Original subtitles

Iso-Britannia.

Näytämme ylhäältä päin neljä maata,

jotka ovat yhdistyneet yhdeksi kansakunnaksi.

Tuhat vuotta vanhoja perinteitä. Ainutlaatuisia teknisiä ihmeitä.

Iso-Britannia on keksijöiden kansa,

joka muovasi modernin maailman.

Tässä ohjelmasarjassa kierrämme Eurooppaa ilmasta käsin

ja näemme nähtävyydet uudesta perspektiivistä.

Kuvaamme ylhäältä päin vuoden ajan,

kun maisemat muuttuvat vuodenaikojen mukaan.

Tutustumme kulttuuriin, historiaan ja tekniikkaan,

jotka suuret Euroopan kansat ovat rakentaneet.

EUROOPPA YLHÄÄLTÄ PÄIN ISO-BRITANNIA

Iso-Britannia on saarivaltio Luoteis-Euroopassa.

Manner-Euroopasta Englannin kanaalin erottama

Iso-Britannia on luonut oman tiensä erillään Euroopasta.

Sen muodostavat Englanti, Skotlanti, Wales ja Pohjois-Irlanti.

Joka maalla on oma maisema, kulttuuri

ja identiteetti.

On huhtikuu, ja koko Ison-Britannian sää lämpenee.

Puut ravistelevat lumet oksiltaan

ja täyttävät ne kukinnoin.

Kevät tulee Isoon-Britanniaan.

KEVÄT

Englannin pääkaupunki Lontoo on aina kiireinen.

Lintuperspektiivi paljastaa 2 000 vuotta vanhan kaupungin

täynnä ainutlaatuista arkkitehtuuria ja tekniikan ihmeitä.

Vastaavaa ei löydy mistään.

Parlamenttitalo on Ison-Britannian hallinnon tyyssija.

Saint Paulin katedraali taas on kuulu 30 metrin valkeasta kupolistaan.

Tower Bridge on Lontoon maailmankuulu läppäsilta.

Korkealta pilvistä käsin Lontoo näyttää valtavalta.

Se on suurkaupunki, jonka alue on 50 km leveä.

Siellä asuu 9 miljoonaa ihmistä.

Kun zoomaa kaupungin ytimeen,

löytää huipputeknisiä rakennuksia,

jotka kohoavat Lontoon perinteisten maamerkkien ylle.

Ne ovat pilvenpiirtäjiä Lontoon finanssikeskuksessa.

Jokaisella jättiläisrakennuksella on ainutlaatuinen muotonsa.

Kenties vaikuttavin on lasinen Leadenhall Building,

joka on kuuluisa kiilamaisesta muodostaan.

Henkeäsalpaava rakennelma on 225 metriä korkea.

Sen teräsydin painaa lähes 18 000 tonnia.

Kaltevaa julkisivua peittää 4 220 lasipaneelia.

Pawel Urban tuntee muita paremmin

Leadenhall Buildingin kiiltävät lasit,

koska hänen tehtävänsä on pestä ne.

Teen mieluiten töitä, kun aurinko paistaa ja on hyvä sää.

Pawelin ryhmä pesee tänään Leadenhall Buildingin.

Ryhmä käyttää erikoisvalmisteista nosturia,

joka laskee metallikoria rakennuksen seinää pitkin.

Ryhmä voi laskeutua reunalta vain,

kun tuulennopeus on alle 11 m/s.

Se varmistaa, ettei kori heilu vaarallisesti

kovassa tuulessa ja vaurioita laseja

tai irtoa kokonaan nosturista.

Tuuli on puhaltanut 14 m/s koko aamun,

mutta ryhmä on huomannut tuulen tyyntyneen.

Ei tuule. Vain reilu metri sekunnissa.

Ryhmä saa luvan aloittaa hurjan laskeutumisen

lasisen pilvenpiirtäjän seinää vasten.

On oltava nopeita,

jotta hyvällä säällä tulee paljon tehtyä.

Ensimmäisellä kerralla korissa pelkäsin paljon, mutta en enää.

