Original subtitles

Auschwitzin p��leiri oli kuin pieni kaupunki.

Siell� juoruiltiin ja rupateltiin.

Siell� oli kanttiini ja elokuvateatteri.

Oli my�s urheilukerho, johon min�kin kuuluin.

Hupia ja viihdett� riitti. Ihan kuin pikkukaupungissa.

Auschwitzin erikoisolot synnyttiv�t yst�vyyssuhteita,

joita yh� muistelen ilolla.

Olimme vakuuttuneita, ett� koko maailma oli pett�nyt meid�t.

Juutalaiset olivat punoneet salaliiton p��nmenoksemme.

Mutta kun ajattelee lapsia,

oli tietenkin selv��, etteiv�t he olleet tehneet mit��n pahaa meille.

Lapset eiv�t olleet viel� vihollisiamme.

Vihollinen oli veri, joka heiss� virtasi.

Auschwitzin pahamaineisen keskitysleirin entinen vartija joutui oikeuteen Saksassa.

Oskar Gr�ningi� syytet��n avunannosta yli 300 000 murhaan.

Gr�ning on nyt 93-vuotias.

AUSCHWITZ, PUOLA

Lapseni varttuivat tiet�en, ett� perheess�mme on salaisuus.

Taakka.

Lapset kysyiv�t, miksei heill� ole isovanhempia.

T�tej�, seti�...

Jos mietin kokemustani holokaustista,

ne minuutit Auschwitzin lastauslaiturilla m��ritteliv�t koko el�m�ni.

Yritt�k�� kuvitella, ett� huomenna joku tulisi kertomaan teille:

"Teid�n on l�hdett�v� kodistanne."

Vanhempanne vied��n pois.

Ette tied�, n�ettek� heit� en�� koskaan.

Lopulta kaikki on ohi ja tajuat selvinneesi hengiss�.

Ymm�rr�t, ett� olet aivan yksin.

Sinulla ei ole vanhempia.

Ei sukua.

P��ttyyk� se koskaan?

Kuulin Oskar Gr�ningist� -

saksalaiselta tuomarilta ja asianajajalta Thomas Waltherilta.

H�n otti yhteytt� ja kertoi, ett� halusi jutella kokemuksistani Auschwitzissa -

Oskar Gr�ningin oikeudenk�yntiin liittyen.

Mietin silloin...

AUSCHWITZISTA SELVIYTYNYT

...ett� mit� tekemist� minulla oli h�nen kanssaan. En tuntenut h�nt�.

Mietin asiaa pitk��n.

Ensinn�kin minun piti p��tt��, oliko t�m� 94-vuotias mies,

joka syyllistyi hirmutekoihin 70 vuotta sitten, yh� vastuussa rikoksistaan.

Kuulin ensi kerran Oskar Gr�ningist� Thomakselta.

H�n yritti suostutella minua Saksaan todistajaksi.

Ensimm�inen reaktioni oli, etten taatusti l�hde Saksaan.

Miksi kaivaisin taas esiin nuo kamalat muistot...

AUSCHWITZISTA SELVIYTYNYT

...niilt� ajoilta, kun olin 16-vuotias orjaty�l�inen?

Mutta Thomas ei lannistunut.

H�n sanoi, ettei kyse ole vain Oskar Gr�ningist� ja menneisyydest�.

H�n halusi tehd� siit� ennakkotapauksen tulevaisuutta varten.

Gr�ning on hyvin i�k�s,

mutta Auschwitzissa kukaan ei ollut liian i�k�s murhattavaksi.

Jos osallistut...

ASIANOMISTAJIEN ASIANAJAJA

...20-vuotiaan miehen murhaamiseen, sinut voidaan tuomita siit� 50-vuotiaana -

tai viel� 90-vuotiaanakin.

Tunsin pitk��n, ett� henkiinj��neen� minulla on velvollisuus varmistaa,

ettei holokaustin kauheuksia koskaan unohdettaisi.

Oikeudenk�ynti on merkkipaalu holokaustin historiassa.

Niin moni natsirikollinen v�ltti rangaistuksen sodan j�lkeen.

Thomas sanoi, ettei kyse ole vain minusta ja menneisyydest�.

H�n halusi ennakkotapauksen tulevaisuutta varten.

Siksi p��tin l�hte� todistajaksi oikeudenk�yntiin.

L�NEBURG, SAKSA

L�neburg on pieni kaupunki Pohjois-Saksassa.

V�lill� sattuu murhia ja oikeutta k�yd��n p�ivitt�in -

mutta n�in isoa oikeudenk�ynti� kaupungissa ei ole n�hty.

TOIMITTAJA, BILD

Harvassa muussakaan saksalaiskaupungissa on.

Gr�ning asuu L�neburgissa, ja Saksan lain mukaan -

syytetty on tuomittava kotipaikkakuntansa oikeusistuimessa.

Monitoimitalolla oli riitt�v�sti tilaa.

Asianomistajia, asianajajia ja mediaa oli paljon.

Siell� oli my�s tilaa yleis�lle, jonka haluttiin seuraavan oikeudenk�ynti�.

Heid�n pit�� maksaa teoistaan.

He kaikki tiesiv�t.

PAIKALLINEN ASUKAS

Heit� pit�� rangaista rikoksistaan -

ja siit�, mit� he tekiv�t juutalaisille ja muille.

Pikkutekij�t hirtet��n, isot kihot saavat juosta vapaina.

Niin se menee.

PAIKALLINEN ASUKAS

Ei ole mit��n j�rke� tuomita 93-vuotiasta.

H�n on todenn�k�isesti el�nyt jo 50 vuoden ajan pelossa,

ett� paljastuu ja j�� kiinni.

H�net pakotettiin mukaan. H�n kannatti puoluetta.

PAIKALLISIA ASUKKAITA

Mit� is�mme olivat?

Kukaan ei puhu siit� en��. Hekin kannattivat puoluetta.

Sitten moni entinen tuomarikin joutaisi tuomiolle.

Miljoonat tekiv�t natsitervehdyksen.

Eik� kukaan muka tiennyt mit��n.

Kun olin lapsi, kukaan l�hipiiriss�ni ei puhunut sodasta.

Koulussa en kuullut sanaakaan sodasta.

Vasta 16- tai 17-vuotiaana minulle selvisi elokuvista tai kirjoista,

ett� kotimaani oli kerran aloittanut sodan.

Jotkut puhuvat mielell��n sodasta,

ANTIFASISTI

tosin vain siit�, miten he k�rsiv�t tai millaisia sankareita sota synnytti.

Kukaan ei puhunut uhreista.

Meid�n oli vaikeaa ymm�rt��,

ett� maassamme oli niin monia rikollisia.

Heit� oli miljoonia.

Kukaan ei selitt�nyt meille, mit� todella oli tapahtunut.

Molemmat vanhempani kannattivat natseja.

�itini vain totteli aviomiest��n.

Is�ni oli natsi alusta alkaen.

H�n teki itsemurhan 53-vuotiaana.

H�n oli j�m�ht�nyt natsiaikoihin.

Nyky��n on vanhoja ja uusia fasisteja.

My�s antifasistinen j�rjest� avusti Gr�ningin oikeudenk�ynniss�.

Nimens� mukaisesti j�rjest� taistelee fasismia vastaan.

Fasismi nosti p��t��n maassamme 70 vuotta sitten.

Se on yh� hengiss�.

��rioikeisto aiheutti hankaluuksia.

Siksi asianajaja Thomas Walther -

soitti meille kuusi viikkoa ennen oikeudenk�ynnin alkamista -

J�RJEST�YDY!

Ja k�ski meid�n valmistautua -

ja valmistaa banderolleja, joilla pit�isimme holokaustin kielt�j�t -

loitolla eloonj��neist� ja n�iden sukulaisista.

Onko teksti valmis?

Kyll� on.

Ihmiset tekev�t parhaillaan banderolleja.

Olen antifasisti.

ANTIFASISTI

Millaisessa yhteiskunnassa haluamme el��? Saksassa on paljon rasismia.

Taloja poltetaan, koska rasistit ja fasistit -

ovat j�rjest�ytym�ss� pakolaisia vastaan. Moni on saanut surmansa.

Jos tiedostamme historiamme,

meid�n on toimittava nyt heti.

Saksassa k�ynnistyi kenties viimeinen holokaustioikeudenk�ynti.

Uuden teorian mukaan leirien ty�ntekij�it� voidaan syytt�� holokaustista -

vaikkeiv�t he omak�tisesti surmanneet ket��n.

Syytetty my�nt�� olleensa Auschwitzissa mutta sanoo, ettei tappanut ket��n.

H�n vain vei uhrien rahat.

Nyt oikeus p��tt��, onko niin sanottu "Auschwitzin kirjanpit�j�" -

osallinen my�s massamurhaan.

