Original subtitles

Tämä on pelottavaa.

Hyvät hyssykät.

Kun hurrikaani Helene iski Blue Ridge Mountainsille,

se käynnisti tapahtumaketjun, jossa ihmiset jumiutuivat koteihinsa

ja kamppailivat selviytymisestään.

Hurrikaani iski niin nopeasti

ja aiheutti niin suurta tuhoa, että monen elämä muuttui pysyvästi.

No niin. Tule!

Vesi nousi nopeasti. En tiennyt, kauanko sitä kestäisi.

Pelkäsin, että hän ajautuu virran mukana ja kuolee.

Sitten jokin iso iski minua lujaa selkään.

Se työnsi kasvojani veden alle.

Taakseni alkoi kertyä rojua, joka puristi selkääni.

Yritin tehdä rauhan itseni kanssa siltä varalta, että loppuni koitti.

26. syyskuuta 2024

hirviömäinen hirmumyrsky repi USA:ta kappaleiksi.

Hurrikaani Helene rantautui Floridan ikoniselle Big Bendin alueelle.

Helene moukaroi Floridan rannikkoa 63 m/s puhaltavilla tuulilla.

Hurrikaani Helene on yksi pahimpia raportoimiani katastrofeja.

Se aiheutti katastrofaalisen vedenkorkeuden.

Kohtalokkaat myrskyvuokset voivat yltää 3 - 6 metriin.

Pahempaakin oli luvassa.

Pohjois-Carolinassa sataa runsaasti ja tulvii.

Helene myrskysi kuuden osavaltion halki...

Runsasta sadetta Georgiassa, Keski- ja Länsi-Carolinassa

Keski- ja Länsi-Pohjois-Carolinassa.

...aiheuttaen ennennäkemätöntä tuhoa satojen kilometrien päässä sisämaassa.

Alueella on katastrofaalisia ja hengenvaarallisia äkkitulvia.

Kuin jumala olisi vallannut joen ja leikitellyt sillä.

Tilanne on todella hengenvaarallinen.

On vaarallista päätyä niihin vesiin.

Ruumista ei välttämättä voida tunnistaa myöhemmin.

Jossain vaiheessa on omillaan,

koska emme tapata väkeämme siksi,

että joku ei halua kuunnella meitä. Se on liian vaarallista.

Rukoilin Luojalta, että lato kestäisi. "Älä anna nähdä ihmisten kuolevan."

Tämä on tarina yhdestä suurimmista ja tappavimmista myrskyistä

USA:n mantereella sitten hurrikaani Katrinan.

Lähdemme myrskybongaamaan

Itä- ja Koillis-Coloradoon.

Olen Max Olson. Olen myrskybongannut 18 vuotta.

Max on yksi monista ammattimaisista myrskybongaajista.

Keskusteluun liittyy myrskybongaaja Max Olson.

Max, tuo näyttää pelottavalta.

Hän tienaa myymällä sykettä nostavaa materiaalia,

jota voidaan käyttää äärimmäisten sääilmiöiden analysointiin.

Äärimmäiset säät ovat olleet Maxille pakkomielle lapsesta asti.

Täällä Nebraskassa on nousemassa myrskyjä.

Menemme bongaamaan niitä.

Aloitin bongaamisen hyvin nuorena isäni kanssa.

Suuntaamme kohti tuota ukkosmyrskyä. Kello on 7.25.

Näin myrskyisää säätä ensikertaa kaksi- tai kolmevuotiaana.

Katsoin lähestyvää myrskyä sisällä, ja lasiin alkoi sataa rakeita.

Menin lasiselle liukuovelle ja painoin kasvoni sitä vasten.

Olin lumoutunut.

Joka syntymäpäivänä

katselin kirjoja ja VHS-nauhoja tornadoista ja hurrikaaneista

ja siitä, miten kamerat tallensivat myrskyt mahdollisimman tarkasti

ja dokumentoivat myrkyssä olleiden ihmisten tarinoita.

Tuolla on tornado. Hullua!

Lopulta vanhempani tajusivat, että se ei ollut vaihe,

ja alkoivat panostaa siihen täysillä.

Isäni vei minua myrskybongaamaan. Kun sain ajokortin,

olin jo aika kokenut myrskybongaaja.

Olen tuntenut Aaronin yli vuosikymmenen.

Tapasimme myrskybongaajakokouksessa.

Olen Aaron Rigsby, ammattimainen myrskybongaaja.

Kiehtovinta myrskyissä ja säässä yleensä on se,

että tapahtumat ovat aina erilaisia.

