Original subtitles

Espanja. Ilmasta käsin

näemme kansan, joka tunnetaan hurjasta historiasta ja intohimosta

ja jossa muinaiset perinteet yhdistyvät innovaatioihin.

Niin muodostuu maa, jonka vertaista ei ole.

Tässä ohjelmasarjassa kierrämme Eurooppaa ilmasta käsin

ja näemme nähtävyydet uudesta perspektiivistä.

Kuvaamme ylhäältä päin vuoden ajan,

kun maisemat muuttuvat vuodenaikojen mukaan.

Tutustumme kulttuuriin, historiaan ja tekniikkaan,

jotka Euroopan suuret kansat ovat rakentaneet.

EUROOPPA YLHÄÄLTÄ PÄIN ESPANJA

Espanja. Euroopan eteläraja.

Pohjoisessa on kylmä Atlantin valtameri

ja idässä lämmin Välimeri.

Espanja on värin ja intohimon maa.

Festivaalit ja juhlat ovat yhteisön sydänveri.

Maassa on myös historiaa ja taisteluita,

jossa vuosituhansia monet kulttuurit taistelivat vallasta.

Rooma oli ensimmäisiä vieraita valtoja,

joka jätti jälkensä Espanjan kulttuuriin 2 000 vuotta sitten.

Keskiajalla etelän muslimivaltakunta

ja pohjoisen kristityt kuningaskunnat taistelivat maasta.

Historialliset maamerkit ja linnoitukset ovat yhä pystyssä Espanjassa.

Ilmasta käsin voi nähdä, miten hyvin monet niistä ovat säilyneet.

Kuten Castillo de Malpica, joka on arabilinnoitus 900-luvulta.

Sekä Castillo de Consuegra samalta ajalta.

Linnoitus kesti vuodet muslimien ja kristittyjen vallan alla.

Espanjan kosmopoliittinen menneisyys näkyy silti parhaiten

yhdessä maan hienoimmista kaupungeista.

Madridin pohjoispuolella sijaitsee arkkitehtuuriltaan rikas kaupunki,

joka on kokonaan julistettu Unescon maailmanperintökohteeksi.

Tämä on Segovia.

Segoviassa Espanjan kolme merkittävintä maamerkkiä

lepää vieri vieressä yhdessä pienessä kaupungissa.

On kesä.

Kuuma auringonpaiste paahtaa Segovian historiallisia aarteita

kuten suurta Neitsyt Marian goottilaiskatedraalia.

Sen 88 metriä korkea torni oli aiemmin Espanjan korkein.

Sekä akveduktia, joka on niin vanha, että sen on vaikea uskoa olevan pystyssä.

Ja 1100-luvun keskiaikaista linnaa korkealla kalliolla.

Linnoituksen tyylien sekoituksen on uskottu innoittaneen

Walt Disneyn lumotun linnan.

Historioitsija Néstor Marqués on Segovian suojelusenkeli.

Hän dokumentoi, kuvaa ja tarkkailee muinaisia rakennuksia.

Olen aina rakastanut kaupunkiani.

On ilo tehdä töitä sen perinnön suojelemisen eteen.

Segovian kuuluisa akvedukti halkoo kaupungin keskusaukiota.

Se tuo mieleen Viktorian ajan rautatien, mutta se on 2 000 vuotta vanha.

Yläpuolelta katsottuna se näyttää mahdottoman kapealta.

Roomalaiset johtivat viileää vettä vuoristosta

kaupungin keskelle kapeaa kivikanavaa pitkin.

Tämä on parhaiten säilyneitä roomalaisten akvedukteja.

Roomalaisten tekniikka oli niin hyvä, että akvedukti on yhä ehjä.

Akvedukti on yksi harvoista vastaavista rakennuksista.

Segovialaisille akvedukti on kuuluisa.

Se toi asukkaille vettä 1900-luvun alkuun asti.

