Original subtitles

MISSÄ AURINKO AINA PAISTAA

Eli notaarin luona. Totta kai. - Aivan mahtavaa.

Kiitos. - Kiitos.

Saamme Wojtekin. - Kenet?

Saksofonistin. Tapaamme hänet kymmeneltä.

Silloin allekirjoitamme sopimuksen notaarin toimistossa. -Ei käy.

Tajuatko, miten vaikeaa häntä on saada? Hoidetaan sopimus myöhemmin.

Saimme vihdoin tapaamisen notaarin kanssa. Meidän pitää mennä.

Sopimuksella ei ole kiirettä.

Vai onko sinulla kiire näyttää talo Kentille ja Anne-Marielle?

He tulevat, koska täytät 50. He eivät tule katsomaan taloa.

En tajua. Miksi meidän pitää tavata saksofonisti?

Jos hän on niin mahtava, eikö hän voi päättää itse kappaleita?

Jos Wojtek haluaa tavata...

Hei, Maxi! Näytät väsyneeltä. - Niin sinäkin.

Ajattelimme mennä syömään kerholle myöhemmin.

Tuollainen ei käy. - Mitä tarkoitat?

Olemme asuneet täällä kaksi kuukautta ja he kutsuvat sinua yhä Maxiksi.

Ei haittaa. - Kylläpäs.

USEIMMAT TÄNNE TULEVAT KAIPAAVAT ELÄMÄLTÄ JOTAIN UUTTA.

Tukholmassa sataa tänään enimmäkseen.

Oletko nähnyt veljesi kutsun?

"Pukukoodi: tyylikäs ja rento." Mitä se edes tarkoittaa?

Kuka hakee minut kuorosta?

Isä. - Pitääkö minun tehdä se?

Etkö muista? Minun pitää ostaa jotain päällepantavaa töiden jälkeen.

Muuten en ehdi lentokenttäbussiin.

Isä hakee sinut. - Hoidan asian.

Onko pakko puhua tuohon sävyyn? Olit poissa koko viikonlopun.

Sanoin hoitavani asian. Rauhoitu. Hoidan asian.

Hienoa. Minun pitää mennä. - Haloo.

Voitko hoitaa tämän? Suukkoja.

Olen vähän tiukassa paikassa.

Voinko soittaa kohta takaisin?

Herra ja rouva Kraft. Tämä on viimeinen.

Tämä on viimeinen allekirjoitus. Sitten kaikki on valmista. -Selvä.

Menemme hetkeksi ulos. - Mekinkö?

Ei. Te jäätte tänne. - Miksi?

Jos sinulla on likaista rahaa, ota ne nyt esiin.

Ei tosiaankaan ole. Voitte jäädä. - Me lähdemme.

Olen maksanut verot joka pennistä. Tämä ei ole tarpeen.

Emme ole nyt Ruotsissa, Tom.

Onko tässä jokin ongelma? - Ei ongelmia. Mennään.

Allekirjoita se. Anteeksi, puhumme ruotsia.

Talo on niin kaunis.

On, mutta se vaatii liikaa työtä.

Lapseni muuttivat Madridiin.

Haluan viettää aikaa heidän kanssaan. - Ihanaa.

Siksi mekin muutimme tänne.

Viettääksemme enemmän aikaa perheenä. Meillä on kaksi lasta.

Oletteko myyneet talonne?

Emme. Tästä tulee kakkoskotimme viikonloppuja ajatellen.

Ettekö asu saarella? - Asumme täällä mutta meren äärellä.

Sitten Tom päätti, että hän haluaa talon myös vuorilta.

Joten... - "Finca."

Minun pitää enää viedä viimeiset huonekalut pois.

Villa San Lucio on nyt teidän.

Toivottavasti pidätte talosta.

Kiitos. - Kiitos.

Otanko työkaluni ja menen taksilla kotiin?

Ei sähkötyökaluja. - Anteeksi kuinka?

Vain käsityökaluja. Sahan ja vatupassin voit ottaa.

Miksi? - Ne ovat arvokkaita.

