Original subtitles

Wade otti tämän vastaan puolestasi.

Tuli New Orleansista.

Onko se sitä miltä näyttää?

Vähän riippuu. Näyttääkö se isäni tuhkilta?

Sitä minä veikkaisin.

Hän perusti tämän koulun minua varten.

Minulla olisi aina paikka, jota kutsua kodiksi.

Ajattelin levittää tuhkat tänne sen kunniaksi.

Mukava ajatus, Hope.

Kiva, että saat tehdä sen.

Pärjäätkö? Onko Josta kuulunut?

Ei.

Kuvittelin, että hän olisi palannut tähän mennessä.

Hän kielsi odottelemasta, mutta...

En kai tiedä, mikä roolini on ilman häntä.

Jos haluat auttaa,

voisit kertoa, mitä tällä pitäisi tehdä.

Ainoalla aseella, joka voi tappaa sinut.

Ei paineita. - Sitä ei voi tuhota.

Jos jätän sen esille, sitä tullaan takuulla hakemaan.

Jos piilotan sen,

minä olen ainoa, joka tietää sen olinpaikan.

Eikö se ole hyvä asia? - Ei, jos alan taas sekoilla.

En usko niin tapahtuvan.

Kellään ei pitäisi olla sellaista valtaa.

Etenkään Mikaelsonilla.

Kaikki oppilaat kutsutaan juhlasaliin.

Kiitos, kun tulitte.

Annoin Ethanin äidille lupauksen,

jonka annoin myös teidän vanhemmillenne aloittaessanne koulun.

Lupasin huolehtia teistä kuin omistani.

Mutta tässä sitä ollaan.

Muistelemassa taas yhtä oppilastamme.

Tämän paikan ei pitänyt olla sitä varten.

Salvatore-koulu perustettiin yhtä tarkoitusta varten.

Suojapaikaksi nuorille yliluonnollisille olennoille.

Todellisuudessa se on kaikkea muuta.

Tavoitteemme saavuttaminen,

minun tavoitteeni saavuttaminen, on osoittautunut mahdottomaksi.

Koska en voi enää pitää lupaustani,

Salvatore-koulu -

on suljettava.

En voi sanoa enää muuta -

kuin anteeksi.

Hyvää huomenta.

Me nukuimme Ethanin muistotilaisuuden ohi.

Sellainen on sodan luonto.

Selviytymistä on juhlistettava ennen kuolleiden suremista.

Ja minä haluaisin juhlia vielä hiukan lisää.

Hei, anteeksi.

En tarkoittanut olla tunteeton luokkakaverisi kuolemasta.

Kyse ei ole vain siitä.

Minussa on jokin vialla.

Tuntuu erilaiselta.

Vietit viime yön puolijumalan kanssa. Muuten loukkaantuisin.

Jos aloitkin väheksyä minua...

Ei. Se tuntui hyvältä. Me tunnumme.

En ole voinut henkisesti koskaan paremmin.

Mutta fyysisesti jokin on muuttunut.

Selvä.

Siispä me selvitämme, mistä on kyse.

Onko selvä?

Mitä sinä teet?

Hyväksytkö tämän oikeasti taistelutta?

En jaksa taistella. Menen käymään Josien luona.

Tule mukaan, jos haluat.

Tietenkin haluan. Mutta entä kaikki muut?

Jos koulu suljetaan, kaikilla ei ole paikkaa, minne mennä.

Toivoin, että auttaisit selittämään sen isällesi.

En voi, sillä olen hänen kanssaan samaa mieltä.

Oletko järjiltäsi?

Et voi tehdä tällaista päätöstä puhumatta kenenkään kanssa.

Miksi luulet, etten ole puhunut? - Et puhunut minun kanssani.

Olisin sanonut, että me tarvitsemme tätä paikkaa.

Minä tarvitsen tätä paikkaa.

Hope Mikaelson,

jos joku voi löytää uuden polun, niin sinä.