Nyt rakastettu osa rakennelmasta on kateissa.

500 vuoden ajan Neitsyt Marian patsas seisoi kivialustalla

ja valvoi kaupunkia.

Tuuli ja sade kuluttivat patsaan piirteitä niin,

että se vietiin restauroitavaksi.

Néstor työtovereineen on 3 kuukauden ajan

valmistanut lähes täydellistä kopiota patsaasta.

Tänään kopio viedään viimein

akveduktin päälle.

On hienoa saada patsas paikalleen.

Olen saanut olla mukana mahtavassa projektissa.

Néstor ottaa kopion kääreistä akveduktin juurella

ja tarkastaa sen vielä kerran.

Vanha patsas oli pehmeää kalkkikiveä

ja kärsi paljon sään eroosiosta.

Kopio on tehty jauhetusta marmorista ja hartsista.

Kyseessä on erittäin luja uusi aine,

jonka pitäisi kestää aikaa.

Työskentely historiallisen monumentin parissa on suuri vastuu.

Kopio Neitsyestä ja Jeesus-lapsesta

nousee hydraulisella nosturilla 23 metrin korkeuteen.

Väki kerääntyy katsomaan ratkaisevaa hetkeä.

Espanja on katolinen maa,

ja Madonna oli suojellut Segoviaa vuosisatoja.

Väki haluaa nähdä, kun hänet palautetaan oikealle paikalleen.

Hetki on tärkeä Néstorille. Patsas asettuu siististi paikalleen.

Nosto onnistui hyvin. Koko ryhmä ponnisteli sen eteen.

Tuntuu hienolta nähdä kaikkien kokoontuvan akveduktille katsomaan patsasta.

Ihmiset välittävät siis perinnöstään ja kaupungistaan.

Keski-Espanjassa sijaitsee maan vanhimpia rakennuksia.

Välimeren rannikolla on yhtä rikasta arkkitehtuuria,

mutta modernilla twistillä.

Rannikon pohjoisin osa on Katalonia.

Alueella on vahva oma identiteetti

ja historia, joka ulottuu yli tuhannen vuoden päähän.

Alueella on myös paljon uudempia arkkitehtuurin helmiä.

Figueresissä surrealistitaiteilija Salvador Dalín museo

erottuu selvästi beigejä rakennuksia vasten.

Alueen mahtavin näkymä ilmasta

ei ole yksittäinen rakennus,

vaan alueen pääkaupunki Barcelona.

Ilmasta Barcelonan yllä näkee jotain, mitä maasta ei voi nähdä.

Iso osa kaupungista koostuu

800 identtisestä korttelista.

Ilmasta käsin Barcelonan valtava ruudukkokaava

levittäytyy kuin valtava terrakottainen šakkilauta.

Kaupunkisuunnittelijat laajensivat kaupunkia 1850-luvulla

kaoottisen ja ahtaan keskiaikaisen keskustan ulkopuolelle.

Uuden osan joka korttelissa

on omaleimaiset 45 asteen kulmat.

Kulmat ovat nerokas ratkaisu, jonka ansiosta raitiovaunukuskit

näkevät nurkan taakse.

Ylhäältä Barcelonan ydin näyttää täysin geometriselta.

Yhtä uskomatonta poikkeusta lukuun ottamatta.

Barcelonan keskellä

on kuuluisa keskeneräinen katedraali, Sagrada Família.

Useimmat Euroopan katedraalit ovat ankaran geometrisia.

Sagrada Famíliassa ei juuri ole suoria linjoja tai kulmia.

Kiven orgaaniset linjat näyttävät virtaavan kuin kuuma vaha.

Mullistava katedraali

on espanjalaisarkkitehti Antoni Gaudín luomus.

Jopa nykyään Gaudín omaleimainen tyyli

innoittaa arkkitehteja,

kuten Benedetta Tagliabueta.