Tätä voi tehdä yli 20 vuotta, ja kun luulee nähneensä kaiken,

luontoäiti yllättää.

24. SYYSKUUTA 2024

Kello on 11.00. Tervetuloa videopäivityksen pariin

trooppisesta hirmumyrsky Helenestä.

Se luokiteltiin potentiaaliseksi 9. trooppiseksi sykloniksi.

Aamulla lentäneen hurrikaanitiedustelukoneen

ja satelliittikuvien perusteella myrsky on yltynyt

trooppiseksi hirmumyrskyksi, jonka myötä se saa nimen Helene.

Aloimme saada vähän ohjausta,

joka viittasi siihen, että jotain voisi ilmetä Länsi-Karibialla.

Säämallit vihjasivat pian, että myrsky voimistuisi vauhdilla,

nopeammin kuin mikään aiempi hurrikaani.

Vuorokauden kuluessa ja liikkuessaan lahden yli

trooppinen myrsky Helene voimistui ja muuttui hurrikaaniksi.

Nopeus on nyt 38 m/s.

Hurrikaani on yhä ensimmäistä luokkaa, mutta sen odotetaan voimistuvan.

Aamukahdeksasta asti hurrikaani Helene on ollut toisen luokan hurrikaani.

Helene voimistui tänään kolmannen luokan hurrikaaniksi.

Nopeimmillaan tuulee noin 55 m/s.

Hurrikaanit tarvitsevat merenpinnan lämpötilan

eli 27 celsiusasteen lämpötilan muodostuakseen.

Helene sai voimaa meren lämpötilasta, joka oli uskomattomat 30 astetta.

Se teki kehityksestä nopeaa ja intensiivistä.

Haluan puhua koosta. Näette, miten iso se on.

Hirviömäisen myrskyn halkaisija on uskomattomat 800 kilometriä.

Koko myrskybongausurallani en ollut ollut varmempi siitä,

että vastassamme olisi hirviö.

Satelliittiesitys rantautumispäivänä

näytti niin klassiselta kuin hurrikaani voi.

Se suuntasi kohti Big Bendin rannikkoa.

Hurrikaani Helenen ennustettiin iskevän Floridan Big Bendiin,

320 kilometrin rantaviivalle,

jossa Floridan kapea uloke kohtaa laajemman niemimaan.

Liikeradan mukaan Helene rantautuisi

pieneen Steinhatcheen rannikkokaupunkiin.

Saavuimme Steinhatcheen.

Uskoimme, että se olisi rantautumisen loppusija.

Löysimme rakennelman, joka oli aivan veden äärellä

ja vahvistettu betonipilareilla ja teräskehikoilla.

Se oli ihanteellinen paikka selvitä hurrikaanista.

Vaarallisten tuulten lisäksi

Helenen odotettiin tuovan ennennäkemättömiä myrskyvuoksia,

kun hurrikaanin voimakkaat tuulet työntäisivät vettä rantaan.

Kaikki ajattelevat hurrikaaneja tuulena.

Sitähän Saffirin-Simpsonin asteikko mittaa luokilla 1, 2, 3, 4 ja 5.

Ne ovat tuulimittauksia,

mutta vesi on vaarallisin ja tappavin hurrikaanin osuus.

Myrskyvuoksi on kuin tsunamiaalto.

Maxin ja Aaronin kuvaama materiaali voi olla tärkeää

Helenen myrskyvuoksen voiman ja nopeuden ymmärtämisessä.

Halusimme olla Helenen myrskyvuoksessa ja dokumentoida sen.

Olen tehnyt yhteistyötä eri virastojen kanssa

myrskyn jälkeen auttaakseni tutkimaan,

mikä myrskyvuoksi on, mitä tarkalleen tapahtui ja miten.

Helenen myrskyvuoksen ennustettiin olevan kohtalokas.

Ennuste lupasi kuusi metriä vettä.

Olen ollut täällä 25 vuotta. Emme tapaa ennustaa näin suuria vuoksia,

joten tämä on merkittävää.

Kohtalokas skenaario ilmenee tässä osassa Floridan rannikkoa.

Mahdollisuudet päästä pois heikkenevät nopeasti.

Ottakaa myrskyvuoksen uhka vakavasti.

Valtava myrsky vaikuttaa lähes koko Floridaan

ja on törmäyskurssilla miljoonien asukkaiden kanssa.

Olen kokenut paljon hurrikaaneja.

Tämä sai minut pelkäämään.

26. SYYSKUUTA 2024

Myrsky voi yltää neljänteen luokkaan rantautuessaan.

Se liikkuu koilliseen 37 km/h...

