Original subtitles

Sietämättömän kuuma.

Vaikka ollaan jo syyskuussa.

Saisi ajaa.

Joku auto ottaisi mukaan.

Saako tulla mukaan?

Minne olette matkalla?

Eteenpäin, tuonne.

Kuinka pitkälle olette matkalla?

Voitte pysäyttää sitten, kun haluatte päästä minusta.

Jaha.

Kaunis sää näin myös kesän illaksi.

Suuremmoinen ilta. Eikö totta?

Kumpahan lieneekään tuo salaperäinen tyttö?

Joka tapauksessa aika miellyttävää matka seuraa.

Eipä hullumman näköinen, eikä enää nuori.

Se on hyvä.

Pysyisiköhän minä tie vie?

Mutta pianhan se selviää.

Ettei vain heittäisi minua ulos.

Salaperäinen nainen.

Kiehtova.

Mitähän hänen matkassaan piilee?

Olisi helpompaa, jos löytäisin varakkaan miehen, jonka kanssa voisin mennä vaikka

naimisi.

Ehkä hän tuossa vievässäni.

Juhli hän!

Ajan tänne usein ennen varsinaisen kesälomon päädyttöä. On yhtiä toista

tekemistä, korjaamista kesän jäljiltä.

Minä viimein täällä kaksi päivää.

Täällähän on kaunista.

Mutta minulla on nälkä.

Minulla on mukaani vain kuivaa vuonaa.

Mutta eikö saisi olla illalliseksi oikein lämmintä ruokaa?

Ajamme Tuomasen kauppaan ja saamme sieltä Kyökin kautta. Mitä tarvitset?

Sehän on kivaa.

Maassamme on vahva korkeapaineen alue, joka siirtyy Kaakkoon päin. Sen

länsipuolella vallitsee verraten lämmin eteläinen ilmavirtaus.

Odotettavissa huomisiltaan asti. Etelä- ja Keski-Suomessa kohtalaista etelän

puolesta tuulta.

Kaunista säätä. Päivän lämpötila nousee vähän.

Iltaa, iltaa, johtajalehtoja. Jaha, käykää sisällä. Kiitos.

Kiitoksia paljon.

No niin.

Olkaa hyvä, nehti.

Hyvänen aika.

Mehän emme vielä tunne toisiamme.

Minä olen johtaja, tukukauppias, teen lehtoja.

Minun nimeni on Elsi, Elsi Pettinen.

Olkaa hyvä.

Kiitos.

Tervehdeksi, neiti Pettinen.

Teidän tervehdeksi, ne johtajalehtoja.

Mitä te johdatte? Minulla on maisten asutte tehdas ja tukkuliike.

Vain niin.

Ja te, Tipeppinen, mitä te hommaatte?

Minä olen mannekiini.

Mannekiini? Niin.

Mannekiini. No sitten me olemmekin vähän niin kuin samalla alalla.

Niin.

Maljanne.

Koola.

Oli hyvä, ettei teillä ollut tukkia. Olisivat veteet ja riekaleiksi.

Täällä on todella kaunista.

Minä jään nukkumaan tänne alakerran sohvalle. Te saatte yläkerran huoneen.

Siellä on erinomainen vuode.

Kukas siellä?

Niin, niin.

Kukahan mahtaisi olla.

Kuiskaile hiljaa, kun tyttö pelästyy.

Oh hiljaa.

Sääntä voi kuulla.

Mitä sä tänne tuppaat?

Kato, kun seurantalolla oli ihan mälkät hipat, niin mä ajattelin, että pystyttää

täällä pystyyn noin niin kuin omat hipat.

Ja mä en aio ainakaan juoda enkä tulla humalaan.

Uumala, joo joo.

Kuka nyt tulee Uumalan kotiviinistä, mitä?

Kyllä mä sun sekoitukses tiedän. No Maija.

Tämän kerran vaan.

No Maija.

No.

Nappaa. Laita pois vaan.

No niin, eiks tää nyt terää mitään?

Vielä pienet.

Näpikirtimusta. Kyllä mä tiedän, mitä sä haluat.

Reino.

Kyllä sä saat tehdä sen.

Jos sä ihan varmasti rakastat mua.

Mutta kai mä rakastan sua.

Käytäsi muuta sitten.

Hei, herää!

Älä painua tiehensä täältä.

Eikö sä nyt kuule?

Nouse nyt!

Mä alan vetää kuteita yllös ja sitten ulos.

Ja varokki, ettei kukaan näe sua.

Pistä töpinäksi.

Voi Jeesus, että nopeasti nyt. Kello on jo seitsemän.

Eikö sä nyt kuule?

Ja ulos sitä äkkiä.

Siinä ei kunnettia auki.

Mä painun.

Lämmin ilma tänään.

Lämmintä näyttää jatkuvan aika pitkälle tänä syksynä.

Mihin näyttää?