Barcelona on erityinen kaupunki. Se on hyvin rationaalinen,

mutta silti täältä löytyy hyvin erikoisia ja hulluja juttuja.

Sagrada Família on juuri sellainen hullu juttu.

Hyvin epätavallisesta tyylistä huolimatta

La Sagrada on kenties kuuluisin keskeneräisyydestään.

Työntekijät ovat rakentaneet sitä 130 vuoden ajan.

Jättiläismäisen rakennusurakan loppu voi häämöttää pian.

Seuraavina kuutena vuotena

viimeiset viisi tornia nousevat valtavan keskustornin ympärille,

joka kohoaa lähes 200 metrin korkeuteen.

Barcelonan siluetti muuttuu lopullisesti.

Gaudín mullistava visio

ei ole vain muuttanut Barcelonan urbaania ydintä.

Se on innoittanut nykyarkkitehteja uhmaamaan geometrisia muotoja.

Myös Benedettan ällistyttävällä Santa Caterinan torilla.

Torin katto on värikäs ja soljuva.

Emme tienneet, hyväksyttäisiinkö se Barcelonassa.

Olimme iloisia, että ihmiset ihastuivat siihen.

Ehkä ihmiset olivat valmiita orgaaniseen

ja värikkääseen, koska Barcelonan kaupunki on myös sellainen.

Sagrada Família on arkkitehtuurin ihme,

joka uhmaa kaupungin siluettia ja ehkä alueen henkeä.

Ilmasta käsin Espanja on jakautunut eri väreihin.

Etelä on kuiva sekoitus ruskean ja keltaisen sävyjä.

Pohjoisessa vuoret keräävät vettä,

mikä maalaa ne kauniin vihreiksi.

Useat sivujoet yhtyvät siellä mahtavaksi Ebrojoeksi.

Joet ravitsevat ympäröiviä maita,

jossa kasvaa yksi maailman ylistetyimmistä lajikkeista.

Tämä on La Riojan viininviljelyalue.

Joka vuosi alueen viinitarhat

käyvät läpi dramaattisen muodonmuutoksen.

Kuuma kesäaurinko väistyy syksyn tieltä.

SYKSY

María Urrutia kuuluu sukuun,

joka on tuottanut Riojan maailmankuuluja viinejä 140 vuotta.

Viini on olemuksessani ja veressäni.

Kuljen viinitarhoilla sekä poimin ja syön rypäleitä.

Viini on perhe, ilo ja onni.

Kesäkuukausina viiniköynnöksiin kasvavat uudet lehdet.

Siten kasvit voivat imeä valoa, joka saa rypäleet kasvamaan.

Kun syyskuu saapuu, tapahtuu uskomaton muodonmuutos.

Vihreät lehdet muuttuvat kullankeltaisiksi ja punaisiksi.

Ja rypäleet kypsyvät.

On myöhä iltapäivä. María vie kollegansa Valentínin

katsomaan, ovatko korkealuokkaiset rypäleet kypsiä kerättäväksi.

Sokeria on oltava tarpeeksi, jotta syntyy viiniä,

mutta ei liikaa. Muuten viinin maku menee pilalle.

Sokeripitoisuus on juuri oikea.

María alkaa korjata satoa huomenaamuna.

Kun aurinko nousee Marían rypälesadon ylle, poimijat kokoontuvat.

Tänään poimijat keräävät rypäleitä tilan korkealuokkaiseen viiniin.

Rypäleet kerätään käsin, jotta ne eivät vahingoitu.

Työ on raskasta. On tärkeää, että oikeat ihmiset

valmistavat parasta mahdollista viiniä.

Marían poimijoiden on poimittava 50 000 kiloa rypäleitä

päivän aikana, ja aika kuluu kovaa vauhtia.

Ilmasta käsin voi nähdä Marían sukutilan laajuuden.

Maata on yli 500 hehtaaria.

María aikoo tuottaa tänä vuonna 6 miljoonaa pulloa viiniä,

mutta vain 800 000 pulloa korkealuokkaista viiniä,

jonka rypäleet poimitaan nyt käsin.