Miten voin remontoida keittiön ilman sähkötyökaluja?

Yritimme tavoitella sinua monta kertaa. -Tiedän.

Tämä on paksu paita! - Siinä ei ole hihoja.

Se pitää minut lämpimänä ja sopii täydellisesti. Saanko sitten farkut?

Hei. Joko olette kotona?

En voi hakea häntä.

Etkö ole jo siellä? Kuoro loppui jo.

Auto hajosi. Se pitää viedä korjaamolle.

Voitko hakea hänet? - Korjaamolleko? Autohan on upouusi.

Onhan tämä syvältä, mutta ei voi mitään.

Voisitko vain hakea hänet?

Hyvä on. Totta kai.

Kiitos. Nähdään myöhemmin.

Voi luoja.

Hei. - Anteeksi, Magnus.

Timmyn piti hakea hänet. - Kuulin jo.

Kiitos. Missä hän on?

Vessassa. - Kiva, kiitos.

Hän lauloi tänään soolon. - Niinkö?

Hän on todella kasvanut. Kehittynyt.

Kiva kuulla.

En ole nähnyt sinua täällä aikoihin.

Hän on jo niin iso, että osaa kulkea yksin.

Aivan. Hyvä. Koska ajattelin, että...

Pelkäsin, että... Ehkä se johtui siitä, mitä me...

Ei, ei. Ei se siitä johdu.

Koska se oli...

Se oli erityistä.

Minulle.

Äiti.

Hei, kulta.

Meillä on kiire. - Totta kai. Olen tulossa.

Minun pitää... - Totta kai.

Nähdään taas. - Tottahan toki.

Pitäkää hauskaa Mallorcalla. - Heippa.

Ruotsalaisessa koulussa on uskomatonta yhteisöllisyyttä.

Todella uskomatonta. - Millä tavalla?

Kaikki ovat täällä läheisempiä. Muiden lasten vanhemmat, opettajat...

Saamme viiniä vanhempainilloissa. - Se kelpaisi Ruotsissakin.

Milloin Palman tytöt tulevat?

En kutsunut heitä.

Etkö? - En.

Olen aina heidän kanssaan. Nyt haluan keskittyä teihin.

Haluan olla vain teidän kanssanne.

On ollut ikävä.

Ihanaa olla täällä. - Ja viettää aikaa kanssasi.

Kotinne on upea.

Siitä tulee upea, kun se on remontoitu.

Sisällä on vielä sotkuista. - Näköala on kuitenkin upea.

Panemme kaiken uusiksi. Tästä tulee hieno.

Tämähän on jo todella hieno. - Sijainti on täydellinen.

Jos remontoimme tästä modernimman, talon arvo tuplaantuu.

Luulin, että ostitte talon asuaksenne siinä.

Toki, mutta hyvä sijoitus ei ole haitaksi.

Onnittelut, vanha ystävä. - Armin. Mukava nähdä sinua.

Täällä kelpaa elellä. - Kyllä vain.

Kuulin, että ostitte toisenkin talon. Onko se totta?

Mitä? - Näytän sen myöhemmin.

Aistin hieman kateutta.

Pois se minusta!

Olette varmasti ylpeitä.

Tästäkö? - Ylpeitä pojastanne.

Totta kai olemme.

Ehdottomasti. - Missä lapset ovat?

Tuota noin...

Anton! Edvin!

Edvin.

En sano tätä enää.

Kengät jalkaan ja vieraiden luo.

Sanoin "ei". - Minä sanon "kyllä". Nyt heti.

Voi luoja.

Etkö sanonut haluavasi uuden puhelimen? -Saanko?

Jos vedät nämä jalkaasi ja menet heti ulos.

Lahjotko lapsiasi? - Oli pakko.

Entä sinä? Pidätkö puheen isälle?

Mitä minä siitä saan?

Pienen suukon. - Ei kiitos.

Mutta voin silti pitää puheen.

Kiitos, Anton. Kuule...

Huhuu...

Kultaseni.

Miten menee?