En halua uutta polkua. Palasin juuri tälle polulle.

Tämä polku johtaa nuorten kuolemaan.

Usko entistä bourbonin litkijää.

Vaikka jokin asia tuntuu hyvältä, se ei välttämättä ole oikein.

Koulun jättäminen sattuu, mutta aika auttaa.

Jos jatkamme samaan malliin, tuska vain pahenee.

Ehkä koulua ei tarvitse sulkea.

Ehkä tarvitsemme vain rehtorin, joka kestää paineita.

Mitä sinä maalaat?

Aika minimalistinen.

Pääni on täynnä ajatuksia,

mutta käteni eivät ilmaise niistä yhtäkään.

Ensin voimani, nyt taiteenikin on jumissa.

Tule Atlantaan kanssani. - Sinä et näemmä ole jumissa.

Älä käsitä väärin. Haluan koulun pysyvän auki.

Mutta jos se ei pysy, haluan sinut kotiin kanssani.

Se voisi olla sinunkin kotisi.

Tuo on ystävällisintä, mitä minulle on koskaan sanottu.

Siinä on kuitenkin yksi ehto.

Sinun täytyy tietää tarkalleen, mihin ryhdyt. Puutteineen päivineen.

Kerro sitten.

En voi. Kaikki ovat oman tarinansa sankareita, Cleo.

Jos minä kerron omani,

kaunistelen sitä saadakseni sinut myöntymään.

Siksi haluan sinun käyttävän voimiasi -

ja katsovan itse.

En tiedä, pystynkö enää siihen.

Jos haluan olla... - Yritä.

Olen valmis avaamaan mieleni ja elämäni sinulle.

Mutta vain, jos haluat.

Saako olla muuta? - Riippuu siitä, mitä on tarjolla.

Mikä tämä paikka on?

Eräänlainen huoltamo kadotetuille sieluille.

Olen nyt paikan pomo.

En puhunut tästä baarista.

Aivan.

Sinä olet limbossa. Kuolit näemmä vastikään.

Ei huolta.

Koska uhrauduit ystäviemme puolesta,

olet pian lauttamatkalla Rauhaan.

Onko täällä lauttakin? - Joo. Se vuotaa. Vaikea ohjata.

Näet itse, kun selvitämme, mikä sinua pidättelee.

Se on jo tiedossa.

En halua Rauhaan. Haluan palata henkiin.

Elämä alkoi juuri rullata.

Se ei ikävä kyllä onnistu. - Miksi ei?

Sinähän autoit muut takaisin. - Se maksoi.

Yksityiskohdat ovat hieman hämäriä, mutta luonto ei salli sitä toistamiseen.

Mitä minun sitten pitäisi tehdä?

Olet ainoa, joka tietää vastauksen.

Mutta minä autan sinua sen selvittämisessä.

Minua ei ole hetkeen manattu esiin.

Sinusta on tullut tosi voimakas.

Paraskin puhuja.

Olet kuulemma nykyään lautturi. - Eikö olekin outoa?

Olemme edenneet pitkälle torin pirtelöistä.

Mitä haluat, Hope?

Haluan nähdä isäni.

Paljon pyydetty. - Isänihän on limbossa?

Manaaja sanoi, että isä saa rauhan vasta kun minäkin saan.

Minä olen rauhallisen vastakohta.

En tiedä. Limbo on iso paikka.

Sinä olet nyt lautturi. Voit etsiä hänet.

Se onnistunee miljoona kertaa helpommin -

kuin se, mitä teit ystävillemme.

Teollani oli hintansa.

Nyt ymmärrän, että hinta oli korkeampi kuin tajusinkaan.

Mikä se oli?

En tunne mitään.

Ainakaan sitä, mitä pitäisi.

Kaikki tällä olemassaolon tasolla on kuin mykistettyä.

Sameaa. Kuin mustelma. - Myös tunteesi minua kohtaan.