Ensimm�isen� p�iv�n� paikalle saapui 11 holokaustin kielt�j��.

He pitiv�t kovaa meteli� ja jakoivat tiedotteitakin.

Kaverimme vaativat banderolleilla oikeutta selviytyneille.

Tilanne on hyvin vaikea.

Selviytyneet joutuvat jonottamaan sis��np��sy� pari tuntia -

kasvotusten herra Wulffin ja rouva Haverbeckin kaltaisten fasistien kanssa.

Auschwitzissa ei kaasutettu ket��n.

Se ei ollut tuhoamisleiri.

HOLOKAUSTIN KIELT�J�

Komentajan ja viranomaisten k�skyt osoittavat...

Lopetetaan juttu t�h�n. Kerroin, ett� voitte joutua syytteeseen.

Niin, mutta...

Sill� ei ole nyt v�li�. Saatte syytteen ja teid�t poistetaan paikalta.

Riitt��! T�m� on yleinen tilaisuus!

HOLOKAUSTIN KIELT�J�

�lk�� kriminalisoiko meit� puhumalla asiasta.

Haluan mukaan oikeudenk�yntiin.

Selviytyneit� ja heid�n sukulaisiaan -

suojellaan aina ��rioikeistolta.

Se oli t�rke�� meille ja my�s hyvin t�rke�� heille.

SELVIYTYNYT, ASIANOMISTAJA

Ensimm�inen p�iv� oli uskomatonta hullunmylly�.

Kaikissa Euroopan suurkaupungeissa kohistiin.

Kamerat ahdistivat meid�t kirjaimellisesti nurkkaan.

Toimittajat halusivat kuulla mielipiteemme asiasta.

On arvokasta...

SELVIYTYNYT, ASIANOMISTAJA

...ett� tekij� joutuu oikeuteen 70 vuoden j�lkeen.

Kenenk��n ei tule selvit� rikoksista ihmisyytt� ja juutalaisia kohtaan.

Auschwitzista selviytynyt istuu saksalaisessa oikeudessa -

saksalaisten tuomarien ja asianajajien ymp�r�im�n� -

ja saa kunnioittavaa kohtelua.

SELVIYTYNYT, ASIANOMISTAJA

Jo se itsess��n oli mielenkiintoinen kokemus minulle.

Olin tuolloin Rainer H�ssin hyv� yst�v�.

H�n tukee vahvasti taistelua uusnatseja vastaan.

Olen Rudolf H�ssin lapsenlapsi. Isois�ni oli Auschwitzin komendantti.

H�n oli vastuussa 1,1-1,3 miljoonasta murhasta Auschwitzissa.

AUSCHWITZIN KOMENDANTTI

Viha oli voimakas ase toisessa maailmansodassa ja on edelleen.

Gr�ningin oikeudenk�ynti on t�rke� nuorisollemme.

Aiemmin olemme kuulleet vain selviytyneiden ja uhrien ��nen.

Kukaan ei ole kuunnellut syyllisi�.

Aivan.

He eiv�t aloita ilman minua.

Mit� odotatte oikeudenk�ynnilt�?

Vapauttavaa tuomiota. Enp� tied�.

Pid�ttek� itse�nne viattomana?

Herra Gr�ning, �lk�� sanoko mit��n.

Istuimme oikeussalin toisella laidalla.

Vastap��t�mme sis��n k�veli raihnainen, vanha mies -

joka tukeutui rollaattoriin.

Minua kylm�si katsoa miest�.

Kokemus oli ep�todellinen.

Se on ainoa tapa kuvailla sit�.

Tunsin kyll� sympatiaa h�nt� kohtaan.

H�n n�ytti vaivaiselta vanhukselta.

Mutta tunne muuttui, kun h�n istui alas.

H�n katsoi ymp�rilleen ja ty�nsi k�tens� puuskaan.

Ajattelin, ett� h�n ei ole muuttunut mihink��n.

N�en edess�ni saman miehen,

joka piti heik�l�isi� jumalina ja meit� sy�p�l�isin�.

Viel� nytkin.

Silloin kaikki sympatiani katosi.

Oikeudenk�ynti nousi otsikoihin,

koska Gr�ning oli er�s harvoista ellei per�ti ensimm�inen syytetty -

joka lupautui puhumaan Auschwitzista oikeudessa.

H�n kertoi, mit� todella tapahtui, mit� h�n koki Auschwitzissa ollessaan.

Suurin osa valehtelee silloisista teoistaan.

Herra Gr�ning kertoi totuuden.

H�n kertoi totuuden teoistaan, ja se oli poikkeuksellista.

Juutalaisilla oli mukanaan paljon omaisuutta.

H�n my�nsi, ett� oli ker�nnyt Auschwitziin tuotujen matkatavarat.

H�n etsi laukuista arvoesineet.

H�n on yksi harvoista natsirikollisista,

joka my�nsi, ett� ry�stetty� omaisuutta ei ollut tarkoituskaan palauttaa.

Se osoittaa leiriss� ty�skennelleiden tienneen, ett� vangit kuolevat.

Mietittek�, kenelle arvoesineet kuuluivat?

TUOMARI FRANZ KOMPISCH

Ne kuuluivat valtiolle. Juutalaiset olivat luovuttaneet ne meille.

Oliko siihen syy?

Kyll�. He eiv�t en�� tarvinneet niit�.

H�nest� tuli esimerkki, ehk� ep�oikeudenmukaisestikin.

LAKITIETEEN PROFESSORI

Jos h�n olisi el�nyt aikana, jolloin todellisia syyllisi� rangaistiin,

kukaan ei olisi ollut kiinnostunut h�nen kaltaisestaan pikkutekij�st�.

Kyse oli siit�, mit� Saksa teki paitsi sodan aikana my�s sen j�lkeen.

Oli h�pe�llist�, miten Saksa toimi sodan j�lkeen.

T�ss�. "Ei saa taittaa."

Katsokaapa.

"Ei saa taittaa." Siell� on fanipostia. Joku haluaa nimikirjoituksen valokuvaan.

Mies haluaa nimikirjoitukset kuviinsa. T�m� onkin harvinainen.

Seison p��majassa.

T�m�kin on harvinainen.

Nousin maihin Normandiassa.

Kuuluin kenraali Pattonin armeijaan.

Ajoimme saksalaiset Ranskan l�pi takaisin Saksaan.

Silloin minut nimitettiin sotarikostutkijaksi.

Olin k�sitt��kseni Yhdysvaltain armeijan ensimm�inen sotarikostutkija.

N�rnbergin p��syytt�j�n� minulla oli ongelma.

Millaisia tuomioita vaadin?

Tuomiolla oli 3 000 miest�, jotka olivat murhanneet...

P��SYYTT�J� EINSATZGRUPPE-JUTUSSA 1947-48

...tuhansia ihmisi� ja ampuneet my�s lapsia yksi kerrallaan.

Minusta tuntui...

...etten mitenk��n voinut tehd� oikeutta miljoonille murhatuille.

Mutta jos saisin vakiinnutettua oikeusk�yt�nn�n,

joka turvaisi ihmiskuntaa tulevaisuudessa,

olisin tehnyt jotain merkitt�v�mp�� kuin vain tuominnut sen murhaajajoukon.

En ole varmaan pidellyt t�t� asiakirjaa k�siss�ni vuoden 1948 j�lkeen.

Se on lista Einsatzgruppe-oikeudenk�ynnin syytetyist� N�rnbergiss�.

Olin laatinut listan syytetyist�, ja heid�n virka-asemastaan.

Esimerkiksi Ohlendorf, Einsatzgruppe D:n komentaja,

surmasi 90 000 ihmist�.

Kukaan ei tunnustanut syyllisyytt��n. Yksik��n ei my�nt�nyt tekoa.

He sanoivat vain noudattaneensa Hitlerin k�skyj�.

Sota oli k�ynniss�. Mit� heid�n olisi pit�nyt tehd�?

Valitsin murhaajista 22 syytetty�, jotka olivat surmanneet yli miljoona ihmist�.

Saatoin todistaa sen. Minulla oli kaikki heid�n salaiset asiakirjansa.

Faktat olivat p�iv�nselv�t.

Halusin p��tekij�t. Suunnittelijat ja korkea-arvoiset upseerit.

Heid�n teht�v�ns� oli kylm�verisesti murhata -

jokainen juutalainen mies, nainen ja lapsi, jonka he saivat k�siins�.

Tiesin, ett� 22 syytetyn valitseminen 3 000:n joukosta ei ollut kummoinen otos.

Oli naurettavaa, ett� syytetyille oli varattu vain 22 penkki�.

Haimmeko oikeutta? Emme tietenk��n.

Jos olisimme tehneet niin, tuomitsisimme natseja viel� nytkin.

Pyrimme periaatteelliseen julkilausumaan.

