Original subtitles

Kiitos. -Kiitti.

-Rebecca? -Hei.

Anna Pavlova: Maailman paras ballerina.

Mitä? Luulin, että se olisi vasta ensi vuonna.

Sitä aikaistettiin syksylle.

-Syksylle? -Robert Pattinsonilla oli aikaa.

-Hienoa, hyvä hänelle. -Niin.

Älä ymmärrä väärin. Robert on kiva, mutta...

Älä nyt.

-Elokuvan nimi on Anna Pavlova syystä. -Tietysti.

-En pysty siihen. -Ennen kuin kokonaan...

-Missä liina on? -Liina?

Niin. Se liina.

Mietitään ennen kuin tehdään hätäisiä päätöksiä.

Miksi? Tarvitsen lisää juustoa.

Kuule, vain naisten on tehtävä tällaisia valintoja.

Niinkö? Hassua. Ei tullut aiemmin mieleeni.

Mitä jos otamme tilanteen haltuun

ja kieltäydymme siitä.

Helposti sanottu.

Olet täydellinen tähän. Vain sillä on merkitystä.

Ainakin pitäisi olla.

Oscar tarvitsee minua.

Sen vuoksi halusin pitää taukoa.

-Tiedän. -Joten... Anteeksi.

Alun perin sinä lähestyit minua tämän vuoksi,

halusit välttämättä tehdä sen.

-Se oli ainutlaatuinen mahdollisuus. -Niin.

Montako niitä tulee?

Oliko tuo vitsi?

Ikävä kyllä ei ole.

MANAGERITOIMISTO

-Hei. -Kuka hitto sinä olet?

-Harry Jones. -Anteeksi, kuka?

-Näitkö ikkunaovet? -Kyllä.

Anteeksi, puhuin vain... Anteeksi, en tainnut kuulla nimeäsi.

-Hei, onko sinulla sovittu näyttö? -Hei.

Näyttö? Ei ole. Asun täällä.

-Asut täällä. -Kyllä.

-Tämä on kotini. -Aivan.

-Hän ei asu täällä. -Mitä? Charlotte.

-Emme puhu tästä. -Mistä on kyse?

Häiritsemme näyttöä.

Selvä. Tämä talo ei ole myynnissä.

Olen todella pahoillani,

mutta teidän on lähdettävä.

Yläkerta on nyt valmiina.

Hienoa.

Pientä loppusiivousta.

Tietysti. Pitäisikö...

-Anteeksi. -Anteeksi.

-Oli hauska tavata. -Aivan.

Et voi tehdä tätä. Älä tee tätä.

Miksi olet täällä?

-Miksi? -Niin.

-Tulin hakemaan paitoja. -Paidat ovat tässä.

Paidat, housut, kaikenlaista.

-Suurin osa oli pyykissä. -Ole kiltti, puhutaan.

Lukot vaihdetaan pian.

Mark. Hei, kyllä.

Joo... Ei, voin hyvin.

Aioin soittaa sinulle.

Kyllä, puhuin Clémencelle, hän on innoissaan.

Enemmän kuin innoissaan, hän tanssi ympäri huonetta.

En voinut pysäyttää häntä.

Tiedän, juuri niin.

Joo. Tämä on todella jännittävää.

Järjestetään tapaaminen Clémencen kanssa. Palaan asiaan.

Katsotaan saammeko sen kasaan, jooko?

Hienoa. Selvä. Puhutaan pian. Heippa.

-Rebecca. -Hei.

-Hienoa nähdä sinua. -Niin.

Tule sisään, istu alas.

Pyysin Keviniä liittymään seuraamme.

-Huomaan. -Hei, Rebecca.

-Niin. -Selvä, hienoa.

Arvostan, että järjestit aikaa...

-Siirtyisimmekö asiaan? -Tietysti.

Tapaamisen tarkoitus on kartoittaa ajatuksiasi siitä,

miten paketoimme Kahdeksan päivää?

-"Paketoimme"? -Niin.

Haluamme tähdet ajoissa mukaan.

-Ehdottomasti. -Tästä tulee hienoa kaikille.

Aivan.

En ole vielä päättänyt, mihin aion sen kanssa.

Sen vuoksi meidän täytyy...

-Ei, minä päätän edelleen. -Ehdottomasti.

Jos ja kun on aika roolittaa,

olen luvannut tehdä päätöksen Margaux'n kanssa.

-Hienoa. -Kyllä.

Luulen... Tiedän, että hän valitsi meidät siitä syystä.

-Ehdottomasti. -Täysin.

-Kiinnostavaa kuulla. -Ehdottomasti.

Haluaisimme kuulla ajatuksesi pariin ehdotukseemme.

-Aivan, mutta... -Ehkä haluat...

LA:n tiimi on todella innoissaan Megan Foxista.

-Megan Fox? -Niin.

-Margaux'n rooliin? -Voi juku!