Kokemuksesta voin sanoa,

että sinä taisit menettää inhimillisyytesi.

Tuskin se on niin yksinkertaista. Koska tiedän rakastavani sinua.

Se on ainoa asia, josta olen varma.

Haluan auttaa sinua.

Miksi isäsi? Kannattaako menettää osa minua sen takia?

Pintatasolla minä...

Minun pitää keksiä hänelle viimeinen lepopaikka.

Sillä -

koulu ei ole enää vaihtoehto.

Syvemmällä tasolla tuntuu, että olen mokaillut liikaa.

Jos saan tämän yhden asian kuntoon,

ehkä voin korjata kaiken muunkin hajonneen.

En silti halua menettää sinua uudelleen.

En edes Rauhassa. Unohda, että kysyin.

Voinko silti pyytää vielä yhtä asiaa?

Oliko niin paha?

En ole tottunut uusiin voimiini, joten en nähnyt menneisyyteesi.

Jotakin sinä silti näit.

Se taisi olla tulevaisuutemme.

Pahako?

Kaleb, se oli -

kaunista.

Miksi sitten näytät pelästyneeltä?

Koska meidän ei ole tarkoitus seurata tätä polkua yhdessä.

Minne muut menivät? - Paraskin puhuja.

Kun sinä katosit, päätin hypätä tiskin taakse hommiin.

Kuuntelin sieluja -

samaan tapaan kuin sinä minua.

Useimmat saivat läpimurron.

He tulevat myöhemmin kertomaan niistä sinulle.

Toivottavasti en tunkeillut. - Et. Hyvin tehty.

Sinä ansaitset rauhaa. Heti kun olet valmis.

En halua sitä. - Me puhuimme siitä jo.

Emme puhuneet.

Elämä on opettanut, ettei ole mikään häpeä olla apuri.

Vaikka tuskin Lauttapoika oikein toimii nimenä.

Ei haittaa. Pidän Pelastusmiehestä.

Ajoitus on täydellinen. Minun pitää löytää eräs henkilö.

Pyysin teidät tänne kuuntelemaan järkipuhetta.

Milton. - Älä yritä.

Vain kiusaajat ja rakkaat kutsuvat minua sillä nimellä.

Te olette tällä hetkellä vaarallisesti niiden välimaastossa.

Jätänkin teidät kahden. - Istu.

Et voi sulkea koulua, tohtori Saltzman,

sillä jokainen näistä kansioista on ihminen.

Elossa ja vailla kotia. - Kohtaa tosiasiat, MG.

Koulu on vaaraksi kaikille henkilöille tuossa pinossa.

Aina kun ratkaisemme yhden ongelman, ilmaantuu toinen.

Ongelmien takia he tänne tulivatkin.

Ollakseen turvassa.

Maailma ei ole yliluonnollisille turvallinen. Täällä on koti.

Perhe. Sinä hajotat ryhmän.

Luuletko, että haluan tehdä näin?

Caroline ja minä rakensimme tämän koulun tyttäriämme varten.

Olemme kokeneet liian paljon. Tarvitsemme uuden alun.

Mitä paskapuhetta.

Sinä pakenet surua, koska et halua kärsiä enää.

Tekemällä tämän päätöksen muiden puolesta -

toimit juuri päinvastoin, kuin lupasit Landonille.

Kun Josie lähti, sinä teit huonoja valintoja.

Sinäkö mieluummin takerrut häneen -

kuin jäät tänne kohtaamaan erilaisen elämän?

Kuten sanoin. Paskapuhetta.

Minne luulet meneväsi?

Ei ole järkeä kertoa, sillä haluan olla yksin.

Miksi kiirehdit? Pian olemme kaikki yksin.

Muut eivät tuijottaisi minua näin, jos olisivat hyväksyneet sen.

Ihan kuin minä voisin pitää koulun auki.

Sinäkinkö? MG:n koiranpentukatse iskee vyön alle, usko pois.