Ilmakuvat näyttävät erikoislaatuisen työn läheltä.

Mitä alemmas kori lasketaan kaapeleiden varassa,

sitä suurempi heilumisen riski on.

Arkkitehti suunnitteli

7 uraa rakennuksen eteläseinään.

Korissa on erikoiskiskot, jotka lukittuvat uriin.

Kiskot estävät koria heilumasta tuulessa.

Kun tunnit kuluvat,

arvaamaton kevätsää alkaa muuttua.

Joskus tuulee kovaa ja on noustava nopeasti,

koska tilanne on vaarallinen.

Tuuli voimistuu lisää.

Pawel ja ryhmä pesevät viimeisen ikkunan.

He saivat pestyä kaksi osaa rakennuksesta

lyhyessä ajassa.

Leadenhall Buildingissa on 4 220 lasipaneelia,

joten kaupungin siluetin peseminen on kokopäivätyötä.

Olemme nyt pohjakerroksessa.

Ikkunat ovat kirkkaita. Olen ylpeä ja iloinen.

Teemme hyvää työtä.

Kun Lontoon hurjapäiset ikkunanpesijät kiipeävät koristaan,

Irlanninmeren toisella puolella on myös kevätsiivouksen aika.

Pohjois-Irlanti on Ison-Britannian pienin maa.

Pääkaupunki Belfast on historiallinen satamakaupunki.

Sieltä laskettiin vesille kuuluisa Titanic.

Pohjois-Irlannissa on huikeita maisemia

rosoisesta maaseudusta myyttisiin rannikoihin.

Koillisrannikolla Antrimin kreivikunnassa

on luonnon ihme.

Pikimusta rannikko on nimeltään Causeway Coast.

Se on 60 miljoonaa vuotta vanha geologinen ihme.

Lintuperspektiivistä voi nähdä kuuluisan osan rannikkoa,

Giant's Causewayn.

Oudon ristikon muodostaa noin 40 0000

60 miljoonaa vuotta vanhaa kuusikulmaista pylvästä.

Giant's Causeway

on Pohjois-Irlannin suosituin nähtävyys.

Rannikko on lähellä Atlantin ja Irlanninmeren laivareittejä,

joten sinne ajautuu paljon roskaa merestä.

Siksi joka vuosi

Causeway Coast kaipaa kevätsiivousta.

Tänään yritämme kerätä paljon muovia

Giant's Causewayn lahdista.

Barry Etherson on paikallinen vesiurheiluohjaaja.

Hän kuuluu vapaaehtoisryhmään,

joka siivoaa roskia Causewayn rannikolta.

Tänään Barry ja ryhmä

aikovat siivota 4 km rannikkoa Giant's Causewayn ympäriltä.

Ryhmä kerää kaikkea kalastusverkoista ja autonrenkaista

muovisiin öljytynnyreihin ja varvastossuihin.

Merilevä ja vedenalaiset kivet

estävät veneitä pääsemästä tarpeeksi lähelle rantaa.

Niinpä ryhmä ottaa vesijetit käyttöön.

Viimeiset metrit ovat liian matalia jopa vesijeteille.

Vapaaehtoisten on uitava rantaan.

He varovat suurimpia aaltoja, jotka iskeytyvät kivikoihin.

Legendan mukaan jättiläinen Finn McCool

rakensi pilarit sillaksi Skotlantiin.

Giant's Causewayn loi oikeasti tulivuorenpurkaus

60 miljoonaa vuotta sitten.

Kun laava pulppusi maasta,

se jäähtyi nopeasti meressä

ja halkeili kuusikulmaisiksi basalttipilareiksi.

Barryn ryhmältä vie 6 tuntia

kerätä yli 500 kiloa roskaa.

Hei!

Nyt lasti pitää viedä veneeseen.

Barry ja vapaaehtoiset vetävät roskasäkit rantaan.

Ryhmän on päästävä vesijeteille

roskasäkit mukanaan.

Isot säkit jäävät kiinni

merirokkoihin ja maljakotiloihin.