Oletko jutellut Ida-Lin kanssa? Vieläkö tuntuu pahalta?

Hän ei halua jutella. Se kuulemma pahentaisi asioita.

Ymmärrän, että tämä on vaikeaa. Välimatka on pitkä. Ymmärrän todella.

Kenen syytä se on?

Kaikki järjestyy. - Ole kiltti, Anton.

Etkö voi mennä tervehtimään vieraita? - Totta kai, rakas isä.

Isoäiti ja isoisäkin ovat täällä. - Kiitos.

Käyn näyttämässä taloa äidille ja isälle.

Nytkö? Et voi ajaa autoa. Enkä minäkään.

Täällä promilleraja on 0,5. Voin ajaa pienessä pierussa.

Niinkö luulet?

Oletkin tuhma poika. - Minä ja Tupac.

Näytät uskomattoman kuumalta näissä vaatteissa.

Peili.

Tule.

Kas näin.

Tervetuloa matalaan majaamme.

Tämähän on rustiikkinen.

Vanhimmat osat ovat 1700-luvulta.

Sama suku on omistanut talon siitä asti.

Onko tuo lampi? - Se on allas.

Tulkaahan katsomaan. Paikka on uskomaton.

Se on ekoallas...

Mitä hiivattia?

Mitä nyt? Mitä?

Ja se on niin korkeakin. - Näköala on varmasti mahtava.

Onko jokin vialla?

Mitä? - Emmekö menekään sisälle?

Kyllä, mutta...

Myyjä on yhä talossa.

Sehän on mukavaa.

Luulin, että kaupat on jo tehty. Aiheuttaako hän ongelmia?

Ei aiheuta.

Ei kai hän ole vallannut taloa? Se on kuulemma iso ongelma täällä.

Ei mitään sellaista. - Luimme juuri siitä.

Boris Beckerillä oli talo täällä.

Talonvaltaajat kaivoivat tenniskentän ja istuttivat sinne perunoita. -Ei...

Minun on päästävä takaisin juhliin. Tuolla on niin kamala sotkukin.

Tullaan katsomaan sisätiloja joku toinen päivä.

Kun on vähemmän stressiä.

Voimme ainakin katsoa puutarhaa.

Tullaan toinen päivä. En tajunnut, että täällä on niin sotkuista.

Tommy, soita sinä...

Lukitse ensin ovi.

Anteeksi vielä.

Mick! Hän on kuollut. Myyjä on kuollut.

Hän makaa käytävällä kuolleena.

En tiedä, mitä on tapahtunut.

Hän näyttää lyyhistyneen.

Hän sai varmaankin sydänkohtauksen.

Sinun pitää hoitaa asia. -Soitan poliisille. Älä koske mihinkään.

Hei. Miten menee?

Ambulanssi on tulossa, ja Mick hoitaa kaiken.

Hän tulee tänne myöhemmin. - Tuleeko Mick tänne?

Tämähän on aivan kamalaa.

Hän aikoi viettää aikaa lastensa kanssa Madridissa.

Pitäisikö päättää juhlat?

Sitä emme tee. Jatketaan loppuun asti.

Miltä tuntuu asua täällä? - Hauskaa on.

Käytkö ruotsalaista koulua?

Hei, tervetuloa!

Hei. - Kiva nähdä.

Kiva nähdä sinuakin. Hei, Maja!

Oletpa sinä kasvanut, Linn.

Onneksi olkoon. Onpa sinusta tullut paksu poika.

Sinulla sen kun hiukset ohenee.

Se näyttää hyvältä. Sopii sinulle.

Halusin vain ajella kaiken pois.

Vähemmän on enemmän, niinkö?

Hei, Linn! Tervetuloa Mallorcalle! - Kiitos.

Joko onnittelit? - Kiitos.

Onko tuo teidän uima-altaanne? - On.

Meillä on niitä kaksi, jos lasketaan... Mikä se nyt olikaan?

Välimeri.

Mennäänkö uimaan? - Ei nyt.

Miksei? - Meillä on vieraita, Edvin.

