

Korkean verotuksen ja varallisuuden
jaon vaatiminen oli vanhanaikaista.

Pankkipalvelujen s��d�ksi�
alettiin purkaa dramaattisesti.

Pankkiirien palkat nousivat -

- ja markkinavoimien vapautuminen
teki kapitalisteista rikkaita.

Reaganin ja Thatcherin kauden
suuret uudistukset -

- laskivat rikkaiden verotusta -

- ja siit� odotettiin valumaefekti�,
jota ei kuitenkaan tullut.

Oli heti selv��, ett� t�llainen
politiikka lis�� ep�tasa-arvoa.

Lupaus oli se,
ett� piirakka olisi isompi.

Luvassa oli pienempi prosenttiosuus
isommasta piirakasta -

- mik� johtaisi suurempaan palaan.

Tietyss� mieless�
ei siis ollut yll�tys -

- ett� ep�tasa-arvo lis��ntyi.

Mutta se lis��ntyi
paljon odotettua enemm�n.

Kun katsomme lukuja,
n�emme sen hyvin selv�sti.

Alimmat 90 prosenttia
olivat l�hes pys�htyneet.

Suurin osa kasvusta
oli mennyt ylimm�lle 10 prosentille.

Tyypillisen amerikkalaisen talouden
mediaanitulo -

- oli suurin piirtein sama
kuin 25 vuotta aiemmin.

Todelliset palkat
inflaatioon suhteutettuna -

- olivat 60 vuoden takaisella tasolla.

Elinajanodote oli laskenut.

N�ist� n�ki, ett� talous
ei ollut amerikkalaisille eduksi.

1990-luvulla amerikkalaiset pankit
veiv�t amerikkalaista kapitalismia -

- Eurooppaan ja Aasiaan.

Kaikille kaupattiin
meid�n versiotamme -

- s��d�stelem�tt�m�st�,
vapaasta valumaefektikapitalismista.

El�m� tuntui paranevan 1990-luvulla.

J�rjestelm�n globalisaatio -

- laski tavaroiden hintaa tavallisille
ihmisille. Sen p��lle tuli luotto.

Kun luottobuumi k�ynnistyi,
tavalliset ihmiset saivat luottoa.

Yht�kki�
jopa k�yh�t ihmiset saivat luottoa.

- Voit hakea...
- ...puhelimessa.

Samoin ne,
joilla oli surkea luottohistoria.

T�ysin v��r�t ihmiset
saivat asuntolainaa.

Investointipankit loivat yh�
eksoottisempia luottojohdannaisia -

- joilla huonot luotot kursittiin
kokoon ja niiden huonous k�tkettiin.

Se piti j�rjestelm�n k�ynniss�,
kunnes se romahti vuonna 2008.

Wall Streetill� on paniikki.
Miten t�ss� n�in k�vi?

22 prosenttia asunnonomistajista
ei pysty maksamaan lainojaan.

Amerikkalainen unelma on uhattuna.

...korkeammat korot...

Katsotaanpa. Viimeinen lyhennys.

37 prosentin korko per minuutti,
sopimuksen ymm�rt�m�tt�myys...

T�ss� on uusi kuukausier�nne.

Kun annoit minulle rahat, sanoit,
ett� maksan vasta tulevaisuudessa.

T�m� ei ole tulevaisuutta!
T�m� on nyt!

Rauhoittukaa. T�m� maa
pit�� huolta keskiluokasta.

PAKKOHUUTOKAUPPA T�N��N

�l� ole vihainen pankeille.
Annoimme johtajalle potkut.

H�n sai tuskin 50 miljoonaa.

Pankit eiv�t uskalla
lainata toisilleen rahaa.

- Luottomarkkinat ovat j��tyneet.
- Pelko kasvaa.

Oli pelko,
joka oli mielest�ni perusteltu -

- ett� luoton saatavuus katoaa,
samoin mahdollisuus tehd� siirtoja -

- nostaa k�teist� tai
k�ytt�� luotto-tai pankkikorttia.

Pahimmat viikot
sitten vuoden 1929 romahduksen.

- Dow Jones putosi...
- Japani laski l�hes 10 prosenttia.

Britannian hallitus
syytti USA:n pankkiireja.

Kun se alkoi purkautua, tuli huoli
siit�, miten laajalle se levi��.

Olemmeko taas
suuren laman partaalla?