Mikä tiimi? Mistä te puhutte?

-Hän olisi loistava tähän. -Hän ei sovi siihen ollenkaan.

Matthew McConaugheyllä oli "McConaughassancensa",

joten tämä voisi olla "Meganassance".

Tosi jännää.

Kuulitteko te ollenkaan, mitä sanoin?

Hei, tämä on viesti Stella Hartille.

Saimme testitulokset

ja haluaisimme keskustella niistä kanssasi.

Soittaisitko takaisin saatuasi viestin?

Selvä, kiitos. Heippa.

-Niin? -Hei, Stella.

Simon Gould odottaa sinua vastaanotossa.

Hienoa, kiitos.

-Saanko kysyä jotakin? -Tietysti.

Ye-Jun lentää tänne LA:sta viikonloppuna.

-Kuka? -Ye-Jun, kumppanini.

-Aivan, selvä. -Kumppanisi?

Pitkä matka viikon vuoksi,

mutta vaikka FaceTime on kiva ja hienoa,

-sitä kaipaa toisen tuoksua. -Kyllä.

Mikä olisi hyvä paikka illalliselle?

-Aivan. -Ye-Jun tietää paljon ruoasta.

En ole paras ihminen vastaamaan tuohon.

Aivan, ymmärrän.

Ollie?

Ollie?

-Millainen tuoksu? -Anteeksi?

Millaisesta ruoasta hän pitää?

-Arvelisin modernia ranskalaista. -Modernia.

-Parhaat muistomme... -Le Bouchee.

-Aivan. -Kulmapöytä.

Todella yksityinen, näkymä joelle.

-Upea. -Kyllä.

-Ye-Jun tykkää varmasti. -Kyllä.

Soitan hänelle saman tien.

-Vau. -Mitä?

-Mitä sinulle tapahtui? -Ei mitään.

Miksi? Ei. Turpa kiinni.

En tiedä mitä sanoa.

Minulta pyydettiin esittelynauhasi.

Sitä ei kannattaisi näyttää kenellekään.

Aivan. Katsoin sen. Se oli kaamea.

Pyysin koe-esiintymistä.

Mutta...

The Crown, luojan tähden.

Mitä siitä?

Ovatko he tosissaan?

Ovat, jos sinä olet.

Ehdottomasti, kyllä.

Tässä et olisi mikään turha statisti.

Aivan. Juuri niin.

Hän oli ainoa Canterburyn arkkipiispa, jolle tämä puhui.

Niin ymmärsin.

Tarina on koskettava. Hän on todella lempeä.

He kaksi juovat teetä kerran viikossa.

-Kukaan ei ole sopinut siihen. -Niin.

Koetan sitä kuitenkin. Yritän olla mokaamatta.

-Miten AA:n kokoukset sujuvat? -Kyllä, käyn edelleen.

-Ei mitään juhlaa. -Ei.

Olen ajatellut paljon, mitä sanoit.

-Koska? -Kun tulin sisään ja annoin tuon.

-Mitä sanoin? -Kysyit, voinko paremmin.

-Sen tapauksen... -Aivan.

Sanoit: "Jos voit paremmin,

"niin elä luojan tähden elämääsi."

Kyllä, olen tosissani.

Siitähän siinä on kyse, eikö?

Stella?

Mikä on?

Kultaseni.

-Menitte siis syömään? -Se oli pelkkä kebab.

-Kebab? -Kyllä.

-Ihan kahdestaanko? -Kyllä.

En voi uskoa sitä.

-Minä vain... -Tarkoitan, miksi?

Hän oli menossa kotiin. Tai ei kotiin.

Hän oli omillaan, kaikki muut menivät jatkoille.

-Aivan. Voi häntä raukkaa. -Säälin häntä.

Älä sääli häntä.

Tunnen vain niin, en voi sille mitään.

Tiedän, ettet puhu hänelle.

En. Voisimmeko puhua jostain muusta?

-Selvä. -Anteeksi.

Ei, se... Ei se mitään.

Onko käsikirjoituksesi jo valmis?

Mitä?

En ole. Kirjoittaminen ei ole sujunut viime aikoina.

Aivan.

Näytin sen jollekin.

-Kenelle? -Näytin sen Rebeccalle.

-Rebeccalle? -Niin.

Vai niin.

Olisi pitänyt kysyä, se ei ole valmis.

Ei, niin.

Mutta hän todella pitää siitä.

-Hän haluaisi tietää lopun. -Joo.

Hän haluaisi todella tavata sinut.

Jos haluaisit sitä. Voisin järjestää sen.

Merci.

-Oletko valmis? -Melkein.

-Tom haluaa tämän päivän lopussa. -Kuka Tom olikaan?

Kerroin jo. Guardianin Tom.

Aivan. Guardianin Tom.

-Tapaat hänet varmaan huomenna. -Hienoa, joo.