Korkealuokkainen viini kypsyy tammitynnyreissä kaksi vuotta,

jotta syntyvät punaisten marjojen ja vaniljan aromit,

joista hienot Riojan viinit tunnetaan.

Viinitarhassa Marían poimijat saavat viimeiset rivit kerättyä

ja nostavat viimeiset korit perävaunuun.

Poimijoilla alkavat juhlat,

mutta María saa odottaa kauan tietoa vuosikerran laadusta.

Sadonkorjuu on haastavaa aikaa,

mutta se pitää liikkeessä ja saa jatkamaan eteenpäin.

Huippuviinien lisäksi Espanjan leudossa pohjoisosassa

tuotetaan laaturuokia.

San Sebastiánin baskikaupunki tunnetaan fine dining -ravintoloista.

Gastronomian keskuksen sisämaassa on jotain hyvin kummallista:

perinteinen rannikkoalueen elinkeino kaukana rannikosta.

Baskimaassa on keltaisia peltoja ja vihreitä metsiä.

60 km:n päässä San Sebastiánista, Añanan laaksossa...

...valkoinen ruudukko nousee esiin maisemassa.

Ne ovat Añanan laakson kuuluisia suola-altaita.

Suolatehdas on ainutlaatuinen maailmassa.

Yleensä suola-altaissa suolavedestä haihdutetaan suolakiteitä.

Añana on kuitenkin kilometrien päässä merestä.

Mistä suola sitten tulee?

Korkealla Añanan suola-altaiden yllä

uskomaton salaisuus paljastuu.

Maanalainen suolavesilähde.

Syvällä laakson alla

vesi virtaa 200 miljoonaa vuotta vanhan merenpohjan päältä.

Kun vesi nousee pintaan Añanassa,

vesi on yhtä suolaista kuin Kuolleenmeren vesi.

Edorta Loma kuuluu salinerojen eli suolankerääjien sukuun.

Hän käyttää samoja menetelmiä kuin isoisänsä ja isoisoisänsä.

Tietääkseni sukuni on työskennellyt salineroina 1500-luvulta asti.

Aina suolaa, suolaa ja suolaa.

Kun kuolen, kanssani pitää haudata hyppysellinen suolaa.

Edortan suola on Baskimaan kuuluisien kokkien arvostamaa.

Se voi maksaa yli 20 euroa kilolta.

Kun suolaa haihdutetaan, suolavesi juoksutetaan puukanavaan.

Painovoima kuljettaa veden 3 km:n pituisiin ränneihin,

kanaviin ja varastoihin, joista se siirtyy suolanhaihdutusaltaisiin.

Altaat tuovat laaksolle ruudukkomaisen ilmeen.

Sitten alkaa kuuma ja raskas työ,

koska suolavesi muuttuu suolakiteiksi

vain päivän kuumimpaan aikaan.

Työskentelemme parhaan työtoverimme eli auringon mukaan.

Valtaosa espanjalaisista suojautuu keskipäivän auringolta.

Edortan ryhmä levittää suolavettä

tehtaan 5 000 haihdutusaltaalla.

Kun varhaissyksyn aurinko paahtaa,

haihdutusaltaiden vesi haihtuu ja jäljelle jää vain suolaa.

Jokaisen altaan vettä sekoitetaan,

kunnes vettä on niin vähän, että suolakiteitä alkaa muodostua.

Aurinko hoitaa loput.

Myöhään iltapäivällä auringon säteet ovat haihduttaneet kaiken veden.

Suolankerääjät haravoivat kuivat suolakiteet.

Työ on raskasta, mutta Edortan ryhmä pääsee pian ansaitsemalleen levolle.

Suolaa voi kerätä vain, kun aurinko paistaa.

Talvi keskeyttää pian työt.

Kun kuukaudet kuluvat, päivät lyhenevät.