Amerikan veronmaksajat kuulivat,
ett� heid�n rahansa muodostavat...

- ...ison tukipaketin.
- Se ei saa ep�onnistua.

Pankeille lainattiin
7,7 biljoonaa dollaria.

Markkinat vahvistuivat.

Uutinen nosti kurssia
l�hes 60 prosenttia.

- Hongkong yli 8 prosenttia...
- Kurssit nousivat 15 prosenttia.

Firmat tulivat ja sanoivat:

"Antakaa 700 miljardia, tai kaikki
rakastamanne muuttuu paskaksi."

Ja vastineeksi n�ist� rahoista,
jotka eiv�t mitenk��n ole lunnaat -

- amerikkalaiset omistavat nyt paskaa.

Romahdusta ei tapahtunut.
J�rjestelm� s�ilyi -

- ja mahdollisuus uudistaa sit�
kunnolla pantiin syrj��n.

Osakekurssit laskivat rajusti
ja sitten nousivat rajusti.

Lis�ksi varakkaat ihmiset
ovat mukana osakemarkkinoilla.

He pitiv�t ty�paikkansa
ja bonuksensa.

Heid�n yrityksens� eiv�t k�rsineet.

He tienasivat enemm�n osakkeiden
arvonnousun ja osinkojen avulla.

Bloomberg arvioi, ett� pankit
tienasivat t�ll� 13 miljardia.

Kasvua oli 39 prosenttia.

17 suurta pankkia antoi johtajilleen
1,6 miljardin dollarin bonukset.

Wall Street ja sen n�kemykset
olivat saaneet vallan.

Se oli hiljainen vallankaappaus.

Demokratiat ylip��ns� ovat
alttiita joutua eliitin sieppaamiksi.

Elleiv�t muut yhteiskuntaluokat
uudista sit� v�lill� -

- demokratia jatkaa t�t� suuntaa -

- jossa valta ja varallisuus
ovat yh� keskittyneemm�t.

Kaikkialla maailmassa on oligarkkeja,
jotka ostavat poliittista valtaa.

N�M� VAALIT
EIV�T OLE MYYT�V�N�

Kun p��oma
keskittyy liian vahvasti -

- se johtaa liialliseen vaikutukseen
tiedotusv�lineiss� -

- ja niiden poliittisten kampanjoiden
ja puolueiden rahoitukseen -

- jotka tukevat niit� parhaiten.

"Yksi dollari, yksi ��ni" -

- on t�ysin vastoin demokratian "yksi
ihminen, yksi ��ni" -periaatetta.

Rationaalisesti ajateltuna
mit� enemm�n ihmisell� on -

- sit� enemm�n
h�n olisi valmis jakamaan sen -

- mutta tutkimukset
eiv�t viittaa t�h�n suuntaan.

Toimme laboratorioon
vieraita kaksi kerrallaan.

Kolikko m��r�si, kummasta tuli
rikas ja kummasta k�yh�.

Rikas pelaaja
sai tuplasti enemm�n rahaa.

H�n sai heitt�� molempia noppia,
joten h�n liikkui nopeammin.

Aina kulkiessaan l�ht�ruudun kautta
h�n sai 200 dollaria.

K�yh� sai vain 100 dollaria.

Ep�tasa-arvo oli pelaajille selv�
l�hes alusta asti.

Dynamiikka
alkoi erottua muutamassa minuutissa.

- Montako viisisatasta sinulla on?
- Vain yksi.

Oikeastiko? Minulla on kolme.

Rikas pelaaja alkoi k�ytt�yty�
eri tavalla. Heist� tuli dominoivia.

Rikkaat s�iv�t enemm�n raksuja.

Kun he liikkuivat pelilaudalla,
he olivat ��nekk��mpi�.

He alkoivat paukuttaa
pelilautaa nappulallaan.

Ostan koko laudan.

- He olivat selv�sti t�yke�mpi�.
- Sinulla ei ole tuohon varaa.

He alkoivat puhua siit�,
miten hyvin heill� menee.

- El�m� on makeaa.
- He v�h�tteliv�t muiden ahdinkoa.

Menet�t kohta kaikki rahasi.

- Heilt� puuttui my�t�tuntoa.
- Ostan sen.

Tulokset olivat yhtenev�iset
satojen pelaajien kesken.

He voittivat
pelk�st��n kolikon ansiosta -

- mutta he k�ytt�ytyiv�t
kuin ansaitsisivat voittaa.