Tarvitaan vain raakaa voimaa ja kannustusta.

Roskien siivoaminen

säilyttää alueen uskomattoman kauneuden

ja pitää ekosysteemin terveenä.

Muovi hajoaa mikromuoveiksi.

Mikromuovi päätyy kaloihin ja lopulta ihmisiin.

Vapaaehtoiset lastaavat säkit peräkärryyn.

He saivat kerättyä peräti 545 kiloa roskia.

Työ auttoi suojelemaan kuuluisaa rannikkoa

kesän turisteja varten.

Moni täällä välittää.

Arvostamme alueen kauneutta. Teemme töitä täällä.

Toivottavasti kauneus säilyy.

Täällä käy paljon väkeä nauttimassa paikasta.

On kesäkuun alku,

ja lämpötila alkaa kohota kaikkialla.

Tyhjät rannat täyttyvät turisteista,

kun lomailijat parveilevat merenrantaan.

Kesä on saapunut Isoon-Britanniaan.

KESÄ

Lämpimällä säällä Englannin etelärannikko täyttyy turisteista,

jotka haluavat viettää perhelomaa.

Doverin valkeiden liitukivikallioiden

ja Dorsetin Jurassic Coastin kauniissa lahdissa

kaikuvat maailmaa muuttaneen tekniikan mestariteoksen äänet.

1800-luvulla britti-insinöörit keksivät ja kehittivät höyryjunat.

Brittein saarille rakennettiin yli 32 000 km raiteita,

mikä mullisti liikenteen.

Etelä-Devonin rannikolla on kenties kaunein rautatiereitti,

jonka brittikeksijät saivat aikaan.

Tämä on Dartmouth Heritage Railway.

11 km:n rautatie alkaa pohjoisessa Paigntonista

ja jatkuu Kingsweariin etelässä.

Rautatie tarjoaa turisteille

hetken mennyttä aikaa.

Ian Wellington pitää vanhat höyryjunat kunnossa.

Joka höyryjunalla on oma luonteensa ja piirteensä.

Jotkut sanovat, että niillä on luonne.

Ne elävät niiden toimintatavan

ja äänen vuoksi.

Vanhat koneet kulkevat kuumalla höyryllä,

jonka paine on erittäin korkea.

Ianin hoitamat kuusi junaa ovat yhteensä yli 500 vuotta vanhoja.

Ian tarvitsee kaiken 35 vuoden kokemuksensa

estääkseen junia hajoamasta.

Vastaan junasta, jossa on väkeä.

Minun on ymmärrettävä, mitä teen ja mikä voi mennä vikaan.

Matkustajat astuvat nyt junaan.

On aika lämmittää tulipesä, joka on höyrykattilan sisällä.

Tulipesä kuumentaa ympäröivän veden

korkeapaineiseksi höyryksi.

Putki höyrykattilan päällä ohjaa kaksoismäntiin

etupyörien molemmin puolin.

Kun männät täyttyvät höyrystä, ne kääntävät pyöriä eteenpäin.

Reitillä on puolen kilometrin tunneli

ja upea Hookhillsin maasilta,

jonka suunnitteli kuuluisa britti-insinööri

Isambard Kingdom Brunel.

Lopulta juna saapuu Kingsweariin,

maalaukselliseen kalastajakylään täynnä veneitä.

Höyryjuna kulki koko matkan ongelmitta.

Kaikki vanhat osat selvisivät ehjinä.

Ianille se on voitto.

Toivottavasti tein hyvää työtä ja voin juoda kupposen teetä.

Ianin ryhmän huolenpidon ja kunnostuksen ansiosta

osa brittien kulttuuriperintöä säilyy edelleen tuleville sukupolville.

Rautatieverkoston rakentamisen lisäksi

Britannian uranuurtaja-insinöörit

rakensivat toisenkin liikenneväylän, joka on yhä olemassa.

Heinäkuussa keskikesän kuumuus leviää Isoon-Britanniaan

Englannin etelärannikolta

Ison-Britannian pohjoisimpaan maahan eli Skotlantiin.

