Original subtitles

Italian Alpeilla on 20 astetta pakkasta.

Erikoinen seikkailu on alkamassa.

T�m� susi on johdattanut perheens� kymmenen vaarallisen talven l�pi.

T�m� on vaikeinta aikaa. Ravintoa on v�h�n.

Lauma on j�nnittynyt.

Naarassusi on niiden kaikkien emo, -

mutta t�n� vuonna sen on selviyty�kseen j�tett�v� ne -

ja l�hdett�v� matkalle etsim��n uutta kotia. Yksin.

Se kest�� lumimyrskyt ja purevat tuulet.

Matkalla se synnytt�� kuusi poikasta.

Sen on l�ydett�v� sy�t�v�� ja suojeltava perhett��n.

Se pakenee saalistajia ja mets�st�ji� -

ja ajautuu tuntemattomille ja vihamielisille alueille.

T�m� on sen el�m�n suurin haaste.

T�m� on dramatisoitu tarina yhdest� erikoisesta sudesta.

Dolomiitit ovat Alppien oudoimmat huiput.

N�m� vuoret olivat ennen koralliriutta, joka nousi merest� -

miljoonia vuosia sitten.

Talvi on melkein ohi.

Sy�t�v�� on tuskin lainkaan.

El�imet ovat v�syneit�, heikkoja ja tarvitsevat kipe�sti ravintoa.

Kaikille t��ll� el�ville t�m� on vuoden vaikeinta aikaa.

Naarassusi valmistautuu saalistamaan.

Mutta se ei ole yksin.

Sen lauma on sen ymp�rill�.

Sen rinnalla on alfauros.

Ne johtavat yhdess�.

T�m� nuori peura ei ole helppo saalis.

Mutta naaraalla on suunnitelma.

Toiminta alkaa h�nen merkist��n.

T�m� nuori peura tiet�� vaistomaisesti, mit� tehd�.

Se on sen geeneiss�.

Se tiet��, miten olla susia ovelampi.

Se johdattaa susilauman peuralauman keskelle.

Naarassusi suunnitteli juuri t�t�.

Nyt se voi napata helpoimman saaliin.

Sairaan peuran.

T�m� peura selvi�� uhraamalla lajitoverinsa.

Talvella peurat ker��ntyv�t suuriin laumoihin.

Enemm�n korvia kuulemaan vaarat, enemm�n silmi� n�kem��n ne.

Kylm�ss� ne k�pertyv�t yhteen ja hidastavat sykett��n.

Energian s��st�minen -

on avain selviytymiseen n�iss� j�isiss� olosuhteissa.

Susien tiimity� ja taktiikka kannattivat.

Ensimm�inen ateria viikkoihin.

Lupaus ravinnosta houkuttelee, -

ja vanhin j�lkel�inen testaa lauman hierarkian rajoja.

Haastaessaan alfaurosis�ns� -

sen on noudatettava s��nt�j�.

Alfapari sy� ennen pentujaan.

Pennun on odotettava vuoroaan.

N�ill� vuorilla susilla on vain yksi haastaja.

Ruskeakarhut.

T�m� on juuri her�nnyt pitk�st� unesta eik� ole sy�nyt kuukausiin.

Alfauros tiet��, ettei se voita kokoistaan karhua.

Normaalisti se olisi jo per��ntynyt, mutta t�n��n, -

kun laumassa on j�nnitteit�, sen on vahvistettava auktoriteettiaan -

ja n�ytett�v�, ett� se on yh� johdossa.

Se h�iritsee karhun ateriointia, -

vainoaa sit� joka suunnasta ja yritt�� uuvuttaa sen.

Mutta karhu ei pelk��.

Se on vahvin ja tiet�� sen.

Pahasti haavoittuneena alfauros ei voi en�� johtaa.

T�m� on kriittinen hetki. Lauma tarvitsee uuden johtajan.

Katseet k��ntyv�t heti vanhimpaan urospentuun.

Lauma alistuu uudelle johtajalle.

Naarassusi j�� kumppaninsa luo.

Uskollinen loppuun asti.

Sudet pariutuvat elini�ksi.

Niiden side on yksi el�inkunnan vahvimmista.

Alfauros on menehtynyt haavoihinsa.

Naarassuden t�ytyy nyt l�hte� uroksen vierelt�.