Minulla oli hyvä varasuunnitelma. Aioin paeta.

Kunnes sain tämän kirjeen Josielta.

Mitä hän sanoi? - Lue se.

Siinä on sinullekin jotain.

YKSITYISKOULUN LAKKAUTTAMINEN

Käskitkö noidan laittaa esteloitsun toimistosi ympärille?

Lahjoin Pedron suklaapatukalla. Maksoin ilmeisesti liikaa.

Jos tulit muuttamaan mieleni,

niin olen sanonut muillekin, että se on turha vaiva.

Tulin itse asiassa kiittämään, kun autoit palauttamaan inhimillisyyteni.

En voi ottaa kunniaa siitä.

Suunnitelma oli... - Josien. Tiedän.

Hän teki loitsun tähän antamaani riipukseen.

Ja lähetti sen perheeni luo New Orleansiin.

Siten inhimillisyyteni vapautui.

Hän ei enää tarvitse sitä -

ja pyysi antamaan tämän jollekin, joka tarvitsee.

Ajattelin, että se voisit olla sinä.

Siltä varalta,

että pääsi sisällä on pieni ääni,

joka yrittää vapautua pelosta -

tullakseen kuuluviin.

Onnistiko?

Tavallaan. Kaduilla puhutaan, että hän on jo lähtenyt.

Luulin, että se on hyvä juttu. - Tietenkin. Onhan se.

Halusin vain auttaa ystävää tarvitsemassaan asiassa.

Rauhaan saa yhteyden vain paikan päällä,

eikä se ole lautturille mahdollista.

Paitsi... - Paitsi mitä?

Jos sinä muutat mielesi siitä, miten viettää ikuisuuden.

Sattuuko tämä?

Noita kertoi, että ukonhattu "polttelee perkeleesti".

Se on tarkoituskin. Laita tähän.

No niin. Anna tulla.

Siinä tuli vastaus. - Miksei sinuun satu?

Ainoa keksimäni selitys on se, että kuolin eilen.

Mitä jos henkiin palaaminen nollasi kiroukseni?

Niin kuin isäsi kuolema mursi omasi.

Et usko olevasi enää ihmissusi.

Nyt tiedän, etten ole.

Miltä se tuntuu?

Tuntuu,

että olen viime aikoina muuttunut paljon -

tavalla,

josta olen ylpeä.

Olen aina määritellyt itseni sutena ja lauman johtajana.

Ehkä tämä on jonkun tapa sanoa,

että minun on selvitettävä, kuka olen ilman niitä.

Tai joku vasta vapautunut on etsinyt häntä tuhat vuotta.

Ymmärrän.

Jos aiot etsiä jotakin,

ota minut sille matkalle mukaan.

Tämä paikka on minulle erityinen.

Tulen tänne ajattelemaan.

Itkemään, jos on tarpeen.

Pussailemaan poikaystäväni kanssa. Hän on kuollut, ei siis huolta.

Niin olet sinäkin.

En tiedä, onko tämä paikka sinullekin erityinen.

Yritän vain tehdä oikean valinnan, isä.

Jos levitän sinut tänne ja koulu suljetaan,

joutuisimme taas eroon toisistamme. En siis tiedä.

Voisitko antaa jonkin merkin? - Anteeksi keskeytys.

Anteeksi, kun lähetin sinut turhalle tehtävälle.

Eikö onnistanut?

Oletko valmis tätä keskustelua varten?

Se riippuu. Oletko valmis sanomaan asioita, joista en suutu?

Josie lähetti Hopelle riipuksensa.

Muistako? Sen, joka saa hiljaiset asiat kuuluviin.

Aloin ajatella, että syvällä sisimmässäsi -

pienikin ääni löytää keinon kertoa totuutensa.

Se on yksi parhaita piirteitäsi.

Minun päässäni on aina miljoonia ääniä,

jotka huutavat tullakseen kuulluksi.