Lumi peittää Espanjan vuoristoalueet.

Purevat tuulet muuttavat kylmän Atlantin rannikon

myrskyäviksi aalloiksi ja sakeaksi sumuksi.

Talvi on tullut.

TALVI

Tämä on Galicia, Espanjan luoteisin alue.

Se tunnetaan petollisesta Atlantin rannikosta.

Costa da Morte eli "kuoleman rannikko".

Ilmasta käsin käy selväksi, mistä nimi on tullut.

Kilometrejä pitkät rosoiset kalliot

ovat monien myrskyissä uponneiden alusten hautoja.

Kovat Atlantin olosuhteet ovat paratiisi yhdelle äyriäisherkulle.

Hanhenkauloille eli percebeille.

Niistä maksetaan kolminkertainen hinta hummeriin verrattuna.

Kalastajat menevät pitkälle pyytääkseen niitä.

Juan Carlos ja Manuel ovat percebeiroja

eli hanhenkaulojen pyytäjiä.

Hanhenkaulojen pyynti on vanha ammatti Galiciassa.

Olemme riippuvaisia vuorovedestä.

Emme voi tehdä töitä joka päivä. Vain 15 päivänä kuukaudessa.

Parhaat hanhenkaulat elävät kovimmissa aallokoissa.

Juanin ja Manuelin pitää uida ulommille kiville.

He ulottuvat hanhenkauloihin vain, kun laskuvesi on alimmillaan.

Heillä on vain tunti aikaa kerätä mahdollisimman monta.

Talvella Galiciassa kovat tuulet sekoittavat veden jäätäviksi tyrskyiksi.

Aallot ovat niin voimakkaita,

että Juan ja Manuel ovat ainoat percebeirot rannikon tässä osassa.

Se sopii heille hyvin.

On parasta lähteä, kun meri on pahimmillaan.

Saamme itse kaikki hanhenkaulat.

Percebeirot käyttävät terävää rautakankea,

jolla he iskevät hanhenkaulan pohjaan.

He tarkkailevat aina yllättäviä aaltoja.

On pakko olla järkevä.

On oltava rohkea ja osattava työnsä.

Moni percebeiro on menettänyt henkensä Costa da Mortella.

Mutta Juanin kaltaisille jatkuva vaara tekee myös työstä mielenkiintoista.

Minua koukuttaa vaaran tunne.

Se on uskomaton,

ja työ on hyvin palkitsevaa.

Lopulta nousuvesi pakottaa hurjapäät palaamaan rantaan.

Mutta saalis oli hyvä.

He vievät kalatorille 16 kiloa hanhenkauloja.

Torilla asiantuntijat valitsevat parhaat äyriäiset

ravintoloidensa vaativille asiakkaille.

Vain Juan ja Manuel myyvät hanhenkauloja.

Siksi hinta on hyvä: 600 euroa päivän työstä.

Suhteeni mereen on samanlainen kuin suhteeni vaimooni.

On hienoja ja vaikeita hetkiä,

mutta tämä on elämääni.

Vuosisatoja merimiehet ovat pelänneet "kuoleman rannikkoa",

mutta sen rikkauksia ryöväävien uskalikkojen palkinto on runsas.

Espanjan vehreän alueen itäpäässä

kohoavat huiput ovat Espanjan korkeimpia.

Talvella vuoristo muuttuu seikkailumaastoksi.

Laskettelijat saapuvat rinteisiin

ja vuorikiipeilijät tavoittelevat rosoisia huippuja.

Tämä on mahtava Pyreneiden vuoristo.

Niiden eteläpuolelle jää Espanja ja pohjoispuolelle Ranska.

Korkeimmat huiput ovat yli 3 000 metriä korkeita.

Tarkempi silmäily paljastaa valtavan rakennelman

syvällä vuorten juurella.

Canfranc International

on yksi Euroopan suurimmista rautatieasemista.