Patikoijat lähtevät ylämaille

katsomaan Ison-Britannian korkeimpia vuoria,

kun kesä sulattaa lumiset huiput.

Etelä-Skotlannissa

vilkas Glasgow'n kaupunki ja pääkaupunki Edinburgh

tulvivat turisteja, jotka ihailevat taidetta ja kulttuuria.

Hälinää pakenevat

lähtevät kanaville viettämään rauhallista viikonloppua.

Isossa-Britanniassa

kulkee yhä yli 3 000 km ihmisten kaivamia kanavia.

Insinöörit rakensivat kanavat 1800 - 1900-luvuilla

teollista vallankumousta varten. Nyt ne ovat huvikäytössä.

Skotlannissa on kaksi suurta kanavaa Glasgow'n ja Edinburghin välillä.

Ne kohtaavat keskellä Falkirkin kaupungissa.

Ilmasta näyttää kuin kanavat yhtyisivät.

Lähempi tarkastelu paljastaa ongelman.

Kumpuilevan maiseman takia

kanavien välillä on 35 metrin pudotus.

Miten kulkea kanavalta toiselle,

kun ne ovat eri tasoissa?

Kekseliäät insinöörit kehittivät nerokkaan ratkaisun:

maailman ainoa pyörivän venehissin, Falkirk Wheelin.

Ennen kuin hissi avattiin 2002,

kesti kokonaisen päivän

siirtää vene toiseen kanavaan,

koska 44 sulkua piti avata ja sulkea.

Nyt Falkirk Wheelillä

voi siirtää kanavaveneen kanavasta toiseen

vain 4,5 minuutissa.

Peter Robinson on Scottish Canalsin pääinsinööri.

Peterin tehtävänä on varmistaa,

että 17,5 miljoonan punnan tekninen ihme toimii moitteetta.

On mahtavaa vastata hissin toiminnasta.

Joskus tuntuu, että minulla on maailman paras työ.

Peterillä ja työkavereilla

on seitsemän tuntia aikaa järjestää 25 veneen siirto kahden kanavan välillä.

Kanavien päihin alkaa saapua päivän ensimmäisiä veneitä.

Kipparit ohjaavat veneet hissivaunuihin

pyörän molemmin puolin.

Peterin työkaverit ohjaamossa sulkevat sulut

ja kääntävät pyörän.

10 hydrauliikkamoottoria kääntää valtavaa ratasta,

joka kääntää keskiakselia.

Se nostaa 300 tonnin hissivaunun ilmaan

ja laskee toisen hissivaunun.

Kun pyörä pyörii, hissivaunut pysyvät pystyssä

valtavien rattaiden ansiosta.

Tänne tulee valtavasti väkeä,

ja saamme heidät siirrettyä. Sitä tekniikka parhaimmillaan on.

Pyörähdys vie energiaa vain

kahdeksan kiehuvan teepannun verran.

Jotta hissi toimii tehokkaasti,

hissivaunujen on painettava aina yhtä paljon.

Onneksi se ei ole kovin vaikeaa

kätevän fysiikan ominaisuuden ansiosta.

Kun vene ajaa hissivaunuun,

se poistaa aina oman painonsa vettä.

Molemmat hissivaunut pysyvät täysin tasapainossa

oli niissä veneet tai ei.

Simppeliä. Kyytiin menevä poistaa vettä.

Siten hissivaunut pysyvät tasapainossa.

On mahtavaa ajatella hissin teknistä neroutta.

Falkirk Wheelin suunnittelijat

loivat ainutlaatuisen mestariteoksen

ja ratkaisivat ainutlaatuisen ongelman tyylikkäästi.

Kun kanavaveneet lipuvat Skotlannin läpi,

lähipelloilla mallasohranviljelijät valmistautuvat korjaamaan sadon.

Ohra päätyy yhteen Skotlannin maineikkaimmista keksinnöistä.

Koillis-Skotlannissa

ilmakuvat paljastavat lukuisia pikkutehtaita. Mitä ne ovat?

