Original subtitles

Kauan sitten kylässä, kun olin pieni poika,

tulipalo tuhosi metsää.

Ihmiset juoksivat ja kirkuivat.

Minä taas juoksin joelle hakemaan vettä pieneen kuppiini.

He nauroivat minulle. "Mitä sinä teet?"

"Mitä voin!" huusin ja juoksin kaatamaan veden liekkeihin.

Yhtäkkiä taivaalle tulipalon yläpuolelle ilmestyi sininen koppi.

Kopin ovella seisoi mies paloletku kädessään.

Hän kasteli ja kasteli,

kunnes tulipalo sammui.

Hänen koppinsa laskeutui keskelle palanutta metsää,

ja hän alkoi levittää tuoreita siemeniä.

Menin kiittämään häntä.

Kysyin: "Oletko maanviljelijä?"

"En. Olen Tohtori."

Kättelimme. Siten tapasimme.

Kiva. Hyvä. Hieno tarina.

-Oletko varma, että tämä Tohtori tulee? -Olen.

Hän tulee aina, kun tarvitaan.

-Hei! -La ila!

Tohtori… Tarvitsemme häntä nyt. Sitä täytyy ruokkia.

TARINA JA MOOTTORI

Vie minut kotiin.

Lupaan, että teen kaikkeni…

Hetkinen.

Miksen ajatellut tätä aiemmin?

Voimme tehostaa pindikaattoria, jos menemme…

-Tietysti! -Minne?

Lagosiin, Nigeriaan.

Siellä on eniten viestintäteknologiaa ja se on lähellä Omon Palatsia.

-Mikä se on? -Suosikkiparturini.

Omistaja Omo on ystäväni. Tapasimme tulipalossa.

Parturiko? Luulin, että TARDIS laittaa hiuksesi.

Totta.

En mene sinne hiustenleikkuun vuoksi. Vaikea selittää.

Vai niin. Yritä.

2019. Hieno vuosi.

En ole ihminen. Olen kehittynyt eliö.

Ja

kehoni muuttuu usein.

Kehoni on ensi kertaa musta.

Joissain osissa Maapalloa minua kohdellaan eri tavalla.

Täällä Afrikassa, siinä parturiliikkeessä, minut hyväksytään.

Ja pystyn unohtamaan.

Me…

Hitsi, me…

-Me nauramme ja kerromme tarinoita. He… -Kohtelevat sinua kuin yhtenä omistaan.

Niin.

Samasta syystä isoäitini vei minut Intiaan aina kun pystyi.

Sanot, ettet ole ihminen, mutta tuo on hurjan inhimillistä.

Mene sitten. Ei kiirettä.

Tuo näyttää hyvältä päälläsi.

Täti!

Hyvin menee, kamu.

Veli!

-Hei! -Miten menee?

Setä.

-Mitä kuuluu? -Entä itsellesi?

PÄÄSY KIELLETTY!

KADONNUT

Ja sen takia kilpikonnan kuoressa oli halkeama.

-Omo? -Tohtori.

-Hei. -Tule sisään.

Minähän sanoin.

Sinä pilasit lopun!

-Ehkei se riitä. -Anteeksi kuinka?

Kenelle hän luulee puhuvansa?

Hetkinen. Olit kadonnut-julisteessa.

Kaikki te olette julisteissa ulkona.

-Rashid, Tunde, Obioma. -Et ole käynyt vuosiin.

Taso on laskenut. Ulkona on kosteaa ja sumuista, sisällä pölyistä.

Se ei johdu minusta.

Uusi johto.

Tervetuloa. Olen odottanut sinua.

Tervetuloa liikeyritykseeni.

Sinunko? Miksi katu on autio?

Miksei Obioma lähde?

-Miksi heidät on ilmoitettu kadonneiksi? -He eivät voi lähteä. Kukaan ei voi.

Sinä olet kaikkitietävä Tohtori, joka pelastaa meidät, etkä tiedä mitään.

-Pelastaa teidät miltä? -Rauhassa. Hän ei ole käynyt vuosiin.

-Hän ei tiedä. Hän ei tee varauksia. -Niin. Eivätkä varaukset toimi Afrikassa.