Ilmasta käsin se näyttää valtavalta.

Päärakennus on 241 metriä pitkä.

Siinä on 365 ikkunaa ja 150 ovea.

Jättiläisrakennus kätkee kummallisen salaisuuden.

Se on ollut hylättynä jo yli 40 vuotta.

Kukoistusaikanaan 1930-luvulla Canfrancin läpi kulki tuottoisa rata

Pyreneiden läpi Espanjasta Ranskaan.

Reitin suosio kuitenkin väheni.

Vuonna 1970 juna suistui raiteilta,

ja ranskalaiset sulkivat radan.

Fernando Sánchez Morales on Canfrancin pormestari.

Hän on mukana 27 miljoonan euron projektissa aseman avaamiseksi.

Asemalla oli kaikki palvelut.

Kävin täällä postissa, lääkärissä,

ravintolassa ja hotellissa.

Asema oli kaupungin elämän keskus.

Fernando haluaa palauttaa aseman entiseen loistoonsa

ja Canfrancin takaisin kartalle luomalla matkailukeskuksen,

johon kuuluisi hotelli, uusi asemarakennus

ja kansainvälinen junarata.

Fernandon suunnitelma on kiistanalainen,

koska Canfrancilla on synkkä historia.

Canfranc oli toisessa maailmansodassa tärkeä natsien sotaponnisteluille.

Espanja oli Hitlerin portti muuhun maailmaan.

Sodassa Canfrancista tuli Hitlerin tärkeä liikennekeskus,

josta tuotiin Saksaan rautaa ja volframia aseiden valmistukseen.

Maksuksi tuotiin natsien kultaa.

Mutta Hitlerin nenän edessä

samat junavaunut kuljettivat juutalaisia pois natsien Euroopasta.

Juna kuljetti ihmisiä vapauteen.

Toisaalta Hitler sai radan kautta edun Francon tuella.

Rata pitkitti sotaa, ja sen kautta natsit saivat raaka-aineita.

Menneisyydestä huolimatta Fernando uskoo,

että Canfrancin asema tuo vielä vaurautta alueelle.

Olen innoissani ja haluan viedä projektin loppuun.

Nautin tuloksista, kun se on valmis.

Talvi kuluu, ja vähitellen kylmyys alkaa väistyä.

Pyreneiden alemmille rinteille ilmaantuu kukkameri.

Kevät saapuu Espanjaan.

Kun lämmin sää leviää maahan,

keskellä maata puhkeavat kukkaan kultaiset aurinkokukkapellot.

Segoviassa historioitsija Néstor

suojelee edelleen kaupungin arkkitehtuurin helmiä.

Tänään hän saattaa loppuun projektin,

jonka eteen on tehnyt töitä viime viikot.

Tämä on Alcázar of Segovia,

yksi maailman erikoisimmista linnoista.

Suuri osa linnan ydinosasta on peräisin keskiajalta,

jolloin linnassa asui Espanjan kuninkaallinen hovi.

Kristoffer Kolumbus tapasi täällä kuningatar Isabellan

ennen matkaansa Uuteen maailmaan.

Néstorin projekti varmistaa,

että ainutlaatuisen linnan malli säilyy tuleville sukupolville.

Viikon ajan hän on kuvannut dronella Alcázaria joka kulmasta.

Hän yhdistää kuvat ja luo niistä tarkan 3D-kartan.

Jos linna vaurioituisi luonnonkatastrofissa,

se voitaisiin digitaalisten piirustusten avulla rakentaa uudelleen.

Videotallenteet ovat paras keino säilyttää

linna ja perintö tuleville polville.

Se on paras tapa varmistaa rakenteiden säilyminen,

vaikka linna vaurioituisi joskus.

Viimeinen pala Néstorin valtavassa 3D-palapelissä

on Alcázarin suuri etuosa.

Keskiajan rakentajat rakensivat seinän jyrkänteelle,

jotta linnaan olisi vaikea hyökätä.

