Original subtitles

RAF pitää tapausta onnettomuutena lähes kahdenkymmenen vuoden ajan.

Lopulta nimetön lähde antaa kiinnostavia lisätietoja

ja väittää ufon liittyneen tapaukseen.

Vasta vuonna 1992

RAF:n onnettomuustutkijana esiintynyt henkilö

tuli yllättäen Grimsby Evening Telegraph -lehden toimistolle

ja pyysi tavata toimittajan. Hän sanoi olleensa tutkimusryhmässä

ja haluavansa kertoa totuuden tapahtuneesta.

RAF POLIISI TIEDUSTELUT

Lähde väitti RAF:n käynnistäneen sinä syksynä salaisen operaation.

Se keskittyisi selittämättömien havaintojen tutkintaan.

Hän väitti myös, ettei Schaffneriin liittynyt ufo

voinut olla venäläinen alus.

Se näkivät nopeasti kiitävän kohteen ja päättivät rynnätä sen perään.

Niitä oli ilmeisesti nähty myös sitä edeltävinä öinä.

Nimetön lähde esittää tärkeän todisteen.

Kopion kapteeni Schaffnerin ja valvonnan välisestä keskustelusta.

Puolustusministeriö ei ollut aiemmin julkaissut sitä.

Nick Pope on puolustusministeriön ufotutkintojen johtaja.

Keskustelusta selviää,

kuinka hän yrittää pysäyttää ufon, ja että se liikkuu nopeasti.

Hän lentää ufoa kohti, jolloin se väistää.

Se oli kissa-hiirileikkiä.

Hän sanoi näkevänsä kartiota muistuttavan kirkkaan esineen.

Sen kirkkaus poltti hänen silmiään.

Hän näki myös lasipallomaisen esineen, joka seurasi

matalalla, Pohjanmeren yllä lentävää esinettä. Hän aikoi pysäyttää sen,

ja siinä vaiheessa hän menetti yhteyden valvomoon.

Hänen koneensa katosi valvomon tutkista.

Keskustelun mukaan valvomon viimeiset viestit Schaffnerille

eivät saa vastausta.

Hänen koneensa katoaa tutkasta, eikä häneen saa enää yhteyttä.

Hänen koneensa löydetään myöhemmin, mutta ruumis on kadonnut.

Kun he nostivat koneen hylyn merenpohjasta,

ohjaamo oli kiinni, mutta Schaffnerin ruumista ei löytynyt.

Rantoihin ajautuneista ruumiista tai muusta ei myöskään tullut raportteja.

Uusien todisteiden myötä RAF:ää epäillään asian peittelystä.

Lehdistö levittää asian sanomalehtiin.

Muukalaisten kaappausta aletaan epäillä.

LUOTTAMUKSELLINEN

Jos Schaffner ei käyttänyt heittoistuinta eikä kuollut,

kuinka hän voisi paeta koneesta ja sulkea ohjaamon ennen katoamista?

Aivan kuin hänet olisi nostettu sieltä säteellä pois.

Vuonna 2003 yksitoista vuotta nimettömän lähteen jälkeen

puolustusministeriö julkaisee viimein RAF:n tutkimusraportin

kapteeni Schaffnerin kuolemasta.

Nick Pope päättää tutkia tapausta itse.

Tutkin väitteitä erittäin tarkasti.

Kyseessä oli selkeästi vakava tilanne,

jos ufotapaus riistäisi hengen.

Tarina kuitenkin erosi paljon kuulemastani.

LENTOTURMA TAI ERITYISTAPAUS

Puolustusministeriön asiakirjoissa selitetään oikeat tapahtumat

ja todistetaan, että vuotanut ufomysteeri oli täysin tekaistu.

Asiakirjoissa selitetään ensiksi, miksi Schaffnerin laivue

lähetettiin matkaan.

Kylmän sodan ollessa pahimmillaan tällaisia pysäytyksiä tapahtui

joskus jopa 3-4 kertaa viikossa.

Venäläiset kokeilivat puolustustamme jatkuvasti.

Meidän oli vastattava siihen. Tilanne oli välillä jännittynyt.

Ilmavoimien operaation tiedot kuitenkin paljastavat,

ettei kyseisellä viikolla lähetetty hävittäjiä matkaan.

Tietojen mukaan kapteeni Schaffner osallistui harjoitukseen sinä yönä.