Mitä sinä selität?

Kuka on seuraava?

Hiuksesi.

-Tarinat alkavat loppua! -Katsokaa hänen hiuksiaan.

Minä. Olen seuraava.

Kauan sitten suuri muusikko Yo-Yo Ma

matkusti Botswanassa ja keräsi paikallista musiikkia.

Hän kuuli šamaanin laulavan.

Yo-Yo Ma sanoi: "Seis. Minun täytyy kirjoittaa tämä muistiin."

Hän kirjoitti hieman ja sanoi: "Jatka."

Mutta šamaani lauloikin ihan eri laulun.

Yo-Yo Ma sanoi: "Ei. Laula ensimmäinen."

Šamaani sanoi: "En voi.

Ensimmäisellä kerralla kaukaisuudessa oli antilooppi.

Pilvet peittivät auringon.

Toisella kerralla pilvet olivat poissa ja antilooppi katosi, joten laulu muuttui."

Ennen vanhaan musiikki oli elossa.

Teollisen vallankumouksen jälkeen

ihmisille tuli pakkomielle valmistaa samanlaisia asioita paketoidakseen aikaa.

Mutta ei Afrikassa.

Siksi kun sanomme saapuvamme kello yhdeltä, saavumme vasta kolmelta.

Varaukset ovat siis huono ajatus.

En tiedä, paljonko enää kestän. Paine on pian sietämätön.

Vau.

Ihmeellistä.

Piirrokset ikkunassa ovat tarinan visuaalinen tulkinta.

Aika siistiä, eikö?

Dalek. Kyberihmiset. Itkevät enkelit.

Tuo toimii vain parturoitaessa.

Kaikki on yhteydessä toisiinsa. Ikkuna, tuolit, sakset.

Ja sinun täytyy kertoa tarina.

Sitä on ruokittava. Se on aina nälkäinen.

Mikä on nälkäinen, Omo?

Parturi hallitsee sitä. Hän ja Abby.

Hyökätäänkö tänne? TARDIS? Huhuu?

Kiitos jälleen, Abby.

Abby?

Hän tuo meille päivittäin ruokaa. Olisimme hukassa ilman häntä.

Tunnistan nuo kasvot.

Miksi tunnistan kasvosi?

-Mitä olen tehnyt… -Tiedämme, kuka olet.

Intergalaktinen sekaantuja, Ajan herra.

-Viimeinen lajiaan ja sitä rataa. -Kerroitko heille?

Tietenkin kerroin. Olet paras tarina, jonka tiedän.

No, jos sanot sen noin.

-Mutta miksi tunnistan Abbyn kasvot? -Parturin apulaisenko?

Hän kertoi, että he työskentelivät hänen isälleen,

-mutta hän oli ilkeä, ja he lähtivät. -Abbyn isäkö?

-Hekö pitävät teitä täällä? -Kunnes saavutamme heidän kohteensa.

Matkustammeko me?

Tämä on… Omo, mitä on tekeillä?

Parturi.

Hän ilmestyi eräänä päivänä ja tarjoutui parturoimaan hiukseni omassa liikkeessäni.

Se oli kivasti tehty, joten suostuin.

Hänellä oli omat sakset.

Heti kun ne koskivat minua, liikkeen läpi meni jonkinlainen virtaus.

Se oli kuin taikaa tai noituutta. Se näytti siirtävän sielunsa häneen.

Yritin avata oven. Avaimeni eivät toimineet.

Yritin estää asiakkaitani tulemasta, mutta liike halusi päästää jotkut sisään.

Ne, jotka rakastavat tätä paikkaa. He tunkivat sisälle.

Olen tuntenut tämä miehet vuosia.

Vuosikymmeniä. He ovat kuin omia poikia.

Tulin parturiin ennen lapseni nimiäisiä.

Vaimoni… Olemme olleet naimisissa alle vuoden.

Olen urheilija. Juoksen sadan metrin viestiä.

Halusin uudet hiukset mestaruuskisoihin.

Ikävöin joukkuettani ja isosiskoani. Hän valmentaa minua.

Äitini on sairaalassa. Omo lainasi minulle rahaa äidin lääkkeisiin.