Tein n�k�j��n hyvi� sijoituksia.

Kysyimme muun muassa:
"Miksi voitit pelin?"

Voisi kuvitella, ett� vastaus olisi:
"Koska voitin kolikossa."

"Sain tuplasti etuja."

Mutta yksik��n
rikkaista pelaajista -

- ei kiitt�nyt menestyksest��n
hyv�� onnea -

- jonka avulla h�n sattumanvaraisesti
sai peliss� hyv�n l�ht�kohdan.

Ihmiset, jotka tuntevat
ansaitsevansa oman menestyksens� -

- ovat alttiimpia asettamaan omat
intressins� muiden yl�puolelle -

- ja sabotoimaan muiden hyvinvointia
saadakseen itselleen etua.

Se on melko haitallinen
sosiaalinen seuraus.

Kyse ei ole rikkaista ihmisist� -

- vaan siit�, ett� kokemus
suhteellisesta parempiosaisuudesta -

- tuntuu vaikuttavan kaikkiin
samalla tavalla.

Jes! Me voitimme lotossa!

- Hyv�nen aika. Mik� tuo on?
- Kultainen puku.

Jouduin tappelemaan t�st�
kolmen r�pp�rin kanssa.

Emme ole t�llaisia. Pelk��n,
ett� raha muuttaa perhett�mme.

Toivoin, ett� olisit hiljaa.

Kun saamme oikeasti k�yh�t ihmiset
tuntemaan itsens� rikkaiksi -

- tulokset ovat j�lleen samat.

Entiset ongelmamme ovat mennytt�.
Laskut eiv�t huoleta meit� -

- eik� meid�n tarvitse s��st��.
Voimme vain pit�� hauskaa.

Kiinnostaako?

Voi luoja.

T�m� on ihana.
Onko se veritimantti?

- Kyll�. Lapset murhasivat toisensa.
- Se on ihana.

Kokemus siit�, ett� on muita
varakkaampi, muuttuu mieless�mme -

- siihen, ett� olemme muita parempia.
Aivot k�sitt�v�t asian niin.

Kun meill� on ihmisi�, jotka
ovat aina lent�neet ykk�sluokassa -

- ja el�neet turvallisessa kuplassa -

- ja joilla on huviloita eri maissa,
joihin he voivat muuttaa -

- mit� tapahtuu verotukselle?

Suuri osa varallisuudesta
siirret��n ulkomaille.

Ihmiset ja yritykset ovat
vuosikymmeni� siirt�neet itsens� -

- v�ltty�kseen maksamasta veroja,
joista heid�n alaisensa hy�tyv�t.

Kun astut ulos
suuresta IT-alan yrityksest� -

- ja kaadut, ly�t p��si ja makaat
jalkak�yt�v�ll� verilammikossa -

- sen yrityksen verot eiv�t ole
maksaneet ambulanssia, joka tulee.

Se on kapitalismissa uusi systeemi.

Se ei voi jatkua.

Valtion t�ytyy saada -

- verojen kautta
osansa rikkaiden tuloista.

EU on m��r�nnyt
Irlannin hallituksen -

- ker��m��n l�hes 15 miljardia
dollaria veroja Applelta.

15 miljardia on enemm�n kuin
Irlannin nelj�n vuoden leikkaukset.

Amazonin verohelpotukset
ovat laittomia.

Facebook maksoi v�hemm�n
yritysveroa kuin opettaja.

98000 yrityst� ei maksa veroa.

- Rikkaat v�ltt�v�t veroja.
- Google, Microsoft, Facebook...

Se toimii paremmin p��omistajille
kuin tavallisille ihmisille.

Etenkin suuret teknologiafirmat
voivat siirt�� ihmisi� ja rahoja.

Ne lent�v�t 10000 metri�
kansallisten ongelmien yl�puolella.

Ne luovat v�hemm�n ty�paikkoja
kuin isot teollisuusfirmat ennen -

- mutta tahkovat enemm�n rahaa.

On ironista, ett� kaikki, mik�
tekee �lypuhelimesta �lykk��n -

- Internet,
GPS, kosketusn�ytt�teknologia -

- luotiin verorahoillamme
valtion virastoissa -

- mutta varallisuus
ei virtaa takaisin ekosysteemiin.

Irlanti maksaa
Google Netherlands Holding BV: lle.

- Johtuuko se verotussyist�?
- Uskoakseni kyll�.