Se oli Taceval-harjoitus, eli taktinen arviointi.

Sillä simuloitiin Neuvostoliiton hyökkäystä Britannian ilmatilaan

ja kokeiltiin lentäjien tehokkuutta.

Siitä ei varoiteta etukäteen, joten tapahtuma jää salaperäiseksi.

Emme toimineet neuvostoliittolaisten kanssa, vaan käytimme omaamme

esittämään tunkeutuvaa neuvostoliittolaisten konetta.

Kohde oli siis harjoitteleva RAF:n lentokone,

eikä salaperäinen ufo.

Nimettömän lähteen esittämä keskustelu oli tekaistu.

Ufoa tai peittelyä ei ole olemassa.

Vuotanut keskustelu kuvitteellisesta

ufon pysäyttämisestä

on täyttä puppua.

Minusta tämä oli täysin halveksuttavaa.

Lentäjä menetti henkensä traagisessa onnettomuudessa.

Sen keksiminen, että tapaukseen liittyi ufo,

ja että puolustusministeriö sekä ilmavoimat peittelivät asiaa,

on ensinnäkin täyttä valhetta,

mutta myös todella tuskallista kapteeni Schaffnerin perheelle.

Mikä sitten sai Schaffnerin koneen putoamaan Pohjanmereen?

Puolustusministeriön julkaisema virallinen keskustelu valottaa asiaa.

PUOLUSTUSMINISTERIÖ

Sinä yönä lennonjohto sanoi kapteeni Schaffnerille

"Ilma-alus on täällä, etsi se."

Se on stressaava tilanne. Hänen piti löytää alus jostakin pimeästä.

Kapteeni Schaffnerin löytäessä aluksen

hän huomaa sen olevan hitaasti lentävä Shackleton-lentokone.

Tästä hänen ongelmansa alkoivat.

Tässä tilanteessa Schaffnerin oli lennettävä koneellaan

niin hiljaa kuin hän vain pystyi

pysyäkseen aluksen mukana.

Horisontin erottaminen yöllä meren päällä on erittäin vaikeaa.

Sen kadottaminen edes hetkeksi voi olla kohtalokasta.

Hän keskusteli valvomon kanssa

ja sanoi tunnistavansa kohteen valoja ja lähestyvän sitä.

Hän aikoi kääntää koneensa hidastaakseen vauhtiaan,

joka on todella vaikeaa matalalla korkeudella.

Alueella on myös toinen Lightning-lentokone

seuraamassa tapahtumia.

Myös toiselta Lightning-ryhmältä on lausunto.

He näki kapteeni Schaffnerin yrittävän hidastaa vauhtiaan,

jolloin koneen valot katosivat.

Hänen koneensa ajateltiin iskeytyneen sillä hetkellä Pohjanmereen.

Mitä Schaffnerin ruumiille tapahtui?

Se ei ole koneessa, eikä sitä koskaan löydetty.

Onnettomuusraportista selviää,

että lentäjä kuoli monien virheiden seurauksena.

Ohjaamon laukaisumekanismi oli korjattu väärin.

Se ei toiminut.

Ainoa tapa paeta oli avaamalla luukku itse,

jonka hän tekikin. Hän pääsi jossain vaiheessa ulos.

Koneen vajotessa hydraulinen paine sulki ohjaamon.

Hän jäi Pohjanmereen ilman suojaa tai pelastusliivejä.

Hän kuoli muutamassa minuutissa, eikä ruumista löydetty.

Jäljellä on vain mysteerinen taho, joka otti yhteyttä sanomalehteen

ja hänen motivaationsa ufosieppauksen keksimiseen.

Jotkut huijaavat toisiaan huvin vuoksi.

Vain näyttääkseen etevyytensä.

Vuosi 2004. Sisilialainen kalastuskylä

kokee järkyttävän tapahtumasarjan.

Tulipallon nähdään sinkoavan merestä,

ja hehkuvat ufot näyttävät liikkuvan horisontissa.

Kyseessä on alue, jossa on tehty paljon havaintoja.

Monet ihmiset ovat tehneet ilmoituksia ufoista.

Tapahtumat johtavat nopeasti kaaokseen.

Sähkölaitteet syttyvät muutamien viikkojen aikana itsekseen tuleen

ja aiheuttavat useita tulipaloja.