Sijainnin vuoksi historioitsijat eivät ole voineet tutkia sitä

ennen kuin nyt.

Saamme erittäin tarkan 3D-mallin

rakennuksen kaikista yksityiskohdista.

Dronet paljastavat Alcázarin suuruuden paremmin kuin koskaan.

Tornit kohoavat 80 metrin korkeuteen jyrkänteen reunalta.

Kartiomaisia torneja on 12. Niissä on liuskekivikatot.

Tornien huiput ovat kuitenkin melko uudet.

Ne lisättiin lähes 400 vuotta linnan rakentamisen jälkeen,

ja ne mukailevat Keski-Euroopan linnojen romanttista tyyliä.

Alcázar on uniikki yhdistelmä Espanjan ja Saksan arkkitehtuuria.

Viimeinenkin osa linnasta on skannattu.

Néstor näkee viimein täydellisen kartan.

Hän toivoo, että tulevaisuudessa

kartta auttaa historioitsijoita rakentamaan Alcázarin.

Se voi paljastaa myös salaisuuksia.

Kartasta näkee asioita, joita ei voi nähdä paljaalla silmällä.

Kartasta näkee paremmin Alcázarin yksityiskohdat.

Olemme nähneet koko rakennelman, kivien yksityiskohdat

ja rakennuksen koristeet.

Néstorin ja dronen ansiosta

yksi Espanjan historian helmi

on turvattu tuleville sukupolville

siitä huolimatta, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Espanjan eteläpäässä Andalusiassa

kevätaurinko nousee maan kuivimman alueen ylle.

Andalusia ulottuu lännessä Atlanttiin

ja idässä Välimereen.

Se sijaitsee vain 13 km:n päässä Afrikan rannikosta.

Andalusia on kuumuuden ja intohimon maa.

Sieltä ovat peräisin flamencomusiikki ja monet vanhat elokuvat.

Italialaisohjaaja Sergio Leone tuli Andalusiaan 1960-luvulla

kuvaamaan kuuluja spagettiwesternejään.

Maisema muistutti eniten Euroopassa Amerikan Villiä länttä.

Tarkempi silmäily paljastaa jotain hyvin outoa maisemassa.

Valtavan, pyöreän rakennelman, joka hehkuu kuin jättiläishelmi.

Scifimäinen näky on futuristinen voimala.

Se kerää auringon energiaa,

mutta nämä eivät ole aurinkopaneeleja vaan peilejä.

Yli 92 000 peiliä

on kiinnitetty liikkuville alustoille eli heliostaateille.

Ne heijastavat auringon säteet

147 metrin korkean tornin huippuun, joka kuumenee.

Tornin sisällä pumput työntävät nestettä huippuun.

Neste kuumenee yli 500-asteiseksi ja palaa alas,

jossa se pyörittää höyryturbiineja ja tuottaa sähköä.

Pelkällä auringon lämmöllä

voimala tuottaa sähköä 25 000 espanjalaiseen kotiin.

Valtavan aurinkovoimalan pitäminen kunnossa

on työmaapäällikkö Raúl Mendoza Ruizin vastuulla.

Andalusia on Euroopan aurinkoisimpia alueita.

Aurinko paistaa 3 000 tuntia vuodessa.

Peilejä on 30 jalkapallokentän suuruisella alueella.

Jotta voimala toimii huipputeholla,

peilien on oltava puhtaita ja oikein suunnattu.

Se ei todellakaan ole helppoa kuivalla ja pölyisellä alueella.

Raúlin ryhmä valvoo peilien kuntoa valvomosta.

Raúl?

Valvomoon tulee hälytys.

Anturi ilmoittaa ongelmasta peilissä.

Tehtäväni tavallisena päivänä on tuottaa energiaa,

joten on tarkastettava peilien puhtaus.

Jos peili on likainen, se pitää irrottaa pesua varten.