Näin myöhään lomalla.

No, se oli vain päähänpisto.

Johtuu vähän lämpimästä.

Asuttukin jossain huvilassa vai lomahotellissa?

Huvilassa.

Tuolla. Ai, johtaja Lehtojan huvila.

Niin, johtaja Lehtojan.

Ette ole käynyt täällä aikaisemmin.

Mä sain nyt ensimmäistä kertaa päähänni seurata...

...seurata setäni tänne huvilalle.

Se on komea huvila.

Niin on vihastuttava.

Kauaksi kun ajoitte jäädä tänne?

Päiväksi, pariksi.

Niin kauan kun lämmintä riittää.

Mulla on täällä polkupyöräliike.

Ai te myytte pyöriä? Ei mä.

Mä korjaan niitä vaan.

Kannattaako se?

No joo, ei nyt, mutta kesällä kun on paljon viereitä, niin silloin voi

tienata aika hyvinkin.

Niin joo, Fajalan kauppakylässä.

Niin sen mä jo tiedänkin. Mä olin siellä eilen johtajan lehtoja.

Niin siis etäni kanssa.

No mun nyt on lähdettävä.

Oli mukava jutella teidän kanssamme.

Ja olisi kiva, että voitaisiin tavata vaikka myöhemmin.

Saanko saattaa?

Ei kannata.

Nämä tukeudut ovat minut, Elsi, rakas Elsi.

Onpas sinulla ollut pitkä yöjuos.

Ja vallan pyhä puus.

Paisi olla fiilijäkin seuraava.

Tapasin niitä lehtoja rannalla. Johtaja Lehto ja hänen setänsä. Vai niin? Joo.

Johtaja Lehto ja kävi täällä ennen illalla myöhään ostoksia tekemässä

nuoren nätin neitosen seurassa.

Juu, vai niin, vai? Jaa, että johtaja Lehto ja veljen tytär vallan. Joo niin,

se on vaja.

Joo, joo. Joko nyt Maija jäi sitten vai?

Joo, se jäi.

Antaisitko tupakkaa?

Kaskun sä tuet loppumaan.

Ja tuossa on rahaa.

Mene ostamaan kaupasta.

Kiitos.

Ja sokeri? No ja sitten tupakkia vielä. Tupakkia vielä, jaha. Joo, se oli nortti

ja sitä on.

Hyvästi. Hyvästi, hyvästi.

Päivää. Päivää.

Savukkeita. Savukkeita.

Arsukas.

Joo.

Tätä merkkiä se on, kun teidän setänne tapaa pottuun.

Ai niin, setänne.

Tätä kahdeksan.

Kiitos. Aina sitä, ellettä vaan tuntuu riittävää tänään.

Tuntuu.

Kiitos ja näkemiin.

Näkemiin.

Mä näin teidät tuolla kaupassa ja ajattelin, että olisi kiva vaikka taas

vähän jutella.

Minun täytyy kyllä heti viipymättä lähteä kotiin. No, eikö minä voi saattaa

tehdä, vaikka minä olen tämmöisessä työkuudessa.

Mennään vaikka rantaan pitkin.

No, käy sinne. Mennään vaan.

Mä haluaisin tavata teidät illalla uudestaan.

Tulkoon kello kahdeksan tähän samaan paikkaan.

En uskalla.

En voi luvata mitään.

Mutta nyt ette saa seurata pidemmälle.

Sitä ei saa nähdä meitä yhdessä.

Hyvästi.

Ehkä näkeminen.

Minä menen yksin ulos raittiseen ilmaan. Palaan pian alle levoton.

Niin kuin haluat.

Ei voi niin kauan sitä odottaa.

Mitä te mennä?

Sitä odottaa.

Miksi sinä nukut?

Yläkerrassa. Ja sitä simppaa.

Alakerrassa.

Miksi sinä sitä kysyt?

Muuten vaan.

Nyt minun on mentävä.

Oli kauan poissa.

Miksei me voineet mennä yhdessä?

Olin väsynyt ja halusin olla yksin.

No mutta, Helsinki.

Tuo merkki on tullut.

Mikä merkki?

Ai tuoko?

En tiedä.

Ei se kai mitään ole.

Täytyy tietenkin etsiä, mennäänkö niin?

Ei.

Setä nukkuu vielä ja mä sanon, että mä viivyn pari tuntia. Kiva.

Mennään suimaan.

Mennään vaan.

Mut sun täytyy mennä vähän tonnemmaksi. Mä uin tässä.

Miten sä nyt?

Mulla ei oo uimapukua päälläni.

Mutta pane se päälle.

Mulla ei oo uimapukua.

No kato, mä läksin yhtäkkiä matkaan ja...

Sitä ajoi autollaan ohitse ja mä syöksyin suitsaita autoa.