Se menee siis Google Holdings
Irelandille, joka on Bermudalla?

Siin� tapauksessa
voittonne menev�t siis Bermudalle.

Google Alphabet ilmoitti vuonna 2015 -

- saavansa Bermudalla
15,5 miljardin dollarin voitot -

- mutta Bermudalla
ei oikeasti tapahdu mit��n.

T�m� on esimerkki siit�, miten
valtiot varastavat toisiltaan veroja.

Toinen tapa on
varallisuudenhoidon kautta.

Siin� myyd��n peiteyrityksi�
ja numeroituja tilej� -

- joita pankkisalaisuus suojaa,
rikkaille perheille.

Sit�,
mit� ei voi mitata, ei voi verottaa.

Niinp� el�mme
tilastollisessa sumussa sen suhteen -

- kenell� on rahaa tai kiinteist�j�
New Yorkissa ja Pariisissa.

Kun tarkistamme tietoja,
t�rm��mme peiteyhti�ihin.

Veroparatiiseja vastaan taistelu
on yksinkertaista.

Tarvitsemme sanktioita veronkierron
sallivia alueita kohtaan -

- ja meid�n on muutettava tapa,
jolla laskemme veronalaiset voitot.

Esimerkiksi Apple.

Kuvitellaan, ett� Apple
teki globaalisti 50 miljardin voitot -

- ja 10 prosenttia sen myynnist�
tapahtui Ranskassa.

Ranska ilmoittaisi silloin -

- ett� 10 prosenttia Applen
globaalista voitosta, 5 miljardia -

- tulee verottaa Ranskassa.

Systeemin hienous on se, ett� firmat
voivat manipuloida voittomaita -

- mutta eiv�t
asiakkaidensa sijaintia.

Niiden asiakkaat ovat Ranskassa,
Saksassa, Britanniassa, USA:ssa.

Globalisaatio
on avannut globaalin yhteiskunnan -

- mutta sen my�t� yritykset
voivat my�s siirt�� ty�paikkoja -

- ja tienata sill� paljon rahaa.

Samalla ty�v�enluokka
ja keskiluokka, joilla meni hyvin -

- ovat menett�neet el�m�nlaadun
ja mahdollisuudet.

Niiden hallitukset ja yritykset -

- ovat tehneet hyvin v�h�n,
jos mit��n, puuttuakseen siihen.

USA ja Eurooppa ovat globalisaation
vuoksi eritt�in jakautuneet.

Intia,
Filippiinit ja Kiina eiv�t ole.

Kiinalaiset uskovat, ett� kova ty�
takaa lapsille paremman el�m�n.

Se on luultavasti totta, mutta
Yhdysvalloissa se ei en�� ole.

Jos menee Beijingiin, Shenzeniin
Shanghaihin tai Guangzhouhun -

- mihin tahansa varakkaaseen
kiinalaiseen kaupunkiin...

Tulot ovat Shanghaissa
korkeammat kuin Portugalissa.

Siell� tapaa
keskiluokkaisia kiinalaisia.

Tarkoitan globaaleja
keskiluokkaisia kiinalaisia.

Se on aivan erilainen Kiina kuin se,
jonka n�imme 10 vuotta sitten.

Kiina on jo
l�hes maailman suurin talous.

Pian se tulee olemaan,
mutta se on valtiokapitalistinen.

Valtiokapitalismi tarkoittaa sit�,
ett� valtion yritykset -

- ovat talouden
t�rkeimpi� tekij�it�.

Ne yritt�v�t tienata rahaa
ja rakentaa itse��n -

- ja joskus kilpailla toisiaan vastaan
melko kontrolloidusti.

My�s yksityiset, valtion
hyv�ksym�t firmat ovat mukana.

Valtio tukee niit� aktiivisesti,
ja ne hy�tyv�t siit�.

Sitten on
satoja miljoonia k�yhi� ihmisi�.

He haluavat silti valtiokapitalismia -

- kunhan he tienaavat sen verran,
ett� lapset p�rj��v�t paremmin.

Keskitulo Kiinassa
1970-luvun lopun j�lkeen -

- on kasvanut noin 800 prosenttia.
Se on valtava kasvu.

Mutta rikkaimman 1 prosentin tulot
ovat kasvaneet 2000 prosenttia.

Se on siis maa, joka on kasvussa -

- mutta sen kasvu
on eritt�in ep�tasa-arvoista.