Ensin Raúlin pitää löytää se.

Se ei ole helppoa Monacon kokoisella alueella.

Työmaapäällikkö Raúl tarkastaa hälytyksen syyn.

Hänen pitää tarkastaa peilin kunto ja katsoa, pitääkö se vaihtaa.

Mitä kauemmin peilin vika kestää,

sitä tehottomammin voimala toimii. Raúlin on pidettävä kiirettä.

Hän löytää lopulta ongelmapeilin

ja mittaa reflektometrillä heijastetusta valosta,

miten likainen peili on.

Yllättäen tulos kertoo peilin olevan puhdas.

Jokin muu on laukaissut herkän anturin.

Kenties ohi lentänyt lintu.

Raúlia onnisti.

Valvomo käynnistää taas heliostaatin

ja voimala toimii jälleen täydellä teholla.

Eteläisen sijainnin takia Espanjassa kannattaa kerätä aurinkoenergiaa.

Raúlin työpaikka on yksi 50 aurinkolämpövoimalasta Espanjassa.

Espanja tuottaa enemmän energiaa tällä menetelmällä kuin mikään muu valtio.

Olen ylpeä siitä, että Espanja on johtava maa

uusiutuvan energian hyödyntämisessä.

Andalusian aurinkovoimalat ovat moderni ilmiö.

Alueella on myös elinkeino,

joka ulottuu 5 000 vuoden päähän.

100 km länteen aurinkovoimalasta

maisema muuttuu dramaattisesti.

Vilkaisu paljastaa jotain ällistyttävää:

kirkkaan punaisena virtaavan joen.

Joki on Rio Tinto.

Nimi tarkoittaa "punaista jokea".

Kymmenet tuhannet turistit tulevat joka vuosi

katsomaan tätä luonnonihmettä.

Värit ovat peräisin mineraaleista.

Rautaa, kuparia ja jalometalleja huuhtoutuu maasta veteen.

Outoa näkyä täydentävät

vuosisatoja vanhan kaivoksen hylätyt rauniot,

jotka ovat hajallaan puistossa.

José Francisco Dominguez vie seikkailumielisiä turisteja

erikoiseen paikkaan.

Eniten mielenkiintoa herättää

maiseman värien moninaisuus.

Harmaan ja okran sävyt kiehtovat ihmisiä.

Aluetta voisi ehkä verrata Kuun maisemaan.

Monet junamatkustajat sanovat,

että maisema tuo mieleen Marsin.

Ensimmäisen kaivoksen

uskotaan olevan pronssiajalta 5 000 vuotta sitten.

Paljon myöhemmin tulivat roomalaiset kaivamaan jalometalleja rahoihin.

Ja 1800-luvulla

britti-insinöörit laajensivat kaivosta teolliselle tasolle.

He rakensivat junaradan ja kaivoivat valtavan kuparikaivoksen.

Kaivos on nyt suljettu,

ja tilalle on tullut erilainen elinkeino.

Avaruustutkijat hyödyntävät Marsia muistuttavaa ympäristöä

testatessaan varusteita, jotka voivat laskeutua joskus Marsiin.

Astrobiologit tutkivat happopitoisista vesistä,

miten vieraat elämänmuodot voisivat elää

kaukaisissa, kemikaalipitoisissa maailmoissa.

Tuntuu uskomattomalta ajatella, että värikäs maisema Espanjassa

voi vielä paljastaa elämän salaisuuden tähtien tuolla puolen.

Espanja on intohimojen ja ristiriitojen maa.

Muinaiset perinteet kukoistavat modernien innovaatioiden rinnalla.

Maisema ja ilmasto tarjoavat rikkaat luonnonvarat,

ja luovuuden kulttuuri rakentaa kestävän tulevaisuuden.

Espanjan kyky muuttaa kontrastit harmoniaksi

tekee siitä suuren eurooppalaisen maan.

Tekstitys: Sami Marjamäki