Kun sinä kuolit, minusta tuntui, ettei elämääni jäänyt ketään,

joka auttaisi erottelemaan ne.

Hyvät huonoista.

Harmi, että sen piti tapahtua pystyäkseni kertomaan sinulle,

että sinä olet minun riipukseni.

Parempi myöhään.

Miten jatkamme tästä?

Josie löysi Euroopasta koulun, jota haluaa käydä.

Hän kuulostaa onnelliselta.

Halusin tietenkin hypätä koneeseen ja lähteä hänen peräänsä,

tavoitella samaa onnea.

Olit kuitenkin oikeassa.

En lähtisi hänen takiaan,

vaan pakenisin kaikkea muuta.

Enkä ole enää sellainen.

Jos haluat taistella koulun pelastamiseksi,

olen ryhmässäsi.

Jos kelpuutat minut.

Olen aina halunnut sinut, Lizzie.

Sitten kannattaa suudella minua.

Mene pois.

Olen ollut poissa ihan riittämiin.

Siltä ainakin näyttää. - Äiti?

Anteeksi. Olen huono vamppaamisessa.

Lisätään se työstettävien asioiden listaan. Vai mitä, Milton?

Ei sinun tarvitse tehdä tuota.

Et ole enää pentu. - Tiedän.

Vastustelen kuitenkin vain, kun joku käskyttää. Ei siis haittaa.

Miten lauma otti uutisen?

Sudet eivät ole yhtä tunteellisia kuin vampyyrit ja noidat.

Pidimme treenisession -

unohtaaksemme sen,

että tätä hienoa salia ja buffetaamiaista -

ei ole kohta enää tarjolla.

Niin.

Vaikka koulu suljettaisiin, mikään muu ei muutu.

Laumahan pitää aina yhtä?

Jos alfa sanoo niin.

Siksi kysyinkin.

Ennen kuin kieltäydyt,

tunnusta ainakin se tosiasia, että olet jo toiminut alfana.

Minä olen ollut uppoutunut jumalasioihin.

Kuinka uppoutunut?

Ben pyysi lähtemään kanssaan. Minä suostuin.

Vain jos sinä myönnyt.

En tiedä.

En koskaan halunnut sitä.

Siksi se tehtävä kuuluukin sinulle.

Jos asiat menevät pieleen koulun suhteen,

sinä saat pidettyä lauman koossa.

Tunnustan, että tämä paikka on alkanut merkitä minulle oudon paljon.

Minunko on siis haastettava sinut?

Toki.

En ole yhtä vahva kuin ennen, joten rökität minut varmasti.

Olet vahva muilla tavoilla, Jed.

Kiitos, Finch.

Mitä ajattelit? Painia, nyrkkeilyä, thainyrk...

Ekana irrottava häviää.

Saat minut hermostuneeksi. Miksi joudun odottamaan?

Tärkein ensin.

Isäsi löysi rauhan. Sehän on hyvä uutinen.

Huono uutinen on se,

etten voi tuoda häntä luoksesi.

Mutta olen sentään lautturi.

Metafyysinen ihme.

Kun yhdistämme nerokkaat, maagiset mielemme,

sinun pitäisi saada haluamasi.

En halua nähdä Tähtiensotaa.

Tämä on toivottavasti jotain vielä siistimpää.

Muistatko, kun pidimme Matrix- maratonin?

Aloimme sitten väitellä siitä,

oliko lusikka oikeasti lusikka.

Tuo olen minä.

Miten me teemme tämän? - Ruutu ei ole lusikka.

Hei, Hope. Terveisiä Rauhasta.

Tätä sinä kai halusit, Landon, joten toivottavasti tämä toimii.

Ja kiitos. Olit oikeassa.

Täällä on upeaa.

Mitä hittoa? Laita se takaisin. - Odota.

Rakas Hope.

Pikkusuteni.

Ihmelapseni.

On todellinen lahja saada jättää sinulle viimeinen viesti.