Mä oon niin harmittaa, kun mä en ehtinyt saada mitään tavaroita mukaan. Mutta

eikö huvilassa ole mitään lopukkoa? Täytyy sitä ajella jotain serkkuja. Ei,

ne on kaikki viety pois.

Tää kylpyviitto siellä vaan oli.

Mut men nyt!

Me voidaan kato huudella toisillemme ja tullaan sitten myöhemmin tähän ja

poltetaan vaikka savukeen.

Mä en ennättänyt saada mukaan edes uimamyssyä.

Sä oot kaunis noin.

Seuraavalla kerralla kun uimme yhdessä, niin mä hankin sua sekä myssyn että

puhun. Me ollaan myymälästä niitä vaikka minkä verran. Ois vaan eri kiltti.

Mistä mä olisin voinut arvata, että mä törmään rannalla uimakaveriin?

Olis mä sulle vain uimakaveri.

Mulla olisi niin paljon puhuttavaa sinne.

Sähän et edes tunne mua.

Mulla on sulle tunne niin kuin mä olisin tuntenut sun taikun.

Kummallista. Et säkään ole mulle vieras, vaikka mä oon tuntenut sut vaan pari

päivää.

Oletko ollut ennen rakastunut?

En usko.

Sen uskon mä oon kaikille saanut näinä päivinä.

Tässä ollaan.

Minun olisi puhuttava sun hyvästä asiasta.

Sä saat kernaasti suudella minua nyt.

Olen pahoillani, että mä olin äsken mukana, mutta mä olin niin surullinen.

Mutta nyt mä olen niin onnellinen.

Mä otan vielä hetki näin.

Tahdotko, että mennään naimisiin?

Puhutaan siitä joskus toisten.

Myöhemmin.

Minä rakastan sinua.

Eikö se riitä? Ei, ei.

Aika on niin lyhyt.

Sä lähdet pian pois.

Meidän on puhuttava nyt.

Ennen kuin sun taas täytyy heti mennä.

En mä halua tarjota sulle mitään elämää mekanikon vaimona täällä maan.

Isäni on aika varakas. Pyydän hänen apuaan.

Ostan jonkun bensan tai huoltoaseman. On aika tuottava homma ainakin isommassa

kaupungissa. Vaikkapa Helsingissä, sun kotikaupungissa.

Siellähän sä asut.

Asun.

Niin juuri siellä, Helsingissä.

No niin.

Ja sun omaisessa on varakkaita, eikö totta?

Jos mä nyt pystyisin hankkimaan 6-700 000, niin luuletko, että sun omaisessa

pystyisi auttamaan meitä sanotaan kolmella, neljälläisellä tuhannella?

Et sä haluat lainata suulta, niin... Mistä sä oot muuten saanu pääs, et ne on

varakkaita? No tottakai he ovat.

Eivätkö sitten haluaisi auttaa meitä?

Eiväthän ne tunne sua. Mutta se tunne.

Mut luulet et se sevittää.

Mä voin.

Mä voin saada rahaa, jos mä pystyn näyttämään toteen, että mä voin hankkia

itselleni liikkeen.

Puhutaan siitä huomenna.

Et sä tulekaan illalla.

En mä uskalla.

Mä sedän tähden.

Mitä sä sitä setäns pelkäät?

Mä en olla kirloissa.

Sähän voit esitellä mut sedäns.

Ootsä ihan hullu?

Mä en ymmärrä sua lainkaan.

Mitä helkkaremmo sun sedästä?

Mä menen tapaamaan häntä nyt heti.

Sä et saa mennä tapaamaan mun setäni.

Lupaathan sen.

Jos sä niin haluut.

Voit kyllä nää tapaa vaan häntä myöhemmin, mutta mun täytyy selittää

hänelle ensin, ymmärrät hän.

Että hän nyt sanois, että yhtäkkiä me nähdään eteensä ja sanotaan, että me

ollaan kihloissa.

Mun täytyy ottaa huomioon suku.

No niin kai.

Hei, mutta sun setäs.

Hänellähän on rahaa, eikö sinä vois auttaa meitä?

No kyllä sä nyt haluat hyötyä suvustani.

Mutta sehän on vain meidän molempien hyväksi.

Ellei se olisi tullut mun elämääni, niin ei näissä unitelmat olisi koskaan

syntyneet.

Tavataanko sitten huomisiltana meille?

Ei, se ei käy.

Tämä ei voi olla ilman sua.

Sovitaan, että mä puhun sydän kanssa tänä iltana ja huomenna me sitten

tapaamme täällä.

Ja vaikkei mä tuliskaan, sun täytyy pysyä rauhallisesti kotona.

Vaikkei tuliskaan?

No, totta kai mä tulen, mutta minä voin sattua jotakin.

Minun pitää odottaa kaiken minun.

Sinä rakastat minua.

Totta kai mä rakastan.

Mutta sun täytyy luvata, että sä et tule.