Vihje sijaitsee yhdellä pisimmistä joista,

mahtavalla Spey-joella.

Joen mutkissa on enemmän tehtaita

kuin missään muualla Skotlannissa.

Nämä ovat Speysiden kuuluisia viskitislaamoita.

Alueen puhdasta lähdevettä käytetään skottiviskiin.

Viskintuotanto on luonut uskomattoman näkymän.

Pihan, joka seisoo kuin mayatemppeli

viskialueen ytimessä.

Tämä on Speyside Cooperagen tynnyritehdas.

Sieltä löytyy 150 000 tyhjää viskitynnyriä.

Ne on kasattu 10 metriä korkeiksi pyramideiksi.

Kun tislaamo tarvitsee tynnyreitä,

tynnyrintekijä John Richard rakentaa ja korjaa niitä.

Pyramidit ovat omaleimaisia

Speyside Cooperagessa.

Moni sanoo, että ne muistuttavat Egyptin pyramideja.

Viski on ensin väritöntä.

Tammitynnyrit antavat sille kultaisen sävyn.

Kun tynnyrit ovat tyhjiä,

tislaamot lähettävät ne tänne säilytettäviksi ja kunnostettaviksi.

Tänään yksi tislaamo on tilannut 300 kunnostettua tynnyriä.

Tynnyrit korjataan tilausten mukaan,

jotta ne voi lähettää heti tilauspäivänä.

John käy töihin, jota on tehty samalla tavalla 2 000 vuotta.

Tynnyritehtaassa John käy salamana valmistelemaan tilausta.

Hän etsii tammilaudoista vikoja,

heittää lahot laudat pois ja korvaa ne uusilla.

Tarkastamme, onko vikoja: risoja lautoja, ruosteisia vanteita

tai taipuneita pohjia. Kokemus opettaa etsimään niitä.

Kun tynnyrit on korjattu ja pohjat irrotettu,

tynnyrintekijät tekevät jotain, mikä näyttää hullulta.

Tynnyrit sytytetään palamaan liekinheittimellä.

Tynnyrit asetetaan aukon päälle,

josta syöksyy 430-asteinen liekki.

Se polttaa tynnyrin sisäpuolta jopa 4 minuuttia.

Polttamista sanotaan hiilloksi,

ja siinä on mallasviskin hienovaraisen maun salaisuus.

Hiilto karamellisoi puun luontaiset sokerit.

Alkoholiin tarttuu hunajan ja karamellin makuja.

Yhdessä päivässä Johnin ryhmä kunnostaa 300 tynnyriä

lähetettäväksi tislaamolle.

Seuraavat 10 vuotta tynnyrit

muuttavat väritöntä alkoholia hienoksi skotlantilaiseksi viskiksi.

Speyside on mallasviskin keskus maailmassa.

Kun kieritän viimeisen tynnyrin kuorma-autoon,

on hienoa tietää, että olen osa alueen tärkeää elinkeinoa.

Kun kesä lähestyy loppuaan,

lämpötila Isossa-Britanniassa alkaa laskea.

On marraskuu, ja päivät alkavat lyhentyä.

Aamuaurinko maalaa taivaan vaaleanpunaiseksi,

ja sakea usva laskeutuu maisemaan.

On syksy, ja Pohjois-Englannissa ilma on viileää.

Alkaa yksi maanviljelyn dramaattisimmista vaiheista,

joka ilmoittaa uudesta elämästä.

Luoteis-Englannissa, Cumbrian sydämessä,

sijaitsee järvialue.

Laaja, kallioinen kansallispuisto,

jonka jäätiköt muovasivat 2 miljoonan vuoden aikana.

Lähempää katsottuna vuoret näyttävät paljailta.

Ilmakuva paljastaa silti, että rosoinen maa on laidunmaata.

David Harrison hoitaa 1 100 vuorilla elävää lammasta.

Niin on tehty

jo viikinkien ajoista asti.

Se on paikallisilla verissä.