Se ei voi palata laumaansa.

Yksi sen naaraspennuista on jo ottanut sen paikan.

Se tulee heti kiimaan ja synnytt�� oman pesueensa.

N�in se varmistaa lauman tulevaisuuden.

Jos naarassusi j��, sen on taisteltava omaa pentuaan vastaan.

Sen t�ytyy l�hte�.

Mutta se ei ole yksin.

Muutaman viikon p��st� se tuo maailmaan toisen pentueen.

Susien yhteis�ss� vain alfanaaras voi lis��nty�.

Naarassuden pennut tapettaisiin l�hes varmasti syntyess��n.

Sen vaisto k�skee sit� l�htem��n vuorilta, -

miss� se on aina el�nyt, mahdollisimman kauas.

Sen on l�ydett�v� uusi koti itselleen ja pesueelleen.

Mit� vuorten takana on?

Sen on otettava siit� selv��.

Naarassusi matkaa pohjoiseen vuorenharjanteella.

Se pysyttelee korkealla v�ltell�kseen muita susia.

Se vaeltaa jopa 64 kilometri� p�iv�ss�.

Synnytykseen on vain kolme viikkoa.

Se l�htee Dolomiiteilta Bruneckin l�helt� -

ja saapuu It�valtaan maaliskuun lopulla.

Muutamassa p�iv�ss� se ylitt�� useita vuoristoja ja jokia -

ennen kuin suuntaa kohti Tirolin aluetta L�nsi-It�vallassa.

Naarassusi varautuu luonnonvoimiin t�ss� laajassa er�maassa, -

ja monet silm�t seuraavat sit�.

Sill� on varjo. Partakorppikotka on sen matkakumppani.

Nekin palaavat Alpeille oltuaan poissa yli vuosisadan.

Pel�tyt ja sukupuuttoon mets�stetyt partakorppikotkat -

palautettiin 20 vuotta sitten.

Niiden m��r� kasvaa hitaasti.

T�m� koiras on kuusivuotias.

Se syntyi Mont Blancin vuorella, mutta l�hti sielt� hyvin nuorena.

Se lent�� tuhansia kilometrej� vuodessa -

etsien matkalaisia, joita v�ijy� p�iv�kausia.

Sudet ovat korppikotkan lempiseuraa.

Ne tarjoavat eniten ravintoa karussa maastossa.

Mutta korppikotka ei odota naarassuden kuolevan.

Sill� on muita vaatimuksia ravinnon suhteen.

Naarassusi pakeni laumastaan viisi p�iv�� sitten.

L�nsi-It�vallassa se ponnistelee pahimmissa vuoristo-olosuhteissa.

Tuulen nopeus on jopa 129 km/h ja pakkasta on 30 astetta.

Muutama tunti t�llaisissa olosuhteissa voi olla kohtalokas.

Ilman laumaa naarassusi voi hautautua lumeen.

Sen on pysytt�v� liikkeell�.

Paksun turkkinsa ansiosta se kest�� 50 asteen pakkasia.

Myrskyn aikana on kertynyt lumikasoja, -

ja pieninkin t�rin� voi saada ne vy�rym��n.

N�lkiintyneet vuorella el�v�t l�yt�v�t saaliit nopeasti.

My�s partakorppikotka.

Sen sinnikkyys palkitaan.

Se ei kilpaile samasta ateriasta kuin naarassusi.

Se odottaa k�rsiv�llisesti viel� hetken, -

kunnes naarassusi on sy�nyt tarpeeksi.

Se ei ole kuin muut haaskalinnut.

Sen ravinnossa ei ole lihaa tai nahkaa.

Sill� on oma erityinen reseptins�.

Ensin se pilkkoo ruhon pienempiin paloihin.

Sitten se vie valitun suupalan 50 metrin korkeuteen.

Seuraavaksi se pudottaa sen varovasti kiville.

Voil�! P�iv�llinen on katettu.

Partakorppikotkat haluavat murtuneita luita.

Sen vatsassa on maailman voimakkainta ruoansulatushappoa.

Se saa kevytt� ravintoa siit�, mit� muut heitt�v�t pois.

Naarassudella on vain pari viikkoa synnytykseen.

L�yt��kseen turvallisen pes�paikan -

se jatkaa eteenp�in 50 - 60 kilometri� p�iv�ss�.