Sä voit pilata kaiken.

Hyvä on.

Mä lupaan.

Mä tulen tältä loppuun.

Tulen, tulen.

Mutta nyt mulla on mentävä.

Sitä on varmaankin jo herännyt.

Mitä sanoin? Hyvästi rakas.

Mennään ylös pukeutumaan.

Onko teidän välillä jotakin?

Kuinka niin? Eikä nuori mies saa saattaa minua kotia.

Tarvisiko teidän kulkea käsi kädessä?

Anna mun olla!

Näyttää aivan siltä kuin pitäisit hänestä.

Onko se totta?

Typeryksiä. Minä tunnen hyvin tuon nuoren miehen.

Kauppias Tuomaisen poika.

En ihmettele, että hän on iskenyt silmänsä sinuun.

Hänellä ei nykyisin ole muuta tekemistä kuin lorvailla rannalla kaiket päivät.

Useimmiten kuin tytön helke mukana. Minulla on ikävä täällä.

Me uittiin yhdessä. Minä koskaan häntä ennen olen nähnyt.

Uitti yhdessä? Mutta eihän sinulla ole edes huimapukua.

No me mentiin veteen kaukana toisistamme.

Mitä?

Uitti yhdessä?

Sinä hermostutat minua.

Minä menen ylös pukemaan päälläni, hoitu ole kahvisi.

Tulen myöhemmin.

Onnistunut, ettei alkanut seikkailu. Ei saa päättyä huonosti.

Moi rakas kultasteen.

Usko nyt minua, ettei se ollut yhtään mitään.

Tuommoinen pojan nääsikkä.

Ei hänellä nyt ole aiheutta kuvitella yhtään mitään. Katso, mitä otti aivan

sattumoisin.

Minä rakastan sinua.

En minä vielä ole liian vanha.

En.

Kuule, me menemme naimisiin heti kun olen saanut avioero.

No niin Paisa, kahvi on valmis.

Onko puhuttava sinulle eräästä asiaa?

No, se ei ole puhuttu.

Mä haluan jäädä tänne maalle koko ajan.

Kasvaa.

Muualla on siis parempaa, vai?

Mä... Mä haluan lähteä kaupunkiin.

Remonttialalleko?

No niin, tai... Ehkä se ei olisi hassumpaa.

Vaikka kyllä mä sitten jäisin tänne ihan liian yksikseni.

Mutta mene sitten, jos haluat. Mene vaikka tohon lähikauppalaan. Ei.

Kyllä mä haluan lähteä kaupunkiin ja yrittää duunaa siellä jotakin oikein

todenteolla.

Katos hitossa.

Isä.

Mä olen mennyt tänään... ...kihloihin.

Onko se joku noista hotelliplikoista vai?

Ei, ei, ei. Se on johtaja Lehtojan veljen tytär.

Mitä?

Missä pirrussa sinä häneen olet tutustunut?

Me pidetään toisista, me mennään naimisiin. Painu helvettiin! Ja

opettelen yhden sinnavittaan ees housu.

Me mennään naimisiin.

Oletteko te jo tehneet tyymyksiä?

Vakka kantensa valitsee. Ei se vintu ole kuule sua varten.

Ja millä rahoilla sä nyt muka naimisiin menet?

Kato, siitä just mun piti puhua sun kanssasi.

Kato, isä Pappa, autolla olla tienaa hyvin ja... Siksi mä toivoisin auttovaa

mua hankkimaan autonhuoltoaseman.

Kansku et perusta suoraan auton tehdasta.

Isä, tämä asia merkitsee mulle niin paljon, että sä voit pilailla mun

kanssani tuolla aina. Oletko sä ihan hullu poika? Mitä piruosa oikein

aattelee? Anseta rahaa!

Koska mä menen naimisiin Helsingissä.

Kuules nyt, poika.

Työstä se on alettava, eikä latvasta.

Jos teitillä on pakko mennä naimisiin, niin voittehan te tehdä sen täällä.

Asutte nyt ensin vuoden pari täällä mun luonani. Jos teidän sitä vielä tekee

vielä kaukukin, niin kyllä mä autan teitä sitten muutamalla millillä, että

pääsette alkuun.

Vaimos saa auttaa ja tukea sua.

Teidän on yhdessä ponnisteltava ylöspäin.

Semmosta se on avioliitto.

No paljonks sä nyt olit ajatellut tarvittavastohon loistoyrityksees?

Ei sitä kannata enää puhua.

Loppu mikä loppu.

Mä oisin tarvinnut ainakin yks, viis, kuustaa tuhetta. No eipäs vähän

mitään.

Niin mut mä sain Elsi vanhemmilta yhtä paljon. Mistä sä sen tiedät? Elsi sano

niin.

Pötypuhetta. Te olette pähkähulluja molemmat.

Muutaman tonnin mä olisin voinut sulle antaa, että voisit muokata versto.