Pidä se mukanasi tulevina vuosina.

Tiedä tämä.

Sinä teet elämässäsi virheitä.

Mikaelsonit ovat sellaisia.

Koet rankkoja aikoja,

sillä voimiasi on vaikea käyttää oikein.

Sinä löydät rakkauden.

Ja menetät sen,

sillä kuolemattomuuden taakka on sellainen.

Mutta tärkein asia elämässäsi on,

että sinä elät sen,

sillä sinä olet minun rauhani.

Kadun monia asioita,

mutten yhtäkään sinun kanssasi viettämääni hetkeä.

Rakastan sinua valtavasti.

Aina ja ikuisesti.

Kiitos.

Hei.

Mitä varten nuo ovat?

Sanot, että meidän on ylitettävä monia esteitä,

joten ajattelin aloittaa sellaisesta, joka on tiedossa.

Taiteilijan blokistasi.

Sinä se et luovuta.

Se on vain reilua. Olet inspiroinut monia ihmisiä täällä.

Haluan tehdä vastapalveluksen. Kahdella tapaa.

Ensinnäkin sanomalla, että piru minut periköön,

jos annan jonkin näyn viedä minulta elämäni parhaan asian,

sillä Salvatore-koulussa taistellaan rakkaiden asioiden puolesta.

Entä se toinen tapa?

Alan malliksesi.

Sinähän tarvitset inspiraatiota,

joten ajattelin tarjoilla sitä.

Mikä voisi olla inspiroivampaa kuin tämä -

lohikäärme?

Tunnen selvästi jotain.

Muistatko, kun näin koulun palavan näyssäni?

Kun sanoin, että sinä olet... - Hyvä mies. En unohda sitä koskaan.

Olin väärässä.

Sinä olet paras mies. Ainakin minulle.

Minäkin rakastan sinua.

Tapahtuipa mitä tahansa.

Et voi sulkea koulua.

Hope...

Tiedän, etteivät asiat ole menneet toivomallasi tavalla.

Ehkä tavoitteesi ei toteutunut.

Tervetuloa kerhoon.

Perustamisen syyllä ei ole väliä.

Salvatore-koulussa on kyse toisista mahdollisuuksista, ei täydellisyydestä.

Saatan olla maailman ainoa tribrid,

mutta olen yksi lukemattomista pelokkaista yliluonnollisista -

ympäri maailmaa, jotka kaipaavat ymmärrystä.

Ehkä tavoitteemme on muututtava kanssamme.

Siinä se. Voit nyt puhua, mutta en muuta mieltäni.

Ei tarvitsekaan. Minäkin olen miettinyt tulevaisuutta.

Kuunnellut -

pientä ääntä pääni sisällä.

Se kertoo, että sinä olet oikeassa.

Pidätkö koulun auki?

Kyllä. Ja en.

ETHAN MACHADON MUISTOSALI

Haittaako, että äitisi pelottaa minua?

Olet eka poikaystäväni. Hän ei päästä sinua helpolla.

Poikaystävä. Kuulostaa hyvältä.

Ei kai vielä ole myöhäistä lähteä Josien luo Eurooppaan?

Tosi hauskaa. Emme saa paeta. Sitä paitsi vihaisimme Belgiaa.

Tapaamme iloisemmissa merkeissä.

Salvatore-koulu ei sulje oviaan.

Mutta minä -

en toimi enää rehtorinanne.

Koulun tarkoitus oli suojella teitä maailmalta.

Uskon, että maailman on nyt -

tutustuttava teihin ja kykyihinne.

Totuus on se, että te ansaitsette tulla tunnetuiksi.

Teidän luvallanne -

minulle olisi suuri kunnia kertoa tarinanne -

kirjoittamalla ylös tuntemieni yliluonnollisten olentojen historian.

Kun taistelu koittaa, olemme kaikki paremmin valmistautuneita.

Aseinamme tarinat henkilöistä, joita rakastamme -

ja jotka olemme menettäneet matkan varrella.