Kukaan �lk��n tehk� n�in. T�llainen on rikos ihmisyytt� vastaan.

Jos teette n�in, vangitsemme johtajanne ja katsomme, ettei asia toistu.

Se est�� muitakin tekem�st� niin.

Kun p��tuomari Michael Musmanno avasi oikeudenk�ynnin, h�n sanoi:

Olemme valmiita kuulemaan syytt�j�n esityksen.

Silloin sanoin:

Emme hae kostoa emmek� vaadi vain rangaistusta syyllisille.

Pyyd�mme oikeutta varmistamaan kansainv�lisell� rangaistusk�yt�nn�ll� -

ihmisen oikeuden el�� rauhallista ja arvokasta el�m�� -

rodusta ja uskonnosta riippumatta.

Esityksemme on vetoomus ihmisyyden puolesta.

Siihen min� tosiasiassa pyrin.

N�RNBERGIN OIKEUDENK�YNTI 1945

Kansainv�linen rikoslaki sai alkunsa N�rnbergiss�.

OIKEUSMINISTERI�N ERIKOISTUTKIMUSOSASTON JOHTAJA

Siell� tuomittiin pahamaineiset natsirikolliset Hermann G�ring...

Rudolf Hess... ja monta muuta.

Saksalaiset eiv�t suhtautuneet my�t�mielisesti oikeudenk�ynteihin.

Niit� pidettiin voittajan oikeutena.

PROTESTEJA N�RNBERGIST�

Ei kukaan halua j��d� miettim��n rikoksiaan.

HISTORIAN PROFESSORI

Se oli my�s ymm�rrett�v��. Saksa oli pommitettu raunioiksi.

Maa piti j�lleenrakentaa tiili kerrallaan.

Eiv�t ihmiset halunneet puhua rikoksistaan ja syyllisyydest��n ja siit�,

ett� olivat tuhonneet Euroopan.

21 SYYLLIST� NATSIPOMOA

Historian merkitt�vin oikeudenk�ynti l�henee loppuaan N�rnbergiss�.

Tulos oli, ett� suurin osa syytetyist� sai tuomion.

Muutamat vapautettiin.

Osa sai kuolemanrangaistuksen, ja heid�t teloitettiin.

Kun Saksaan oli saatu uusi hallinto,

se yritti parhaansa mukaan lopettaa oikeudenk�ynnit -

ja pyrki vapauttamaan N�rnbergiss� tuomittuja,

jopa kuolemanrangaistuksen saaneita.

Suurin osa vapautettiin.

Ei Saksa ep�onnistunut sotarikollisten syytt�misess�.

LAKITIETEEN EMERITUSPROFESSORI

Se j�tti tietoisesti heid�t syytt�m�tt�,

koska monet tuomarit olivat itsekin sotarikollisia.

On todisteita, ett� suuri osa etenkin l�nsisaksalaista tuomareista -

vuosina 1945-1967 oli natseja.

En tarkoita entisi� natseja, vaan natseja. Ihmisi�, joilla on natsisympatioita.

Oikeusministeri� koostui 99-prosenttisesti entisist� natseista.

He loivat ja m��ritteliv�t uuden oikeusj�rjestelm�n.

He tuomitsivat itse itsens�.

Lopputulos oli hyvin ep�oikeudenmukainen.

ULMIN EINSATZKOMMANDO-JUTTU 1958

10 SYYTETTY�, TUOMIOT 3-15 VUOTTA

TREBLINKA-JUTTU 1964 11 SYYTETTY�

4 ELINKAUTISTA, 3 VAPAUTETTIIN ENNENAIKAISESTI

SOBIBOR-JUTTU 1965 12 SYYTETTY�

6 VAPAUTTAVAA TUOMIOTA

FRANKFURTIN AUSCHWITZ-JUTTU 1965 22 SYYTETTY�

16 VAPAUTETTIIN VANKILASTA 5 VUODEN SIS�LL�

KAATOI ZYKLON B:T� KAASUKAMMIOIHIN

VAPAUTETTIIN VANKILASTA 3 VUODEN J�LKEEN

OSALLISTUI TELOITUKSIIN, KAASUTUKSIIN JA KIDUTUKSIIN

VAPAUTETTIIN VANKILASTA 3 VUODEN J�LKEEN

VASTASI TUHOAMISESSA K�YTETYIST� KEMIKAALEISTA

VAPAUTETTIIN VANKILASTA 3 VUODEN J�LKEEN

Tilastot ovat kammottavia. Todella harva sai tuomion.

Poliittista tahtoa ei ollut. Suurin osa saksalaisista -

piti oikeudenk�yntej� puhdistavina ja hyvin� -

koska ne paljastivat Auschwitzin kauheudet.

Pari roistoa naulittiin sein�lle -

jotta muut n�ytt�isiv�t viattomilta eiv�tk� ansaitsisi rangaistusta.

Heh�n olivat vaarattomia leirien ulkopuolella.

Siksi oikeudenk�ynneist� tuli sellaisia fiaskoja.

Liki jokaisella kansakunnalla on menneisyydess��n kipupisteit�.

Niit� on vaikea kohdata.

Se p�tee my�s Yhdysvaltoihin.

Puhun orjuudesta ja sen seuraamuksista.

Se p�tee Saksaan, natsien kansanmurhaan ja rikoksiin ihmisyytt� vastaan.

Kuvitelkaa maa, jossa merkitt�v� osa v�est�st�,

isist�, veljist� ja pojista, on ollut osallisena rikoksiin.

Seuraavina vuosikymmenin� heist� tuli saksalaisia isoisi�.

Kansan oli hyvin vaikeaa hyv�ksy� laajamittaisia syytetoimia.

Tuskin syytt�j�tk��n olivat kovin innostuneita asiasta.

Vuonna 1945 SS:��n kuului noin 800 000 j�sent�.

Luku oli valtava.

Vuoden 1947 j�lkeen saksalaiset ovat tutkineet yli 100 000:n taustat.

Heist� noin 6 200 on viety oikeuden eteen.

Heist� 124 on tuomittu osallisuudesta murhiin.

Yli 6 000 syytetyst� 124 on saanut elinkautisen.

N�en yh� painajaisia tunnetusta valokuvasta, jossa saksalainen sotilas -

ampuu �idin ja t�m�n lapsen. Mietin, miten tuo mies eli t�yden el�m�n,

ja kuoli omien lastenlastensa ja lastenlastenlastensa ihannoimana.

Se on holokaustin perint� Saksassa, eiv�t ne pari sotarikosoikeudenk�ynti�.

L�NEBURG, SAKSA

Luulen, ett� tuomarit tai syytt�j�t -

haluavat nyt hyvitt�� menneisyyden virheet...

KIRJAILIJA

...1960- ja 1970-luvulla.

Uskon, ett� menneisyyden voi kohdata toisinkin.

On vaikea sanoa, mit� hy�ty� on rangaista jotakuta -

70 vuotta vanhoista rikoksista.

Toinen kysymys liittyy kuluneeseen aikaan.

BIOETIIKAN PROFESSORI

Jos rankaisemme 93-vuotiasta miest� h�nen 23-vuotiaana tekemist��n rikoksista,

rankaisemmeko sit� henkil��, joka rikoksen teki?

Kaikki, mik� teki h�nest� rikollisen, on muuttunut.

H�n oli varttunut ��ri-is�nmaallisessa perheess�.

H�n omaksui natsien ideologian jo nuorena.

H�n liittyi Hitler-Jugendiin ja sitten vapaaehtoisena SS:��n.

T�ten rankaisemme jotakuta siit�,

mit� t�ysin eri henkil� ja erilainen persoona,

jolla on erilainen luonne, on tehnyt.

Teemme liian v�h�n ja liian my�h��n. Asia olisi pit�nyt hoitaa ajat sitten.

On naurettavaa tehd� se nyt, kun syytetyt ovat yhdeks�nkymppisi�.

Hyv�� iltap�iv��.

Olen nyt 98-vuotias.

Jos tekisin rikoksen, voisin olettaa joutuvani vankilaan.

Jos tekisin rikoksen, joka ei vanhene,

kuten rikoksen ihmisyytt� vastaan, joutuisin vankilaan.

Ik� ei ole puolustus.

Ihmisten on tiedett�v�, ett� rikollisia jahdataan niin kauan kun on tarpeen,

jotta oikeus tapahtuisi siin� m��rin kuin se on mahdollista.

Miten on mahdollista, ett� h�n eli kotikaupungissaan 70 vuoden ajan -

eik� kukaan tehnyt asialle mit��n?

H�net tuomitaan nyt, koska 50 vuotta sitten siit� ei olisi tullut mit��n.

SIMON WIESENTHAL -KESKUKSEN JOHTAJA

Vuosien ajan Saksan oikeusj�rjestelm�...