Ellet halua tavata ystäviäni, ei ole pakko.

Ei, odotan innolla.

Jännittäminen on normaalia.

En jännitä. Se on vain...

Puolet heistä ovat sotakirjeenvaihtajia

ja loput lienevät Lääkäreistä ilman rajoja.

-Mistä pitäisi puhua? -Älä sure, he tulevat pitämään sinusta.

En tiedä aina, pidätkö sinäkään minusta.

-Saanko lukea sen? -Toki.

-Ellei se haittaa. -Ei.

Olen muutenkin valmis.

Pitää mennä suihkuun.

SUDANIN MATKA & MATKASUUNNITELMA

SUDANIN MATKA & MATKASUUNNITELMA

-Julia. -Kyllä, huomenta.

-Hei. Nuo paidat... -Niin.

Paitani roikkuvat oven takana.

Aivan, kyllä.

Miten ne päätyivät sinne?

-Niin. Puhuin Doritan kanssa. -Aivan.

-Siivoojan. -Aivan.

Hän ei halunnut hoitaa niitä,

-joten lupasin tehdä sen. -Aivan.

-En tiennyt, minne laittaa ne. -Aivan.

-Aivan, selvä. -Niin.

-Kiitos. -Niin, no...

-Misha, saisinko... -Joo, toki.

Luoja, hän on niin söpö.

-Niin. Hän on suloinen, eikö? -Kiitos.

-Kukas tämä on? -Hän on Monsieur Bobo.

Aivan.

Se on paljon tärkeämpi kuin minä.

Hei, Monsieur Bobo.

Kumppanini ja minä haluaisimme perustaa perheen.

-Se on hienoa. -Perheen lapsineen?

Anteeksi?

-Hei. -Hei, Rebecca.

-Mark? -Hän on hieman myöhässä.

-Hienoa, valmistaudun hieman. -Kyllä.

-Mitä? -Ei mitään. Toit Oscarin?

Kyllä, hän on suloinen.

-Puhuit hänen kanssaan? -Kävimme kahvilla.

-Miten hän voi? -Hyvin, luulisin.

-Tarkoitan, tiedäthän? -Kyllä.

-Kerroitko, että luin sen? -Kyllä.

Se ei haitannut häntä?

Juu, ei haitannut.

Puhuitko mahdollisesta tapaamisesta?

-Kyllä. -Selvä.

Ongelma on,

ettei hän haluaisi sinun soittavan hänelle.

Sanoin voivani järjestää sen, mikäli hän haluaisi.

Kiitos, Misha.

Ei, älä kiitä minua.

Ei, olen tosissani.

Se merkitsee paljon.

Ei kai tämä ole ongelma?

Ei, hän kyllä ymmärtää.

He tietävät hänestä?

-No... -Jessus!

Et ole tosissasi?

Et ole tehnyt asiasta suurta numeroa.

En niin, mutta etkö kertonut heille?

En ole ollut kertomattakaan.

Mikset kertonut heille?

-Kuule... -Sinä itse sanoit,

että vain naisten on valittava.

Kuule, haluan sinun saavan tämän työn.

-Haluan sinun saavan sen. -Samoin.

Ajattelin, että voisimme tänään keskittyä vain sinuun.

-Tämä olen minä. -Selvä,

mutta kerromme sitten, kun sopimus on tehty.

Keneksi he luulevat minua?

Ei, katso minuun. David, älä käänny pois.

Ole kiltti ja katso minua.

Meillä on tämä hetki.

Se riittää, sen on pakko riittää.

Koska tästä eteenpäin on pelkkää hulluutta.

Poikki!

Selvä. Hyvä.

-Mitä? -Tarkoitan, se on ihan hyvä.

-Se vain... -Kyse on minusta.

Ei, ei.

Se tuntuu hieman kankealta.

Kyllä.

-Anteeksi. -Ei haittaa.

-En tiennyt, että hän tulisi. -En minäkään.

Selvä, entä jos...

-Entä jos suutelen häntä? -Kyllä.

Voisin suudella ja sanoa...

Ei tarvitse sanoa mitään.

-Mitä? -Emme tarvitse sanoja.

Ei ole mitään sanottavaa.

-Niin. -Sopiiko se?

-Kyllä? -Kuulostaa hyvältä.

-Näytä minulle. -Paikka on tässä.

Selvä, eli...

-Pidämme tauon? -Kyllä.

Ja sitten...

-Vau. -Toimiko se?

Totta kai toimi. Siinä suudelmassa ovat kaikki suudelmat,

joita ette saa koskaan.

-Niin. -Kyllä.

Kyllä.

Selvä. Alusta.

Hei, pikkumies. Mistä on kyse?

Katso, Monsieur Bobo.

Kaikki hyvin.

Mitä sanoit, Monsieur Bobo?

Äiti on kokouksessa. Kukaan ei tiedä Oscarista.