Olemme Airbnb:ssä Steinhatcheessa.

Näyttää siltä, että Helene voi yltyä neljänteen luokkaan

ja tulee suoraan meitä kohti.

Ikkunasta voi tulla 4,5 - 6 metrin aalto.

Olin tyyni, kunnes tuo ilmoitettiin. Nyt vatsassa alkaa kihelmöidä.

Totta puhuen olen vähän hermona.

Matalapaine Helenen keskiössä on sen moottori.

Normaali ilmanpaine merellä on 1 013 millibaaria.

Helenen keskusilmanpaine putosi 940 millibaariin

ja toimi kuin tyhjiö, joka imi yhä enemmän ilmaa valtavalla voimalla.

Helenen tuulen nopeus oli nyt yli 58 m/s,

ja se lähestyi Floridan rannikkoa.

EVAKUOINTIMÄÄRÄYS

Kehotamme kaikkia katsojia ottamaan myrskyn vakavasti

ja noudattamaan paikallisten viranomaisten ohjeita.

Helene rantautuisi muutaman tunnin päästä,

joten evakuointikäskyjä annettiin ympäri Floridaa.

Steinhatchee oli suurelta osin hylätty,

mutta Max ja Aaron odottivat hurrikaanin iskevän.

Jossain vaiheessa on omillaan,

koska emme tapata väkeämme siksi,

että joku ei halua kuunnella meitä. Se on liian vaarallista.

Se oli ensimmäinen kerta, kun olimme niin vaarallisessa tilanteessa

ilman pakokeinoa.

Kun viikko alkoi, tuskin kukaan puhui Helene-nimisestä myrskystä.

Tänään ei muusta puhutakaan Floridan rannikolla

ja syvässä etelässä.

Kyseessä on nyt neljännen luokan hurrikaani.

Se on unohtumaton tunne, kun tietää, että öinen hirviö on tulossa kohti.

Helene oli nyt valtava neljännen luokan hurrikaani,

joka oli rantautumassa.

Myrskyn keskipiste oli siirtymässä maankamaralle.

Hurrikaanin tuhoisin osuus,

myrskynsilmää ympäröivä pilvivalli, ylsi jo rannikolle

tuoden mukanaan 62 m/s puhaltavia tuulia...

-Varokaa romua! -Pyhä jysäys.

...ja odotetun myrskyvuoksen.

Myrskyvuoksi on tulossa. Mennään katsomaan.

Tuuli piiskasi, ja katsoimme alas.

Myrskyvuoksi ylsi jo 60 - 90 senttiin niin lyhyessä ajassa.

Se nousi nopeasti.

Alle viidessä minuutissa

täysin kuivalla alueella oli 30 senttiä vettä.

-Katso, miten ne kelluvat. -Talot kelluvat pois.

Katso niitä!

On hullua katsoa, kun kymmenet kodit alkavat kellua pois.

Myrskyvuoksea ei kutsuttu turhaan kohtalokkaaksi.

Sen vaikutusten näkeminen on ihan ylimaallista.

Helenen myrskyvuoksi oli lähes viisimetrinen.

Se kylvi tuhoa satojen kilometrien matkalle Floridan rannikolla.

Floridan Big Bendissä on pelottava myrsky-yö.

Siellä on juuri nyt tuhoisa myrskyvuoksi.

Yön aikana myrsky jatkoi matkaansa Georgiaan ja Etelä-Carolinaan.

Täytyy sanoa, että jos heräätte Atlantassa,

älkää menkö minnekään.

Aamuvarhaisella, kun Helene kohtasi Blue Ridge Mountains -vuoriston

Tennesseessä ja Pohjois-Carolinassa, myrsky ansaitsi maineensa

yhtenä USA:n historian tappavimmista hurrikaaneista.

Se aiheuttaa katastrofaalisia tulvia.

Appalakeilla Helenestä koilliseen sataa runsaasti.

Pohjois-Carolinan vuorten länsilaidalla trooppinen...

Suurin huolenaiheemme on nyt se, mitä näemme tapahtuvan

Carolinan vuoristossa.

800 kilometriä Floridan rannikolta sisämaahan

Appalakkien sydämessä on Yanceyn piirikunta,

jonka suurin kaupunki on Burnsville.

BURNSVILLE, POHJOIS-CAROLINA

Olen Shane Hilliard, Yanceyn seriffi Pohjois-Carolinassa.

Raamattuvyöhykkeellä yhteisö on tiivis.

Alueen ihmiset ovat sitkeitä ja osaavat hoitaa asiansa itse.