Se ylitt�� It�vallan id�st� l�nteen.

Kuljettuaan Zillertalin halki Tirolissa -

se saapuu Sveitsiin ja kulkee Grisonien kantonin l�pi -

Pyh�lle Gotthardille ja Monte Rosalle.

Se kiert�� vaikuttavan Matterhornin.

Muutamassa viikossa se on kulkenut l�hes tuhat kilometri�.

Se on nyt Mont Blancin massiivissa, Alppien korkeimmassa vuoristossa.

Vaellus on v�sytt�nyt ja heikent�nyt sit�. Sen on l�ydett�v� lepopaikka.

Vuodenaika vaihtuu.

P�iv�t pitenev�t. L�mp�tila nousee hitaasti.

Kev�t on saapunut.

Luonnolle t�m� on vuoden kiireisint� aikaa.

Kilpailu kelloa vastaan on alkanut.

Kausi on lyhyt kumppanin l�yt�miseen, synnytt�miseen -

ja seuraavan sukupolven kasvattamiseen.

Aikaa on en�� p�ivi�. Naarassuden on l�ydett�v� t�ydellinen pes�.

L�mmin, kuiva ja l�hell� makeaa vett�.

Sen on oltava kaukana saalistajista.

T�m� on t�ydellinen paikka.

Naarassusi on synnytt�nyt y�ll�.

Kuuden pennun pentue. Nelj� urosta ja kaksi naarasta.

Se ei voi j�tt�� niit� yksin. Vuorilla vaeltaa monia petoja.

Kettuja, variksia, n��ti�, villisikoja.

Ilves on l�yt�nyt suden pes�n.

Naarassusi aistii ilveksen, mutta ei n�e sit�.

T�ydellisesti naamioitunut ilves voi pysy� paikallaan tuntikausia.

Se odottaa naarassuden l�ht��.

Voidakseen ruokkia kuusi suuta -

naarassuden on etsitt�v� sy�t�v�� itselleen.

Se on sy�nyt vain ruohoa ja kastematoja.

Jos se olisi laumansa kanssa, -

se voisi j�tt�� pentunsa turvaan muiden naaraiden luo, -

jotka suojelisivat ja hoitaisivat niit� sen puolesta.

Jokaisessa pesueessa on aina seikkailija, -

joka on muita rohkeampi ja joutuu todenn�k�isemmin vaikeuksiin.

Ilves on luovuttanut t�lt� p�iv�lt�, mutta voi palata milloin vain.

Naarassusi tiet�� olevansa ansassa.

Se ei saa kunnon ateriaa v�h��n aikaan.

Ilveksell�kin on n�lk�isi� pentuja ruokittavana.

Kaikkien emojen tavoin sen on ruokittava ja suojeltava poikasiaan.

Pennut ovat nyt kahdeksanviikkoisia.

Ne ovat yh� riippuvaisia emostaan saadakseen maitoa ja sy�t�v��.

Emo vieroittaa ne, joten saalistuksen vaatimukset ovat suuremmat.

Ne l�htev�t pes�st� ja tutkivat ymp�r�iv�� maailmaa.

Pieni seikkailija on yh� lauman rohkein.

Uteliaisuutensa johdattamana se vaeltaa pois varomatta.

Pentujen saalistusvaistoja ei ole viel� hy�dynnetty.

Ne oppivat saalistamaan laumana vasta l�hes vuoden ik�isin�.

Nyt ne oppivat taidot leikkim�ll� yhdess�.

Seikkailija on taas tutkimusmatkalla.

Se oppii yst�v�n ja vihollisen eron.

Naarassusi on l�yt�nyt uuden pes�n.

Mutta sy�t�v�� on yh� v�h�n.

T�m� on perheelle vaikeinta aikaa.

Kuusi suuta ruokittavana, eik� maitoa ole tarpeeksi.

Pennut n�kev�t n�lk��. Mit� enemm�n ne tarvitsevat, -

sit� v�hemm�n emo voi tarjota.

Pennut nuolevat sen suuta anellen sit� oksentamaan viimeisen ateriansa.

Mutta emon vatsa on tyhj�.

Se tarvitsee uuden suunnitelman.

Yksi vaihtoehto voi ratkaista naarassuden ongelmat.

Lampaita on helpompi pyydyst��, mutta jos se haluaa sy�d� ne, -

se kohtaa ep�todenn�k�isen vastustajan.