Sukuni on kasvattanut täällä lampaita yli 100 vuotta.

Minä olen 4. tai 5. sukupolvi.

Davidin täytyy tuoda lampaat tilalle siitosta varten.

Lampaat pitää vain ensin löytää.

Lampaat elävät puoliksi villeinä

1 200 hehtaarin alueella.

David aloittaa vuoren huipulta

koirien kanssa ja alkaa laskeutua.

Olen tehnyt tämän monesti. Tunnen vuoren läpikotaisin.

Tiedän, missä lampaani ovat.

Mitä alemmas David pääsee rinnettä,

sitä suuremmaksi lauma kasvaa,

kun hän kerää mukaan lisää lampaita.

Vie 4 - 5 tuntia koota kaikki lampaat vuorelta.

Vähän tulee hiki ja jalat kipeytyvät, mutta homma hoituu.

Kun hän pääsee alas asti, lauma on koossa.

Ilmasta katsottuna näky on upea.

Tuhat lammasta ahtautuu kapeasta portista

Davidin koirien paimentamina kuin hiekka tiimalasissa.

Koirat ovat mahtavia. Koira voi olla 1,5 km:n päässä

ja tuoda silti lampaat luokseni

tai ohjata ne oikeaan suuntaan.

Ne ovat korvaamattomia. Työ ei onnistuisi ilman niitä.

Kun paimen siirtää 100 lammasta laitumelta toiselle,

yksi koira riittää.

Kun kootaan yli tuhat lammasta vuorelta,

lauma on niin hajallaan, että tarvitaan yli 10 koiraa.

Kun lammas harhautuu, tarkka koira hakee sen

ja ohjaa takaisin laumaan.

Koira saa tehdä työn.

Vasta varhain iltapäivällä Davidin ryhmä

saa kaikki lampaat aitaukseen siitosta varten.

Kokoaminen sujui fantastisesti.

Kokoaminen sujui parhaiten tänä vuonna.

Se oli mahtavaa.

Muutaman kuukauden päästä Davidin lauma poikii seuraavan sukupolven.

Lauman kokoaminen vuorelta on lempityöni.

Parasta on olla vuorella yksin koirien kanssa.

En varmaan sovi mihinkään muuhun työhön.

Minua ei voi palkata mihinkään. On pakko tehdä tätä.

Kun syksyn kostea sää valtaa koko Ison-Britannian,

ihmiset unelmoivat matkoista lämpimään.

Huipputason tehdas keskellä Englantia toteuttaa unelmia.

Midlands on historiallisesti Englannin teollisuuden sydänmaata.

Birmingham, Coventry ja Derby

olivat teollisen vallankumouksen ytimessä.

Vielä nykyäänkin Derbyn ympäristössä

on maailman edistyneimpiä kulkuneuvotehtaita.

Valtava betonirakennus on Rolls-Roycen testauslaitos.

Täällä jokainen naapurissa

koottu suihkumoottori tarkastetaan.

Chris Pattinson on vastuussa siitä.

Hän varmistaa, että lentokoneet lentävät turvallisesti.

Jos moottoreita ei voisi testata,

me emme voisi matkustaa.

Testauslaitos toimii kellon ympäri

lähes 7 päivänä viikossa ja lähes 365 päivänä vuodessa.

Jokainen miljoonien suihkumoottori koostuu 30 000 komponentista,

mutta ilmakuva paljasti,

että rakennuskin on tekninen ihme.

Yksi huone on elintärkeä 4 miljardin lentomatkustajan

turvallisuudelle joka vuosi.

Tämä on Rolls-Roycen testausalusta.

Kun tulin tänne ensi kertaa, koko ällistytti.

Teemme täällä jotain poikkeuksellista.

Täällä Chrisin ryhmä käynnistää 50 000 hv:n suihkumoottorin

täydelle teholle.

Sama tehdään kaikille brittien valmistamille moottoreille.

Huoneen ainutlaatuisuuden voi tajuta vain,

kun näkee sen ilmasta rakennuksen yläpuolelta.