LAKITIETEEN PROFESSORI

...l�hestyi holokaustin rikoksia v��r�lt� kantilta.

Syytt�j�n piti todistaa,

ett� syytetty on tehnyt tietyn rikoksen tietylle uhrille,

ja ett� teon pontimena on ollut rotuviha.

Sit� ei ole helppo todistaa.

Jos ei voitu todistaa, ett� syytetty on syyllistynyt suoranaiseen murhaan,

h�nt� ei voinut tuomita.

Se on er�s syy siihen, miksi lukemattomat vartijat,

jotka kenties olisimme halunneet tuomita,

v�lttyiv�t oikeudelta, koska saksalaiset eiv�t kyenneet muotoilemaan k�yt�nt��,

sopivaa teoriaa, jonka nojalla vartijat olisi voitu tuomita.

Asia muuttui olennaisesti Demjanjukin tuomion my�t�.

Demjanjukin-jutun takia Saksan syytt�j�t muuttivat pelis��nt�j�.

Ilman Demjanjukia Gr�ningin-jutusta ei olisi tullut mit��n.

John Demjanjuk, alun perin Ivan Demjanjuk, muutti Yhdysvaltoihin noin vuonna 1950.

H�n v�itti itse��n pakolaiseksi.

Mielenkiintoista kyll�, viisumihakemuksessaan -

h�n ilmoitti asuinpaikakseen vuosina 1930-1943 -

Sobiborin Puolassa.

Sobibor on sana, jota jokaisen tulisi kavahtaa.

PUOLA

Usein ajatellaan, ett� natseilla oli kuusi tuhoamisleiri�.

Leirej�, jotka oli tarkoitettu yksinomaan ihmisten surmaamiseen.

Ne olivat Majdanek, Sobibor, Chelmno,

Belzec, Treblinka ja Auschwitz-Birkenau.

Ik�v� kyll� viisumihakemusten k�sittelij�t -

Yhdysvalloissa vuonna 1950 eiv�t olleet kuulleet Sobiborista.

Sana ei tarkoittanut mit��n heille.

Demjanjuk sai viisuminsa.

H�n oli t�iss� Fordilla koneenk�ytt�j�n�.

H�n eli kunniallista el�m�� keskil�nness� 70-luvun puoliv�liin asti.

Syytt�j�t saivat selville, ett� h�n oli valehdellut maahantulokaavakkeissaan.

Siit� k�ynnistyi tutkinta,

josta tuli kenties pisin ja mutkikkain rikosjuttu -

jossa holokaustia on puitu.

Kun Demjanjukin taustoja alettiin selvitt��,

l�ydettiin SS:n my�nt�m� henkil�kortti.

Siit� k�vi ilmi, ett� h�net oli m��r�tty t�ihin Sobiborin kuolemanleirille.

Kun amerikkalaiset alkoivat kuulustella eri kuolemanleireilt� selvinneit�,

k�vi ilmi, ett� monet eiv�t pit�neetk��n Demjanjukia Sobiborin vartijana -

vaan Treblinkan vartijana.

Demjanjuk joutuu oikeuden eteen Jerusalemissa.

H�nt� ep�ill��n keskitysleirin vartijaksi, joka tunnettiin nimell� "Iivana Julma".

Jutun nimi on koruttomasti "Rikostutkinta 373,

Israelin valtio vastaan Ivan Demjanjuk".

Edellisess� sotarikollisjutussa Israelissa tuomittiin Adolf Eichmann,

Natsi-Saksan "lopullisen ratkaisun" arkkitehti.

25 vuotta my�hemmin toinen mies l�htee samasta sellist� Ayalonin vankilassa -

ja taittaa 80 kilometrin matkan jerusalemilaiseen oikeussaliin.

Kenties h�nenkin kohtalonaan on joutua hirteen.

Tervehdys kaikille. Min� en ole Iivana Julma.

John Demjanjukille vaaditaan kuolemantuomiota.

- Miten voitte t�n��n? - Hyvin, kiitos.

Voin aina hyvin.

He olisivat viskanneet minut el�v�n� veriseen kuoppaan.

TREBLINKASTA SELVIYTYNYT

Min� olin siell�. Antakaa miehen kertoa, mit� h�n olisi tehnyt minulle.

Herra Rosenberg...

Olkaa hyv� ja istukaa. Yleis�� pyydet��n istumaan.

TODISTAJA TUNNISTI IIVANA JULMAN

Demjanjuk yritti vakuuttaa oikeuden siit�, ettei h�n ole Iivana Julma,

SS-upseeri, joka avusti 850 000 puolanjuutalaisen surmaamisessa.

Olen syyt�n. Syyt�n. Syyt�n.

Tuomitsemme h�net edell� mainituista rikoksista -

kuolemarangaistukseen natsirikollisista s��detyn lain ensimm�isen kohdan nojalla.

En ole Iivana Julma! Olen kunnon mies!

Kuolemantuomiota seurasi pitkittynyt valitusprosessi.

Samaan aikaan Neuvostoliitto romahti.

Herra Gorbat�ov, purkakaa t�m� muuri.

Neuvostoliiton romahdettua sen arkistot avautuivat.

DEMJANJUKILLA UUSIA TODISTEITA

Israelilaiset olivat tuominneet v��r�n miehen.

Demjanjuk ei ollut Treblinkan Iivana Julma.

Iivana Julma oli toinen ukrainalainen nimelt� Ivan Marchenko.

Se osoitti, miten vaikeaa on perustaa oikeudenk�ynti -

selviytyneiden silminn�kij�iden todistusten varaan.

He olivat olleet varmoja, ett� Demjanjuk oli heid�n kiduttajansa.

He olivat v��r�ss�.

ISRAELIN KORKEIN OIKEUS 29.7.1993

Minulla on ik�v� vaimoani. Minulla on ik�v� perhett�ni.

Minulla on ik�v� lapsenlapsiani. Haluan kotiin.

H�nt� oli luultu toiseksi mieheksi,

ja h�net vapautettiin syytteist�.

Tutkinta kuitenkin osoitti, ettei h�n ollut t�ysin syyt�n.

DEMJANKUK PALAA USA:HAN

Kotimaassani Demjanjuk ty�skenteli Fordin autotehtaan liukuhihnalla.

Jos Demjanjukilta olisi tuolloin kysytty, mit� h�n tekee ty�kseen,

h�n olisi kai vastannut, ett� rakentaa autoja,

vaikka oletettavasti h�nell� oli vain v�h�p�t�inen teht�v�.

H�n kiristi vain yht� mutteria eik� rakentanut autoa yksin.

Mutta sit� h�n teki ty�kseen: rakensi autoja.

Auschwitzin ja Sobiborin kaltaisissa paikoissa -

SS-henkil�st� teki ty�t��n.

He surmasivat ty�kseen viattomia ihmisi�.

Mist��n muusta ei ollut kyse.

Liittovaltion oikeusistuin ep�si t�n��n Demjanjukilta Yhdysvaltain kansalaisuuden.

VARAOIKEUSMINISTERI

K�vi ilmi, ett� h�n toimi vartijana Sobiborin kuolemanleirille.

Meit� kannusti teht�v�ss�mme henkiinj��neiden rohkeus.

He kertoivat meille painajaismaisista kokemuksistaan yli 50 vuotta sitten -

ja repiv�t auki haavat, jotka eiv�t ole koskaan parantuneetkaan.

Harva tiet��, ett� kun olimme k�yneet 10 vuotta oikeutta -

Demjanjukia vastaan Yhdysvalloissa,

ja saaneet peruttua h�nen kansalaisuutensa ja karkotettua h�net,

pyysimme Saksaa vastaanottamaan h�net.

Saksa kielt�ytyi.

Saksa ja muut Euroopan maat tekev�t s��nn�nmukaisesti niin.

Se on valtavan turhauttavaa.

Sitten tapasin Thomas Waltherin ja Kirsten Goetzen.

Pohdimme yhdess�, miten saisimme Demjanjukin syytteeseen Saksassa.

Oli olennaista, ett� saimme yhteyden...

DEMJANJUK-JUTUN P��TUTKIJA

...Yhdysvaltain erikoistutkimusosaston Eli Rosenbaumiin.

H�n sanoi aina, ettei ymm�rr�, miksemme me Saksassa -

aseta n�it� vartijoita syytteeseen.

Heh�n vahtivat, ettei kukaan p��ssyt pakoon kuolemanleireilt�.

Leireill� tehtiin rikoksia ihmisyytt� vastaan. Kansanmurha.

Annoin h�nelle esimerkin.

Kuule Thomas, sanoin. Istumme t��ll� toimistossani.

Jos p��tt�isit karata p��lleni veitsen kanssa ja yritt�isit tappaa minut -

ja kaverisi vahtisi oven ulkopuolella, etten p��se pakoon,

siin� tapauksessa sek� sin� ett� kaverisi -

olisitte minun kotimaassani syyllisi� ensimm�isen asteen murhaan.