Voit näyttää Linnille huoneesi. Linn, etkö haluaisi nähdä Edvinin huoneen?

Haluan. - Voitte uida myöhemmin.

Minäkin tulen. Haluan nähdä, miltä sisällä näyttää.

Nätti mekko! - Kiitos!

Mikä paikka. - Ihan kiva.

Työtä on paljon, mutta sijainti on fantastinen.

Paljonko sait?

Tarpeeksi.

Älä viitsi, Tom. Kertoisit nyt. - En halua.

Eikö sinun tarvitse enää tehdä töitä? - Ei.

Voisit jäädä eläkkeelle. - En ajatellut ryhtyä eläkeläiseksi.

Etkö? Mitä sitten teet?

En tiedä. Aion kaiketi nauttia elämästä.

Pojat, pysykää siinä. Haluan ottaa kuvan.

Miten olisi pieni halaus?

Miten herttaista.

Onpa mukava nähdä poikani taas yhdessä.

Mahtavaa. - Todella hienoa.

Paljon onnea vaan...

Kippis, kulta, ja hyvää syntymäpäivää!

Kippis! - Kippis!

Kippis, velimies! - Kiitos.

Hei, kulta. - Kiinteistönvälittäjä Mick on täällä.

Haluan perua kaupat heti. Kieltäydyn asumasta siellä.

Se oli kamalinta, mitä olen koskaan kokenut.

En astu jalallanikaan siihen taloon.

Puhutaan lisää myöhemmin.

Puhun ensin Mickille.

Hei, Petra.

Asuuko Brad Pitt tosiaan täällä?

Kyllä vain.

Kerro lisää. Tiedän, että tunnet paljon ihmisiä.

Haluatko kuulla juoruja?

Täällä ei juurikaan juoruja liiku.

Täällä ihmiset ovat keskittyneitä sisimpäänsä.

Tämä on hengellinen saari.

Tuntuu, että kaikki Mallorcalle muuttavat haluavat kasvaa ihmisinä.

Löytää uuden paikan elämässä.

Tiesin aina, että te kaksi uskaltaisitte muuttaa ulkomaille.

Ei siinä ole oikeastaan mitään vaikeaa.

Kun pääsimme tänne, kaikki tuntui aivan luonnolliselta.

Kiitos paljon, Wojtek.

Halusin pitää puheen isälle, mutta hän ei ole täällä.

Täällä ollaan. - Hei, isä.

Kiva, että olet täällä ja kuuntelet vihdoin minuakin.

Isä, sinä halusit muuttaa tänne eniten -

ja minä vähiten.

Ajattelin: "Miksi hän oikein haluaa muuttaa Mallorcalle?"

Tajusin, että hän yrittää vihdoin olla onnellinen.

Kaiken se työssä raatamisen jälkeen.

Mikä tekee sinut onnelliseksi, Tom?

Ensin hän osti 70 000 kruunun pyörän, jota hän käytti neljä päivää.

Nyt se seisoo autotallissa pölyyntymässä.

On se silti vielä tallella.

Sitten hän halusi purjehtia katamaraaniveneellä jostain syystä.

Sitä hän kokeili tietysti vain kerran.

Hän tajusi vihaavansa suolaista merivettä.

Sitten hän aikoi lähteä patikoimaan vuorille.

Hän osti reppuja, makuualustoja, vesipulloja ja sen sellaista.

Ne ovat yhä alkuperäispakkauksissaan autotallissa.

Yhdessä asiassa olet hyvä, isä.

Nimittäin minulle valittamisessa.

Koska istun pimeässä ja murjotan hupparissani.

Uskon, että sisimmässäsi sinäkin haluat tehdä niin.

Haluat istua pimeässä huppu päässä -

ja miettiä pinnallisen elämäsi kurjuutta.

Siksi ajattelin antaa tämän sinulle.

Selässä on jopa testi, kuten näkyy.

Siinä lukee "Tom", ei "tom" eli tyhjä, kuten joku ehkä ehti ajatella.

Saat tämän, isä.

Minulla on näitä monta, joten ei hätää.