Kiina osoittaa, mit� vapautettu
p��oma tekee tulonjaolle.

P��omaa t�ytyy todella s��dell�
paljon tiukemmin kuin muita asioita.

P��omamarkkinoiden vapautuksen -

- ja kaupan, tuotteiden ja palvelujen
vapautuksen v�lill� on suuri ero.

Se oli yksi
suuren laman t�rkeimmist� opeista.

Moderni kapitalismi on globaalin
p��oman vapaata liikkuvuutta.

Taloudellinen systeemi on muuttunut
viimeisten 40 vuoden aikana.

Finanssialan osuus taloudesta
on kaksinkertaistunut.

Se on luonut hitaampaa kasvua,
ei nopeampaa.

Kun Adam Smith,
modernin kapitalismin is� -

- ajatteli vapaita markkinoita, -

- h�n eli aivan erilaisessa maailmassa.

Miksen perustaisi firmaa? Tarvitsen
vain p��omaa, tukea ja idean.

Pienet ja keskisuuret perheyritykset
olivat normi.

Koko kyl�st� ei saa kunnon hattua.

Mik� ettei?
Naisten hatut! Oma firmani!

H�n uskoi, ett�
markkinat olivat vain v�lik�si.

Niiden piti tallettaa
kaikkien s��st�t pankkeihin -

- ja lainata ne sitten
l�hikampaajalle.

Se oli
er��nlaista pankkialan utopiaa.

Smith ei voisi kuvitellakaan pankkia,
joka on liian suuri kaatuakseen -

- tai monikansallista suuryrityst�,
joka tekee bisnest� 120 maassa -

- joissa kaikissa on eri s��d�kset.
T�m� on aivan eri maailma.

Tilastot osoittavat,
ett� vain 15 prosenttia rahasta -

- joka tulee rahoitusyrityksist�,
menee tuottaviin lainoihin.

Mihin loput 85 prosenttia menev�t?

Niit� vain siirret��n ymp�riins�
t�ss� suljetussa ketjussa.

Se on omaisuutta, jota
ostavat ja myyv�t samat ihmiset -

- joiden omaisuus vain kasvaa.

Rikkaiden on helpompaa pit��
varallisuus kaukana riskeist�.

Siit� syntyy
uusi sosiaalinen tarina.

On helpompaa rakentaa kiinteist�.

Ehk� osa asunnoista j�� tyhjilleen -

- mutta sen arvo nousee
viidess� vuodessa niin paljon -

- ett� firma voi istua varallisuuden
p��ll� ja toivoa arvon nousua -

- sen sijaan, ett�
yritt�isi tienata ottamalla riskin -

- perustamalla tehtaan
tai keksim�ll� jotain uutta.

Jos omistaa talon, sill� tienaa
paljon enemm�n kuin ty�nteolla.

Ihmisist�
on tullut kiinteist�keinottelijoita.

Se muuttaa
koko asuntotilanteen t�ysin.

Lopulta se alkaa jakaa.

Nykyinen l�nnen asuntokriisi
vaikuttaa erityisesti nuoriin.

Moni n�kee sen
sukupolvien v�lisen� taisteluna.

Suuret ik�luokat hy�tyiv�t talojen
ostamisesta, kun ne olivat halpoja -

- ja heill� on siksi
mukava pes�muna el�kett� varten.

Nuoret eiv�t pysty
edes vuokraamaan halvalla.

Pohjalla olevat ovat vihaisia.

Talot tienaavat enemm�n kuin he,
ja he joutuvat vuokraamaan ne.

K�yh�t ja keskiluokkaiset
voivat vain toivoa -

- ett� heid�n kotinsa arvo
nousee niin paljon -

- ett� se voittaa muut ongelmat,
kuten el�kkeen katoamisen -

- ty�tt�myyden tai lasten k�yhyyden.

Nuoret
ovat luonnostaan toiveikkaampia -

- mutta tiet�v�t
saaneensa huonommat kortit.

Miksi koulutuksen takia joutuu
ottamaan 50000 puntaa velkaa?

Moni kokee j��neens� lapseksi.

Miksi fiksu 26-vuotias lankoni
joutuu asumaan yh� kotona?

Sit� ihmettelev�t
niin h�n kuin appivanhempani.

Olemme sanoneet ihmisille:
"Ette ole k�yhi�."