Onko kysymyksiä tai vastalauseita?

Wade?

Kaikki halunnevat kysyä samaa.

Kuka on uusi rehtorimme?

Ei huolta.

Pesti pysyy perheessä.

Luulin, että lähdet huomenna.

Siksi lähdenkin nyt, kun kaikki nukkuvat.

Olen saanut tarpeekseni hyvästeistä.

Sinä jos joku voit ymmärtää sen.

Pärjäätkö sinä?

Entä itse?

Luulen niin.

Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan.

Hyvä.

Sitten koulu -

ei epäonnistunutkaan täysin.

Kiitos,

kun olit minulle toiseksi paras isä.

Kiitos sinulle,

kun olit kolmanneksi paras tytär.

Minne tämä on menossa? - Belgiaan.

Henkilölle, jolle voin luottaa sen.

Hiihtosauvoja, golfmailoja?

Ainoa ase, joka voi tappaa minut.

Se on siis hauras.

Älä huoli, Wade. Se menee oikeaan osoitteeseen.

Minkä annat sille nimeksi?

Intohimo.

Nyt kun blokki on poissa,

kerrotko siitä tulevaisuudesta, jonka näit?

En voi. Pelkään, että se muuttuisi samalla.

Minä yritän muuttaa sitä. - Sinä muutat maailmaa.

Ainakin kaltaisillemme yliluonnollisille.

Enempää en sano.

Salaperäisyytesi on seksikästä.

Tulen pian. Minun on ensin tehtävä jotain.

Se kai liittyy tulevaisuuteen?

Niin. Omaan tulevaisuuteeni.

Salaperäistä.

TOHTORI ALARIC SALTZMAN - REHTORI

Menetin näemmä jo työni.

Anteeksi. Minä vain haaveilin, rehtori Forbes.

Väliaikainen rehtori. Kuulostaa vähän tunkkaiselta.

Pitäydyttäisiinkö Carolinessa?

Kunpa olisit täällä.

Puhutko minulle vai isällesi?

Molemmille kai.

Maapähkinävoipirtelö. Kermavaahtoa pohjalla.

Kiva tietää, että jotkin asiat eivät muutu.

Kaikki muu tuntuu muuttuvan.

Saanko kysyä, oletko onnellinen?

Onni on tunne. Hankala kysymys.

Mutta limbossa tiedän, minne kuulun.

Olen aina halunnut kodin.

Älä sitten unohda minua.

Hope Mikaelson.

Niin ei käy koskaan, vaikka olemme molemmat muuttuneet paljon.

Rakastan sinua aina.

Tiedät, mistä minut löytää.

Aika jättää vielä yhdet hyvästit.

Voisitko jäädä vielä hetkeksi?

Tietenkin.

Kuolleet voivat odottaa.

Hyvä.

Jotkut ovat odottaneet riittämiin.

KREIKKALAISET TARINAT

Opimme nuorena -

erottamaan sankarin ja konnan,

hyvän ja pahan, pelastajan ja menetetyn tapauksen.

Olen kuitenkin oppinut, että ainoa ero -

riippuu tarinan näkökulmasta.

Nimeni on Hope Mikaelson.

Tulen konnien pitkästä suvusta.

Ainakin niin minä uskoin ennen, mutta en enää.

Koulu näiden porttien takana suojeli kerran kaltaisteni salaisuuksia.

Nyt me suojelemme muita niiden salaisuuksien avulla,

sillä me olemme sankareita.

Tänään avaamme ovet uudelle yliluonnollisten vuosikurssille -

ja opetamme heidätkin sankareiksi.

No niin. Ensivaikutelmat kestävät eliniän.

Koska monet teistä ovat kuolemattomia, Hope,

haluaisitko kunnian?

TERVETULOA SALVATORE-KOULUUN

Tervetuloa kotiin.

Tekstitys: Tiia Saarijärvi