-Tuosta ei ole apua. -Okei.

Anteeksi, mutta ei auttanut.

Hienoa, hyvä.

-Oli hauska tavata. -Kyllä, samoin.

Tämän ajankohta riippui Robertista.

Yhtäkkiä kaikki menee pikavauhtia.

-Robertista, niin. -Ja sinäkin olet vapaa.

-Eikö ole uskomatonta? -Kyllä.

En meinannut uskoa Rebeccaa.

Joskus nämä jutut,

-en tiedä, ehkä se on kohtaloa. -Ehkä.

Niin, mahtavaa.

Aivan.

NEWGATE LONTOO

-Oliko se hyvä? -Ehdottomasti.

Rajaa se. Näetkö?

Missä olit? Pää?

Voihan vitura.

-Hei. -Hei.

-Hienoa. -Kiitos.

-Hän on upea. -Kyllä.

En saa hänestä tarpeekseni.

Niin.

-Voisinko... -Joo.

Pari sekuntia.

-Joo, kyllä. -Varovasti.

En tiedä, miten sanoisin tämän, mutta...

Katsoin viimeistä kohtausta, enkä usko...

Olen aika varma, ettei se kuulunut käsikirjoitukseen.

-Mitä? -Se, mitä olit...

-Se... Niin. -Suudelma?

Ei, se ei ollut kässärissä.

Kyse on vain...

En usko, että nykyään, kun huomioidaan kaikki...

Et voi laittaa näyttelijää tekemään niin.

-Mitä? -Sinun on kysyttävä ensin.

-Se oli hänen ajatuksensa. -Niin...

-Mitä? -Se suudelma.

-Zoen ajatus? -Kyllä.

Pidimme tekstiä jotenkin teennäisenä.

-Hän ehdotti suudelmaa. -Selvä.

-Se on hienoa. -Kyllä.

-Onko kaikki nyt hyvin? -Kyllä. Ei, kyse on...

-Minä vain... -Kiitos.

Hänen agenttinaan halusin tarkastaa asian.

-Hienoa, olet nyt kuvassa. -Aivan.

Noin, olet edelleen kuvassa.

-Joo. -Mene tuohon suuntaan.

-Menen, kyllä. -Joo.

Lähemmäs.

Rebecca kertoi sinun tanssineen nuorempana.

-Kyllä. -Niin.

-Toivottavasti ei haittaa. -Miksi haittaisi?

-Aika uskomatonta, eikö? -Aivan.

Elokuvan fyysinen puoli on merkittävä.

-Kyllä. -Ehdottomasti.

Rebecca taisi kertoa kaiken. Varmasti kertoi.

Mutta Alfonso ohjaa tämän Antoine Zhuberin kanssa.

Aivan.

Upea koreografi.

Hyvänen aika, kyllä.

Antoine on luonnonvoima.

Hän on ehdoton, hän muuttaa elämiä.

-Hienoa. -Todellakin.

-Hän on viikon Lontoossa. -Aivan.

Jos se sopii sinulle, olisi hienoa

saada teidät treenaamaan yhdessä.

-Kyllä. -Kyllä.

Ehdottomasti.

-Hei. -Hei.

-Miten menee? -Hyvin.

-Se oli hienoa. -Kiitos.

Harjoittelen vuorosanojani.

-Haluatko apua? -En...

-Voin lukea Samin. -Ei, kaikki hyvin.

-Minä pärjään, kiitos. -Selvä.

En tiennyt, että tulisit.

Olin nurkilla.

-Täälläkö? -Ajattelin moikata.

Marcus ei halua ulkopuolisia paikalle.

-Selvä. -Niin, eli...

-Sopiiko se sinulle? -Kyllä.

-Ellet ole... -Kaikki on hyvin.

Aivan.

-Olen pahoillani, jos... -Kaikki on hyvin.

Jos jokin tuntuu epämukavalta,

soita minulle.

-Selvä. -Olen täällä.

-En siis täällä, mutta täällä. -Niin.

Selvä. Anna palaa.

-Mitä? -Anna palaa.

-Joo, yritän. -Niin, niin.

-Kiitos, heippa. -Selvä, heippa.

En voi uskoa tätä.

Etkö ollut muka valmiina?

-Puhuit syksystä. -Tiedän.

Torstaina pitäisi muuttua Pavlovaksi.

Ei pidä.

Näytä, että olet valmis aloittamaan.

En ole. Siinä se.

-Clémence... -Koetapa tehdä lapsi.

Mark ei sanonut sitä, mutta he tapaavat myös muita.

-Selvä. -Niin, kaksi muuta...

-Älä kerro. -En.

He osaavat tanssia. He molemmat aloittivat West Endissä.

-Upeaa. -He eivät osaa näytellä,

eivät ollenkaan, ymmärrätkö?

Kaikki tietävät.

Sinun pitäisi vakuuttaa heidät.