Olen Jay-Paul Thibault, lasitaiteilija.

Viimeiset kaksi vuotta

Jay-Paul oli rakentanut unelmakotia itselleen ja tyttöystävälleen Ginalle.

Remontoin siitä juuri sellaista taloa kuin halusin.

Työstin sitä 3 - 4 päivää viikossa, jotta minulla olisi koti.

27. SYYSKUUTA 2024

Helenen valtavan ilmamassan saapuessa Pohjois-Carolinaan

myrsky ylsi Blue Ridge Mountainsin huipuille ja työntyi ylöspäin.

Myrsky jäähtyi nopeasti tiivistäen kosteutta

ja muodostaen vesipilviä vuorten ylle.

Rankkasade alkoi iskeä huipuille

ja vesi voisi virrata vain alamäkeen.

Hurrikaani Helene kaatoi valtavan määrän sadevettä

Blue Ridge Mountainsille Pohjois-Carolinassa.

Kyseessä ovat historialliset jokien tulvahuiput

Appalakkien Blue Ridge Mountainsilla. Sitä jatkuu yli 320 kilometriä.

Useita äkkitulvahätätapauksia on kohdattu varhaisaamusta alkaen.

27. SYYSKUUTA 2024

Vuoristokaupunkien asukkaat eivät tienneet, mikä heihin iskisi.

Heräsin sateeseen. Puhuin Ginan kanssa lyhyesti.

Sanoin, että ennen kuin tilanne pahenee,

lähden ulos ja sidon pari juttua kiinni.

"Palaan, ennen kuin huomaatkaan."

Lähdin tien päälle luullakseni noin kello 5.30.

Ajoin paikalle päätien kautta.

Satoi, mutta ei tulvinut. Rakennuksia ei ollut romahtanut

eikä puita kaatunut. Oli vain sadetta.

Taisin saapua tänne noin kello 6.30.

No, se on korkeammalla kuin olen ennen nähnyt.

Vedenkorkeus ylsi jo sillalle, joka vei Jay-Paulin tontille.

En pelännyt siinä vaiheessa,

koska en tiennyt, mitä 24 kilometrin päässä tapahtui

myrskyn iskiessä vuorille ja miten paljon sataisi.

Muistaakseni keskityin silloin hyvin yksinkertaiseen asiaan

eli sitomaan pari juttua kiinni.

Tilanne alkaa olla paha.

Vedenpinta nousi koko ajan.

Kaikki on edelleen hyvin. Tärkeät tavarat ovat sisällä.

Ylitän sillan nyt, koska tulva yltyy.

Lähden pois täältä.

Jay-Paul ylitti sillan viime hetkellä.

Ylitettyäni sillan se oli poissa viiden minuutin päästä.

Enää ei pääse yli.

Silloin tajusin, miten vakava tilanne oli.

Yritin palata varmistamaan, että Gina on turvassa,

mutta en mitenkään päässyt takaisin.

Kävelin paikkaan, jonka tiesin olevan turvallisin, eli paloasemalle.

Tämä alkaa olla aika hullua.

Helenen vaikutukset tuntuivat kaikkialla

Appalakeilla, Pohjois-Carolinassa.

Koko alue oli keskellä tuhatvuotisen harvinaista sääilmiötä.

Meillä on uusi video raivoavasta joesta, joka nostaa talon.

Kojelautakamera kuvasi,

kun pariskunta välttyi maanvyörymältä täpärästi

Blue Ridge Mountainsilla.

-Selvä. Olen matkalla. -Jatka vain.

Perillä ollaan.

Pelastuslaitoksilla alkoi olla kiire.

Olin täällä. Tämä huone oli komentokeskus.

Apulaisseriffit olivat... Hätänumeroon tuli puheluja.

Puita kaatui.

Sähköjä katkesi kaikkialta.

Ihmiset pyysivät apua hätäkeskukselta puhelu toisensa jälkeen.

Hätäkeskuksella. Onko teillä hätätilanne?

En ole kokenut vastaavaa hätäpuhelumäärää.

Yhtäkkiä ne lakkasivat, kuin kytkimestä kääntämällä.

Se oli inhottava tunne, pelottavampi kuin puhelut,

koska tiesimme, että ihmiset tarvitsivat apua,

mutta eivät voineet soittaa, sillä menetimme yhteyden.

Kun apua ei voinut soittaa, ihmiset kamppailivat omillaan.

Tuntien ajan miljoonia litroja vettä

vyöryi alas Pohjois-Carolinan vuorilta.

