Original subtitles

Voi luoja! Nouse ylös. Nyt on joulupäivä.

- Miksi olen joulupukin asussa? - Lapset heräävät ihan pian.

- Miksi täällä on koira? - Talo on sinun. Kerro sinä.

- Mitä sinä täällä teet? - En minä tiedä.

- Mieletön krapula. - Voi jestas sentään.

- Mitä nyt? - Älä hermostu. Kaikki on hyvin.

- Kasvoillesi on käynyt jotakin. - Mitä? Eikä!

Kyllähän ne kasvavat takaisin.

- Haluan nähdä, mitä on käynyt. - Lapset tulevat.

- Hei vaan. - Voi jestas.

- Mitä tapahtui? - Hyvää joulua.

- Hyvää joulua! - Hyvää joulua.

- Mitä meidän talolle on tapahtunut? - Minun tähteni ja puu!

- Mikä tuo on? - Se on kiltti ja haluaa tutustua.

Tule tänne, kultaseni.

- Mennään katsomaan palavaa puuta. - Hienosti hoidettu.

- Mitä eilen tapahtui? - En muista.

Minäkään en muista mitään.

Ennen muisti on mennyt vain oopiumista.

Se kuului Marokossa tapoihin, ja halusin olla kohtelias.

- Palataan siihen, mitä muistamme. - Hyvä ajatus.

- Muistan entiset kulmakarvani. - Minä muistan tehneeni drinkkejä.

Etkö tee sitä päivittäin?

12 TUNTIA AIKAISEMMIN

- Haluatko nähdä tempun? - Totta kai.

Tosi hieno. Mistä olet oppinut?

Opiskelin sitä varten Van Nuysin baarikoulussa.

- Minäkin haluan sinne. - Elämäni parhaat kaksi viikkoa.

- No olipa humpuukia. - Ei olisi pitänyt lähettää sinua.

Nainen kamppasi toisen päästäkseen kokin hattua pitäneen Elmon luo.

Hienoa. Helene sytytti jouluvalonsa.

Tänä vuonna joulukuvaelmia on jo kolme.

- Yhteensä yhdeksän tietäjää. - Hän vain pitää joulukoristeista.

Talon näkee avaruudestakin.

- Mistä haju tulee? - Teen glögiä.

- Glögiä? - Glögiä.

- Mitä me teemme? - Se on maustettua viiniä.

Halusin tuoda ensimmäiseen jouluumme ruotsalaista perinnettäni.

- Eikö tässä ole aika paljon kahdelle? - Kutsuin itse asiassa muitakin.

Sinulle tuttuja ja kenties entisiä puolisoitasi.

Tästä oli puhetta. Joulupyhille on selkeä kaava.

Tänä vuonna lapset ovat meillä ilman Dianea tai Jackietä.

Kaikkina muina päivinä vuodesta olisin täysin samaa mieltä.

Nyt on joulu, ja perheiden kuuluu olla yhdessä.

Tarjotaan piparit ja lasi viiniä ja passitetaan ulos ovesta.

Älä suotta murjota. Siitä tulee kivaa. Juo tästä.

Siinä näette. Hän tyrkytti sitä kaikille.

Yrititkö juottaa meidät humalaan kokeillaksesi Louboutinin kenkiäni?

Olen nähnyt, miten katselet niitä.

Halusit kokeilla mokkasiinejani. Näin miten katselit niitä.

Halusin vain viettää mukavan joulun yhdessä.

- Minä ainakin vihasin glögiä. - Glögi on mahtavaa!

Haluan reseptin pronto. Se on italiaksi arriba, arriba.

Kaikki tuntuvat arvostavan luomaani yhteisöllistä perhetunnelmaa.

Se taitaa olla sinulle tärkeää.

Lapsena en saanut kokea tätä. Kerran oli vain joulukuusen kuva.

Noin tämän kokoinen. Todella pieni.

Mahtava piparkakkutalo, äiti.

Se on Frank Lloyd Wrightia, gluteenitonta ja laadukasta tekoa.

Mestariluomuksesta puuttuu vain piparinen koirankoppi.

Pienenä vihjeenä.

Jos saatte koiran, joulupukki on todellinen.

Minä en sellaista hommaisi, vinkkinä vain.

Autatteko sytyttämään kyntteliköt hanukkaa, kwanzaa ja diwalia varten?