Halusin yllättää äidin uusilla hiuksilla.

Minuakin odottaa joku, Tohtori.

Nainen, jolla oli tavatessamme siniset korvakorut.

Tulimme kaupunkiin yhdessä, mutta vietin eniten aikaa täällä

enkä hänen kanssaan.

Kenen tarina lumoaa meidät seuraavaksi?

-En keksi mitään. -Teidän ei tarvitse sanoa mitään.

Minä puhun.

Päästä minut.

Kerro tarina.

-Et voi muuta. -Muutin mieltäni.

Kerro se meille. Se on sinulle helpompaa. Kerro iso tarina.

Selvä. Haluatte kuulla tarinoita itkevistä enkeleistä ja jääsotureista.

Mikään ei tosin ole värikkäämpää kuin tavallinen elämä.

Eräs ihminen. Belinda.

Sairaanhoitajat ovat lopen uupuneita, kuten hänkin 13-tuntisen vuoron jälkeen.

Hänen kuvansa elävät.

Hän oli menossa kotiin, kun kuuli jotain.

Belinda, tekisitkö perustutkimukset?

Verinäytteet, rintakehän röntgen ja suonensisäisiä nesteitä.

Alhainen verenpaine, systolinen 89.

Takykardia on alle sata. Oksensi pari kertaa.

-Ei hätää. -Kenties maha-suolitulehdus.

Entä steroidit?

-Hengitystietulehdukseenko? -Ei, sormiin. Hänellä on nivelreuma.

Ehkä hänellä on lisämunuaisen vajaatoiminta.

Katso, iho on värjäytynyt.

-Ei, sitä on liian vähän. -Nestehukkaa, pahoinvointia, oksentelua.

Lisämunuaisen vajaatoiminta voi ilmetä näin.

Isoäidilleni kävi niin. Hän kuolee ilman steroideja.

-Olet oikeassa. Hoida sinä. -On isoäitini syntymäpäivä.

Hän suojeli sitä hentoa elämää koko yön.

Hän uhrasi oman ilonsa…

Kiihtyykö vauhti?

…taistellen väsymystä vastaan.

Kunnes lääkärit veivät hänet pois.

Kaksi viikkoa myöhemmin Belinda oli lähdössä töistä.

-Hei, Belinda. Haen vain lääkkeeni. -Hei.

Älä hupsi. Olen siellä seitsemän maissa. Olet rakas.

Tekö? Tehän kävelette.

Tiedän, mitä teit minun vuokseni.

Lääkärit jatkoivat hoitoa, mutta sinä pelastit henkeni.

Kiitos.

Akut eivät ole olleet näin täynnä ensimmäisten päivien jälkeen.

Ensimmäinen kerta on vaikein.

Tästedes se on yhtä helppoa kuin parturilla käyminen.

Mitä tapahtuu?

Olit oikeassa, Omo.

Hänen tarinansa tehostavat moottoria supervoimalla.

Katsokaa, miten paljon hänen hiuksensa kasvoivat. Päästäkää meidät.

Tämä muuttaa kaiken. Olemme siellä nopeammin.

Voit vihdoin nousta valtaan ja hallita oikeudenmukaisesti.

Kalibroin moottorin uudelleen.

Valtavasti raakaa voimaa.

Tarkista pysähdyskenttä rakennevahinkojen varalta.

Tavataan konehuoneessa.

Ei hätää, ihan rauhassa.

TARDIS, paikanna alkuperä! Näytä lähde!

Parturiliikekö?

-…katsohan tätäkin. -En halua mitään. Kiitos.

Minulla on kiire. Anteeksi.

Saat alennusta.

-Rouva, teidän täytyy maksaa tämä. -Anteeksi…

-Minulla ei ole rahaa. -Kuka täällä riehuu?

-Suunnittelitko tämän? -Haluan viedä miehet kotiin.

-Olenko siis kodittomana tarpeeton? -Perheet odottavat.

-Minulla ei sellaista ole. -Ei, sinulla on tarinoita.

Rakastan parturiliikettäsi.

Rakastin sinua, Omo.

Tämä oli minulle koti.

Olin turvassa.