Mutta enempää ei tipu.

Olen vallannut, että koko maailmassa ei ole muita miehiä kuin sinä.

Ei ole ollut eikä tule koskaan olemaankaan.

Uskotaan.

Uskon.

Uskon, Admin.

Rykäs lapsi, usein ylös.

Tiedät.

Tiedät, että olet ylös.

Kuka siellä on?

Tuostakaa, kuka siellä on?

Se on Reino Tuomainen.

Kauppiaan poika.

Mitä helvettiä hän täällä on uskiin?

Mitä teidän välillänne oikein on?

Tämä on valtavaa, hankkeessa tämän etsitään.

Mitä me nyt tehdään?

Kukaan ei saa tietää tästä yhtään mitään.

Mitä sä nyt? Ethän sä ole mitään tehnyt.

Vaimoni ja lapseni, mitä he ajattelisivatkaan. Koko kaupunki tuntee

minut. Minä näen jo, miten juodut lähtevät kulkemaan.

Kutsutaan lääkäri. Mitä me lääkärillä teemme?

Ei hän voi tehdä mitään.

Mies on ja pysyy kuolleena.

Mitäs ikään ilmoittaa Ukko Tuomaiselle?

Olete joka tapauksessa hänen poikansa.

Me menemme naimisiin. Minä en voi elää ilman sinua.

Totta kai me mennään naimisiin.

Eihän tuomaisen pojan kuolema nyt muuta sitä asiaa.

Miten maan kaikki lehdet tulisivatkaan kirjoittamaan tästä?

Keskikäinen herra asuu kesäkuvilassa nuoren tytön kanssa.

Rakastunut pojan nulkki putoaa tikapuoti ja taittaa niskansa.

Tutkimuksia, huulusteluja. Minä ja koko perheeni häpeä vaatossa.

Annetaan pauttua koko jutulle.

Vuoden kuluttaa se on unohdettu. Ole vaiti.

Mitä siis aiot tehdä?

Ruumis täytyy saada pois täältä.

Ei ole paljotaan.

Ole rauhallinen.

Kyllä tästä selvitään.

Reino!

Suskaavi!

Joo, joo.

Tänne poika on taas niillä tavanomaisilla juoksujillansa.

Tulis nyt.

Tulee nyt sitten yleensä päivälliseksi kotiin.

Iltapäivää, titöt.

Iltapäivää. Minä tulin teiltä kysymään, että ette ole nähneet meidän Reinoa.

Ei olla nähty. Ei ainakaan tänään.

Niin eikä eilenkään.

Olisiko täällä eilen ollut jossakin tanssit?

Ei meitin, tietääkseni. Ei, ei ollut näillä vain.

Mitä ei ole sitten näkynyt?

Ei ole.

Vai niin.

No hyvästi sitten vaan.

Hyvästi. Hyvästi.

Missähän se Reino nyt makaa, kun ei sun kanssaskaan ollut?

Miettii edes siitä.

Jekö se olettekaan vinstuomainen?

Kekää sisään, olkaa hyvä.

Ästä enemmän vaan.

Istutukaa, olkaa hyvä.

Olkaa hyvä vaan.

Juu, ja tää on sitten johtajan veljen tytär, vai?

Mun nimeni on Elsi Pettinen.

Niin, tuota, mehän tapasimmekin jo siellä kaupassa.

Tuota, tuota, ette sunkaan te sattuisi tietämään mitään mun pojastani Reinosta.

Se on ollut poissa kotoa nyt ihan eilisilloista lähtö.

Minä en ole nähnyt teidän poikaanne.

No entäs tää pikku neiti?

Me juteltiin poikanne kanssa viimeksi toissapäivänä, kun me uitiin yhdessä.

Joo, te uitte yhdessä. Joo.

Mutta ette ole sitten sen jälkeen tavannut.

Ei olla.

Joo, ei se poika ole pitänyt tavana olla näin kauan poissa kotoa ilmoittamatta

siitä mulle.

No se poika nyt viime päivinä ruvennut suunnittelemaan vallanmaharottomia.

Ihan mahdottomia vallat.

Anteeksi nyt, että minä tulin tänne häirittämään herrasväkeä. Anteeksi.

Mitä sinun ja nuoren Tuomaisen välillä oikein on tapahtunut?

Herranjumala, mähän olen sanonut monta kertaa. Eikö se jo riitä?

Että sinä olisit minun veljen tyttäreni.

Mistä ukko Tuomainen sellaista on sanonut päähänsä?

Aika ole parempi molemmille asiapuolille, jos se luulee niin.

Millä asiapuolille? No sinulle ja noille ihmisille.

Ja täytyyhän mut hiukan ajatella itseänikin.

Mä vannon, että meidän välillä ei ole yhtään...

Saadaan ruumis pois.

Ei saa mennä. Haluaisin olla yksin. Se on välttämätön.