Tämä sai meidät ymmärtämään, että kyseessä oli

jotakin epätavallisempaa.

Kylästä tuli yli 400 ilmoitusta Italian hallitukselle.

Asukkaat evakuoidaan.

Tutkimukset osoittavat totuuden olevan paljon odotettua oudompaa.

Tieteellä ei voi tässä vaiheessa

vielä selittää sitä tarkasti.

Canneto di Caronia, Sisilia. Tammikuu, 2004.

Paikallinen kalastaja työskentelee lahdella aamuneljältä.

Yhtäkkiä säihkyvä kohde singahtaa vedestä.

Se katoaa nopeasti.

Silminnäkijä ei voi käsittää tapahtunutta.

Kalastaja ei enää puhu pelottavasta tapauksesta,

mutta kylän asukkaat tuntevat tarinan hyvin.

Paikallinen asukas Nino Pezzino kertoo tapauksesta.

Hän sanoi minulle "Kun lähdin tänä aamuna

merelle kalastamaan, näin eräänlaisen tulipallon

nousevan merestä."

Myös toinen kylän asukas väittää nähneensä sen.

Outoa siinä on se, että vähän myöhemmin samana aamuna

tapasin lähellä asuvan naisen,

joka sanoo minulle "Arvaa, mitä näin tänään aamuneljältä?"

Kaksi ihmistä näkivät saman asian samaan aikaan,

eikä heillä ollut mitään tekemistä toistensa kanssa.

Pian kuitenkin selviää,

ettei tämä salaperäinen tapaus ole kylän ensimmäinen.

Nicolò Marinaro on eläkkeelle jäänyt journalisti,

joka työskenteli Vatikaanissa.

Hän koki samanlaisen ilmiön Canettossa 70-luvulla.

Näin pienikokoisen pallon.

Se oli vain muutaman senttimetrin kokoinen.

Ehkä noin 20-senttinen. Se oli punainen ja todella kaukana.

Pallo liikkui, ja katsoin sitä hetken ihmeissäni.

Katsoin sitä uudelleen, ja se liikkui edelleen.

Yhtäkkiä pallo kasvaa suureksi ja valtaa öisen taivaan.

Se oli valtava ja näytti, kuin se olisi ollut tulessa.

Se oli tulen värinen.

Se oli suuri, noin viisikerroksisen rakennuksen kokoinen.

Leijuttuaan 20 sekuntia se katoaa nopeasti horisontin taakse.

Kaikki oli taas pimeää, ilman mitään ääntä tai muuta.

Mitä nämä kummalliset tulipallot ovat?

Ilmailu- ja turvallisuusanalyytikko Chris Yates

uskoo, että epätavallisten ilmiöiden yöhavainnot

voivat helposti sekoittaa silminnäkijöitä.

Yöllä on vaikea erottaa, mitä kaukaisuudessa näkyy.

Etenkin kun näkee punaisen liekin tulevan esiin veden yllä,

on vaikeaa tunnistaa, mikä se on.

Se on voinut olla

esimerkiksi hätäraketti.

Ne ovat punaisia ja ovat näkyvillä vain muutaman minuutin.

Ne ammutaan taivaalle se merkiksi, että kyseessä on hätä.

Yates uskoo myös, että kiireiset rannikkovedet

voivat hämätä harjaantumatonta silmää.

Me kaikki olemme joskus katsoneet yöllä rannikolta merelle

ja nähneet etäällä olevia valoja

edestakaisin kulkevista laivoista.

Kokenutkaan kalastaja ei välttämättä tunnista suuren laivan valoja.

Hän on voinut olla väsynyt

tai saattanut luulla laivan mastossa

kaukana olevia purjehdusvaloja

taivaalla olevaksi oudoksi esineeksi.

Hän on voinut luulla sen olevan jotakin täysin muuta.

Havaituille valoille voi olla jopa astronominen selitys.

Jos näkisin punaisen valon kohoavan merestä, ajattelisin sitä Marsina.

Se on maapallon lähellä joka toinen vuosi kaikkia tähtiä kirkkaampana.

Se hohtaa tasaisena, eikä muistuta muita tähtiä.

Niin veikkaisin itse.

Vuonna 2004 Canettossa havaitaan kuitenkin monia valoilmiöitä.

Paikallinen asukas Antonino Spinnato on varma, että hänen näkemäänsä

ei voi selittää helposti.