Hän ei ole nyt täällä. Avatkaa ovi ja lähtekää.

-Emme voi. -Voitte.

-Emme pääse minnekään. -Avasin sen ulkoa.

Se on erilainen sisältä.

-Tohtori… -Älä puhu minulle enää ikinä.

Luotin sinuun molemmilla sydämilläni.

Miten saatoit?

Ei sillä ole väliä. Jos hän avaa oven, kukaan meistä ei pääse…

-Noin. -Ei!

Ei!

Mitä hittoa tämä on?

VAARA! MENE POIS

Olet hämilläsi, etkö olekin?

Parturiliike on samanaikaisesti ulkoavaruudessa ja Lagosissa.

Miten?

Mikä tuo rakennelma oli?

Nexus.

Kutsuin sitä ensin verkoksi,

kunnes ihmiset antoivat sen nimen jollekin inhottavammalle asialle.

On olemassa aika-avaruuden kompressori, joka menee väliin.

Se on rakennettu ovenkarmiin.

Se päästää ulos vain Abbyn ja minut.

Me hallitsemme sitä.

-Matkustammeko hämähäkin päällä? -Näitkö pedon?

Mahdotonta, mutta totta.

He hallitsevat hämähäkkiä.

Minne olemme menossa?

Saat pian tietää.

Tohtori.

Hei, onko tuo…

Kylläpä sinulla kesti.

-TARDISin hälytykset kai soivat. -Joo, melkein meni kuulo.

Olet hoitaja hänen tarinastaan.

Oletko hänen kumppaninsa?

Missä olet ollut? Hylkäsikö hän sinut? Pyysikö hän sinua odottamaan?

Ei. Minä sanoin, että hän sai mennä.

Hetkinen, te olette kaikki kadonneita. Mitä on tekeillä?

-Ja kuka tuo on? -En tiedä vielä.

Hän vain tömistelee ympäriinsä ja tekee surkeita kampauksia.

Ja kaikki pelkäävät häntä.

Häntä,

joka piilottaa henkilöllisyytensä kuin pelkuri. Trolli verkossa.

Älä pelkää.

Me lähdemme täältä.

Hän ei voi tehdä mitään.

-Hänellä ei ole oikeaa valtaa. -Haluatko tietää, kuka olen?

Minulla on useita nimiä.

Anansi, mies-hämähäkki.

Saga, muinaisnorjalainen jumalatar.

Bastet.

Dionysos, kreikkalainen näyttämötaiteen jumala.

Jopa Loki, kepposten jumala.

Olen ollut jokainen heistä.

Monissa kulttuureissa ja maailmoissa, monina eri ruumiillistumina.

Sillä ei ole väliä, miksi minua kutsutaan.

Sillä on väliä, kuka olen ja mitä teen.

-Ja mitä sinä teet? -Aloitan kaiken!

Minä olen ääni tyhjyydessä.

Olen kipinä.

Siemen. Pimeä ydin.

Valhe, joka kertoo totuuden.

Sanojen kaivo.

Kummisetä Griot.

Entisaikojen djeli.

Tarina itse.

Ja tämä, Tohtori…

Tämä

on valtakuntani.

Tämä parturiliikekö?

Meidänkö parturiliikkeemme?

-Kyllä. -Olitko jokainen Tarinoiden herroista?

-Olin. -Jokainen noista jumalista. Sinäkö?

Oletko varma?

Olen.

Miksi nauratte? Mikä naurattaa?

En tiedä.

Hän valehtelee teille.

Minä tapasin Dionysoksen.

Joimme niin paljon viiniä, että aiheutimme kuivuuden Ateenaan.

Saga ja minä katsoimme kaikki Marvel-leffat ennen Endgamea.

Hän ei pitänyt Thorista, liian pienet lihakset. Pelasin šakkia Bastetin kanssa.

Hän luuli, että annoin hänen voittaa.

Hän päihitti minut mennen tullen.

Ja Anansi hävisi tahallaan vedon, jotta naisin yhden hänen tyttäristään.

Tunnen jumalat.

Et ole yksi heistä. Kerro totuus.

Kuka olet?

Sinun ei tarvitse vastata.

Katso minua. Älä anna hänen ärsyttää.