Jätän sen tuolillesi.

Lopuksi haluaisin kohottaa maljan. - Kippis!

Mahtavaa! Kiitos paljon, Anton. - Kippis!

Kippis.

Hieno puhe. Kiitos!

He uskovat, että se oli hänen aorttansa.

Se repesi, kun hän siirsi laatikoita.

Hän taisi löytää äitinsä vanhan pornokätkön.

Silloin päässä posahti.

Tämä on kamalaa. - Totta kai. Tämä ei ole leikin asia.

Varmistan, että hänet viedään pois ja paikka siivotaan.

Haluamme perua kaupat.

Niinkö? - Tällaiseen on oltava jokin ehto.

Millainen ehto? - Jos joku kuolee, sopimus raukeaa.

Hän kuoli kaupanteon jälkeen.

Hän oli yhä siellä. Hän kuoli talossa.

Hänen huonekalunsa ja tavaransa ovat yhä siellä.

Sopimus on tehty, eikä kauppoja peruta. Ymmärrät varmaan.

Selvä.

Kiitos, riittää.

Kiitos paljon. - Anteeksi.

Kiitos.

Hei, kaikki. - Hei.

Saatatte ihmetellä, mistä tässä ikivanhassa kuvassa on kyse.

Se on itse asiassa kuva liikkeestämme.

Siellä Tommy ja Timmy varttuivat.

He sanoivat aina, että kun muut lapset leikkivät kauppaa...

...he asuivat kaupassa. - Miten herttaista.

He eivät vain asuneet siellä.

Timmy aloitti kokopäivätyön kassalla yhdeksännen luokan jälkeen.

Tom meni kauppakorkeakouluun ja opetteli myyntityön salat.

Ja sinä toden totta teit kauppaa.

Etkä pelkästään ruokaa, vaan lopulta myit koko kaupan.

Tämä kuva lienee otettu joskus 1980-luvulla.

He ovat 6- ja 12-vuotiaita. - Eli vuosi oli varmaankin 1987.

Sinä vuonna saimme upean ideamme -

nakkisämpylöitä myyvistä veljeksistä.

Kaksi yhden hinnalla.

Se oli mielettömän kekseliästä.

Oli kiva nähdä. Pärjäile. - Nähdään.

En söisi lasten tekemiä hodareita.

Kuka tietää, mitä niissä on pikkupoikien jäljiltä?

Se taisi olla pikemminkin isän mainostemppu. -Selvä.

Jos Tomista tuli toimitusjohtaja, mitä sinä sait?

Myin osuuteni Tomille, kun liike oli vain pieni lähikauppa.

Tom muutti sen valtavaksi supermarketiksi.

Aivan. Paljonko hän sai siitä?

Saiko kaksisataa?

Kaksisataa...

Vai kolmesataa? En tiedä.

Ei aavistustakaan, enkä välitä. Minulla on omat rahani.

Joten...

Mitä teet työksesi? - Minulla on oma yritys.

Olen rakennusalalla. Puuseppä. Rakennan isojakin kohteita.

Sinun pitäisi työskennellä täällä.

Saisit niin paljon töitä kuin jaksat tehdä.

Täkäläiset jättävät tulematta töihin ilman syytä.

Se on todella turhauttavaa.

Täällä tarvitaan vanhaa kunnon luterilaisuutta.

Katolisten maiden ongelmat johtuvat ripittäytymisestä.

Mokaat töissä, käytät huumeita, nait väärää naista.

Jos tunnustaa, kaikki annetaan anteeksi. Siinä kelpaa elostella.

"Raiskasin äitisi." "Anteeksi!" "Ei se mitään."

Se oli vitsi.

Minun pitää käydä katsomassa tytärtäni.

Toki. - Hän on ties missä.

Kerro terveisiä.

Huomasitko, että vain perhe pitää puheita?

Ei kukaan muu. Sano sinä jotain. Tunnet hänet.

Olin pelkkä myyntipäällikkö.

Työskentelit hänen kanssaan kauan. - En tunne häntä laisinkaan.