Katsoin valoja tarkasti ja mietin

"ne eivät ole tähtiä eivätkä veneitä",

sillä ne eivät voineet olla korkeutensa puolesta kumpiakaan.

Spinnato on nähnyt ilmiön yli 20 kertaa vuodesta 2004 lähtien.

Hänen mukaansa se seurasi kerran kevyttä lentokonetta vuorten yli.

Olin nähnyt sen aiemminkin ja se kiinnosti minua,

joten päätin ottaa siitä kuvia, koska luulin sen edessä tai takana

olevan jotakin, joka seurasi sitä.

Vasta tarkastettuaan kuvat kolme päivää myöhemmin

hän tajuaa, mistä hän otti kuvia.

Menin tietokoneelleni siirtämään sinä päivänä ottamani kuvat.

Huomasin tietokoneen näytöllä,

että valo liikkui paikasta toiseen.

Saiko Spinnato otettua kuvia salaperäisistä valoista?

Valokuvauksen asiantuntija Paul Ellis epäilee kuvassa näkyvää valoa.

Valkoinen valo saa minut heti ajattelemaan aberraatiota.

Jos kameralla katsoo suoraan kirkasta luonnollista valonlähdettä,

sen fotonisäteet kulkeutuvat suoraan linssiin.

Etenkin heikkolaatuisemmilla objektiiveilla

säteet voivat kimpoilla sen sisällä

ja aiheuttaa kummallisia ilmiöitä negatiivilla tai piisensorilla.

Spinatton valokuvat eivät ole tarpeeksi vakuuttavia,

ja ilmoitukset ufosta voitaisiin unohtaa kokonaan

jos kylällä ei tapahtuisi samana vuonna dramaattisia asioita,

jotka muuttavat tarinaa synkempään suuntaan.

Talot sekä ihmiset evakuoitiin ja alue laitettiin karanteeniin.

Canettosta tulisi pian keskipiste hallituksen suurtutkimuksessa,

joka jättäisi tämän kalastuskylän ikuisesti ufojen maailmankartalle.

Canetto di Caronia, Sisilia.

Pienessä kalastuskylässä on havaittu useita kertoja

salaperäisiä valoja yli 30 vuoden ajanjaksolla.

Katsoin liikkuvaa palloa hetken hämmästyneenä.

Vilkaisin sitä uudelleen, ja se liikkui yhä.

Vuonna 2004 tapahtumat vakavoituvat niin,

että Italian hallituksen on ryhdyttävä tositoimiin.

Viranomaiset ja etenkin väestönsuojelu

määräsivät taloja tyhjennettäväksi

sekä koko Canneto di Caronian alueen evakuoitavaksi.

Paikallinen Nino Pezzino kohtaa oudon ilmiön ensimmäisenä.

23. joulukuuta 2003 hänen kotinsa sähköjohdot vaurioituvat,

ja siitä epäillään ensin oikosulkua.

Soitin sähkömiehelle, ja tarkistimme laitteet.

Niistä ei löytynyt vikaa.

Sitten se tapahtui uudelleen,

ja saimme selville ongelman olevan jossakin muualla.

Tammikuussa 2004, samassa kuussa kuin kalastajan havainto tulipallosta,

koko kylän alueella tapahtuu samanlaisia tulipaloja.

Luulimme muutaman päivän ajan,

että sähköjärjestelmässä oli ongelma.

Jotta hengenvaarallinen tilanne saataisiin kuriin,

sähköyhtiö yrittää selvittää ongelmaa.

He katkaisivat sähkön, ja muutaman päivän jälkeen tajusimme,

että ilmiöt palasivat ilman sähköäkin.

Vaikka Cannetossa ei ole sähköä,

salaperäiset tulipalot jatkuvat.

Ennen pitkää media saapuu kylään

raportoimaan ja tutkimaan kummallista tapausta.

Journalisti Sergio Granata saapuu Canettoon helmikuussa 2004.

Tänne saapuessamme tilanne eteni nopeasti parissa tunnissa.

Talojen sisällä syttyi tulipaloja,

ja kumma kyllä tämä koko alue oli ilman sähköä.

Tapahtumat saadaan jopa kuvattua uutisiin.

Asukkaat poistavat pelokkaina kaikki sähkölaitteet kodeistaan.