Se rauhoittaisi meitä molempia.

Steenä! Steenä!

Kaivettava ruumismaahan.

Miksi pirussa mun tartteen tulee johtaja Lehto ja kuulustelen, säähän kävit

siellä itse jo eilen. No sähän olet tämän paikkakunnan konstaapeli. Ja mä

epäilen Lehto ja taas, että Röhtinen tietää jotain enemmän Reinasta. Tai sun

poikatorveilus hakkaili jotain uutta tyttöä. Ja kyllä se aika nakotietulle

usko pois. Ei, kyllä sun nyt täytyy auttaa mua.

Ajattele itse, jos oma poikas olisi ollut poissa kaksi vuorokautta. Mutta

selitä nyt lähemmin, miksi mun tarvitsee tulla kuunnustelle johtajan lehtoja ja

sitä Frökinä. No kun Reino ja se Frökinä on kihloissa.

Älä. No niin, Reino ainakin väittää. Ai sitten.

No kyllä kai ne sittenkin jotain tietää. No niin, no sitähän minä sanon.

Minun on lähdetä kaupunkiin. Olen ollut täällä näin monta päivää ja liikeasiat

vaativat. Minä lähden huomenna aamulla ja tulen takaisin illalla.

En uskalla olla yksin.

Älä ole lapsellinen.

Illalla olen täällä jo taas takaisin ja tuon sinulle uusia vaatteita.

Sä oot eri kiltti, mutta lähdetään yhdessä eikä tule enää tänne takaisin.

Ei, ei, Elsie. Meidän on jäätyä tänne vielä joksikin aikaa, kunnes nuoren

tuomaisen katoamisen herättämä kohu jännittää hieman lauhtua.

Tänäkin päivänä ilmestyy liikkeeseen. Kysy sille.

Hyvää päivää.

Hyvää päivää. Hyvää päivää.

Elsi, tuo pari kuppia lisää.

Saanko minä tyttää?

Jaa, konjakkipullo ja pikarit. Oi, kiitoksia, kiitoksia. Eihän tässä nyt

olisi tarvinnut.

Kuinka aivan sattumalta kuljimme tämä ukko tuomaisen kanssa tästä ohi.

Jaa, minä voin kuvitella, että se oli nuoren tuomaisen katoamisen johdosta.

Jaa, mistä se johtaja sen arvasi? Me ajattelimme, että me kenties saisimme

lähempiä tietoja täältä. Ei meillä ole mitään tietoja.

Sano hemmenäsi jo tuomaiselle.

Ei, ei, tietysti ei.

Joo, no minä koitin sitä, jota olet tuolla maassa nyt ollut.

Minä jo ehdon järjestää, että olisi mennyt sinne lomahotelliin

kuulustelemaan niitä plekkoja, joiden kanssa se poika on viime aikoina

kuleksinut. Miksi te sitten menneet?

Hyvä, istutkaa.

Tehän olitte kihloissa Reino kanssa, eikö se niin ollut?

Mistä te sellaista olette saanut päähänne? Me uittiin pari kertaa ja

juteltiin yhdessä rannalla. Minä tuskin tunnen häntä, eikä koskaan ole ollut

väisintäkään puhetta kihlauksesta.

No jollain minä sen sanoin.

Kyllä kai meidän täytyy jo lähteä, vai mitä?

Joo. Suoka, anteeksi.

Vielä kerran, suoka, anteeksi. Me tulimme näin häiritsemään teitä. Suoka,

anteeksi.

Joo.

Suoka, anteeksi. Läki.

No, tuomaan. Hyvästi.

Hyvästi.

Hyvästi vaan.

Nehtojat ovat sitten hienoja ihmisiä. Ja se veljen tytär, se vasta on ihan

astuttava tyttö. Ja niin taloudellinen.

Ja hänellä mukaan olisi voinut olla jotain tekemistä sinun poikan lorvisin

kanssa.

Mee sinä vaan. Mun on vaihdettava vielä muutama sana noitten kahden kanssa.

Hullua sä oot. No oma vaan on asias. Terve. Mun on saatava selvyys. Mun on

saatava.

Mun täytyy saada puhua teitin ja ton tytön kanssa.

Ja taas.

Mun täytyy saada tietää, missä mun poikani

Reino on.

Oletteko ymmärtäneet?

Oletteko ymmärtäneet?

Te ette ole nyt oma itsenne, Tuomainen.

Tuo tyttö tietää kyllä enempi kuin mitä hän tahtoo ilmata. Elsi, tuo konjakki

on. Mun täytyy saada tietää, missä mun poikani on.

Me ymmärrämme hyvin, että mä oon koskenut teihin kovasti. Mutta me emme

voi antatele mitään tietoja.

Tyttö ei ole ennen treenua sen illan jälkeen rannalla. Miksi et sitä siellä?

Jaa, ette te ette tiedä.