Leveät hihani ovat melkoinen tuliloukku.

Juhlimme kaikkia pyhiä, ettei Bert olisi niin hämillään.

Juhlimme sitä, että Jeesus syntyi, öljy riitti kahdeksaksi päiväksi-

- nirvanan voi saavuttaa ja mustat ihmiset ovat mahtavia.

Älä unohda, että vietän myös ramadan-paastoa.

Paastoaminen tarkoittaa, ettei syö.

Kai nyt pyhien aikaan saa itseään hemmotella.

Sen jälkeen alkaa sumentua, kun lapset pantiin nukkumaan.

Käskin pysyä huoneissaan aamuun asti-

- tai joulupukki ei toisi yli 40 dollarin lahjoja.

- Muistan, kuinka Diane kompastui. - En minä kompastu koskaan.

Kävelemään opin silmänräpäyksessä.

Lapset nukkuvat jo, joten on kai paras lähteä.

- Oletko kunnossa, Diane? - Olen kyllä. Oletteko te?

Olet ihan tuiterissa. Kaaduit noin vain.

- Haluan sen glurgin reseptin. - Glögin.

- Glögi. - Glögi.

- Siinä on tällainen ääni. - Se on "glurg", Diane.

Katen typerä glögi siis sai tämän aikaan.

- Mitä viinissä oli? - Enimmäkseen rusinoita.

Mutta mitä niissä rusinoissa oli?

- Mitä nyt? - Todistan, etten aiheuttanut tätä.

Emme juoneet muuta kuin tämän.

Siinä oli neilikkaa ja appelsiininkuorta.

Ja tämä pullollinen absinttia.

- Tanssimme vihreän keijun kanssa. - Tässä on lukee sinun nimesi.

Eikä lue, Diane.

Lukee sittenkin. En silti tiedä, miten se päätyi tänne.

Miten se booliin päätyi? Mitä sinä teet joulupukin puvussa?

Ja mikä tärkeintä, tämäkö minä nyt olen?

Koira puri juuri reiän Bertin työpöytään.

- Tehän halusitte koiran. - Emme tuollaista.

Voisitte näyttää meille lahjat, jollei siitä ole liikaa vaivaa.

- Tykkään lahjoista. - Totta kai.

- Missä ne ovat? - Ne ovat hävinneet.

Voi ei!

- Löysitkö ne jo? - Vasta aloitin etsimisen.

- Entä nyt? - Nuori kuluttaja ottaa iisisti vain.

Haloo? Missä olette, lahjat?

Voimme mennä katsomaan muiden lahjojen kuvia Instagramista.

Mennään, Bert.

- Löysittekö mitään? - Etsin joka paikasta.

Laitoit Katen hajuvettä ja tanssit peilin edessä. Minä kyllä etsin.

- Ei tapella. Tämä on Katen syytä. - Mitä?

Halusin vain meidän viettävän joulua yhdessä.

- Mitä paperisilppu on? - Se on lunta.

Sanoit tarvitsevasi sitä talviseen ihmemaahamme.

- En sanoisi mitään niin noloa. - Aika varmasti sanoit.

- Miksi silppusit ne? - En edes tiennyt silppurista.

Etkö vuoden aikana ole huomannut sitä?

En tosiaan ymmärrä, mihin hän päivänsä käyttää.

- Tämä on talvinen ihmemaa. - Tiesin että sanoit sen.

Juttuni kasvitieteellistä puutarhaa vastaan.

Kuka tämän teki?

Teen sen vihdoin. Silppuan arkistoni.

- Onneksi olkoon. - Kulutuskulttuuri painukoon hiiteen.

Jos en tienaa, olemme vapaita. Hyvästi korruptio ja sieluton työ!

Lauloit samaa veisua jo ennen kuin olimme naimisissa.

Soitan nyt heti Dougille.

Kerron ettei saa enää minun apuani ilmastonmuutoksen kieltämiseen.

Meni vastaajaan. Pete tässä, Doug.

On parempi soittaa takaisin. Kello on 1.47 ja valvon seuraavat 48 tuntia.

Se oli suorastaan humalluttavaa!

Jos haluat kokea sen todella, soita uudestaan.

Kyllä vain.

Pete tässä, Doug. Kello on 1.48. Mikset ole soittanut?