-Miten selviämme ekasta päivästä? -Käy tunneilla.

Olet hyvässä kunnossa.

Ei, olen iso, kömpelö elefantti.

Autan kaikin tavoin, jooko?

Soitan ja teemme suunnitelman.

-Heippa, Oscar. -Älä herätä häntä.

Tämä muuttaa elämäsi.

No niin. Hyvä.

Tulen pääsisäänkäynnille.

Aivan.

Selvä. Kiitos. Heippa.

-Hei. -Hei.

-Näyttää hyvältä, eikö? -Mikä?

-Elokuva. -Niin.

Kyllä, näyttää hyvältä.

-Hän on todella lahjakas. -Niin.

-Siis kuka? -Marcus MacLeod.

-Aivan. -Tulevaisuus edessä.

Kyllä, niin on.

Epäiletkö häntä?

En tiedä. Hän on nuori, se on hienoa.

-Mutta? -Tämä on ensimmäinen elokuva,

ja hänellä kävi tuuri.

Ihan varmasti.

Mitä tarkoitat?

Edustan Zoe Spenceria.

Hän on upea.

Tiedän, uskomaton.

Rivien välistä ymmärsin,

että Zoe ohjaa paljon miehen puolesta.

-Niinkö? -Kyllä.

-Ihan vain meidän kesken. -Joo.

-Hei. -Hei.

Olen myöhässä.

Mietin, tulisitko.

-Olen täällä. -Selvä.

Annan sinulle juotavaa.

Selvä, okei.

-Hei. -Hei.

-Suki. -Hei, Rebecca.

-Joo, Rebecca. -Joo.

Hauska tavata. Tässä on Tom.

-Hei, Rebecca. -Hei.

-Olemme kuulleet paljon sinusta. -Niinkö?

Kiva tavata oikeasti.

Luulimme, että hän oli keksinyt sinut.

Ei, olen todellinen.

Sinäkö tuotat Kahdeksan päivää?

Kyllä, jos käy onni.

-Upeaa. -Kuka näyttelee Margaux'ta?

-Niin... -Kerro, ettei se ole totta.

Niin. Siihen on vielä matkaa...

Siis mikä ei ole totta?

Anteeksi, mutta mitä hittoa?

Tässä on juomasi. Olin tuomassa sitä.

Mitä hittoa tämä on? Megan Fox?

Kirsten soitti.

-Mitä? -Hän sanoi, että puhuitte.

-Niin teimme. -Mietin, sanoisitko mitään.

Ojensin häntä.

Niinkö? Hän ei maininnut sitä.

Ei tietenkään, se hölmö...

Kuule, se ei ole Megan Fox. Mitä oikein kuvittelet?

-Hänelle puhutan... -Eipä.

-Et kerro, mitä tapahtuu. -Paraskin puhuja.

-Mitä? -Ei mitään.

-Tiedän Sudanista. -Niin.

Aioitko kertoa vai vain häipyä?

Tiedät jo, koska luet sähköpostini.

Sen näkee viimeksi avatuista tiedostoista.

Kävit tarkastamassa. Et luota minuun.

Niin. Nyt en luotakaan. Olin väärässä.

-Hei. -Hei.

Hei, miten voit?

Olen kunnossa.

Sain tarjouksen talosta.

-Hyväksyin sen. -Mitä?

He tarjosivat täyden hinnan.

-Oletko hullu? -Parasta on,

ettei ole myyntiketjua.

Sinä "hyväksyit sen"?

-Miten? -Älä tee tästä vaikeaa, Jonathan.

En teekään. Tiedän, ettemme elä 50-luvulla,

mutta minä maksoin sen. Maksoin valtavan...

Kuule, anteeksi.

-Ihan sama. Ei se merkitse mitään. -Aivan.

En halunnut sanoa noin.

En halua myydä kotiamme.

En yritä vaikeuttaa asioita, yritän pelastaa avioliittomme.

-Onnea vaan. -Ole kiltti, Charlotte.

-Halusit aina puhua. -En enää, Jonathan.

KUKA OHJAA KETÄ?

-Näitkö tämän? -Nyt näen.

-Voi luoja! -En tiennyt, että hän oli toimittaja.

Et kai sanonut noin?

Hän näytti ihan normaalilta.

-Tuliko tuotannosta viestiä? -Luultavasti.

Mitä Marcus MacLeod sanoo?

Ihan sama, mutta Zoe huolettaa.

-Niin. -Tämä on huono juttu.

Niin on.

-Olen idiootti. -Niin olet.

Aulassa on lopuksi teetä ja kahvia.

Ja keksejä, jos ehdit.

-Keksejä, loistavaa. -Kyllä.

Olette ehkä huomanneet, että meillä on uusi tulokas.

Haluaisitko esitellä itsesi?

Hei, olen Kirsten ja olen alkoholisti.

En taida koskaan tottua sanomaan noin.