Kuka sinä olet?

Olin heidän takanaan.

Se olin minä.

Olin joskus ihminen.

Kun kerroimme tarinoita, tarinankerronnan jumalten voima kasvoi.

Jumalten täytyi vahvistaa siteitään ihmiskuntaan.

Menin sinne, missä tarinoita kerrottiin.

Kerroin heidän myyttinsä ja legendansa.

Kirjoitin ne puhtaaksi ja painoin kirjoihin, jotta jumalia palvottaisiin.

Se oli työtäni.

Ne ovat olemassa

minun ansiostani.

Työni ansiosta.

-Entä Nexus? -Hän rakensi senkin.

Halusin jotain aivoja muistuttavaa.

Mukautuvaa, vahvaa, joka voi laajentua ja löytää yhteyksiä ideoiden välillä.

Otin säikeen jumalten verta ja ydintä ja rakensin mallin.

Verkkomaisen rakenteen, jonka he laajensivat siksi, jonka näit.

Konseptit, kulttuurit ja ideat yhdistyvät ristiin.

Nexus.

Miten keräsit tarinat?

Aloitin pienestä. Kynttilöillä valaistusta pubista.

Katolisen kirkon rippituolista.

Hiililämmitteisestä teatterista.

Sähkökäyttöisestä elokuvateatterista. Avaruusoopperasta.

Sitten keksin, että kulkuväline voisi saada virtaa tarinoista itsestään.

Työskentelin vuosisatoja. Halusin vain saada tunnustusta.

He sanoivat, että minun pitäisi tietää paikkani.

Valmistelin Nexuksen niin hyvin, että se toimi ilman minua.

Minut heitettiin ulos. Pois elämäntyöstäni.

Pelastin vain Tarinamoottorini.

Me kostamme vielä, Tohtori.

Pysähdyimme.

Moottori poltti liikaa energiaa pitäessään meitä yhdessä, kun hän avasi oven.

Tyypillinen Tohtori. Vastuuton.

En ole koskaan… Hetkinen.

Aivan.

Abby, Anansin tytär.

Abena. Sehän on koko nimesi, vai mitä?

Älä uskallakaan sanoa sitä. Et ole sen arvoinen.

Kasvoin Anansin vankina.

Pelkäsin, että joku voittaa minut vedossa.

Olin kuullut sinusta, joka matkaat ajassa.

Uskoin, että auttaisit minua. Sen sijaan jätit minut.

Olen täällä sinun takiasi.

Nöyryytit minua.

Näytät erilaiselta.

Olen pahoillani, etten voinut ottaa sinua mukaani.

Olin silloin pakolainen.

Anansi ei saanut tarjota sitä vetoa.

Jos totta puhutaan,

minulla riitti tekemistä tarinassa, joka tulee ehkä joskus päätökseensä.

-Suostuitko oikeasti vetoon? -Yritin hävitä.

Istu, Tohtori. Puhu.

Minne menemme?

-Nexuksen keskukseen. -Miksi?

Viemme liikkeen sinne

ja teemme hänestä mahtavimman tarinankertojan.

Luotettavan ja huolellisen jumalan.

Senkö hän lupasi?

Että hänestä tulee kaikkea sitä, mitä hän vihaa ja halveksuu?

-Ja sinäkö uskot häntä? -Hän ei valehtele minulle.

Tarvitsemme tarinan!

Tunnen koston, maistan hänen kostonsa.

Se on katkeraa, mustaa ja karvasta. Suunnittelet jotain.

Mitä? En voi tehdä mitään.

Olen ansassa täällä. Kerro.

Kerro!

Leikkaan heidät muistista!

Kaikki jumalat.

Jos leikkaat jumalat irti tarinaverkosta

ja poistat heidät ytimestään, he tuhoutuvat.

Tuhoutuvat?

Tapat heidät. Heistä tulee kuolleita kuin kivet.

Kaikki jumalat olisivat poissa.

Se tuhoaisi isäsi.

Tämä on lahjani sinulle.

Abena, muista, mitä hän teki sinulle. Hän löi vetoa omasta lapsestaan.

Ihmiset ovat sidottuja jumaliin.