Emmekin. No,

hyvästi sitten.

Hyvästi vaan.

Ja toivottavasti lopullisesti.

Mutta mun oli pakko tulla ilmoittamaan, että mun poikani, se Reino,

se on kadoksissa.

Ja mä oon nähnyt häntä kolmeen päivään.

Aavistelletteko, missä hän voisi olla?

No kyllä mä vähän jotain aavistelenkin.

No anta kuulua.

Joo, sinä iltana kun Reino katosi, niin se oli hyvin kiihtynyt.

Edellisenä päivänä mä olin kieltäytynyt antamasta sinne rahaa.

Ja se tuli siitä ihan hullua.

Se olisi tahtonut vallan viisi, kuusisattaa tuhatta. Jotain autoliikettä

varten. Oli tutustunut johonkin likkalapseen.

No, tunneteko tuon likkalapsen ja oletteko puhutellut häntä?

Olen, mutta ei se mitään autta. Ei siitä mitään selviä.

Minä menin konstaapeli Kokkosen luo ja sanoin, että hän kuulustelisi tyttöä.

Mutta tämähän on tämä konstaapeli Kokkonen, tämähän on ihan täyttomppeli.

No, no, no, no, Tuomainen.

No, saiko konstaapeli jotakin ulos hänestä? Ei, ei niin mitään.

Kuulkaas, se tyttö taikaa olla oikea narttu. Varokaa sen tämän sanojan, että

teidän täytyy pysyä asiassa.

No tottakai mä pysyn.

Sen jälkeen, kun mä olin ollut Kokkosen kanssa siellä johtajalehtoja huvilassa,

hän on täällä likaan setää. Mä menin sinne yksin uudestaan.

Tiedättekö, se tyttö ryntäshuoneesta voi sanoa...

Ilkosen alastomana. Ja setä oli tulipunainen kasvoilta.

Narttuselikka. Ihan varmasti narttu. No niin, no nyt te sekoitatte jo sedänkin

tähän. Tuota, kuulkaas, tehän ootte lukenut lakia. Koti tarpeeksi.

Voiko sedän ja veljen tyttären välillä olla jotakin, mä meinaan,

semmoista... Pysytään nyt vaan poikanne katoamisessa, muuten ei päästä

mihinkään.

Te siis luulette, että tämä tyttö voisi antaa jotain selvitystä asiaan, eikö

niin? No totta, vissiin mä luulen niin.

Poika tuli kotiin ja kertoi, että hän oli mennyt kihloihin tytön kanssa.

Halusi saada oma auto liikkeelle itselleen ja mennä naimisiin. Se tyttö

oli varmasti pannut ne ajatukset hänen päähänsä.

Mutta kun mä eilen kävin siellä, niin se narttu kielti kaiken. Ja konttapeli

Kokkonen se aasi, se sen kun vaan nauroi. Pysytään nyt vaan asiasta.

No eikös tää oo asiaa?

Se likka sanoi, että hän oli ollut uimassa Reinon kanssa.

Mutta kyllä mä tiedän, missä Reinon uiminen likkojen kanssa johtaa.

Tarkoitatko, että poikani meni tytön luo poistuessaan sinä iltana kotoaan? No

just sitä mä tarkoitan.

Oletteko tiedostanut johtajan lehtojalta, jos hän tietäisi asiasta

jotakin? No totta, vissiin mä olen tehnyt semmoista kuin se vastaavaa hyvää

päivää kirvesmartta.

Mä luulin sitäkin hienoksi mies, mutta mä huomaan, että mä olen erettynyt.

Sellaista pirun peliä, kun se pitää sen veljen titterensä kanssa. No, no, no.

Minä annan kuuluttaa radiossa poikanne katomisesta.

Jaha, hyvä on.

Tuota, mulle tuli vaan mieleeni, että se meidän Reino ei ole

koskaan pelännyt noita ikkunalepiä.

No, mitä se on?

No, se on sitä, kun poika menee likalua ikkunan kautta.

Ei sillä eikä millään, että mä nyt tässä haluaisin leikkiä mitään salapoliisia.

Mutta kun mä eilen läksin sieltä Lehtojan huvilasta, niin mä huomasin,

että talon tikkaista oli yksi porraspuu poikki.

Kun minä keviläni tongin siinä sitä lahvapuuta, niin mä huomasin, että se

oli tapahtunut aivan äskettäin.

Ja silloin mä tulin aatelleeksi, että jos meidän Reino... Missä ne tikkaat

olivat? No just pikuleisen yläkerran ikkunan kohdalla.

Ai niin.

No niin, hekemiin vaan.

Näkemiin vaan.

Minä tulen illalla takaisin, ja silloin minulla on mukana niin kaikkea, mitä

tarvitsen. Vaatteet ja kenkiä ja sukat.

Älä ikäväni.