Puhunko inventaarioista vai mistä? - Hyvä siitä tulee.

Hänellä ei ole kavereita. Vain me kaksi.

Siipeilijöitä täällä kyllä riittää. - Älä muuta sano.

Missä muut kaverit ovat? - Hänellä ei ole kavereita.

Mutta hän maksoi palkkasi. - Tekeekö se meistä ystäviä?

Tomin mukaan tekee. - Se on jo surullista.

Jos olisin hän, ampuisin itseäni päähän.

Sain viestin Linniltä. He ovat perillä. -Ei ajatella häntä nyt.

Enkö saa olla huolissani lapsestani? - Hän nukkuu ja on kunnossa.

Odottaisit hetkisen. Odota. Auta.

Tämähän on kuin mikäkin lemmenluola.

Ja se Antonin puhe... - Hitto vie.

Apua.

Jos Linn pitää minulle sellaisen puheen, kun täytän 50, -

ammun itseäni naulapyssyllä palleihin.

Miten jakselet?

Mitä tarkoitat?

Tätä kaikkea.

Tomin uutta luksuselämää.

Valtava kartano, hieno auto.

Olit omituinen, kun tervehdit häntä.

Enkä ollut. - Kyllä olit.

Se on täysin ymmärrettävää.

Sinulla on syytäkin olla mustasukkainen.

Hänhän käytännössä asuu linnassa.

Vieläpä hänen kanssaan.

Lopeta. Siitä on jo sata vuotta.

En haluaisi enää elää hänen kanssaan.

Oletko varma?

Riitelen mieluummin kanssasi rännän keskellä -

kuin asuisin tässä oudossa talossa jonkun...

Mikä hän edes on? Entinen somevaikuttaja, -

jolla on 4 000 seuraajaa. Silti hän käyttäytyy kuin niitä olisi 300 000.

Etkö edes, vaikka saisit koko valtakunnan?

En edes silloin.

Hyvä. Kippis.

Kippis.

Entä sinä?

Vaihtaisitko elämäsi?

En.

En, jos joutuisin luopumaan sinusta.

Haluan sinut. - Niin varmaan.

Timmy, minähän rakastan sinua.

Minä vain...

Minusta touhusi on vain joskus todella sekavaa.

Arvostaisin, jos voisit olla edes vähän järjestelmällisempi -

ja miettisit useammin seuraamuksia.

Kuulostat siltä... - Se on pelkkää toiveunta.

...kuin haluaisit vaihtaa minut toiseen. -En ollenkaan!

Tuossa oli aika monta asiaa, jotka haluaisit muuttaa.

Rakastan sinua. Olet melkein täydellinen.

Minun pitää vain tehdä pari pientä muutosta.

Pikkuruisella ruuvimeisselillä.

Hitonmoiset juhlat! Mitkä juhlat!

Ei. - Sitähän sinä haluat.

En halua.

Haluat muuttaa minussa vaikka mitä.

Teen vain ihan pikkuruisia muutoksia...

Apua...

Apua.

Varovasti.

Tom!

Hitto. Jokin on vialla. - Älä juokse!

Tom! - Timmy.

Tim. Timmy.

Mitä hittoa oikein tapahtui? - Timmy...

Mitä tapahtui? - Auta!

Ota rauhallisesti.

Hengitä. Oletko kunnossa?

Sinut on saatava pois täältä.

Ota rauhallisesti. Hyvä. Tulehan.

Pidä minusta kiinni.

Sinut on saatava ylös.

Meidän on jatkettava, Tom. Pystyt tähän. Pärjäät hienosti.

Hiljaa hyvä tulee.

Selviät kyllä. Tom!

Tom, kaikki järjestyy kyllä.

"Finca".

Fin...

Mitä sanoit?

Villa San Lucio.

Villa... Villa San Lucio.

Se on sinun.

Se on sinun.

Tom, ei sinun tarvitse... - Kyllä.

Haluan, että sinä saat sen.

Rakastan sinua.

Samat sanat.

Kaikki järjestyy.