Jumalten tuhoaminen vahingoittaa ihmiskunnan ydintä.

Maailma ilman tarinoita. Miten traditiot siirtyisivät?

-Tiesittekö suunnitelmasta? -Emme.

Tätäkö haluat?

Tarvitsemme virtaa. Heti.

Tohtori. Istu ja puhu.

Ole kiltti ja tottele häntä. Haluamme kotiin perheidemme luo.

-En voi auttaa häntä. -Ole kiltti.

Abena, ne, joita on satutettu, satuttavat muita. Isäsi satutti sinua.

Hyvän ja pahan ero on se, miten käsittelemme sitä tuskaa.

-Riittää. Pankaa hänet tuoliin. -Mieluusti.

-Tule, Rashid. -Ei, odota.

-Ei, Rashid. -Vien teidät kotiin.

-Ole kiltti. -Lupaan sen.

Ette halua tehdä tätä!

-Tohtori! -Pidelkää häntä.

Meidän täytyy päästä kotiin. Olen pahoillani.

Lopettakaa!

Minä puhun. Kerron tarinan.

Ole kiltti.

Luota minuun.

Aikana, jolloin oli orjuutta ja kärsimystä,

kahleensa murtaneet ja pakoon päässeet orjat

palasivat vapauttamaan muut.

Orjilla ei saanut olla paperia.

Heidät pysäytettiin ja tutkittiin aina.

Naiset olivat kuitenkin nokkelia.

He tekivät hiuksiinsa muotoja ja kuvioita.

Hiukset voitiin letittää kallonmyötäisesti,

jolloin kuvio taipui ja kierteli kuin tie tai polku.

Naiset punoivat hiuksiinsa karttoja ja periyttivät taidon eteenpäin.

Äideiltä tyttärille.

Orjalta orjalle.

Plantaasilta plantaasille.

Orjuuttajat eivät tutkineet hiuksia,

ja siten jaettiin tietoa reiteistä. He pääsivät vapauteen.

Aivan.

Noin. Valmista.

Akun taso on hyvä.

Toistaiseksi.

Näytät hyvältä.

Niin hyvältä, että voisin suudella itseäni. Harmi, että se pitää pilata.

-Miksi? -Kohta tiedät.

Belinda, nyt.

-Kylläpä sinulla kesti. -Hei! Yritin keskittyä.

Abena antoi minulle kartan vapauteen.

Tätä tietä. Tule.

Seis.

Tänne. Juokse.

Teitkö sinä tämän?

Kumoan oikeutesi.

Ei!

Valehtelit minulle kaikki nämä vuodet.

Hoitelen muut.

Kartta johtaa tänne.

Tarinamoottori.

-Onko aivojen sisällä sykkivä sydän? -Nerokasta. Mitä muuta tarina on?

Mikä muu kannattelee kaikkia tarinoita?

Äkkiä, ohjauspöytä. Ala repiä johtoja irti.

Aion keskeyttää virransyötön.

Astu pois sydämeni luota.

Et ole tehnyt mitään.

Olemme yhä oikeilla raiteilla, ja sitten leikkaan heidät pois.

Kaikki jumalat kuihtuvat ja kuolevat!

-Teitkö kaiken tämän tappaaksesi heidät? -Tietenkin. He ansaitsevat sen.

Roskaa! Tämä on sinun egosi!

-Haluatko kuulla lyhyen tarinan? -Älä anna enää virtaa.

Tiedät kai Hemingwayn? Tuolla oli hänen kirjojaan. Tapasin hänet.

Hän oli taitava, joten haastoin hänet.

"Hemmy-muru, kirjoita lyhyin mahdollinen tarina."

Hän kirjoitti kuusi sanaa. Hiton lyhyt tarina. Haluatko kuulla omani?

Minä synnyn.

Minä kuolen.

Minä synnyn!

Annatko minulle virtaa? Miten? En ole yhteydessä sinuun!

Ei. Moottori on yhteydessä minuun, minun tarinoihini ja ääneeni.

Katso. Päälle!

-…universumi voi tehdä, mitä me teemme. -Tämän kerran!

Olen Tohtori. Ajan herra.