-Hei. -Hei.

-Simon. -Hei, Simon. Hauska tavata.

Samoin. Erinomaista.

Keksit eivät taida riittää.

Niin.

Siis...

Mennäänkö drinkeille?

Olin parikymppisenä kesän Lontoossa.

Baarihommissa Kensingtonissa.

-Kensingtonissa? -Niin.

Hyvää työtä.

Luoja, siinä vasta kesä.

Niin.

-Siitä tuntuu olevan ikuisuus. -Tietysti.

-Nyt olet palannut. -Kyllä.

Mahtava työ, upea asunto. Ei voisi mennä paremmin.

-Miksi nyt? -Anteeksi?

Ei tietenkään kuulu minulle.

Mutta miksi nyt?

Okei.

-LA on tietty mahtava. -Ehdottomasti.

-En ole käynyt siellä. -Se on todella ihana.

-Mutta kaikkeen kyllästyy. -Niin.

Olin rakastunut ukkomieheen.

Kolmisen vuotta.

Hän sanoi elävänsä vain, kun olemme yhdessä.

Muut asiat olivat turhia.

Hän jätti vaimonsa.

Hän vain odotti oikeaa hetkeä sen kertomiseen.

Tavallaan uskoin häntä.

Hän varmaan tarkoitti sitä.

Luonnollisesti tiesin koko ajan.

Mutta en halunnut tietää.

Hän oli myös pomoni.

Tavallaan on edelleen,

eikä se helpottanut asioita.

No, hänen vaimonsa sai tietää.

Rakastat häntä edelleen.

Tietysti rakastat.

Tietenkin.

Hei, Clémence. Mietin, missä olet,

koska et ole täällä ja meidän pitäisi jo mennä.

Siellä sinä olet. Toit Oscarin. Hienoa, selvä.

-Hei. -Hei.

-Anteeksi. -Älä sure.

-Olin jättämässä viestiä. -Tämä on ihan painajaista.

Sasha ei palannut. Hän erosi,

mutta poikaystävä tatuoi Sashan nimen

ja se on tulehtunut.

Mitä teemme Oscarin kanssa?

Ajattelin tullessani, että olisi ehkä aika kertoa heille.

-Niin. -Kuten sanoit,

-me hallitsemme. -Kyllä.

-Ja... Mitä? -Tai...

Ei ole ehkä paras hetki kertoa heille.

Olet tapaamassa Antoine Zhuberia.

-Aivan. -Clémence.

-Hei, Mark. -Hei.

-Antoine on täällä, jos olet valmis. -Hyvä.

Kuka hän on?

-No... -Hän on Oscar.

-Oscar. Hei, Oscar. -Joo.

Eikö olekin hieno nimi?

Niin, lapsenvahtini piti lähteä Budapestiin.

-Budapestiin? -Niin.

-Aivan. -Poikaystävän tatuointi tulehtui.

-Hitto vieköön! -Kamalaa.

Niin, tiedän.

Menisimmekö?

-Olen pahoillani. -Ei se haittaa.

Rebecca ei myöhästele.

Ehkä hän tuli toisiin ajatuksiin, luki sen uudelleen.

Ei, soitan hänelle. Kysyn, missä hän on.

Voin tulla joskus toiste.

Jäätkö tänne?

-Mitä tarkoitat? -Et ole lähdössä?

-En tietenkään. -Hienoa, palaan pian.

-Hei. -Hei.

-Anteeksi. -Aioin soittaa.

Tapasin Tom Hiddlestonin, hän vain puhui.

Aivan.

-Onko hän täällä? -Tuolla.

Hienoa.

-Mitä? -Ei mitään.

Olkaa varovaisia toistenne kanssa.

-Tietenkin. -Jos hän suuttuu, tai...

Varmaan suuttuukin, hänellä on syytä.

Niin on.

-Toivota onnea. -Kyllä.

Kuule, kiitos tästä.

-Olen todella kiitollinen. -Ei tarvitse.

Selkä suorana.

Todella hyvä, Clémence. Juuri noin.

Ole hyvä. Kädet asentoon.

Tunnemme vastaenergian.

Kyllä.

-Äiti tanssii. -Pysy tahdissa.

Äiti katselee tanssimista.

Turpa kiinni!

Selkä suorana, kyllä.

Kaikki linjassa, taivuta polvia.

Voilà. Kyllä.

-Olen pahoillani, tämä on vaikeaa. -Niin, anteeksi.

Keskittyminen on tärkeää.

Hiljainen ilmapiiri.

Aivan, Oscar.

Hän varmaan alkaa...

-Hermostumaan. -Niin.

Ehkä voisit mennä hetkeksi ulos.

Joo, kyllä.

Kun tunti on ohi, voit palata.

-Toki. -Kiitos.

-Sopiiko se sinulle? -Kyllä. Eli minä...

-Minä tästä menen. -Selvä.