"Olette tulevia miljon��rej�.
�lk�� miettik� ep�tasa-arvoa."

"Keskittyk�� vain paiskimaan
t�it� ja juoksemaan m�ke� yl�s."

Se on ironista.

Ep�tasa-arvoisissa yhteiskunnissa on
v�hemm�n sosiaalista liikkuvuutta.

Tikkaiden askelmat et��ntyv�t.

Ne, joilla on rahaa,
varmistavat pysyv�ns� huipulla.

Se tekee kiipe�misest�
muille vaikeampaa.

Se on n�ht�viss� yh� uudestaan.

J�rjestelm� on viallinen. Ihmiset
eiv�t ole tyhmi�. He tajuavat sen.

K�yt�nn�ss�
talous on yh� tuottavampi -

- mutta voitot menev�t
hyvin pienelle osalle ihmisi�.

Ty�paikkojen kasvua
on matalapalkka-aloilla -

- jossa ty� ei ole
tuottoisaa eik� kiinnostavaa.

Ty�voimamarkkinat muuttuvat.

Ihmiset ty�llist�v�t
yh� enemm�n itse itsens�.

Yritykset eiv�t siis maksa en��
lomarahoja eiv�tk� el�kkeit� -

- ja ihmisten on huolehdittava
itse itsest��n, jos he sairastuvat -

- tai haluavat pit�� lomaa.

Kun Piketty sanoo,
ett� kapitalismin tulevaisuus -

- on eritt�in ep�tasa-arvoinen
ja sosiaalisesti liikkumaton -

- se on jo t��ll�.

Amerikka tulee n�kem��n historian
suurimman varallisuudenjaon -

- kun toisen maailmansodan j�lkeen
tienannut sukupolvi -

- siirt�� varallisuuden lapsilleen.

Seuraava sukupolvi
saa noin 12 miljardia dollaria -

- seuraavien 10 -15 vuoden aikana.

Se sijoitetaan niin, ett�
se tuottaa lis�� varallisuutta.

On hyvin todenn�k�ist�, ett�
perinn�st� tulee 2000-luvulla -

- yht� t�rke� kuin 1800-luvun
Englannissa ja Ranskassa.

Perint� sallii pienen osan v�est�� -

- el�� ylellist� el�m�� -

- sill� peritty varallisuus on tuloa.

P��omakorvaus on l�hes aina ollut -

- suurempi kuin talouskasvu.

Jos katsotaan 1700-lukua -

- teollisuusvallankumouden
alkuvaiheita, ja vuotta 2018 -

- maailman talous on kasvanut 1,6
prosenttia vuodessa 300 vuodessa.

Se on paljon v�hemm�n
kuin p��omakorvaus -

- joka on noin 4 -5 prosenttia.

Onko se katastrofi?
Ei v�ltt�m�tt�.

Jos kaikki omistaisivat
osan p��omasta -

- ja jos kaikilla olisi
oma asunto ja el�kes��st�tili -

- ei olisi paha, ett� p��omakorvaus
on kasvua suurempi.

Ongelma on
omistajuuden keskittyminen -

- ja sen my�t�
vallan keskittyminen yhteiskunnassa.

Se johtaa
sosiaalisten hierarkioiden paluuseen -

- ja kasvaviin j�nnitteisiin
ty�v�en ja keskiluokan parissa.

Tutkimukset osoittavat,
ett� teollisuusmaissa -

- kaksi kolmannesta tulee olemaan
k�yhempi kuin vanhempansa.

Se on valtava poliittinen trendi.

Ihmiset kaduilla
alkavat saada tarpeekseen.

Hajaantukaa,
tai joudumme k�ytt�m��n voimaa!

He ovat saaneet tarpeekseen
ep�tasa-arvosta ja toivottomuudesta.

He tarttuvat l�himp��n asiaan,
josta voivat pit�� kiinni.

Se on usein heid�n identiteettins�,
etnisyytens� ja uskontonsa.

Ja he k�yv�t
l�himm�n vihollisen kimppuun.

Maahamme tulee valtavia m��ri�
kouluttamatonta ty�voimaa.

He tuovat mukanaan huumeita
ja rikoksia. He ovat raiskaajia.

Massamaahanmuuton takana on islam.

Massamaahanmuuton takana
on terrorismi.

Mutta se ei auta. Naapurin
syytt�minen ei tee rikkaammaksi.