Valtava tuuletin rakennuksen oikealla laidalla

imee 1,3 tonnia ilmaa sekunnissa.

Ilma kulkee moottorin läpi nopeudella 444 m/s,

ennen kuin se poistetaan

valtavasta savupiipusta vasemmalla.

Tuuletusjärjestelmän takia

Rolls-Royce voi testata jokaisen suihkumoottorinsa

mahdollisissa ääriolosuhteissa

10 000 metrin korkeudessa

poistumatta tehtaasta.

Ryhmä käynnistää moottorin.

Se haluaa jäljitellä rankkasateen läpi lentämistä

nähdäkseen, kestääkö moottori 10 litraa vettä per sekunti.

Voimat ovat valtavia.

Joka moottori tuottaa enemmän työntövoimaa kuin 68 F1-autoa.

Testi on ohi. Ryhmä tarkastaa moottorin

nähdäkseen, miten se kesti äärioloja.

Moottori läpäisi testin selvästi.

Teknologiamme on poikkeuksellista.

Testauslaitos on poikkeuksellinen.

Rakastan työtäni enkä haluaisi tehdä mitään muuta.

Kun syksy päättyy Midlandsissa,

kylmyys laskeutuu Isoon-Britanniaan.

Kuura peittää koko maata.

On joulukuu, ja talvi on saapunut Brittein saarille.

Jäiset merituulet tuovat hyytävää kylmyyttä.

Mutta Cornwallin maaseudulla

uraa uurtavat suunnittelijat keksivät keinon voittaa talvimasennuksen

tuottamalla trooppisen ilmaston ympäri vuoden.

Englannin eteläkärjessä

Cornwallin rosoisen rannikon suojissa

on viimeinen paikka, josta etsiä trooppista paratiisia.

Katsokaapa lähempää.

Ilmakuvasta paljastuu rakennus, joka on suoraan scifi-elokuvasta.

Tämä on Eden Project.

Maailman suurin sisäsademetsä.

Tämä tekniikan mestariteos

käsittää 8 läpinäkyvää kupolia

Cornwallin maaseudulla.

Kello on 7.00. Hurjapäinen puutarhuri David Paul

aloittaa työt.

Tämä on maailman suurin kasvihuonesademetsä.

On mahtavaa tehdä töitä puiden parissa,

joita ei muuten näkisi.

Eden Project suunniteltiin

sademetsien kasveille ympäri maailmaa.

Siellä elää lähes 2 miljoonaa kasvia

kolmelta ilmastovyöhykkeeltä.

Kastelujärjestelmä kerää sateen

kasvien kasteluun kierrätettävän sateen 10 metrin vesiputoukseen

ja kosteuden tuottamiseen.

Mutta on ongelma.

Trooppinen ilmasto on niin hyvä,

että kasvit kasvavat yhtä nopeasti kuin luonnossa.

Jos asiaan ei puututtaisi, seuraisi vakavia ongelmia.

Puut puhkaisisivat kupolin.

Kun ilma pääsisi sisään, muut puut voisivat kuolla.

Eden Projectin latvusto kasvaa niin nopeasti,

että se puhkaisee pian kasvihuoneen katon.

Jos niin kävisi,

kaikki kasvihuoneen kasvit olisivat vaarassa.

Davidin ryhmällä on 3 tuntia aikaa leikata oksia

ennen kävijöiden aamuruuhkaa.

Köysiryhmä kiskoo itsensä katonrajaan.

Kupolin maapallomainen malli

on Eden Projectin huikean menestyksen salaisuus.

Kupoli muodostuu yli 800 muovilevystä.

Ultrakevyt teräsrunko kiinnittää levyt yhteen,

jolloin syntyy täysin pyöreitä kupoleita.

Valtava "kuplamuovisuoja" päästää sisään paljon valoa.

Samalla se eristää sademetsän

18 - 38 asteeseen vuoden ympäri.

Työskentely sademetsän oloissa vaatii taitoa.

Varsinkin kun käyttää moottorisahaa.

On haastavaa tehdä töitä kuumassa.