-En mene kauas. -Aivan.

Mennään, Oscar.

-Heippa. -Joo, heippa.

-Kyllä. -Paljon kiitoksia.

Hienoa.

Joten...

Ensimmäinen asento.

Selvä, hyvä.

En usko sinua.

Hän ei kertonut minulle.

Hän siis valehteli.

Valehteli sinulle, jos ollaan tarkkoja.

-Jos odotit Rebeccaa. -Hitto.

Kuule, Mishaa ahdistaa.

Hän haluaa meidän puhuvan.

Voi raukkaa.

Se ei ollut varsinainen valhe.

Kyllä, luin sen,

mutta en tiennyt kenen se oli.

Ajattelin: "Hitto, hän osaa kirjoittaa."

Et ehkä halua kuulla tätä, mutta olin ylpeä.

Olin ylpeä, kun tajusin sen olevan sinä.

Minulla ei ole ehkä syitä olla ylpeä,

joten se merkitsee paljon.

En anna koskaan anteeksi.

-En ole täydellinen. -Jos siitä on kyse.

En anna koskaan anteeksi, mitä teit äidille.

Kuinka hän voi?

Kuule, Luke,

asiat eivät ole koskaan niin yksinkertaisia kuin näyttää.

-Hän haluaa myydä talon. -Jep.

-Voisitko kertoa hänelle, että... -Mitä?

-Kertoisitko hänelle... -Ala vetää!

-Ei. -Kyse ei ollut tekstistäni.

-Ei tietenkään. Päästä irti. -Ei, Luke, odota.

Kaikki hyvin.

Anteeksi.

-Luke? -Ei olisi pitänyt tulla. Anteeksi.

Juuri niin. Ollaan hiljaa äidin vuoksi.

Hän rakastaa sinua. Hän tulee kohta.

Hän tekee vain jotain vaikeaa.

Pitäisikö meidän katsoa häntä ikkunasta?

Pitäisitkö siitä?

Tulehan.

Noin, katso.

Siellä hän on. Eikö olekin mahtava?

Eikö olekin onnekasta, että hän on äitisi?

Todella hyvä. Uudelleen.

Anteeksi.

-Oletko kunnossa? -Kyllä.

Hei.

Olet täällä. Olet lentokentällä. Halusin yrittää...

Eli siis... Odota, olet yhä siellä? Olet yhä LA:ssa?

Odota, Ye-Jun. Mitä tarkoitat?

Okei. Mutta me voimme puhua siitä.

-Oletko kunnossa? -Kaikki hyvin.

Luulin, että ehkä itkisit.

Ye-Jun ei päässyt tulemaan.

Luoja. Myöhästyikö hän koneesta?

Ei.

-Hän ei mennyt siihen. -Ai, okei.

En taida tarvita sitä sormustakaan.

-Se on minun syytäni. -Ei ole.

-Olisi pitänyt... -Itse asiassa se oli.

Se oli syytäsi. "Otetaan tilanne haltuun."

Se oli ajatuksesi.

-Olin... -Sitten

esitit, että Oscar on sinun.

-Olet luonnollinen vauvojen kanssa. -Kiitos.

Jos vastaan tulee hyvä rooli, teen sen omilla ehdoillani.

Alusta alkaen.

-Kyllä. -Mutta sinä sen sanoit.

Monestiko näitä mahdollisuuksia tulee?

-Hitto! -Nyt me tiedämme sen.

Aivan, kaksi kertaa.

-Mitä? -Oletko jopa ranskalainen?

-Mitä? -Se on täydellistä.

Kiitos, hienoa.

Nähdään huomenna. Joo, kiitos.

-Zoe. -Ei.

-Ole kiltti. -Oli pitkä päivä.

-Voin varmasti... -Miksi?

Miksi teit sen?

Olen todella pahoillani.

-Miksi sanoit niin? -Tiedän.

Tajuatko, millaista minulla on ollut?

En tietenkään. Totta kai.

Olet kateellinen Marcusille, ihan sama.

Tiedän sen. Teen aina näin.

Minun piti mennä polvilleni pyytämään anteeksi.

Polvillesi?

Et voi olla agenttini ja poikaystäväni.

-Anteeksi. -Tai kumpaakaan.

Minulle riittää.

-Todella. -Minulle ei.

-Olen todella väsynyt. -Samoin.

En väsynyt. Tai olen,

-en nukkunut. -Hyvää yötä.

Kyllä, hyvää yötä.

Vain koska en ansaitse sinua

ja pelkään menettäväni sinut. Olkoon.

-Olisiko sinulla hetki? -Ehdottomasti.

Halusin jakaa jotain kanssasi.

Hienoa.

Luulen ratkaisseeni ongelmamme leffamme suhteen.

-Juku. -Aivan.

Jännittävää, koska puhuimme siitä juuri Kevinin kanssa.

-Kevin, haluatko... -Ehdottomasti.