Aina l�ytyy poliitikkoja,
joita houkuttaa -

- hy�dynt�� kasvavaa ep�tasa-arvoa.

Se n�htiin ennen vuotta 1914.

Pelk��n 2000-luvun alkua.

Emme pysty s��telem��n
kansainv�list� kapitalismia -

- joten emme voi verottaa kunnolla
yrityksi� ja biljon��rej�.

Sen sijaan kohdistamme
vihamme maahanmuuttajiin.

Se on turvallisempaa.

Mutta ratkaistaaksemme
jatkuvan ep�tasa-arvon nousun -

- meid�n on verotettava p��omaa
progressiivisesti.

Omistajuus
ei my�sk��n voi olla ikuista.

Kun p��oma periytyy
ja joka vuosi, kun sen omistaa -

- niiden, jotka omistavat paljon,
t�ytyy antaa takaisin -

- 1, 2, 3 prosenttia tai miksei
5 tai 10, jos omistaa miljardeja.

Jos p��oman
sijoittaa viisaasti ja tuottoisasti -

- voi jatkaa menestyksek�st� el�m��.

Mutta jos finanssimarkkinat sallivat
korkean tuoton tekem�tt� mit��n -

- se t�ytyy murentaa verotuksella.

Niin voimme kontrolloida
p��oman keskittymist� -

- ja sit� kautta poliittista valtaa -

- sek� keskiluokan omistajuutta.

TAPAAMME J�LLEEN

Moni ei halua keskustella vahvasta
tulo-ja perint�verotuksesta -

- mutta jos emme s��tele
kapitalismia t�ll� tavoin -

- sen seuraukset
ovat kaikille katastrofaaliset.

Jos ajatellaan pitk�j�nteisesti -

- t�ytyy ajatella hevosia.

Meill� oli ennen paljon hevosia.

Hevoset olivat kriittisi�
teollistumiselle ja sitten eiv�t.

Teolliset prosessit
ovat paljon hevosia tehokkaampia.

Teknofiileille, jotka sanovat, ett�
teknologia on aina luonut t�it� -

- ja luo sen vuoksi jatkossakin,
sanon:

"Teknologia on luonut ty�paikkoja" -

- "niin kauan kuin on t�it�,
joita ihmiset voivat tehd�."

Mutta kun teknologia alkaa
puuttua ihmisten perustoimintaan...

...silloin
ihmisist� tulee kuin hevosia.

Se ei tarkoita, ettemme voi en��
el�� mielek�st� el�m�� -

- mutta mallia on muutettava, sill�
kapitalismi ei ole en�� ty�vomaa.

Ongelma on,
ett� t�m� on tapahtumassa pian.

Kun katsomme autoja,
jotka eiv�t tarvitse kuljettajaa...

Kuljetuspalvelut ovat muuten
USA:n toiseksi suurin ty�llist�j� -

- kaikissa 50 osavaltiossa. N�m�
ty�paikat katoavat 10 vuodessa.

Meid�n on siis puututtava p��omaan -

- koska muuten meill� tulee olemaan
hyvin vakavia ongelmia.

J�t�mme teollisen talouden ja
siirrymme j�lkiteolliseen talouteen.

Meid�n t�ytyy valita,
mihin tulevaisuuteen p��dymme.

Meill� voi olla hyvin ep�tasaisesti
jakautunutta varallisuutta.

Robotit voivat tehd� mit� vain -

- mutta vain pieni osa
omistaa robotteja.

Niin kuin Elysiumissa: osa asuu
ekologisesti suojatuilla alueilla -

- ja loput m�d�ntyneess� sotkussa.

Se on poliittinen ongelma.

Nykyajan haasteet tasa-arvoisen
yhteiskunnan luomiseksi -

- ovat tietenkin erilaiset
kuin 1900-luvulla.

Haluan korostaa, ett�
se ei ole teknisesti mahdotonta.

Se on l�hinn�
poliittinen ja �lyllinen haaste.

Hyv� uutinen on se, ett� historia
antaa meille syyt� optimismiin.

Jos haluamme yhten�isen,
harmonisen yhteiskunnan -

- emme saa antaa
ep�tasa-arvon kasvaa liian suureksi.

Kannatan p��oman kontrollia
ja kapitalismin ohittamista...

...demokraattisemmilla tavoilla,
joihin kaikki voivat osallistua -

- ja jotka sallivat meid�n
n�hd� itsemme 2000-luvulla.