Metalli voi kuumentua niin, että sillä paistaisi munan.

Okei. Valmiina alhaalla.

Köysiryhmä leikkaa oksia ja liukuu maahan.

Työ on hoidettu.

Yli miljoona ihmistä käy Eden Projectissa joka vuosi

ihastelemassa kasvien ihmeitä

sekä uskomatonta rakennelmaa, jossa ne elävät.

Ison-Britannian pohjoiskärjessä

tammikuu peittää Skotlannin valkeaan lumeen.

Itäosassa skotti-insinöörit ovat hyödyntäneet maisemaa

luodakseen kodin maailman suurimpiin kuuluville koneille.

Skotlannin itärannikko on täynnä kapeita salmia.

Jäätiköt muovasivat syvät lahdet viimeisellä jääkaudella.

Vain 30 km pohjoiseen Invernessistä sijaitsee Cromarty Firth.

Se näyttää olevan täynnä outoja teollisia rakennelmia.

Mitä ne ovat?

Lähempi vilkaisu paljastaa yllättävän totuuden.

Tämä on valtaisa telakka öljynporauslautoille.

Pohjanmerellä on yli 600 valtavaa öljynporauslauttaa.

Kun ne täytyy korjata,

ne hinataan suojaan salmeen.

Calum Slater johtaa satamaa.

Hänen työnsä on varmistaa, että lautat hinataan Cromarty Firthiä pitkin

odottaville yrityksille, ilman että ne osuvat kiviin.

Joka työssä olemme vastuussa vesialueesta.

Haluamme varmistaa aina, että kaikki sujuu suunnitellusti.

Calumin tehtävänä on siirtää valtava ölj

ynporauslautta salmen suulta telakalle.

Jättiläismäisen koneen arvo on noin 40 miljoonaa puntaa.

Hinatakseen massiivisen lautan

Calum käyttää kahta valtavaa hinaajaa.

Lautat kelluvat ponttonien avulla,

jotka ovat heti pinnan alla.

Kun lauttoja siirretään,

ponttonit luovat vedenvastusta ja tekevät lautasta epävakaan.

Yksi hinaaja vetää lauttaa eteenpäin

ja toinen vetää taaksepäin,

jotta lautta pysyy pystyssä.

Joka hinaajassa on 28 000 hv:n moottori,

ja ne ovat lähes yhtä pitkiä kuin Vapaudenpatsas.

Lautan siirto voi kestää 8 tunnista 17 - 19 tuntiin.

Matka taittuu tuskallisen hitaasti. Lautta näyttää tuskin liikkuvan.

Tunnin aikana lautta ryömii eteenpäin 9 km

ja saavuttaa määränpäänsä, Invergordonin sataman telakan.

Öljynporauslautta on 90 metriä pitkä ja 76 metriä leveä.

Sen pitää mahtua tähän tilaan, jonka halkaisija on alle 150 metriä.

Tila on liian kapea hinaajille,

jotka toivat lautan salmeen.

Pienemmät ja ketterämmät satamahinaajat ottavat ohjat.

Metri metriltä hinaajat hinaavat lautan varovasti telakalle.

Ne sijoittavat sen samansuuntaisesti laiturin kanssa.

Ilta hämärtyy.

Ryhmä onnistui saamaan lautan telakalle.

Miehistö ehti ajoissa kotiin ansaitulle tauolle.

Olemme iloisia, että siirto sujui turvallisesti.

Sataman yritykset käyttävät seuraavat kuukaudet

lautan täydelliseen huoltoon.

Kun huolto on tehty,

jättiläiskone palaa Pohjanmerelle

etsimään jälleen mustaa kultaa.

Iso-Britannia on saarivaltio, joka janoaa teknisiä keksintöjä.

Se on jättänyt pysyvän jäljen maailmaan.

Rikas kulttuurihistoria ulottuu eri alueille.

Jokaisella niistä on oma yksilöllinen leimansa,

mutta yhdessä ne muodostavat Ison-Britannian.

Tekstitys: Timo Hirvola