T�m� mies on p��tt�nyt puolustaa lampaitaan itse.

H�nen nimens� on Matthias Korneli.

T�n� vuonna Matthias on luvannut vied� lauman -

yhdelle Alppien hedelm�llisimmist� kes�laitumista: Vercorsille.

T�m� vehre� niitty on pahamaineista susien aluetta.

Viime kaudella t��ll� tapettiin noin 35 lammasta.

T�n� vuonna paikalliset viljelij�t ovat uskoneet Matthiakselle -

enn�tykselliset 650 lammasta hoidettavaksi.

Lampaat ovat viett�neet talven karsinoissa, -

mutta nyt niiden on sy�t�v� pehme�� ja hentoa ruohoa yl�laitumilla -

lihottaakseen itse��n.

Matthiaksen teht�v� on vied� ne vuorelle, -

suojella niit� kaksi kuukautta...

...ja palata kes�n lopussa kaikkien lampaiden kanssa.

Yksik��n paimen ei ole onnistunut siin� 20 vuoteen, -

koska sudet ovat palanneet.

Naarassusi saisi yhdest� lampaasta ravintoa pennuille viikoksi, -

mutta lampaiden kiinni saaminen ei ole helppoa.

Vercorsin yl�ng�ll� -

Obioun ja D�voluyn vuoristojen v�liss� -

Matthias suuntaa yl�laitumille.

H�nen seuranaan on kaksi luotettavaa tiimi�, -

jotka h�n on itse valinnut ja kouluttanut.

Ensimm�isess� tiimiss� on kevyit� ja nopeita paimenkoiria.

Toisessa on vahtikoiria. Ne ovat painavia ja voimakkaita.

Raga on beauceron-naaras. Se on aktiivisin.

Se etsii laumasta eksyneit� lampaita.

Se tekee sen miellytt��kseen Matthiasta.

Leo on pieni pyreneittenpaimenkoira, jolla on leijonan syd�n.

Se ei ole yht� nopea kuin Raga, -

mutta he voivat luottaa sen valppauteen.

Se huomaa kaiken.

Vanha Kai on el�kkeell�.

Se ei tee en�� t�it�, mutta on olennainen osa ryhm�henke�.

Kohta se ei pysty nousemaan vuorille.

T�n��n Matthias johtaa laumansa vaarallisimmalle alueelle, -

jossa on tapahtunut eniten hy�kk�yksi�.

Paikalliset kutsuvat t�t� vaarojen laaksoksi.

Heid�n on oltava valppaina.

He tekev�t l�sn�olonsa selv�ksi heti saavuttuaan.

"Olemme t��ll�! Emmek� pelk��."

Vahtikoirat menev�t asemiinsa.

Ne tiet�v�t, ett� t�ss� laaksossa susien hy�kk�ys on l�hell�.

Thor menee yl�m�keen.

Se tarkkailee kaikkea ja haistaa kaiken.

Se kuulee kaiken.

Rea menee lauman keskelle.

Se on erityisen kiintynyt lampaisiin -

ja kaitsee niit� kuin omia pentujaan.

Maura huolehtii ulkoreunoista.

Joskus se uskaltautuu kauas laumasta -

j�tt��kseen hajunsa ja haastaakseen liian l�helle tulevat sudet.

Nuori molossi Mastin partioi lauman ymp�rill�, -

usein mets�ss�, poissa paimenen n�kyvist�.

Lampaat ovat varuillaan. Ne haistavat suden.

Ne eiv�t tied�, miss� se on, mutta tiet�v�t, ett� se on l�hell�.

Se tarkkailee saalistaan valmiina hy�kk��m��n yksin.

Lampaan haju lis�� sen n�lk��.

Naarassusi ei halua tapella.

Se haluaa l�yt�� ravintoa joutumatta vaikeuksiin.

Jos koirat pit�v�t pintansa, se menee muualle.

Matthias ja koirat vartioivat laumaa yhdess� ja suojelevat toisiaan.

He toimivat vaistonvaraisesti.

T�m� on Matthiaksen lauma.

L�hes kymmenen vuotta -

h�n on huolehtinut 15 000 lampaasta ja menett�nyt vain kolme susille.

H�n ei suosi eik� vastusta vuorille palaavia susia.