Hoidamme sinut kuntoon.

Ota rauhallisesti.

Mitä kävi?

Kaikki järjestyy kyllä.

Anteeksi.

Oletteko Tom Kraftin perhettä? - Olemme.

Otimme sydänfilmin ja troponiinitestin.

Se ei ole sydänkohtaus. - Voi luoja.

Selvä. Mikä sitten on vialla? Koska hän vain... -Emme vielä tiedä.

Voinko nähdä hänet? - Toki.

Tuletko sinä? - Menen yksin.

Hyvä on.

Kerro terveisiä.

Tätä tietä.

Onko hän täällä? - On.

Kiitos.

Onpa hitonmoinen paikka.

Mutta... - Jessus.

Onko tämä varmasti oikea paikka? Tämähän on linna.

Anteeksi. Onko tämä varmasti Villa San Lucio? -On.

Ne ovat munineet! - Hei, Valldemossa!

Mitä hän sanoi? - Hän halusi antaa tämän minulle.

Tuosta noin vain. - Hän antoi sen minulle.

Täällähän on oikein kunnon sisäpihakin.

Saimmeko tämän lahjaksi?

Tuolla näkyy Valldemossan kylä.

Täältä näkee vuoret ja... - Se on valtava!

Voi hyvänen aika sentään, mikä paikka! -Kultaseni...

En tiedä, mutta nyt Tommy sanoo, ettei meidän tarvitse.

Teidän pitäisi mennä kotiin.

Oletko varma? - Ehdottomasti.

Matkatoimiston idiootti taitaa olla sitä mieltä, -

ettei lippuja voi vaihtaa. Pitäisi ostaa uudet.

Älä tee sitä. Pärjään kyllä. Olenhan sairaalassa.

Kent, kuuletko, mitä Tommy sanoo?

Sellainen meidän Tommymme on. Vahva kuin härkä.

Pakkaa laukkusi ennen kuin tulen. Äläkä unohda taas laturiasi.

Etkö sinä ottanut laturia?

En tiedä, mitä sanoa. Talo on aivan uskomaton.

Se on aivan mieletön!

Siellä on appelsiinipuu! - Ja kalkkunoita!

Saimme tuoreita munia.

Tom, annoitko talon heille?

Uskomatonta. -Olemme niin kiitollisia ja onnellisia.

Kent, kuuletko, mitä täällä tapahtuu?

Se on uskomattoman kaunis.

Se on kaunein... - Taianomainen.

Kyllä! Hän antoi toisen talon Timmylle.

On meillä hienot pojat. He ovat niin ystävällisiä toisilleen.

Mikä ele. Voin tuskin uskoa sitä.

Voinko puhua isälle?

Kuulitko? Se on totta. Tom antoi talon meille.

Kas tässä. Ota paita. Tarvitset sitä vielä.

Lentokoneessa on kylmä.

En halua mennä kotiin. - En minäkään.

Emmekö voisi muuttaa tänne?

Se olisi vaikeaa koulun, työn ja muun takia.

Sanoit, että espanjalaiset rakentajat ovat surkeita. Isä hukkuisi töihin.

En sanonut ihan niin, kulta.

Edde ja Antonkin käyvät ruotsalaista koulua.

Voisit mennä sinne töihin. - Se ei ole niin helppoa.

Kaipaisit ystäviäsi ja kouluasi.

Kaipaisit kuoroa Magnuksen kanssa.

Rakastat Magnusta. Häntä et täällä näkisi.

Toisaalta kuinka usein ihmiselle annetaan paratiisilinna?

Älä katso minua noin. Ajattelen vain ääneen.

Jos antaisimme asuntomme vuokralle, -

meillä olisi varaa etsiä uusia töitä täältä.

Suostuisit, isä. - En ole sitä vastaan.

Muutamme tänne! - Emme ole päättäneet vielä.

Oletko tosissasi? - En tiedä...

Suostu jo! - Emme ole päättäneet mitään.

Tarkoitan, että voisimme... - Muutamme Mallorcalle!

Suomennos: Sara Airaksinen