Lopulta ne saapuivat Itä-Tennesseen laaksoihin,

jossa Jefferson Cityn ulkopuolella

erätarkastaja Justin Pinkstonin elämä oli muuttumassa monellakin tapaa.

Päiväni alkoi hyvin.

Vaimoni herätti minut. Kello oli varmaan noin 8.

Hän sanoi: "Olen raskaana." Yritimme perustaa perhettä,

joten päiväni alkoi upeasti.

Itä-Tennesseen joet tulvivat, ja sen padot olivat murtumispisteessä.

Nolichucky on yksi Itä-Tennesseen suurimmista joista.

Parhaimmillaan vettä virtaa padon yli 5 miljoonaa litraa sekunnissa

eli lähes kaksi kertaa Niagaran putousten verran.

Kun ylitin sillan numero 107 Green Countyssa,

huomasin, että vesi ylsi hyvin korkealle.

Silta on todella korkea. En ollut nähnyt vettä niin korkealla.

Pelastuslaitos ei päässyt tulvaveden eristämille silloille.

Vedenkorkeus nousi Itä-Tennesseessä,

hätävaroitus annettiin,

koska suuren joen ylittävä pato oli vaarassa murtua.

Nolichuckyn pato voi murtua milloin vain, joten hälytys annetaan.

Jos asuu alajuoksulla ja padon lähellä, on valmistauduttava.

On oltava suunnitelma.

Voi olla hengenvaarallista, jos pato murtuu.

Nolichucky-joki virtaa Pohjois-Carolinasta Itä-Tennesseehen.

Joen pato oli murtumispisteessä.

Laaksossa olleet ihmiset olivat vaarassa.

Pelastuslaitoksen kamppaillessa erätarkastaja Justin Pinkston

ja kaksi kollegaa ottivat asiat omiin käsiinsä.

Niin, tuo keltainen talo.

Meillä ei varsinaisesti ole tulvapelastuskoulutusta,

mutta tilanne oli äärimmäisen vaarallinen. Ihmiset olivat ansassa.

Partio otti veneen ja lähti joen yli.

Minä ajoin, ja Jeff kertoi,

että joku oli loukussa talossa.

Mies on haettava keltaisesta talosta. Hän on todennäköisimmässä vaarassa.

Pitele kiinni.

Paikallinen Brian Malobisky oli pulassa.

Olin ansassa. Vein kaksi koiraani ullakolle, otin kissani Karman,

vein sen ullakolle ja menin sinne itsekin.

Justinilla ja tiimillä oli vaikeuksia tavoittaa Brian.

Vedessä on voimalinjoja.

Vedessä navigointi oli todella vaarallista.

Jos jokin menisi pieleen ja vene sammuisi,

vaikka ylikuumennuttuaan tai potkurin jumiuduttua,

olisimme ajautuneet avuttomina alavirtaan.

Se oli mielessäni. En tiennyt, mitä veden alla oli.

En tiennyt, olinko törmäämässä aitaan, voimalinjaan tai taloon.

Mene.

-Tuolla on yksi. -En halua sitä potkuriin.

Ryhmän navigoidessa vaarallisilla vesillä

vedenkorkeus kohosi nopeasti Brianin talolla.

Mietin, ehtivätkö he luokseni ajoissa.

Kauanko talo kestäisi romahtamatta päälleni?

Mitä jos se romahtaa? Mitä jos ajaudun veteen?

Burnsvillen vuorilla, Pohjois-Carolinassa,

joenpinnan nousu tarkoitti, että ensivasteyksikkö kutsuttiin apuun.

Olen Ivan Barnes. Asun näillä vuorilla perheeni kanssa.

Olen vapaaehtoisena Egypt Ramseytownin sopimuspalokunnassa.

Päivänä, jona myrsky iski, soitin palokunnalle kaatuneista puista.

Raivasimme niitä teiltä.

Raivatessa teitä puista ja voimalinjoista

Ivan joutui eristyksiin ja meni paloasemalle odottamaan.

Se oli ainoa paikka.

Tiet olivat poikki kaikkialla. Voimalinjoja oli maassa siellä täällä.

Asema vaikutti parhaalta paikalta.

Jay-Paul pääsi myös paloasemalle.

Ystäväni Ivan oli siellä, joten jos lähtisimme jonnekin,

aioimme pysyä yhdessä.

Kun he katsoivat ohi virtaavaa vettä, oli selvää, että se nousee.

Tunsimme turvaa jonkin aikaa.

Sitten vesi nousi,

kunnes oli puolen metrin päässä aseman pohjakerroksesta.

Vedenpinnan noustessa he kiipesivät paloauton katolle.