- Tee se uudestaan. - Hyvä ajatus.

Voi hyvä luoja.

Soitin hänelle 16 kertaa kello 1.47:n ja 3.38:n välillä.

- Vastasiko hän? Lopetitko työt? - En tiedä.

- Estelin kyllä, mutta ei hän uskonut. - Kuulostaa tutulta.

Jos se on Doug, en ole täällä.

- Hei. - Hei!

Mariani taitavat olla teillä.

En tiedä, mistä puhut.

Niillä on teekutsut. Älyttömän herttaista.

- Tuo sen teki. - Älä näytä niin yllättyneeltä.

- Kulmakarvoissa on vain vikaa. - Palataanko siihen, mitä hän teki?

Kulkuset, kulkuset... Paljon kulkusia.

Kulkuset... Anteeksi.

- Mitä sinä teet? - Hys! Herätät Jeesus-lapset.

- Älä hyssyttele. Talo on minun, - Hyssyttelen Jeesuksen nimessä.

Otin ne, koska ne ovat me kolme. Se, jolla on kuollut katse, on Diane.

Paitsi että emme todellakaan ole neitsyitä.

En edes kysy, miksi vapahtajan äidit söivät jalapeno-popperseja.

Baariruoka tarkoittaa, että Meg oli täällä.

Hommaa se juoppo langan päähän.

- Haloo? - Tiedätkö, mitä eilen tapahtui.

Jos myrkytit boolin absintilla, sietäisit joutua vankilaan.

Siksi käyttäydyitte niin oudosti. Uskomatonta, että ette tarjonneet.

Meidän piti Katen kanssa juoda se jouluna, mutta en avannut sitä.

- Absinttiako? - Kyllä, mutta annamme...

...toisillemme alkoholia jouluna, syntymäpäivinä ja arkipyhinä.

- Ja torstaisin. - Juomme tosiaan liikaa.

- Mutta se ei ole nyt tärkeää. - Ei niin. Kimppuuni kävi kojootti.

- Mitä? Oletko kunnossa? - Olen ensiavussa jouluna.

Täällä on vain pummeja ja humalaisia joulupukkeja.

- Miten sinä kojootin kohtasit? - Pyysit parhaisiin bileisiin ikinä.

Haloo.

Voi herranjumala.

Kukaan muu ei nosta sua valokeilaan sulle kuuluvaan.

- Mutta minne kuulutkaan? - En ainakaan tänne.

- Latistat tunnelmaa. - Meillä oli niin hauskaa.

- Lauloimmeko yhdessä? - Miten se kojoottiin liittyy?

Kysyn vielä, lauloimmeko yhdessä?

Kyllä. Ja Diane lähti ulos etsimään kastanjoita.

Mitä ne ovatkin, tuskin niitä pihateillä kasvaa.

Tosiaanko? Tein sitä viimeksi pikkutyttönä.

Paistoimme niitä isän kanssa takan äärellä.

Kastanjoita.

Poimin sinulle parhaita kastanjoita, isä.

Hypimme ilosta, kun ne tanssivat liekeissä.

Hei vaan, pikkuinen.

Oletpa sinä kiltti.

Löysin lapsille koiran.

- Onko koira siis kojootti? - Minun koiraniko on kojootti?

- Minusta se on susi. - Saattoi olla.

Oli mikä oli, villieläin se kuitenkin on.

Tulehan nyt. Mennään ulos.

- Miksi häädät koiramme? - Koira oli kojootti.

- Susi se oli. - Ainoa lahjamme.

Ei joulussa ole kyse vain lahjoista.

Miten voitte puhua lahjoista, kun ammeessanne on kuollut nainen?

- Rouva Steinberg? - Mitä Warrenin opettaja täällä tekee?

- Patty! - Voin leipoa myyjäisiin!

- Tiesin, että hän oli elossa. - Niin minäkin.

Minäkin tiesin, mutta kaipasin huomiota.

- Etkö haluaisi vaikka kylpytakkia? - Tämä tuntuu mukavalta.

Miksi olet täällä?

Nukahdin ammeeseen, kun tarjositte sitä myrkkyä.

- Mitä vaatteillesi tapahtui? - Peter otti ne.

Lauloimme joululauluja kirkon naisryhmän kanssa.