Sanoin, ett� tuskin Saksan laki on kovin erilainen.

Leirit oli tarkoitettu vain ihmisten surmaamiseen.

SYYTT�J�

Ei ole ep�ilyst�k��n, etteik� t�m� henkil� ole syyllinen -

ja osallinen tappamisprosessiin.

Auschwitz-Birkenaun ja Sobiborin kaltaisten kuolemanleirien vartijat -

tiesiv�t, mit� leireill� tapahtui. He varmistivat, etteiv�t uhrit pakene.

Lopulta Thomas ja Kristen varmistuivat, ett� oli olemassa ennakkotapaus.

He nostivat jutun Demjanjukia vastaan.

DEMJANJUKIN KOTIVIDEO

EFRAIM ZUROFFIN ��NI

T�n��n oikeus on voittanut.

Henkil�, joka aktiivisesti osallistui 29 000 juutalaisen joukkomurhaan -

Sobiborin kuolemanleirill�, joutuu viimein oikeuteen rikoksistaan.

Se on hyvin t�rke��. Olemme asiasta eritt�in iloisia.

Yhdysvaltalaiset ja saksalaiset viranomaiset ansaitsevat hatunnoston -

sinnikkyydest��n t�ss� jutussa.

OIKEUSMINISTERI�N VALVONTAKAMERAN KUVAA VIIKKOA AIEMMIN

Kohde on auton v��r�ll� puolella.

- H�n k�velee. - Jep.

N�ytt�� viattomalta, kun t�m� vanhus k�velee ja juttelee,

mutta vanhus on John Demjanjuk, jota v�itet��n kuolemanleirin vartijaksi.

H�n v�itt�� olevansa niin sairas,

ettei kest� karkotusta ja oikeudenk�ynti� Euroopassa.

Syytt�j�t toimittivat n�m� videot liittovaltion valitustuomioistuimelle.

Ne on kuvattu pari p�iv�� ennen Demjanjukin pid�tyst�.

M�NCHEN 9.5.2009

M�ncheniss� Demjanjuk yritti antaa vaikutelman,

ettei kykene vastamaan oikeudessa.

Dramaattisella ja teatraalisella esiintymisell��n -

h�n yritti vakuuttaa, ett� kolkutteli jo kuoleman porteilla.

Ongelma on, ett� Demjanjuk pani pystyyn varsinaisen esityksen.

H�n tekee kaiken mahdollisen luodakseen vaikutelman,

ettei kykene vastaamaan oikeudessa.

Demjanjuk n�ytti oikeudenk�ynniss��n pystyyn kuolleelta.

H�n esitti t�ysin poissaolevaa. Suurin osa ei tied�,

ett� p�iv�n p��tteeksi h�n aina virkosi, k�veli ja vitsaili ihmisten kanssa.

Se on ollut yleinen temppu natsioikeudenk�ynneiss� jo vuosikymmeni�.

Syytetyt vetoavat sairauteen tai mielenterveyden ongelmiin.

NATSIPUOLUEEN VARAJOHTAJA

Osa tuomareista on niellyt juonen, osa ei.

TEESKENTELIN MUISTINMENETYST�

Se on hyvin yleinen kikka.

Jos sotarikollisten n�yttelij�suoritukset palkittaisiin Oscarilla,

Demjanjuk olisi voittanut 2010.

Tied�mme, ett� h�n oli tuolloin melko hyv�ss� kunnossa.

H�n selvisi oikeudenk�ynnist� hengiss�.

Vuosikymmeni� kest�neess� oikeusjutussa -

saksalainen oikeusistuin tuomitsi 91-vuotiaan Demjanjukin -

syylliseksi avunannosta yli 28 000 juutalaisen murhaan miehitetyss� Puolassa.

DEMJANJUKIN ASIANAJAJA

John Demjanjuk on vain saksalaisten syntipukki.

H�n saa maksaa saksalaisten kaikista virheist� -

eik� se ole oikein.

Saksassa pidetyss� oikeudenk�ynniss� oli merkitt�v��,

ett� se oli l�hes t�ydellinen vastakohta Iivana Julma -oikeudenk�ynnille.

Iivana Julma -jutussa keskityttiin yksitt�isiin rikoksiin,

joihin oli syyllistynyt erityisen julma vartija.

M�nchenin oikeudenk�ynniss� tehtiin ensimm�isen kerran selv�ksi,

ettei ole v�li�, onko julma vai ei.

Ty�nkuvaan kuuluu, ett� vartija avustaa kansanmurhassa.

Siksi vartijaa syytet��n oikeudessa.

H�n oli avunantajana murhassa, koska se kuului h�nen ty�h�ns�.

Demjanjuk kuoli seuraavana vuonna Saksassa. H�n oli valittanut jutusta.

Oli kuitenkin saatu ennakkotapaus, jonka mukaan kuolemanleirin vartija -

on osallinen leirill� suoritettuihin murhiin.

Se innosti Saksan syytt�ji� syytt�m��n muita vartijoita.

Saksan syytt�j�t avaavat uudelleen satoja tutkintoja entisist� natseista.

Miksi on kest�nyt niin kauan saada heid�t oikeuteen?

Demjanjukin tuomio oli poikkeuksellisen t�rke�.

K�yt�nn�ss� oikeus m��ritteli toukokuussa M�ncheniss�,

ett� jos ty�skenteli aseistettuna SS-vartijana tuhoamisleirill�,

on automaattisesti osallinen murhaan.

T�m� antoi Saksan syytt�jille uudet ty�kalut.

Kysymys kuului, moniko syyllisist� oli hengiss�.

LUDWIGSBURG, SAKSA

NATSIRIKOSTUTKIMUSTEN KESKUSVIRASTO

Demjanjukin tuomion j�lkeen t�k�l�inen keskusvirasto -

alkoi j�lleen tutkia kaikkia kuutta tuhoamisleiri�.

JOHTAJA NATSIRIKOSTUTKIMUSTEN KESKUSVIRASTO

Kokosimme palapelin palat saadaksemme kuvan siit�,

ketk� olivat osallisia rikoksiin.

T�ss� se on.

Saksa tekee sen, mink� viel� voi.

Natsirikolliset k�yv�t v�hiin.

NATSIEN METS�ST�J�

Monet ovat kuolleet. Moni selviytyneist� on kuollut.

Saksan viranomaisilla ei ole juuri varaa valita, ket� he syytt�v�t.

Sain 80-luvun alussa vinkin Simon Wiesenthalilta.

Wiesenthal kertoi, ett� Kanadassa asui Haralds Puntulis -niminen natsi.

H�nen tarkka olinpaikkansa oli tuntematon.

Puntulis osallistui yli 5 000 juutalaisen ja romanin joukkomurhaan Latviassa.

H�n l�ytyi helposti.

TORONTO, KANADA

L�ysin h�net hoitamassa puutarhaansa Willowdalessa.

Ironista kyll�, siell� asuu paljon juutalaisia.

Mutta ennen kuin viranomaiset ehtiv�t toimia ja artikkelini julkaistiin,

Puntulis kuoli.

Meill� on todellinen kiire l�yt�� kuka tahansa heist�.

He ovat kuitenkin kaikki hyvin i�kk�it�.

NATSIVARTIJA PIEKSI VANKEJA KUOLIAAKSI

Harvasta on en�� oikeuden eteen.

AUSCHWITZIN KOKKI

Siksi meid�n on nyt teht�v� kaikkemme ennen kuin on liian my�h�ist�, -

jotta saisimme viimeisenkin natsin oikeuden eteen.

Kun pitk� lista ep�illyist� natsirikollisista lyheni,

huomio kiinnittyi Auschwitzin kirjanpit�j��n.

H�n joutui valokeilaan annettuaan BBC:lle haastattelun,

jossa h�n avoimesti my�nsi ja kuvaili Auschwitzissa tapahtuneet rikokset.

UNTERSCHARF�HRER, LEIRIN VARTIJA

Olitte osa historian suurinta kuolemanmylly�.

Ty�skentelitte siell� ja olitte osallinen noin miljoonan ihmisen murhaan.

Eik� teid�n olisi pit�nyt joutua oikeuden eteen?

Ei minun mielest�ni.

ENTINEN SS-VARUSKUNNAN J�SEN

Kysymys antaa ymm�rt��, ett� vain koska kuuluin varuskuntaan -

joka oli sijoitettu juutalaisten tuhoamisleirille,

minua voidaan pit�� rikollisena.

H�n oli osallinen rikokseen. H�n tiesi, mit� teki.

Sit� Gr�ning ei tiennyt, ett� BBC:n haastattelu johti tutkimuksiin.