Parin metrin jälkeen vesi on jalkojemme juuressa.

Kun istuimme autossa, muistin, että palokunnalla oli varasto.

Se kellui eteemme. Se oli...

Se oli järkyttävää. En voinut uskoa sitä.

Olin vaarassa. Tiesin, että olin vaarassa.

Teimme pakosuunnitelmia.

Jay-Paulin ja Ivanin oli toimittava.

Teemme reikää kattoon siltä varalta, että tulva yltyy.

Teemme pakoreittiä katolle kaiken varalta.

Tiesin, että meidän oli päästävä pois.

Minulle merkittävä siirtymäkohta oli se,

kun menimme katon läpi ja sitten katolle.

Tuntui kuin olisi mennyt portaalista.

Maailma oli erilainen ennen sitä ja sen jälkeen.

Pyhä jysäys. Muuta en osaa sanoa.

Seisoimme katolla ja näimme panoraamana

niin paljon tuhoa kuin voi kuvitella.

-Katso tuota taloa. -Se menee virran mukana.

Tuollakin menee puu.

Olen purjehtinut, ollut merellä ja nähnyt vettä,

mutta en ollut koskaan nähnyt mitään vastaavaa.

Näin, kun 12 - 15 metriä pitkät puut

poukkoilivat kuin hammastikut.

Vesi virtasi vauhdilla,

kuin jumala olisi vallannut joen ja leikitellyt sillä.

Paloauto, jonka päällä miehet olivat olleet, jäi täysin veden alle.

Katolta heillä ei ollut enää pakopaikkaa.

On vaarallista päätyä niihin vesiin.

Ruumista ei välttämättä voida tunnistaa myöhemmin.

Pidän mukanani tussia, kun olen palolaitoksella.

Aioin kirjoittaa

sosiaaliturvatunnukset molempiin käsiini,

jalkoihini ja rintaani, jotta minut voisi tunnistaa myöhemmin.

Vaikka oli meluisaa, oli myös tietynlaista hiljaisuutta

tilanteen luonteen takia.

Ajattelin elämää ja tiesin, että perheeni oli kunnossa.

Tärkeintä oli, että tiesin heidän olevan kunnossa.

Tiesin niin olevan, koska he olivat yläjuoksulla.

Tavallaan parasta tilanteessa oli, että tiesin perheeni olevan turvassa.

Alle 12 tuntia myrskyn osumisesta Floridan rannikolle

Helene menetti tehoaan ja lähestyi loppuaan,

mutta Itä-Tennesseen tulvat olivat täydessä vauhdissa.

Maanvyörymät pyyhkivät pois kaiken tieltään.

Kaikki on poissa. Kaikki poissa.

Veden voima ja määrä

repi perustuksiltaan myös taloja, joiden omistajat olivat yhä sisällä.

Hitto!

Jumpe! Tämä on pelottavaa.

Voi... Anteeksi, ei ollut tarkoitus kiroilla.

Hyvät hyssykät.

Mennään ullakolle, jos on pakko.

Nolichucky-joella Justin ryhmineen tavoitti Brianin,

joka oli ansassa eläintensä kanssa.

Luulen, että se meni talon sivulle ja irtosi.

Hei!

Hei!

Kun saavuimme Brianin talolle,

tajusin, että vesi nousi nopeasti.

En tiennyt, kauanko sitä kestäisi. Brian oli saatava ulos.

Pidetään kiirettä. Rakennukseen tulee vettä.

Katsokaa betonia.

Ajoimme hänen talonsa viereen.

Jeff meni avaamaan lasiovea päästäkseen Brianin luo.

Emme tienneet veden määrää talossa.

Kun Jeff avasi oven, vesi purkautui.

Kun Jeff avasi oven, hän ajautui virtaan.

Ajattelin: "Luoja, tästä tuli juuri erittäin paljon vaarallisempaa."

-Minulla on lämmitin. -Entä eläimet?

Kun olohuoneen lasiovi petti,

se ryöpsäytti vettä talon läpi ja työnsi minut

ja koirat keittiöön saakka.

Vesi syöksyi talon läpi 40 - 48 kilometrin tuntivauhdilla.

Jeff sanoi: "Hakekaa koirat. Viedään koirat pois täältä."

Hän lähti uimaan mustan labradorin perään ja toi sen minulle.

Brian toi toisen koiran.

Kun Jeff yritti tarttua beagleen, sen panta lipesi.

Jeff lähti koiran perään.

Mene!

-Hän sai sen! -Hän on jumissa.

Samaan aikaan Brian alkoi huutaa kivusta.