Mutta seuraava tapahtuma hämmentää tapahtumia entisestään.

Tajusimme silloin, että vaikka taloissa ei ollut sähkölaitteita,

Sohvat syttyivät tuleen. Patjat...

...joissa oli jouset sisällä syttyivät myös,

kuten myös kaikki muu muovinen tai metallinen.

Sitten tajusimme, että kyseessä oli -

jotakin epätavallista.

Kun tulipalot kasvoivat,

poliisi kutsuttiin tutkimaan niitä.

Kaikki oli muuttunut muutamassa päivässä.

Tulipaloja ja vakavia ongelmia alkoi tapahtua.

Alue oli ensin armeijan ja väestönsuojelun peitossa.

Tämä koko alue oli tukossa ambulansseista ja paloautoista.

Ilmoituksia tehdään yli 400 tulipalosta

ja muusta selittämättömästä ilmiöstä.

9. helmikuuta viranomaisten on ryhdyttävä tositoimiin

välttyäkseen uhreilta. Evakuointimääräys asettuu voimaan.

Talot sekä ihmiset evakuoitiin ja koko alue laitettiin karanteeniin.

Paikalliset alkavat tutkia yhteyttä tulien

ja ufohavaintojen välillä.

Monet näkivät valot Canneton tapahtumien aikaan.

Jotkut jopa kutsuivat niitä tulikieliksi

ja ilmoittivat niistä. He allekirjoittivat papereita

ja antoivat ne asevoimille.

Lehdissä puhutaan Canneton "maapallon ulkopuolisesta toiminnasta".

Kaikki tietenkin keskittyivät avaruusolioihin,

sillä se oli houkuttelevin väite useimmille sanomalehdille.

Viranomaiset haluavat kuitenkin löytää tieteellisen selityksen.

Kylän evakuoinnin jälkeen tapaukset tutkitaan läpikotaisesti.

Entinen väestönsuojelun koordinoija Francesco Venerando Mantegna

johtaa tutkimusta.

Mantegna kokoaa ryhmän maan johtavista tiedemiehistä.

Ensin he tutustuvat saaren ainutlaatuiseen geologiaan.

Alle sadan kilometrin päässä Canetto di Caroniasta on Etna,

Euroopan suurin aktiivinen tulivuori.

Aivan ensimmäisenä käynnistin

geologiset, geokemialliset ja seismologiset tutkinnat

nähdäkseni millainen vaikutus

ilmiöillä oli keskenään luonnollisten syiden kanssa.

Alueen tutkinta kuitenkin osoittaa,

ettei vulkaanisella toiminnalla ole yhteyttä ilmiöihin.

Työryhmä tuli lopulta siihen tulokseen,

ettei ilmiöille ollut mitään luonnollista selitystä,

mutta sen sijaan ilmiöt ja etenkin tulet johtuivat mahdollisesti

sähkömagneettisista lähteistä.

Löydöissä esiintyi suuria muutoksia magneettikentällä,

joka on todella kummallista, eikä sille löydy selitystä.

Mikä tämä sähkömagneettinen lähde on?

Tutkijat alkavat tutkia kylän teknologista infrastruktuuria.

Tutkimme Canneton vierestä kulkevaa junarataa,

sähköä, voimalinjoja ja tietoliikennettä

sekä Caronian vastaanottavia ja lähettäviä antenneja, radioita jne.

Sähköä tutkitaan kaikkialla

viiden kilometrin säteellä Cannetosta.

Emme silloinkaan löytäneet yhteyttä

tulien tai sähkömagneettisten ilmiöiden

ja mahdollisten teknologisten lähteiden väliltä.

Tutkijoiden on vain spekuloitava, että kylän oudot ilmiöt

johtuvat jostakin "tuntemattomasta" teknologiasta.

Oma mielipiteeni tulista

on se, että ne ovat uusien teknologioiden

kokeilun tulosta.

Emme voi tietää, liittyvätkö ne teollisuuteen tai armeijaan.

Emme osaa vastata siihen kysymykseen.

Näiden ilmiöiden perustana toimii kuitenkin varmasti

jokin keinotekoinen alkuperä.

Jotkut kuitenkin uskovat muihin selityksiin.

Se oli joko siviilihenkilöille tuntemattoman teknologian

tai maapallon ulkopuolisen teknologian aikaansaannosta.