Olen täällä pian jälkeen. Minä olen tullut pian takaisin, sitten minä

ikäväni sinua.

Äläkä unohda, mitä lupasit. Tulee jo kylmä.

Olen tämän pitäjän nimismies. Nimeni on Hermanson.

Olisiko johtajan lehtoja tavattavissa?

Ei, hän on mennyt kaupunkiin.

Palaan vasta illalla.

Mutta voimmehan me mennä sisälle.

Haluaisitteko juoda kupin kahvia kanssani?

Mielelläni, kiitos.

Olkaa hyvä ja istuutukaa. Nähden keittiönä.

Ei, tuutukaa vaan. Kiitos.

Minä otan sun, että te olette tulleet tänään Veino Tuomaisen katoamisen

johdosta. Niin olen.

Minä en todellakaan tiedä mitään muuta kuin, että me uimme ja juttelimme pari

kertaa yhdessä rannalla kahvia. Kiitos.

Ja niin, mitä minun pitikään sanoa?

Niin, minä luulen, että hän oli todellakin minun rakastunut. Mutta sillä

minä en mitään maana vai mitään.

Ei sinäkään kahvele liian vahvaa.

Ei, ei mitenkään.

Minä en ymmärrä, mihin tuo nuori mies on todellakin voinut joutua.

Hänen ihastumisensa kai oli vakavaa.

Mutta ihan tuollaisia nuoria miehiä, eihän heitä voi ottaa vakavasti.

Onko johtaja Lehtoja tänne setänne?

On.

Kyllähän on.

Te olette siis Lehtojan veljen tytär.

Niin olen.

Siis, niin tuota...

Minun isäni on Lehtojan velipuoli ja hänen nimensä on Pettinen.

Vaini.

Eikö nuori Tuomainen sopinut kanssanne, että tapaisitte jälleen?

Ei, ennen sopineet.

Päinvastoin minä selitin hänelle, että ei enää mitään treffejä.

Tuota...

Se tänne kai puuhailee täällä jotakin.

Niin, hän korjailee yhteen ja toista kesän jäljiltä.

Niin minä näen, että hän on korjanut muun muassa tikapuut.

Niin.

Niin on.

Eilen.

Vahinko, että johtajan lehto ei ole ollut koko ajan.

Mutta minä saankaan tulla toisen kerran uudestaan.

Tervetuloa. Kiitoksia vaan ja näkemiin.

Se on mun tavarani. Minä en todellakaan ennättänyt. Ymmärrät hän niin

tuhottomasti asioita. Mutta ajamme lähipäivänä kauppalaan ja ostamme

sieltä. Ei se sukka paria minulle.

Kyllä me ehdimme.

Minä en ymmärrä sinua.

Olen koko päivän ilonut siitä, että saan jälleen olla sinun kanssa.

Ja minä olen koko päivän kuvitellut, mitä kaikkea sinä toisit minulle.

Ajetaan jonakin päivänä kaupunkiin ja ostetaan. Senkin idiotti, sinä vain

puhut ja lupaat.

Katso, mitä minä palelen.

Oli hauska tavata teitä taas.

Mä olen tullut pyytämään teidän apuanne. Niin miten minä voin auttaa teitä?

Hän on päästä takaisin Helsinkiin.

Mutta entäs teidän sedän?

Ei hän ole minun sedän.

Istutaan tähän ja rupataan.

Kiitos.

Mitä oikein on tapahtunut?

Se Saakelin...

Kitu piikkilehtoja kävi eilen kaupungissa. Ja luuletteko, että hän

olisi tuonut minulle edes sukkaparia? Ei niin mitään, vaikka mä palelen niin,

että hampaat kalisevat.

Mutta me kaksi, me ymmärrämme toisiamme.

Minua kiinnostaa eräs asia.

Minne te olette piiloittaneet Reino Tuomaisen?

Herra Jumala, etteikö te luule, että minulla olisi jotakin sen asian kanssa

tekemistä? Se on Lehtojan päähänpistoja.

Mä olen ihan syytön. En sanakaan, mä sille mitään voittaa. Poika kiipesti

ylös tikapuita ja putosi alas.

Niin, mutta minne Lehtoja on pannut hänen ruumiinsa?

En mä tiedä. Mä olin nukkumassa silloin.

Meidän täytyy saada selvitetyksi tämä asia.

Tehän sanotte, että olette syytä.

Jumala tietää, että mä olen.

Minna hän hautasi ruumiin.

Minna hän hautasi nuoren tuomaisen ruumiin.

En tiedä. Kyllä, että sen tiedät.

Luulen, että ehkä puhuvajan taakse.

Tulen tarvitsemaan teitä myöhemmin.

Voitte levätä täällä.

Taloudenhoitajattari antaa teille ruokaa.

Iismies ei käskellä ottaa ruokaa.

Kiitos, ei tarvitse.

Mä menen.

Mä menen yksin.