Hän oli jumissa. Ajattelin, että nyt oli tosi kyseessä.

Oli mentävä veteen hakemaan Brian.

Minä autan. Tule.

Talon läpi virtasi tuhansia litroja vettä.

Olin jumissa nurkassa, kun jokin iso iski minua lujaa selkään.

Se työnsi kasvojani veden alle.

Taakseni alkoi kertyä rojua, joka puristi selkääni.

Ajattelin, että olen metrin päässä veneestä.

Mikä vielä voisi mennä pieleen?

Kiirehdin Brianin luo. Kun vedin häntä,

hän liikkui puoli metriä ja pysähtyi.

Olin ihmeissäni. Brian sanoi: "Olen jumissa."

Kysyin, miten.

Vesi virtasi ovesta vauhdilla. Hänen pitäisi ajautua ulos.

Talon romu kiilasi Brianin oviaukkoon.

Työnsin kakkosnelosta, mutta se oli hitsattu kiinni. Se ei liikkunut.

En saanut sitä liikkumaan vedenpaineen takia.

Mietin, mitä tekisimme.

Jos Briania ei voisi vapauttaa,

hän voisi upota minuuteissa nousevaan veteen.

Vasen jalkani... En voi. Vasen jalkani on jumissa.

Yhtäkkiä jumista päästiin.

Lauta lennähti ilmaan, ja Brian lensi suoraan Jeffin käsivarsille.

En tiedä, mitä tapahtui, mutta kaikki vain irtosi.

En tiedä, suojeliko isäni minua taivaasta

tai äitini. Kaikki, mikä piti minua otteessaan,

tuntui katoavan. Ryhmä sai minut vedettyä venettä kohti.

Brian oli uupunut.

Hän ei pystynyt seisomaan kamppailtuaan hengestään.

Silloin ajattelin, että meidän on mentävä.

Ei ollut aikaa hengähtää. Oli hypättävä veneeseen ja lähdettävä.

Halusin kuivalle maalle mahdollisimman pian.

Pitäkää kiinni.

Unohdin väläyttää... Unohdin, että kuvaan.

Kun pääsin veneeseen koirieni ja kolmen agentin kanssa,

tunsin tyyneyden valtaavan minut.

Muistan, että he käskivät minun sinnitellä ja luottaa heihin.

He auttaisivat meidät pois sieltä.

Brian! Koeta kestää.

Sadevesi vyöryi pitkin päivää Pohjois-Carolinan vuorilta,

mutta vedenpinta laski vihdoin.

Tunsimme helpotusta. Olimme turvassa.

Tämä on paloasema tai mitä siitä on jäljellä.

Kun vesi laski tarpeeksi, kävelimme laiturille. Mutaa oli kaikkialla.

Kaikki oli poissa, kaikki puut yhtä lukuun ottamatta.

Puolet tiestä oli poissa. Kävelimme vyörymän jäljillä.

Kävelimme kohti taloani.

Pääsin viimein perille.

Näin, että koko joki oli muuttunut veden voimasta.

Kaikki tutut maamerkit olivat poissa. Kivet olivat erilaisia ja puut poissa.

En voinut edes uskoa, että katsoin omaa taloani.

Kaikki oli poissa.

Minulla oli 20 vuoden edestä lasitaidetta siinä ateljeessa.

Minulla oli kaikki työkaluni, isoisäni työkalut, isäni työkalut, jotka perin.

Kaikki muistoni, valokuvani ja muu oli poissa.

En sanonut paljoa. Olin ällistynyt.

Yritin miettiä, mitä tehdä.

Helenen jälkimainingeissa

Blue Ridge Mountainsin asukkaat arvioivat vahinkoja.

Talot olivat poissa.

Ajoneuvoja oli vedessä, ylösalaisin ja murskana.

Oli maanvyörymien jälkiä ja täydellistä tuhoa.

Koko vuorenrinne vyöryi pois ja tuhosi kaiken tieltään.

Kun katsoin tuhoa, mietin, miten voimme koskaan jälleenrakentaa.

Miten palaamme entiseen?

Seriffi Hilliard alkoi laskea Helenen ihmisuhreja.

Tajusimme, että meidän oli löydettävä kadoksissa olevia ihmisiä.

Jakauduimme aamuisin vyöhykkeisiin, ja kaikilla oli lista.

Niissä oli osoitteet tai entiset osoitteet.

Kävimme katsomassa ja raportoimme.

Valitettavasti piti etsiä ihmisiä, jotka menettivät henkensä

maanvyörymille tai veteen.