Tutkijat ajattelevat myös tulien

ja rannikolta havaittujen ufojen liittyvän toisiinsa.

Olemme keränneet paljon materiaalia liittyen näihin esineisiin

etenkin öisin. Ne ovat olleet liikkuvia valoja,

ja päivälläkin on nähty pieniä esineitä.

Edes Spinnaton valokuvat eivät tarjoa enempää johtolankoja.

Kuvien laadun takia emme ole vielä pystyneet

arvioimaan esineiden kokoa

tai materiaalia.

Mantegna pysyy avomielisenä mahdollisesta yhteydestä valojen

ja kylän tulipalojen välillä.

Yritämme jatkaa tutkimustamme

tulevaisuudessa selvittääksemme esineiden alkuperän,

kunnes niille löytyy täydellinen selitys.

Olemme sanoneet alusta asti, -

ettemme sulje pois mitään vaihtoehtoa ennen tieteellistä selitystä.

Canetton tulet lakkaavat yhtä nopeasti, kuin ne alkoivat.

Viiden kuukauden päästä asukkaat saavat palata koteihinsa.

He etsivät yhä vastauksia selittämättömiin tapahtumiin,

jotka käänsivät heidän elämänsä päälaelleen.

Emme halua tulla tunnetuiksi pienen kylän asukkaina,

jotka uskovat tähän ufotarinaan.

Haluamme vain vastauksen hallitukselta.

RAF-lentäjän ainutlaatuinen kohtaaminen ufon kanssa

näkyy tutkassa.

Tämä on todella tärkeä tapaus.

Siihen kuuluu hyvä silminnäkijä ja fyysisiä todisteita tutkan muodossa.

Lentäjän todistus saa Britannian pääministerin läheisen kollegan

uskomaan ufoihin.

ERITTÄIN SALAINEN

On vuosi 1952. Kylmä sota on aluillaan.

Jännitys idän sekä lännen välillä kasvaa,

ja kaikki seuraavat taivasta tunkeutumisen pelossa.

Vuonna 1952 Yhdysvaltain, Ranskan, Espanjan ja Englannin ilmavoimat

hukkuivat ilmoituksiin niin siviileiltä kuin lentäjiltäkin.

Yhtäkkinen ufohavaintojen aalto

saa läntiset johtajat vapisemaan pelosta.

Euroopan hallitukset kiinnostuivat siitä, sillä hekin näkivät niitä.

Tästä seurasi Winston Churchillin viesti ilmailuministerille:

"Mistä näissä lentävissä lautasissa on kyse?" Hän halusi tietää totuuden.

Vaikka uforaportteja tulee omalta henkilökunnalta,

puolustusministeriö on skeptinen.

He ajattelevat havaintoja näköharhoina,

virheellisinä tunnistuksina tai huijauksina.

Churchill sanoi pääministerille, että he tutkivat asian läpikotaisin,

eikä mitään ole meneillään.

Muutama päivä Churchillin selvityspyyntöjen jälkeen

ainutlaatuinen havainto kuitenkin muuttaa kaiken.

Oldenburg, Saksa. 30. heinäkuuta 1952.

Kersantti Hughes lähtee harjoituslennolle RAF Oldenburgilta

De Havilland Vampire FB9 -koneellaan.

Hughes lentää yhtä 20. laivueen neljästä koneesta.

He lentävät muodostelmassa, ja näkyvyys on selkeä.

Heidät käskettiin kääntymään takaisin Oldenburgiin.

Isäni oli toisella paikalla, eli johtavan lentäjän alapuolella.

Kersantti Hughes kuoli vuonna 2009,

mutta hän kertoi tämän lennon tapahtumista pojalleen Brianille.

Katsoessaan ylös hän näki valon,

jota hän kuvaili yhtä suureksi ja kirkkaaksi kuin tähti.

Hän näytti kerran kädellään, miten se laskeutui ja kuinka pieni se oli.

Se oli pelkkä täplä. Hän katsoi ylös,

ja yhtäkkiä se tuli hänen lähelleen.

Hän katsoi sitä aivan läheltä.

Esine lensi täysin samaa vauhtia Hughesin koneen kanssa.

Hän pystyi seuraamaan sitä tarkasti.

Hänen virallisessa RAF-lokikirjassaan kerrotaan lentävästä esineestä.

Se oli kirkasta metallia.