Ennen Demjanjukin tuomiota vartijoita ei pidetty osallisina rikokseen.

Vuosikymmenten ajan Gr�ning vietti rauhallista el�m�� L�neburgin liepeill�.

Sitten he ottivat Gr�ningin t�ht�imeens�.

Ei...

Carlotta teki minulle lounasta.

Annetaan h�nen tarjoilla se, kun h�n on valmis.

Hyv� on.

- Hei, Benji. - Sy�tk� nyt?

- Huomenta. - Hei, Benji.

K�ynniss� on monia merkitt�vi� oikeudenk�yntej�.

Vanhuksia, jotka ovat paenneet oikeutta vuosikausia.

Ei sill� ole suurta v�li�, joutuvatko he vankilaan vai eiv�t.

Periaatteella on v�li�.

He eiv�t p��se kuin koira ver�j�st�. Lopulta saamme heid�t kiinni.

Yrit�mme saada heid�t selitt�m��n tekonsa.

L�NEBURG, SAKSA

Jos mies oli vartijana leirill�, miss� is�si, �itisi ja isois�si tapettiin,

eik� silloin pid� mietti� pikemminkin uhrien kuin syyllisen etua?

Vetosimme siihen, ett� herra Gr�ningin teot Auschwitzissa...

GR�NINGIN ASIANAJAJA

...eiv�t liittyneet niiden ihmisten surmaamiseen,

jotka tuolloin oli kuljetettu Auschwitziin.

Tietenkin h�n oli osa j�rjestelm�� muttei varsinaista tappamista.

Monet SS:��n kuuluneet ovat aiemmissa oikeudenk�ynneiss� sanoneet,

ett� eiv�t he tappaneet uhreja, koneisto tappoi.

H�nen asemansa oli v�h�p�t�inen. H�n ei ollut korkea-arvoinen upseeri.

H�n ei antanut k�skyj�.

Juuri siit� on kyse: kuka on vastuussa?

Gr�ning oli ratas koneistossa,

mutta koneisto ei olisi py�rinyt ilman sit� ratasta.

Ei kyse ole tappamisesta.

Ei ole todisteita, ett� Hitlerk��n olisi tappanut yht��n juutalaista.

Kaikki, jotka tiesiv�t, mit� Auschwitzissa tapahtuu,

ovat moraalisesti ja juridisesti syyllisi�. Kokki v�hemm�n kuin se henkil�,

joka p��sti kaasun kammioihin.

Kirjanpit�j� v�hemm�n kuin vartija, mutta h�nkin teki kaiken aikaa valintoja.

H�n on vastuussa valinnoistaan.

Gr�ning ei ollut vain kirjanpit�j�. H�n oli "Auschwitzin kirjanpit�j�",

mutta tuo kuvaus on mielest�ni hieman harhaanjohtava.

Aivan kuin Gr�ning olisi ynn�illyt numeroita m�kiss��n jossain sivummalla.

H�n tuli Auschwitziin nimenomaan kirjanpit�j�ksi.

ASIANOMISTAJIEN ASIANAJAJA

Ty�h�n liittyi paljon muutakin.

H�nen piti huolehtia j�rjestelm�st�. H�net n�htiin lastauslaiturilla.

T�m� on lastauslaituri, joka on ikuistunut ihmisten mieleen -

Schindlerin listan kaltaisista elokuvista. T��ll� SS valikoi joukosta ne,

jotka tuhottiin v�litt�m�sti.

Pienest� osasta tuli leirin vankeja.

On vaikea ymm�rt��, miksei useampi vartija joutunut syytteeseen.

Auschwitz oli yhdistelm�leiri.

Se oli osaksi orjaty�leiri -

ja osaksi tuhoamisleiri.

Jos vartijat vastasivat vain orjaty�voimasta,

hei eiv�t v�ltt�m�tt� tienneet, ett� olivat osallisia tappamiseen.

Elleiv�t he tienneet sit�, Saksan laki ei mahdollistanut heid�n syytt�mist��n.

Gr�ningin tapauksessa tiesimme, ett� h�n oli Auschwitzissa pitk��n.

Kaksi vuotta.

Syyte keskittyy kuitenkin vain kolmen kuukauden ajanjaksoon.

Tuon kolmen kuukauden aikana saapuivat junat,

jotka toivat satojatuhansia juutalaisia Unkarista.

T�ss� tapauksessa -

"unkarilaistoimenpide" on rikos.

Toukokuun 16. ja hein�kuun 11. p�iv�n v�lisen� aikana -

surmattiin 300 000 juutalaista.

Jos voimme todistaa, ett� Gr�ning on -

edes yhten� p�iv�n� ollut lastauslaiturilla,

h�n on syyllinen rikokseen kokonaisuudessaan.

Todistajat saapuivat kukin tiettyn� p�iv�n� ja tietyll� kellonly�m�ll� -

"unkarilaistoimenpiteen" aikana.

On t�rke��, ett� todistajat kertovat, mit� heid�n perheilleen tapahtui.

Heid�n on t�rke�� puhua surustaan ja menetyksest��n.

Sinun pit�� todistaa huomenna, Bill.

Puhu hitaasti mutta sulavasti.

- �l� mieti tuomarien ilmeit�. - T�m� on erityinen tapaus.

Minusta kyse on hyvin t�rke�st�, emotionaalisesta asiasta.

Oikeuslaitos on tehnyt monia virheit�.

Vakavia virheit�.

Toivon, ett� t�m� elvytt�� ja parantaa Saksan oikeusj�rjestelm��.

Meid�n tuli aika todistaa oikeudessa.

Istuin juttua puivan tuomarin eteen.

Thomas Walther istui viereeni.

Tuomari pyysi minua kuvailemaan,

mit� tapahtui, kun saavuin Auschwitz-Birkenauhun.

Juna pys�htyi.

Jonkin ajan kuluttua ovet yht�kki� aukesivat.

"Kaikki ulos! Ulos vaunusta!"

"J�tt�k�� tavarat. Saatte ne my�hemmin."

Ihmiset juoksentelivat ymp�riins� tungoksessa.

Joillakuilla oli raidalliset pyjamat. Oli paljon sotilaita, joilla oli kiv��rit.

Koirat rimpuilivat hihnoissaan ja haukkuivat meit�.

Vaunuista purkautui tuhansia ihmisi�.

Lapset itkiv�t.

�idit piteliv�t heit� syliss��n.

Meille huudettiin: "Miehet ja pojat yhteen jonoon."

"Viisi rinnakkain. �kki� nyt."

Otin is�� k�dest� ja seisoin siell�.

�iti, sisko, t�ti ja iso�iti meniv�t naisten jonoon.

Monet kirkuivat ja huusivat.

Ihmiset olivat niin ahdistuneita ja peloissaan.

Joku natsi huusi saksaksi: "Kaksoset, kaksoset."

�itiparkani ep�r�i ja kysyi: "Onko se hyv� asia?"

"On", natsi ny�kk�si.

Siksi �itini my�ntyi.

Silloin tuli toinen natsi,

joka veti �itini oikealle. Meid�t vedettiin vasemmalle.

Me itkimme, �iti itki.

En ymm�rt�nyt,

ett� se oli viimeinen kerta, kun n�kisin h�net.

�itini, sisarukseni, isovanhempani, t�tini...

Heid�t komennettiin vasemmalle.

Tied�n, ett� heid�t vietiin kakkoskrematorion kaasukammioon.

Is�ni, set�ni ja min� valittiin orjaty�voimaksi.

Meid�t k�ytiin l�pi. Vaatteemme vietiin ja hiuksemme ajeltiin.

Seuraavana aamuna saimme numerotatuoinnin ja raitapuvun.

Niin minusta tuli Saksan valtakunnan orjaty�voimaa.

AUSCHWITZIN L��K�RI

Mengele k�ytti erilaisissa kokeissaan 1 500 kaksosparia.

H�n istutti yhteen kaksosista taudin.

Kun yksi kuoli, h�n tappoi toisen ja sai siten selville, miten tauti k�ytt�ytyy.

Er��n injektion j�lkeen tulin hyvin sairaaksi ja minulle nousi korkea kuume.

Seuraavana aamuna Mengele tuli luokseni nelj�n muun l��k�rin kanssa.

H�n katsoi kuumek�yr��ni -

ja sanoi sitten sarkastisesti naurahtaen: "Onpa ik�v��."

"H�n on niin nuori. H�nell� on kaksi viikkoa elinaikaa."

Kahden viikon kuluttua kuume kuitenkin laski. J�in henkiin.

P��sin vapaaksi ja l�ysin kaksossiskoni ja muut kaksoset.

EVA JA MIRIAM 1945

Kun katselin ymp�rilleni ja yritin ymm�rt�� n�kem��ni,

tajusin yht�kki�, ett� olin yksin ja �itini oli useita rivej� edemp�n�.