Floridasta Kentuckyyn

Helene kulki tuhat kilometriä kuuden USA:n osavaltion halki

vieden ainakin 250 ihmisen hengen.

Helenen katastrofaaliset seuraukset.

Miljoonat ovat vailla sähköä.

Kokonaisia yhteisöjä tuhoutui. Pelastusoperaatiot

ovat yhä käynnissä.

Eräs hätäviranomainen kutsui tätä raamatulliseksi tuhoksi.

Helene iski viisi päivää sitten. Alue näyttää yhä tältä.

Kontteja on lennellyt, ja romu tukkii siltoja.

Tiet näyttävät enemmänkin rotkoilta, ja yhteisöt ovat yhä eristyksissä.

Paikalla olleiden kuvamateriaali

ja tieteelliset tutkimukset Helenestä on nyt arvioitu.

Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos aiheutti meren korkeat lämpötilat,

jotka tekivät Helenestä 500 kertaa todennäköisemmän.

Analyysi osoitti, että ilman ilmastonmuutosta

Helenen tuuli ja sade olisivat olleet ainakin 10 prosenttia lievempiä.

Hurrikaani olisi ollut vähemmän tuhoisa.

Burnsvillen ja ympäröivien alueiden asukkaat

kokivat neljännen luokan hurrikaanin vaikutukset

ja joutuivat rakentamaan elämänsä uudelleen.

Myrskyn tultua ja mentyä kaikki oli kaaoksessa.

Sähköä ei ollut. Kännyköitä ei ollut.

Meillä ei ollut mitään syötävää,

mutta ihmiset tulivat yhteen tavalla, jota en ole ennen nähnyt tässä maassa.

Kukaan ei välittänyt poliittisista näkemyksistä

tai ajattelutavoista myrskyn jälkeen.

Kyse oli vain naapureiden ja toistensa auttamisesta.

Olin täysin häkeltynyt ventovieraiden anteliaisuudesta.

Mies antoi minulle kenkänsä, ja saimme asua heidän kotonaan.

ILMAINEN KAUPPA

Se osoitti, että ihmiskunnassa on yhä hyvyyttä

huolimatta maailman kaaoksesta.

Lopulta muita ihmisiä alkoi tulla.

He auttoivat meitä, mistä olen yhä kiitollinen.

Suunnittelin sitä jo vuosia ennen hurrikaania, joten kosin Ginaa.

Hän suostui, mikä oli hienoa ja palautti järkeämme.

Rakastamme toisiamme ja teimme tulevaisuudensuunnitelmia,

vaikka mikään ympärillämme ei näyttänyt tulevaisuudelta.

Musta kissamme Karma...

Menin paikalle pari kertaa.

En voinut olla kauaa. Tunteet valtasivat minut.

En kestänyt olla siellä

yrittäen kaivella mutaa ja etsien henkilökohtaisia tavaroitamme.

Vaimoni kävi usein etsimässä tavaroita.

Yksi naapurini sanoi nähneensä siellä mustan kissan,

joka voisi olla Karma.

Vaimoni meni sinne sardiinipurkin kanssa,

ja kappas vain, kissa tuli ulos panta kaulassaan.

Se oli kissamme.

Hän vei sen autoon ja lähetti minulle kuvia.

Se oli ensimmäinen kerta, kun sain toivoa,

että elämämme järjestyisi myrskyn jäljiltä.

On uskomatonta, että nuori poikamme Henry,

jota kutsumme Hankiksi. on nyt 4,5 kuukautta vanha.

Se on siunaus. Kai hän on pieni hurrikaanivauvamme.

Se on uskomatonta. Olen kiitollinen, että selvisin siitä

ja sain pelastaa ihmisiä

ja ystävystyä Brianin ja muiden kanssa.

Olen äärimmäisen kiitollinen.

TERVETULOA BURNSVILLEEN, POHJOIS-CAROLINAAN

Jälleenrakennus jatkuu Blue Ridge Mountainsin kaupungeissa.

Alueella on yhä näkyviä jälkiä Helenestä

ja elpymisen odotetaan kestävän vuosia.

YANCEY ON VAHVA

Vuosi myrskyn jälkeen Yanceyn asukkaat paljastivat laatan

tapahtuman ja henkensä menettäneiden muistolle.

Jälleenrakentamisen myötä Burnsville ja muut vuoristokaupungit

parantavat rakenteellista kestävyyttä tulvien ja maanvyörymien varalta

varmistaakseen valmistautumisen äärimmäisiin sääilmiöihin

ja jatkuvaan arvaamattomuuteen.

Käännös: Aarni Pietilä