H�nelle kaikki el�m� n�ill� vuorilla on pyh��.

Kymmenviikkoinen seikkailija on yh� lauman aktiivisin.

Se haistaa jotain mielenkiintoista.

Vuorikauriin luu. Kokonaan sille itselle.

Suhteet muodostuvat leikin aikana.

Syntyy persoonallisuuksia.

On johtajia ja seuraajia.

Niit�, jotka luovuttavat helposti.

Ja niit�, jotka eiv�t p��st� irti.

Tavoitteenaan l�yt�� uusi reviiri, turvallinen ja t�ynn� ravintoa, -

lauma jatkaa matkaansa.

Emo ottaa hyv�n et�isyyden itsens� -

ja Matthiaksen koirien v�lille ja ylitt�� Vercorsin, -

Chartreusen massiivin ja saapuu Tarentaiseen.

Tuntemattomalla alueella se haistaa tunnistettavan hajun.

Haju ei ole kutsuva.

Se ennustaa vaaraa.

Naarassusi on astumassa toisen suden reviirille.

Se tiet��, ett� lauma on suuri. Susia on ainakin tusina.

Ne eiv�t ole kaukana.

Sudet puolustavat reviiri��n raivokkaasti.

Ne tappavat, jos huomaavat tunkeilijan.

Naarassuden perhe ei ole tervetullut.

Naarassusi ei tied� susilauman hy�k�nneen -

l�heisen kyl�n lammaslauman kimppuun, ja nyt susia jahdataan.

Naarassusi perheineen on joutunut keskelle sota-aluetta.

Se on ansassa susilauman ja mets�st�jien v�liss�, -

joten sen on jatkettava vieraaseen maailmaan.

Niiden on ylitett�v� kaupungin kadut, kun on hiljaisempaa.

Susien palattua Eurooppaan niit� on n�hty kaupunkien kaduilla �isin.

Lauma on onnistunut ylitt�m��n Ubaye-laakson, -

ja l�yt�nyt uuden ja rauhallisemman alueen: Mercantourin.

T�m� on paikka, jossa ei ole ihmisen tai koirien hajua.

T�m� on runsauden maa.

Ja t��ll� on ravintoa.

Turvapaikka, naarassuden uusi koti.

T��ll� on joku muukin.

Partakorppikotka.

Se on palannut kalliolle, jolla se syntyi.

Se on perustanut perheen.

Naarassusi on onnistunut pit�m��n perheens� elossa.

Mutta talven l�hestyess� sen on l�ydett�v� kumppani -

varmistaakseen laumansa tulevaisuuden.

Sen on aika kutsua muita susia.

Kutsu on niin voimakas, -

ett� se kuuluu kymmenien kilometrien p��h�n.

Mutta t�n� iltana vastausta ei kuulu.

Kaukana nuori uros kuulee naarassuden kutsun.

Ne tapaavat varhain aamulla.

Vain nelj�ss� kuukaudessa -

naarassusi on vaeltanut 1 300 kilometri�.

Se l�hti Dolomiiteilta talvella, ylitti l�hes koko Alppien vuoriston -

ja synnytti Mont-Blancin massiivissa.

Sitten se kulki etel��n Durancen laakson l�pi -

ja asettui lopulta Mercantourin luonnonsuojelualueelle.

Monta viikkoa my�hemmin kamera-ansa otti n�m� kuvat.

Susilauma, jossa on kuusi pentua ja kaksi aikuista.

Ne ovat alfapari. Yhdess� ne kasvattavat -

seuraavan susisukupolven Ranskan Alpeilla.

1900-LUVULLA SUDET L�HES KATOSIVAT EUROOPASTA.

T�YSIN RANSKASTA, SVEITSIST�, SAKSASTA JA IT�VALLASTA.

MUUTAMA LAUMA J�I ITALIAN ALPEILLE.

1980-LUVULLA SUDET LAAJENSIVAT REVIIRI��N, -

VALTASIVAT ESI-ISIENS� ALUEITA -

JA MUODOSTIVAT UUSIA LAUMOJA.

NYT NIIT� ON KAIKISSA ALPPIEN REUNAVALTIOISSA.

NIIDEN M��R� KASVAA HITAASTI.

N�ILL� VUORILLA EL�� NYT ARVIOLTA 2 000 SUTTA.

Suomennos: Saila Ylitalo