Kun ammut ensimmäisen laukauksen, vaikka se tuntuisi oikealta,

et tiedä, kuka tulee kuolemaan.

Kun joku tarvitsee apua, en kieltäydy.

En ole sama mies kuin ennen.

Kehoni on kuin parturiliike.

He kaikki ovat sisälläni kertomassa tarinoita ja kinastelemassa.

En aio pettää heitä!

Kerroitko päättymättömän tarinan?

Annoitko minulle loputtomasti virtaa?

Hän tuhosi kolmanneksen moottorista. Et voi käsitellä sellaista määrää.

Moottorisi voi ylikuumentua ja räjähtää!

Meidät imaistaan avaruuteen.

Et kai tee sitä?

Et tee!

Ei!

Et kai?

Tarinoiden mukaan suojelet elämää.

Sitä minä teen.

Jos tuhoat jumalat, tuhoat seitsemän miljardia elämää!

-Seitsemän miljardia tai me! -Ei.

Hallitsen moottoria, sinä hallitset ovia.

Päästä heidät ulos.

Olit joskus kuolevainen.

Heidän elämänsä ja tarinansa päättyvät sinun takiasi.

Sitäkö haluat?

Niinkö?

Liike puristuu. Käytävä on suora viiva.

Mene. Tulen perässä.

Belinda, tulen perässä.

-Jooko? -Okei.

Odotan sinua!

-Menkää! -Äkkiä!

Mitä sinä teet?

Kuuntele minua.

Mikä olisi sinun kuuden sanan tarinasi?

Mikä on elämäsi ydin?

Haluan, että elät tarpeeksi kauan kirjoittaaksesi sen.

Tarinasi ei saa päättyä näin.

-Tohtori! -Älä mene.

-Ei! Missä hän on? -Kyllä hän selviytyy.

-Sieltä he tulevat! -Tulkaa äkkiä!

Tohtori!

No niin. Kaikki on hyvin.

Kiitos, kun pidit lupauksesi.

Abby, hän pelasti meidät, mutta sinä pidit meidät elossa.

Nouskaa.

Pikkuveli, juokse tuulen lailla.

Mennään.

Menkää. Terveisiä perheille.

-Voitan kaikki kilpailut! -Etsin vaimoni ja lapseni. Ja äitini!

Halusin vain saada kunniaa työstäni.

Olen ollut olemassa vain palvellakseni jumalia.

Mitä minä nyt teen?

Sitä, minkä osaat. Jatka tarinoiden keräämistä.

-Avaa uusi parturiliikkeesi. -Ei tarvitse. Jään eläkkeelle.

En olisi saanut… Luulin, että selviät mistä vain.

Niin selviänkin, sillä sinäkin huolehdit minusta.

Kuulut yhteisööni. Olisi pitänyt suojella sinua.

-Olen pahoillani. -Minä myös.

Hyvää jatkoa.

-Anna pölyn laskeutua ja jatka. -Minäkö? En kuulu tänne.

Eihän minulla ole nimeä, johon luotetaan.

Kävisikö "Adétòkundbo"?

Isäni nimi.

Kiitos.

En ansaitse kiltteyttä.

Mitä teet nyt?

Mitä vain haluan.

Ymmärrän, jos vihaat häntä.

En halua sitä sydämeeni.

Mitä sanoitkaan? "Satutetut satuttavat muita."

Kuvittele. Kuolevainen antoi jumalalle oppitunnin elämästä.

-Kiitos, Tohtori. -Palaan leikkaamaan hiukseni

ja kuulemaan kuuden sanan tarinasi.

Onnea matkaan.

Näitkö lapsen?

-Lapsenko? -Niin. Näin tuolla pelottavan muksun.

En nähnyt mitään.

Tarinoita vuosi ulos ja sekoittui.

Selvä. No, kerro minulle Omosta.

Omo!

Se on pitkä tarina.

Olipa kerran…

SEURAAVASSA JAKSOSSA

Tämä on 803. Tähtienvälinen laulukilpailu!

-Aseistettu. -Selviydyn ja löydän sinut.

Voit yhä auttaa heitä.

Pop.

Emmekö voi soittaa apua?

Tohtori!

Käännös: Alma von Creutlein