Rouva Steinberg, tarjoamme sinulle juotavaa.

Hän taisi tarkoittaa vain minua. Tavataan rukouspiirissä.

- Katsokaa tätä. - Mahtava ajatus, Pete!

Se on tapaus, jota olen työstänyt.

Voimme tehdä lapsille lumisen taikamaan.

Tiedättekö, mitä tarvitsette? Tontun!

Oliko tämä minun ajatukseni?

- Joko näytän tontulta? - Ne ovat vähän epätasaiset.

Lyhennä omalta puoleltasi.

Lyhensit liikaa. Minunkin on lyhennettävä.

Tehkää niistä hyvät. Kulmakarvat ovat sielun ikkunoiden verhot.

- No niin. - Ne ovat upeat.

Tämä oli täydellinen jouluinen hetki.

- Otetaan valokuva. - Ei.

- Siitä tulee hauskaa, Diane. - Hyvä on.

Tässä se on. Minä tuon.

Vahtisitko hauvaani, Meg?

Se näyttää vähän kojootilta.

- Aika paljonkin. - No niin. Kaikki kuvaan.

Meistä kolmesta voisi tulla tosi hyvät ystävykset.

- Miksei se ota kuvaa? - Se ottaa ihan kohta.

- Muikku! - Täällä palaa!

- Koira puri minua! - Menkää ulos!

Tulipalo!

Avatkaa ovi!

Ovi auki! Joku palaa, ja käsiä poltaa!

En silti käsitä, miten päädyin joulupukin asuusi.

Puhuimme siitä, miten kyllästynyt olet tienaamaan niin paljon.

Miksi haluat lopettaa työsi?

Koska irvokas materialismi on pahinta joulussa.

- Kerronko, mikä joulussa on pahinta? - Sanoin juuri.

Se kun lapset lakkaavat uskomasta joulupukkiin.

Vuodesta toiseen näen, kun usko joulun taikaan häipyy.

Lapsuus päättyy, ja kuulaan viattomuuden tilalle tulee-

- enemmän pornoa kuin voi edes kuvitella.

Jonain päivänä Bert lakkaa uskomasta joulupukkiin.

Rouva Steinberg, pyydän teitä riisumaan vaatteenne.

Show alkaa.

Joulupukki? Oletko se todella sinä?

Hei sitten. Ja hyvää pyhää meille kaikille.

Hei ja kiitoksia.

Entä lahjat?

Ihan kuin meitä rangaistaisiin ilman omaa syytämme.

Joulussa on lahjojen lisäksi kyse muistoista.

Sinähän et muista mitään.

En eilisestä, mutta tänään tapahtui paljon.

Teimme lunta, vietimme aikaa kojoottia muistuttavan suden kanssa.

- Ja minä näin joulupukin! - Niin näitkin.

Haluan kiittää Katea siitä, että toi meidät kaikki yhteen.

Tässä kun istuu, tulee väkisinkin mieleen. miten paljon on siivottavaa.

Minusta näin on hyvä. Tuntuu viimeinkin joululta.

- Mikä tuo haju on? - Warren.

- Haisee enemmän Hillaryltä. - Ihan kuin palaneen muovin käryä.

Mitä täällä tapahtuu ja mikä haisee?

Polkupyörä! Joulupukki kävi. Tiesin sen!

Niin kävikin.

Taas toivotus hyvän joulun, taas toivotus hyvän joulun.

Taas toivotus hyvän joulun, ja olenpa korkealla.

Lahjat löytyivät. Pyörän voi vielä pelastaa.

Sain pukilta pyörän, koska olin kiltti.

Tein koulutyöt, kävin suihkussa ja autoin juhlajuoman kanssa.

- Sano vielä. - Mitä?

- Kävin suihkussa melkein joka päivä. - Ei, vaan se toinen osa.

Se en ollut minä. Kuulitteko, tytöt?

Onneksi olkoon, Kate, ja kiitos paljon avusta, Bert.

- Niin, kiitos Bert. - Voi ei. Doug soittaa.

Doug, hei kuule... Totta kai.

Tulen mielelläni töihin joulupäivänä.

- En ottanut lopputiliä. - Ei lopputiliä!

Se on joulun ihme.

- Lähden etsimään kojoottia. - Susi se on.

Suomennos: Topi Mastosalo SDI Media