Kyselin hieman ja sattumalta

Jeremy törmäsi Meganiin Little Beach House Malibussa.

-Aivan. -Little Beach House on...

-Tiedän sen. -Hyvä.

Hän puhui Kahdeksasta päivästä

ja Megan oli ihan: "Tappaisin päästäkseni siihen."

Jeremy sanoi: "Tehdään siitä totta."

-Niin. -Niin.

On hienoa, että olet mukana tässä.

Niin, mutta en ole mukana siinä.

-Okei. -Innostavaa on se,

-että minulla on parempi ajatus. -Niin.

Ajatuksenne liittää joku alusta alkaen rooliin oli...

-Aivan. -...todella hyvä.

Jos teemme sen,

niin Clémence Poésy.

-Selvä. -Niin.

Uskomatonta, etten tullut ajatelleeksi sitä.

Hän on ranskalainen, loistava,

uskottava sotakirjeenvaihtajana

ja hän on asiakas.

-Vau. -Tiedän.

Vau, vau.

Ajoituskin on mitä parhain.

Hän sai vauvan ja haluaa vuoden tauon.

-Hienoa. -Roolitamme hänet.

Nimeämme hänet tuottajaksi.

Ja otamme projektin haltuumme.

Ajoitamme sen hänen aikatauluunsa. Täydellistä.

-Juku. -Niin.

-Pitäisi harkita sitä mahdollisuutta. -Ehdottomasti.

Meidän ei tarvitse miettiä.

Anteeksi?

Hän on täällä, kysyin ja hän suostui.

-Johan nyt. -En uskonut itsekään.

Clémence, tulisitko tänne?

Hei.

Hei.

-Hauska tavata. -Samoin.

-Olen todella innoissani. -Niin.

Hienoa, todella hienoa.

Samoin.

Anteeksi.

-Kaikki hyvin. -Älä puhu.

Aivan, niin.

-Selvä, noin. -Hienoa.

Haavaa kannattaa suojata mahdollisimman pitkään.

-Hienoa. -Niin.

-No, kiitos, Julia. -Niin. Kyllä.

Siinä lienee kaikki tältä päivältä.

-Anteeksi? -Minä menen nyt kotiin.

-Aivan. -En kotiin.

-Mutta kuitenkin... -Niin.

-Hyvää viikonloppua. -Joo.

Menen joskus perjantaisin drinkille kotimatkalla.

Aivan.

Drinkki, joo.

Joo.

-Hitto. -Perjantaisin taitaa olla salsa-ilta.

-Pitäisikö mennä jonnekin muualle? -Niinkö? Tule vain.

Hetkinen. Tiesitkö salsa-illasta, kun ehdotit tätä?

Minäkö? En. Miksi?

Jos tanssii, saa ilmaista sangriaa.

-Selvä sitten. -Niinkö?

-Juodaan. -Selvä.

-Hei. -Hei.

En odottanut sinua.

-Ajattelin soittaa, mutta... -Minäkin ajattelin soittaa.

Okei.

Halusin tulla kertomaan,

että ratkaisin elokuvan roolituksen.

-Niin. -Haluan tietysti hyväksyntäsi.

-Uskon sinun pitävän siitä. -Niin.

-Clémence Poésy. -Selvä.

-Etkö pidä hänestä? -Ei, hän on upea.

-Miten voit? -Hyvin, olen kiireinen.

Niin.

Mistä halusit soittaa minulle?

Halusin palauttaa nämä sinulle.

En taida tarvita niitä.

Aivan.

En aikonut lähteä.

-Mitä? -Sudaniin.

Aioin kieltäytyä. Siksi en kertonut sinulle.

Mutta nyt...

Nyt aion mennä.

Olen suostunut.

-Ei, älä tee sitä. -Olen pahoillani, Rebecca.

Todella pahoillani.

Kaikki hyvin. Rentoudu hieman.

-Mitä? -Kaikki lähtee lantiosta.

-Huuliko? -Ei.

Yritän olla liikuttamatta sitä.

-Lantiotasi. -Ai, aivan.

Selvä.

Kiitos.

No niin.

Kyllä!

Katso nyt sinua. Minä...

-Ei. -Kyse ei ole siitä.

Ei tietenkään.

-Tämä ei voi tapahtua. -Voi.

-Ajattele sitä. -Ajattelenkin.

-Ei, Julia. Olemme humalassa. -Minä en ole.

Olen vähän sekaisin. En tiedä, mitä haluan.

-En halua satuttaa sinua. -Et satuta minua.

En halua satuttaa ketään.

Tämä tuntuu väärältä, eikö?

Luoja, viikko on ollut ihan helvettiä.

Ei olisi pitänyt mennä näin pitkälle.

Olen todella pahoillani.

Joo. Tietenkin.

Tekstitys:: Orvokki Mattila

Luova tarkastaja Pirkka Valkama