Yritin tunkea ihmisjoukon l�pi saadakseni h�net kiinni.

Yht�kki� minut pys�ytettiin.

Edess�ni oli kiv��ri.

Nuori saksalainen sotilas sanoi nein.

"Mene tuonne oikealle."

"Ei, �itini on tuolla", sanoin. "Haluan menn� h�nen kanssaan."

Sotilas ei liikuttanut kiv��ri��n. "Ei", h�n sanoi.

"Sin� menet tuonne."

Itkin �itini per��n.

H�n k��ntyi.

En tied�, mit� olin odottanut.

H�n vain katsoi minua sanomatta sanaakaan.

Sitten h�n k��ntyi ja jatkoi matkaansa.

En en�� n�hnyt h�nt�.

Se oli kai vaikeinta,

mit� minulle on koskaan tapahtunut.

Minun on viel� nytkin vaikeaa puhua asiasta.

Yli puoleen vuosisataan en kyennyt puhumaan siit�.

Mit� �idilleni ja siskolleni tapahtui? En tied�.

En koskaan en�� n�hnyt heit� tai saanut hyv�stell�.

He vain katosivat el�m�st�ni sill� hetkell�.

HOLOKAUSTIN UHRIEN MUISTOMERKKI AUSCHWITZ, PUOLA

T��ll�.

T�ss� on is�ni. Glied, Alexander, 1899.

Petrovac, Jugoslavia.

Murhattu Kauferingissa, Saksassa.

T�ss� on siskoni. Glied, Aniko, 1936.

Subotica, Jugoslavia.

Murhattu Auschwitzissa, Puolassa.

T�ss� on �itini.

Glied, Miriam, 1907, Jaszkarajeno, Unkari.

Murhattu Auschwitzissa, Puolassa.

Voi luoja.

Kaikki n�m� Gliedit...

He ovat sukulaisiani. T�tej�ni ja seti�ni.

Minulle kerrottiin, ett� ty�kyvytt�mist� hankkiuduttiin eroon.

Mit� luulette, ett� ilmaisu tarkoitti?

No, juutalaisia pidettiin Saksan vihollisina.

Heid�t piti tuhota. Se kuului sodan luonteeseen.

H�n puhui teoistaan kuin olisi kuvaillut maassa ry�minytt� �t�kk��.

H�n vain astui sen p��lle.

N�in selviytyjien ilmeet Gr�ningin puhuttua.

Se oli kamala tilanne.

H�n kertoi tarinoita ty�st��n.

Esimerkiksi "itkev�st� matkalaukusta".

Kun ensimm�isen kerran olin lastauslaiturilla marraskuussa 1942,

tapahtui jotain j�rkytt�v��.

Juutalais�iti oli piilottanut lapsensa matkalaukkuun.

Lapsi alkoi itke�.

SS-korpraali avasi matkalaukun,

nappasi lasta jaloista kiinni ja pamautti rekan rautaovea vasten.

Itku lakkasi.

H�n sanoi, ett� "itku lakkasi".

Se oli...

Se oli miltei liikaa minulle. En voinut uskoa korviani.

H�n sanoi, ettei se ollut mukava juttu.

My�hemmin h�nelt� kysyttiin, mit� h�n itse olisi tehnyt.

"Olisin ehk� ampunut h�net."

Se olisi h�nen mielest��n ollut mukavampi juttu.

Ymm�rr�n, ett� heid�t oli aivopesty.

Mutta vaikka ihminen olisi miten aivopesty,

kun h�n n�kee, miten lapsi ly�d��n hengilt� ovea vasten,

pit��k� h�n sit� hyv�ksytt�v�n�? Ei sellaista voi hyv�ksy�.

H�nh�n kertoi tietonsa vapaaehtoisesti.

H�nelt� kysyttiin, saattoiko juutalainen selvit� leirilt� hengiss�.

"Ei miss��n nimess�", h�n sanoi.

Se teki vahvan vaikutuksen minuun.

H�n oli aikuinen ihminen.

H�n oli vastuussa teoistaan.

Eiv�t kaikki Hitler-Jugendin j�senet liittyneet SS:��n.

Eiv�t kaikki SS:n j�senet p��tyneet vartijoiksi Auschwitziin tuhoamisleirille.

Mit� tulee k�skyjen noudattamiseen,

monet sanovat, ett� heid�n piti osallistua rikoksiin,

koska muuten heid�t olisi teloitettu tai l�hetetty tuhoamisleirille.

Er�s huomionarvoisimmista holokaustiin liittyvist� tilastotiedoista -

on se, miten moni SS-upseeri -

tai jopa korkea-arvoinen saksalainen upseeri -

sai vakavia, hengenvaarallisia seuraamuksia -

kielt�ydytty��n k�skyjen noudattamisesta.

Heit� on tasan nolla.

Ei ole l�ydetty yht�k��n tapausta,

jossa rikollisesta k�skyst� kielt�ytynytt� olisi vakavasti rangaistu,

teloituksesta puhumattakaan.

H�n noudatti k�skyj�,

mutta jollain tasolla h�n oli varmasti tietoinen,

ett� ei voi olla oikein murhata vauvoja, lapsia, vanhuksia...

Samanlaisia vanhuksia kuin h�n nyt.

H�n tiesi varmasti, ett� se oli paitsi v��rin -

my�s loppuk�dess� rikollista.

Hermostuin kovasti, kun kuuntelin Gr�ningi�.

H�n kertoi kaikenlaista omasta tahdostaan.

H�n oli suulas kaveri.

Haluaisin vain kuulla, ett� h�n pyyt�� anteeksi.

Pelk�st��n se -

olisi minun mielest�ni riitt�nyt 94-vuotiaalle miehelle.

Vain anteeksipyynt�.

Jonkun pit�� antaa tuomio,

ja uskon, ett� meid�n todistuksemme otetaan huomioon.

Katsotaan, miten k�y.

En tiennyt, millaista h�nen kanssaan olisi kommunikoida.

En tiennyt, miten h�n kykenisi vastaamaan kysymyksiini,

mutta siit� huolimatta -

annoin todistukseni ja ilmoitin kovaan ��neen saksalaisessa oikeussalissa,

ett� annan h�nelle anteeksi.

Annoin anteeksi kaikille natseille ja minua satuttaneille.

Annan teille anteeksi, kuten olen antanut kaikille natseille.

Natsihallinto ei toiminut. Kertokaa se nuorille, herra Gr�ning!

Rouvan toiminta oli h�vyt�nt�.

Tuntui kuin lattia olisi romahtanut ja olisin pudonnut kellariin.

Nainen toisteli, ett� ne ihmiset ovat h�nen yst�vi��n.

Voi luoja, mietin. Onko tuo nainen p��st��n vialla?

H�n antoi anteeksi kiduttajilleen...

Ihmisille, jotka julmasti tappoivat niin monia.

H�n kykenee antamaan anteeksi. Ehk� h�n tarvitsee tunnetta jatkaakseen -

ja pysy�kseen j�rjiss��n.

Viel� j�rkytt�v�mp�� oli, ett� ihmiset yleis�ss�,

keit� he sitten olivatkin, he taputtivat anteeksiannolle.

Tuomari sanoi, ettei suvaitse sellaista oikeussalissaan.

Tied�tte Eva Mozesin tarinan. H�n oli kaksonen.

H�n on...

sanan joka merkityksess� samanlainen uhri kuin muutkin,

Sellaisena h�nt� tulee kohdella.

Palaisin lauantaina Yhdysvaltoihin. Oikeudenistunto oli p��ttynyt.

H�n istui yh� paikallaan. Niinp� menin Oskar Gr�ningin luo.

EVAN KAMERAKUVAA

Pyyd� natsikavereitasi puhumaan asiasta,

koska meit� selviytyji� ei uskota.

Ajatellaan, ett� juutalaisilla on omat tavoitteensa.

Mutta te teitte hyv�� ty�t� hyvitt��ksenne pahan asian.

Oletteko kunnossa?

Kahden ihmisen syleily koskettaa ihmisi� ymp�ri maailman.

Aloitamme uskomattomalla tarinalla.

Terrehautelainen nainen on joutunut kansainv�liseen valokeilaan.

Rohkea hyv�n tahdon ele on levinnyt somessa kulovalkean tavoin.

TAPASIN ENTISEN NATSIVARTIJAN. KAKSI VANHUSTA LY� K�TT�.

H�nest� tuli L�neburgin kuuluisin nainen.

Toimittajat ker��ntyiv�t h�nen ymp�rilleen.

Kaikki innostuivat anteeksiannosta.

Se oli mit� merkityksellisin teko. H�n halasi hirvi�t�.

Osaa koneistosta, joka tappoi h�nen sukulaisensa ja miltei h�netkin.