Hänen hämmästyksekseen se oli täysin saumaton ja

peilimäinen, kuin alumiinifolion pinta,

mutta ilman yhtäkään ryppyä.

Hän oli äimän käkenä näkemästään,

ja yhtäkkiä se siirtyi hänen taakseen.

Hänen mukaansa se muuttui levyn muotoisesta

lentäväksi lautaseksi

ja katosi sitten muutamassa sekunnissa.

Järkyttynyt kersantti Hughes ei kerro tapahtuneesta ennen paluutaan.

Kun he laskeutuivat Oldenburgiin, hän kysyi muilta lentäjiltä

"Näittekö lentävän lautasen?"

Yksikään kolmesta lentäjästä ei nähnyt sitä.

Koska muita silminnäkijöitä ei ole,

sen voisi kuvitella olevan hänen mielikuvitustaan.

Yhtä seikkaa lukuun ottamatta. Ufo näkyi tutkassa.

Hughes viedään tapaamiseen tulevan puolustusministeriön johtajan

Duncan Sandysin kanssa.

Hughes kertoi tarinansa Sandysille, joka uskoi sen täysin.

Hän sanoi silminnäkijän olevan tärkeä,

ja että hän kertoi tapahtuneesta ilman selittelyjä.

Tämä on todella tärkeä tapaus.

Siihen kuuluu hyvä silminnäkijä ja fyysisiä todisteita tutkan muodossa.

Tällaisessa ufohavainnossa ei ole paljoa välimaastoa.

Mutta miksi Hughes on ainoa silminnäkijä neljästä lentäjästä?

Hänen poikansa Brian uskoo tietävänsä vastauksen.

Isäni oli toisella paikalla, eli johtavan lentäjän alapuolella.

Isäni oli ainoa, joka katsoi ylöspäin.

Nämä koneet lentävät todella kovaa

ja noin 50 metrin etäisyydellä toisistaan.

Johtava lentäjä katsoi eteenpäin ja kaksi muuta alaspäin.

Isäni oli ainoa, joka katsoi ylöspäin heidän kääntyessään.

Mikä mysteerinen esine sitten oli?

Analyytikko Chris Yatesilla on mielenkiintoinen teoria.

Siihen aikaan raketeista oltiin todella kiinnostuneita,

sillä Britanniaan oli hyökätty V1- ja V2-moottoreilla.

Britannian hallitus oli kiinnostunut niiden kyvykkyydestä.

Hän saattoi nähdä V2-raketin,

joka ammuttiin kokeena.

V2-raketteja varastoitiin aiemmin Luoteis-Saksaan.

Samalle alueelle, jossa havainto tehtiin.

Auringonvalon heijastus,

senhetkiset ilmasto-olosuhteet ja muut tekijät

olivat voineet helposti saada hänet luulemaan,

että kyseessä oli jokin muu kuin raketti.

Teoria on vakuuttava,

mutta siinä jätetään huomioimatta Hughesin kuvailemia yksityiskohtia.

Koska asiaan ei saada selvyyttä, muut lentäjät ovat skeptisiä.

Hughesista tulee pilkan kohde lentotukikohdassa.

Hughes teki ehkä virheen kertoessaan asiasta lentäjäkavereilleen,

ja hänen lempinimekseen tuli "Saucer Sam".

Se jopa kirjoitettiin hänen lentokoneensa kylkeen.

Kersantti Hughesin havainto oli ehkä vitsi hänen kollegoilleen,

mutta Duncan Sandysille se ei ole naurun asia.

Kuultuaan Hughesin tarinan hän muuttuu skeptikosta uskovaiseksi.

Hän kertoo: "Tietooni on tullut todisteita

tunnistamattomasta ja selittämättömästä ilmiöstä."

Sandys esittää anomuksen hallituksen ufoja koskevaa käytäntöä varten.

Hän jatkaa "Ennen tyydyttävää tieteellistä selitystä

ja tarkempia tietoja olisi epäviisasta hyväksyä

näkemys, että 'lentävät lautaset' olisivat pelkkää joukkohysteriaa."

Sinä vuonna puolustusministeriö alkoi tutkia tunnistamattomia ilma-aluksia.

Tutkimukset ovat kestäneet yli 50 vuotta.

Hallituksen mielenkiinnosta riippumatta Saucer Samin tapaus

on edelleen täysi mysteeri.