Ele kertoi anteeksiannosta, mutta siit� revittiin isoja otsikoita

ja mediassa v�iteltiin, oliko se liikaa.

Voiko natsikoneiston rattaalle antaa anteeksi vai ei?

Nainen onnistui raivostuttamaan -

k�yt�nn�ss� kaikki selviytyneet ymp�ri maailman. Hyv�st� syyst�.

Antamalla anteeksi -

pyyhin pois sen, mit� minulle tapahtui.

H�n sanoi, ett� minun on annettava anteeksi isois�lleni.

"En pysty", sanoin.

Isois� j�tti niskoillemme niin raskaan taakan.

Mutta naisen piti selviyty� kokemuksistaan.

Se on h�nen oma asiansa.

Jos se on tapa, jolla Eva voi el�� asian kanssa, hyv�ksyn sen.

Paras tapa kukistaa vihollinen on yst�vysty� h�nen kanssaan.

Uskon, ett� kukistin Oskar Gr�ningin -

yst�vystym�ll� h�nen kanssaan.

Heti sodan j�lkeen Gr�ning p��tti naida veljens� lesken.

H�n sai kaksi lasta ja eli rauhallista el�m��. H�n nautti el�m�st�.

Gr�ningille sattui 80-luvun puoliv�liss� merkitt�v� tapaus.

H�n tapasi miehen, joka ker�si postimerkkej�, kuten h�nkin.

He juttelivat natsien rikoksista, ja toinen mies kiisti holokaustin.

H�nest� oli siet�m�t�nt�, ett� kaveri kiisti holokaustin.

H�n oli Auschwitzissa ja tiesi.

H�n halusi astua esiin ja kertoa ihmisille, ett� oli siell�.

"Tied�n, ett� rikokset ovat todellisia."

H�n antoi haastatteluja saksalaiselle Der Spiegel -lehdelle ja BBC:lle.

Kukaan ei ollut aiemmin kuullut h�nest�.

BBC:N HAASTATTELU 2005

Minulla on t�ss� i�ss� velvollisuus kertoa n�kem�st�ni -

ja kumota holokaustin kielt�jien v�itteet Auschwitzista.

Haluan kertoa heille, ett� olen n�hnyt krematoriot ja polttokuopat.

Uskokaa minua, hirmuteot ovat totta.

Min� olin siell�.

H�n tuli itse esiin, ja se oli yksiselitteisesti hieno asia.

Se oli rohkea teko.

Minusta se on t�rke� lievent�v� asianhaara.

Minusta se olisi ollut riitt�v� syy syytt�m�tt� j�tt�miseen.

Mit� sanoisitte niille, jotka yh� kiist�v�t holokaustin?

En mit��n. He ovat toivottoman eksyksiss�.

Ei ole ep�ilyst�k��n, ettenk� olisi moraalisesti syyllinen.

Pyyd�n anteeksiantoanne.

Se, olenko juridisesti syyllinen, on teid�n p��t�ksenne.

Herra Gr�ning antoi pitk�n lausunnon toiminnastaan Auschwitzissa.

H�n tunnusti, ett� on moraalisesti syyllinen holokaustiin.

Lopullisen p��t�ksen h�nen syyllisyydest��n tekee oikeus.

Sit� herra Gr�ning ei voi itse tehd�.

Gr�ning suostui todistamaan eik� teeskentele sairasta.

H�n on saman ik�inen kuin Demjanjuk,

mutta h�n ei k�yt� lippist� eik� makaa s�ngyss�.

Minusta Oskar Gr�ningin todistus on hyvin t�rke�.

H�n todisti tapahtunutta henkil�kohtaisesti -

ja osoittaa holokaustin kielt�j�t valehtelijoiksi.

He kiist�v�t kaasukammiot, krematoriot ja Zyklon B:n.

H�n osoittaa v�itteet valheiksi. H�n oli paikalla ja n�ki kaiken omin silmin.

Mutta holokaustin kielt�j�t eiv�t halua uskoa h�nt�.

On kunnioitettavaa, ett� Gr�ning kertoi totuuden n�kem�st��n.

Sodan lopulla vuonna 1945,

kun leirit l�ydettiin ja natsien rikosten kammottavuus paljastui,

syntyi fraasi "ei koskaan en��".

Ongelma on, ett� fraasi j�i tyhj�ksi.

Toisin sanoen my�hemmin on koettu niin monta lievemp�� tragediaa,

ett� fraasi "ei koskaan en��" on t�ysin merkitykset�n.

Nyky��n on liian vaarallista. Maailma on muuttunut.

Kykymme tappaa on riist�ytym�ss� k�sist�.

Seuraamme sotaa, jota k�yd��n Syyriassa.

Puhumme ISIS:ist�.

Ei se ole uutta.

Osasyy Ruandan, Kambod�an, Biafran, Darfurin ja Bosnian tapahtumiin -

on se, ett� rikosten tekij�t eiv�t v�ltt�m�tt� joudu vastuuseen teoistaan.

Kerta toisensa j�lkeen rikolliset p��sev�t kuin koira ver�j�st�.

Se on aivan kamalaa.

Ilman historiaa ei ole muistia. Ilman muistia ei ole tulevaisuutta.

Ellemme opi menneisyydest�, toistamme samat virheet.

Juutalaiset eiv�t syrj�yt� meit�!

Juutalaiset eiv�t syrj�yt� meit�!

ATEENA, KREIKKA

NEWCASTLE, ENGLANTI

Jos kykenemme selv�sti osoittamaan,

ett� kansanmurha ei vanhene koskaan,

se voi est�� muita syyllistym�st� hirmutekoihin -

koska heit� voidaan syytt�� niist� viel� heid�n el�m�ns� lopullakin.

AUSCHWITZIN KIRJANPIT�J�N TUOMIO JULISTETAAN

15.7.2015

Halusin kovasti, ett� Gr�ning tuomitaan hirmuteoista,

mutta olen tullut siihen johtop��t�kseen, etten halua h�nen joutuvan vankilaan.

T�rkeint� on, ett� h�net tuomitaan -

ja ett� h�n palaa kaupunkiin, jossa asui 70 vuoden ajan,

miss� kaikki nyt tiet�v�t, mit� h�n teki ja miss� oli.

He n�kev�t, kun h�n k�velee kadulla, ja sanovat: "Siin� on Oskar Gr�ning."

"H�net tuomittiin 300 000 ihmisen murhasta."

Meill� on vain h�net. Jos haluamme ennakkotapauksen -

uuden lain, jonka my�t� rikolliset eiv�t voi en�� hy�dynt�� porsaanreiki�,

me teemme sen h�nen avullaan.

"Auschwitzin kirjanpit�j�" joutui Saksassa viimein tuomiolle sotarikoksistaan.

H�net tuomittiin nelj�ksi vuodeksi vankeuteen.

Kyse oli todenn�k�isesti er�s viimeisist� natsioikeudenk�ynneist�.

Tuomio ei tietenk��n tullut yll�tyksen�.

Tutkimme silti viel� jutun yksityiskohdat.

Se oli... tunteisiin k�yv� hetki.

H�n sai vain nelj�n vuoden tuomion.

Samalla vaivalla tuomari olisi voinut antaa h�nelle sata vuotta.

En usko, ett� h�n koskaan joutuu vankilaan.

T�m� on viesti tuleville sukupolville.

Niille, jotka yh� murhaavat ihmisi� -

n�iden ihonv�rin, heimon tai uskonnon takia.

Heid�n on syyt� tiet��,

ett� he joutuvat vastuuseen teoistaan, menip� siin� miten kauan hyv�ns�.

Oskar Gr�ning valitti tuomiostaan.

Todistaessani oikeudessa tuntui kuin olisin j�tt�nyt kukkakimpun -

vanhempieni olemattomalle haudalle.

Minusta tuntuu, ett� murhatut rakkaimpani -

ovat viimein saaneet oikeutta.

Ett� murhatut �itini ja is�ni -

voivat kenties nyt lev�t� rauhassa.

Liittovaltion oikeusistuin piti tuomion voimassa.

Gr�ningin lukuisat valitukset hyl�ttiin.

Tunnen suunnatonta riemua siit�, ett� istun nyt -

saksalaisessa oikeussalissa -

tytt�reni ja tytt�rentytt�reni kanssa.

Se todistaa,

ett� kuin ikuinen Feeniks-lintu -

me nousemme holokaustin tuhkasta -

ja selviydymme.

Oskar Gr�ning kuoli maaliskuussa 2018. H�n ei istunut p�iv��k��n vankilassa.

Gr�ningin oikeudenk�ynnin j�lkeen 8 entist� SS-upseeria on saanut syytteen.

Yli 19 tutkintaa on kesken. Nuorin syytetyist� on 92.

Bill Gliedin (1930-2018) muistolle

Tekstitys: Ilkka Salmenpohja